Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Aurinkolasit vahvuuksilla. Kertaakaan en ehtinyt käyttää ja sen tiedän, että kotiin asti ne ovat tulleet mukana. Harmittaa kovasti, uskon että ne vielä muutossa jostain oudosta paikasta löytyy, pian on menossa asunto näet myyntiin.
Toinen mikä katosi, mutta löytyi vuosien kuluttua erikoisesta paikasta, kerron vaikka tämä löytyikin: Pojan neuvolakortti. Saimme uuden. Se vanha löytyi kun oli jo kouluikäinen siinä vaiheessa kun kaapiksi jäänyt hoitopöytä tuli tiensä loppuun ja aloimme purkaa sitä. Se löytyi sieltä niin ihmeellisestä välistä, että sitä on vaikea selittää, takaosasta laatikon takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi leikkuri, katosi kuin tuhka tuuleen.
Kerran hävitin ajokorttini, joka oli aina lompakossa enkä sitä missään käyttänyt. Ehdin hankkia uuden mutta kun tuli lompakon vaihdon aika ja tarkistin kaikki lokerot, kadonnut kortti olikin omalla paikallaan! Tälle löytyikin yksinkertainen selitys; en ollut tajunnut että tuo tasku ulottui molemmille puolille! Eli kun normaalisti on vetoketjullinen tasku niin se vetoketju on yläosassa ja taskuosa jää sen alapuolelle. No, tässä lompakossa oli samanlainen taskuosa myös yläpuolella! En ollut asiaa tajunnut, vaan tietysti tarkistin vain toisen puolen, ja tälläkertaa sattumalta se olikin se "oikea" puoli.
Paljon selittyy sillä että muistikuviin ei voi luottaa. Tämä tieteellisestikin todettu; luulet muistavasi jotain päivänselvästä (vaiko että laitoit sormukset varmasti tiettyyn paikkaan) mutta oikeasti aivot ovat luoneet tämän muiston. Tästä syystä silminnäkijähavainnot rikoksissa eivät ole koskaan 100% luotettavia.
Yksi kevyt punainen tarrapallo semmoisesta lasten heittopelistä. Pallo on pingispallon kokoinen, joten ei aivan pieni. Pelasimme peliä eteisessä ja pallo kimposi maalitaulusta lattialle ja hävisi jonnekin. Tästä on kohta kymmenen vuotta eikä palloa ole löytynyt. Alussa etsimme sitä aktiivisesti. Luulisi, että se olisi tähän mennessä löytynyt, jos olisi jossain täällä kotona.
Voisi melkein kuvitella, että se osui johonkin pieneen mustaan aukkoon ja hävisi sinne. Muu osa pelistä on vieläkin eteisen seinässä kiinni, palloineen.
Minä kadotin pankkikorttini. Tyhejnsin lompakon ja tutkin kaikki sen ja vaatteideni taskut moneen kertaan ja vieläpä useampana päivänä. Sama lompakko oli minulla vielä pitkään käytössä tämän jälkeen, mutta ajan myötä vaihdoin uuteen, johon siirsin entisen lompakon tavarat. Useampi vuosi kului katoamisesta, kunnes kerrattain kaivelin ns. romulaatikon syövereitä, jossa myös vanha lompakkoni oli. Kurkkasin sen sisään ja siellähän se pankkikortti sitten kuitenkin lymysi. Ei voi käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auton vara-avaimet. Niitä ei ole missään! Olen käynyt läpi kaikki paikat, missä voisivat olla, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatemittanauha. Hävisi mystisesti joitakin vuosa sitten asunnossani. Liekö ollut mini musta aukko, minne sitten katosi. Etsin ja etsin, enkä löytänyt ikinä, vaikka en koskaan vienyt sitä asunnostani pois.
Mulla on yksi koru, tai siis se on pentagrammi. Sillä on ihan oma tahtonsa, se katoilee ja pysyy piilossa aikansa, se ei halua tulla löydetyksi. Kunnioitan tätä enkä yritä edes etsiä. Ehkä ei olisi pitänyt ostaa huutonetin kautta, kun ei tiedä millainen sen historia on ollut...
Koska wiccana oleminen on kuitenkin mulle sellainen asia, jonka voin tuoda esille, olen hankkinut toisen pentan pidettäväksi. Tämä on paljon kuuliaisempi, löytyy aina yöpöydältä mihin sen yöksi lasken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rintaliivit! Mun hyvät rintaliivit. Oltiin mökillä porukalla viettämässä aikaa, olin nyrkkipyykkinä pessyt alusvaatteita ja ripustanut kuivumaan.
Aiheutin melkein riidan, kun erehdyin poikaystävän kuullen kysäisemään, olisiko joku sattumalta ottanut liivini oman pyykkinsä mukana. Epäilin kuulemma hänen sukuaan varkaiksi.
Koulutodistus, kaksi rannekelloa ja lempilevyni. Katosi, mutta myöhemmin olen tajunnut, että veljeni hävitti todistuksen ja levyn. Kellot varasti ja ehkä myi tai antoi "tyttöystävilleen". Ongelmainen ihminen, enkä enää päästä kotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs ensimmäisistä päiväkirjoistani. Olin 8-9-vuotias kun pidin sitä, ja siinä oli ajatuksiani koulun lisäksi muun muassa perheemme Italianmatkasta ja syyskuun 11. päivän iskuista (tapahtui tuolloin). En ymmärrä mitä sille on voinut tapahtua, sillä en ole ikinä kuljetellut päiväkirjojani mihinkään, vaan aina säilyttänyt niitä yhdessä ja samassa laatikossa. Kaikki muut kirjat vuosien varrelta ovatkin edelleen lapsuudenkodissani tallella. Ehkä tuokin vielä jonain päivänä löytyy jostain täysin odottamattomasta paikasta.
Muuton yhteydessä lompakko. Meni monta vuotta, kun joku mies soitti löytäneensä mun lompakon. Se oli lähellä olevan kerrostalon kellarissa lautapinon alla. Mies osasi soittaa mulle, koska lompakossa oli mun käyntikortteja ja puh.nro vielä sama. Joku siis varastanut sen mun käsilaukusta muuton yhteydessä.
Toinen sisäkissani on kadonnut kolme kertaa. Se tulee aina luokse huudettaessa nimeltä. Kaikki mahdolliset paikat tutkin. Eipä näillä kerroilla vaan tullut. Yhden kerran se löytyi nukkumasta parvekkeella sohvatyynyn alta, toisella kerralla se oli päässyt kiipeämään vaatteita myöten hattuhyllylle. Kolmannella kerralla kissa oli kateissa koko päivän. Ei tullut luokse, vaikka huutelin herkkupala kädessä. Ovikello soi illalla, siellä oli joku pieni tyttö, joka kysyi, että onko tuo kissa käytävän nurkassa minun. Oli siis livahtanut ulos ovesta, eikä oltu huomattu. Minulla on ovessa tarra, jossa lukee, että asunnossa on kaksi kissaa, siitä tyttö osasi soittaa mun ovikelloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:19"]
Kirppikseltä haettu ikeakassillinen myymättä jääneitä lastenvaatteita katosi jonnekin. Jätin ne eteiseen ja siitä mystisesti hävisivät, mies ei tunnusta niitä nähneensä. Tästä kaksi vuotta aikaa, eivät ole mistään ilmaantuneet.
[/quote]
Onko teillä käynyt ovella puolalaisia kaupustelijoita?
[/quote]
Sepä se, kukaan ei käynyt kylässä/ovella tuolloin. Tulin kotiin, jätin kassin siihen ja kun mies lasten kanssa vähän myöhemmin tuli kotiin, se oli kadonnut. En tajua.
Joku vei kylpypyyhkeeni asuntolamme pyykkituvasta. Ei löytynyt mistään ja pistin asuntolamme facesivullekin viestiä, olisko joku vaikka vahingossa ottanut sen - tosin pyyhe oli väreiltään ja kuvioiltaan niin erikoinen, että tuskin kukaan on sitä omaansa voinut sekoittaa. Ei kukaan myöntänytkään mitään, vaan sanoivat ettei heillä ole hajuakaan asiasta. Ei sillä, että pyyhe olisi ollut kallis tai tunnearvokas, mutta ihme juttu vaan. Miksi kukaan haluaisi pölliä pyyhkeen? Se ei ollut edes hieno.
Olin Helsingissä siskoni asunnossa yötä, hän matkoilla. Lähdin illalla ulos ja otin mukaan sellaisen ihan pienen käsilaukun, johon laitoin vain lompakon, puhelimen ja asunnon avaimet. Laitoin turvalukon lukkoon ja tiesin että avaimet ovat minulla. Lähtiessä heitin roskapussin talouhtiön roskikseen.
Illan aikana yht äkkiä huomasin, että avaimet ei ole laukussa. Otin sieltä kaikki ne kaksi tavaraa pois. Tyhjä. Olin ihan paniikissa, ei yöpaikkaa, turvalukkokin kiinni eli huoltoyhtiökään ei saa ovea auki. Mietin olisinko voinut olla niin tyhmä, että avaimet olivat vielä kädessäni kun heitin roskapussin roskasäiliöön. Päättelin, että just niin pöhkö olen ollut.
Palasin asunnolle ja aioin kiivetä roskasäiliöön. Kurkistin kuitenkin vielä laukkuun, ja siinä avaimet olivat. Ihan päällimmäisenä. Tämä on ihan mysteeri, tyhjensin laukun aikaisemmin kokonaan, siinä ei ole edes vuorta minkä alle avaimet olisivat voineet mennä. Ne oli "jossain" ja tulivat takaisin.
Miehelleni kävi auton avainten kanssa samalla tavalla viime talvena. Avaimet siis katosivat työpäivän aikana. Kaikki paikat parkkipaikkaa myöten tutkittiin. Takin ja housujen taskut kokeiltiin. Mies jopa rutisteli käsissään koko takkinsa, jos avain olisi mennyt jostain reijästä taskun läpi takin sisälle. Ei löytynyt. Onneksi oli vara-avain. Meni pari viikkoa. Mies soittaa töistä, että oli laittanut takin päälle, käden taskuun ja siellä se kadonnut avain oli, taskun pohjalla. Vaikka se takki käännettiin ylösalaisin.
Olen joutunut varkauden kohteeksi useammin kuin kerran, onneksi ei viety mitään kauhean arvokasta.
Itse olen kadottanut ainakin vuosien takaiset lempifarkkuni, yhden tosi kivan hameen ja joitain muitakin vaatteita. Sukkia ja hanskoja katoaa koko ajan, joskus löytyykin, mutta monet katoaa kyllä ikuisiksi ajoiksi.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 14:57"]Partamonni. Muutossa piti akvaario tietenkin tyhjentää ennen sen siirtämistä, mutta yhtä kalaa ei löytynyt mistään. En voi vain tajuta, että mihin se katosi. Jos se kuoli niin luulisin, että edes jokin osa ruhoa olisi löytynyt tyhjennyksen yhteydessä. Ainakin pari päivää ennen muuttoa se oli vielä ollut täysissä ruumiinvoimissa, ainakin mun näkemykseni mukaan.
[/quote]
Mun monni hyppäsi aikanaan akvaariosta ulos ja päätyi lattialle, kaksi kertaa jopa. Varmaan sama käynyt?
Laatikollinen kirjoja. Osaa niistä ei enää saa mistään. Katosi muuton yhteydessä. Vanhaan kotiin ei jäänyt mitää mutta ei kyllä löytynyt uudestakaan.
Teinivuosina vihko, johon kirjoitimme ystäväni kanssa erittäin pervoja tarinoita...