Lue keskustelun säännöt.
Tokaluokkalaiselle oli sattunut pissavahinko koulussa. Voi tätä häpeän määrää.
30.03.2022 |
On jo niin iso ja sitten käy näin. Ollaan opetettu, että käy välitunnilla vessassa, mutta ei näköjään auttanut. Ei ollut tunnilla uskaltanut pyytää lupaa vessaan ja pissasi housuun. Pojan mukaan kaikki nauroivat. Niin pahalta kuin tuntuukin sanoa, niin en ihmettele. Syksyllä alkaa jo kolmas luokka eikä ole enää mikään pieni. On täyttänyt jo 9v. Lasta yritin lohduttaa, mutta en voi mitään että pahalta tuntuu. Toivottavasti tästä ei nyt seuraa vuosien kiusaamiskierre. Poika on muutenkin melko herkkä ja ujo ja pahoittaa helposti mielensä.
Kommentit (74)
En ymmärrä häpeääsi tapahtuneesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä todellakin alan, koska housuun pissaaminen nyt vaan on kuolemanvakava asia lapsilla, ja jos sinä epäempaattinen ja lasten lainalaisuudet jo unohtanut et sitä halua uskoa (ehkä asia on sinulle vielä kipeämpi kuin meille muille?), niin ei voi mitään.
Selvästikin äiti muistaa nämä asiat, ja myötähäpeä on täysin luonnollinen reaktio, joka tulee sekunnin sadasosassa, ei sitä voi sensuroida pois. Se vain tapahtuu. Äiti ei taatusti millään tavalla näytä sitä lapselleen, eikä todellakaan tuo asia ole nyt tässä se suurin ongelma (miksi edes olisi, mitä se sinusta kertoo, että koet asian noin?). Ongelma on nyt vaan tuo pissaaminen. MOka on tapahtunut ja moka on moka, se ei muuksi muutu sillä, että sinä yrität haudata sen maton alle, sellainen vain kasvattaa häpeää, siitä tosiaan tulee se home, joka muhii pinnan alla.
Tuokin voi olla hyvä ratkaisu, että vaikka hampaat irvessä väkisin mutta kuitenkin, kääntää asian vitsiksi ja nauraa sille. Sekin on itsetunnon ilmaisua muita kohtaan.
Häpeän viesti on "minussa on jotain vikaa", ei että tein virheen/mokasin. Häpeä halvaannuttaa. Kun taas pystyy ajattelemaan, että tulipa mokattua (eikä tämä ole sen suurempi juttu), yksinkertaisesti oppii toimimaan seuraavalla kerralla toisin. Se siitä.
Lapsen maailmassa moni asia on kuolemanvakava, ja siksi olisikin hyvä, että on edes yksi sellainen ihminen elämässä, joka pystyy osoittamaan, että ei ole, vaikka pahalta tuntuukin. Eteenpäin mennään. Naurukin tulee ihan luonnostaan, kun on ensin tullut kuulluksi pahassa olossa, ja ymmärtää, mikä naurattaa. Tilanteen absurdius, ei ihminen. Voi päätyä itsekin päivittelemään, että no joo, olihan se kyllä, miksen vain pyytänyt päästä vessaan! No koska nolotti, en kehdannut... Voi ei, äh! No, opinpahan.
Mulla on suolistosairaana tullut #2 housuun ihan aikuisiällä ja useammin kuin kerran. Joskus vielä hävetti niin kovasti, etten tahtonut kotoa pahemmin liikkua minnekään. Ajan myötä opin suhtautumaan asiaan paremmin, mutta kyllähän se edelleen pistää miettimään, että voi nyt juma*auta! Ja nauramaan, ystävien kanssa, asian käsittämättömyydelle. Ja varautumaan, vessojen kartoituksella ja vaihtovaatteilla... Hohhoh.
Mun mielestä nykyaikana vanhemmat voisivat suoraan ohjeistaa lapsiaan, että jos pissa-, kakkahätä tai oksennus on tulossa, ei todellakaan tarvitse pyytää yhtään keneltäkään lupaa - ei opelta tai ohjaajalta tms: sinne vain vessaan, kun itsestä tuntuu, että on pakko!!
Kukaan ei nykyaikana tule fyysisesti estelemään ja takaisin tullessa voi mainita, että piti käydä veskissä. Helpompaa kaikille näin. Tai jos menneessään pystyy huikkaamaan, että "käyn vessassa", niin ok sekin.
Tsemppiä Ap:n muksulle ja hänelle itselleenkin! Hyvä, että Ap tiedostaa tuon, että häpeää nyt hieman poikaansa, sillä se että vanhemmat häpeävät lastaan, on yllättävän yleistä, mutta sitä ei yleensä ollenkaan tunnisteta. Mielestäni näissä tapauksissa on monesti kyse siitä, että vanhempi oikeastaan häpeää itseään ja kokee toisaalta lapsen vähän liikaa itsensä jatkeeksi ja näin saattaa ylisukupolvinen häpeän kierre olla valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n aloituksessa on jotain outoa.. vaikka jotain empatiaakin löytyy.. mutta väistämättä tulee mieleen, että vanhemmilla olisi peiliin katsomisen paikka, jos lapsi on niin ujo ja arka..
Ehkä tämä case ei ole sinulle, kun ei näytä olevan mitenkään tuttu asia lapset ja heidän erilaisuutensa.
Katsos, lapset eivät ole standardia palkkitavaraa, vaan hyvin vaihteleva kirjo persoonallisuuksia.
En tarkoittanutkaan, että lapsessa olisi jotain vikaa, vaan tätä vanhemman suhtautumista asiaa!
Oliko sille tullut märy tuon jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei uskaltanut pyytää lupaa vessaan? Oletteko pelotelleet sillä, että vessassa saa käydä vain välitunnilla?
Taitaa sinulle olla lapset ihan tuntematon ihmisryhmä. Muuten et tuommoista kysyisi.
Näin, lapset ovat vielä häveliäitä ja tunnollisia. Ainakin iso osa heistä. Ihan normaalia että vessaan meneminen jännittää noin pientä ihmistä.
Anteeksi nyt vain, mutta mielestäni asenteesi vaikuttaa kylmältä ja itsekeskeiseltä.
Päällimmäisin tunteesi on häpeä. Toisin sanoen ensisijaisesti sinä ajattelet sitä, mitä muut mahtavat ajatella sinusta ja lapsestasi.
Jonkun muun päällimmäisenä tunteena vastaavassa tilanteessa saattaisi olla esimerkiksi huoli tai empatia, jotka ovat astetta terveempiä suhtautumistapoja tällaisessa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei tulisi poika vanhempaansa? Mitäs häpeämistä sinulla tässä on, vai pojanko häpeää voivottelit otsikossa? Mitä jos reipastuisit itse ja hoitaisit oman häpeäsi kevenemään, niin pojan ongelmat voivat helpottaa jo sillä.
Nimen oman häpäisee täällä poikansa. Mitäs jos pojan kaverin äiti tai iska lukee juttusi .Tunnistaa sinut ja ajatus maailmasi?Saat ihan itse kantaa vastuun asiasta.Joku tolkku sentään mitä omasta lapsesta lehdistö kirjotetaan!
Kyllä niitä sattuu vielä. Myös kakka voivtulla. T. Koulun siivooja.
Yläasteella tytöillä kuukautiset tuolille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä sinä häpeät? Vaikka sanot ettet sitä näytä lapselle niin saattaa kuitenkin aistia sen.
Minä en alaluokilla "osannut" mennä koulun vessaan, joka oli muutenkin pelottava paikka. Meillä tytöillä oli ikäänkuin sääntönä, ettei koulun aikana käydä vessassa, koska se on noloa.
Minulla oli pitkä kotimatka, josta viimeiset 500 metriä metsän poikki. Osin pissat tulivat housuun lukemattomia kertoja, kun en enää jaksanut pidättää ja kuivattelin sitten housuja salaa kotona. Kerran äiti löysi ne ja sain pilkkaa osakseni, ei edes kysynyt miksi oli käynyt vahinko. Olin vaan liian pieni ymmärtääkseni itse, että housut pysyisivät kuivana, jos kävisin koulupäivän aikana vessassa eikä kukaan neuvonut.
Vasta kolmannella tai neljännellä aloin käydä ruokavälkällä vessassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en alaluokilla "osannut" mennä koulun vessaan, joka oli muutenkin pelottava paikka. Meillä tytöillä oli ikäänkuin sääntönä, ettei koulun aikana käydä vessassa, koska se on noloa.
Minulla oli pitkä kotimatka, josta viimeiset 500 metriä metsän poikki. Osin pissat tulivat housuun lukemattomia kertoja, kun en enää jaksanut pidättää ja kuivattelin sitten housuja salaa kotona. Kerran äiti löysi ne ja sain pilkkaa osakseni, ei edes kysynyt miksi oli käynyt vahinko. Olin vaan liian pieni ymmärtääkseni itse, että housut pysyisivät kuivana, jos kävisin koulupäivän aikana vessassa eikä kukaan neuvonut.
Vasta kolmannella tai neljännellä aloin käydä ruokavälkällä vessassa.
Lisään vielä, että näin jälkeenpäin ajatellen minua olisi pitänyt ohjeistaa tyyliin: käy aina ruokavälkällä jälkeen vessassa oli hätä tai ei. Lapsena kun ei aina tunnista pissahätää vaikka pissattaisikin niin omaan harkinnan varaan sitä ei kannata jättää.
Lasta voidaan myös kiusata niin ettei päästetä vessaan tai sieltä pois. Sellaista oli aikanaan meidän koulussa. Kannattaa tämäkin asia selvittää, että saako käydä rauhassa välkällä vessassa?
on nepsy?