Lue keskustelun säännöt.
Olen pettynyt yliopiston opetuksen tasoon
15.09.2015 |
Aloittaja on tämän syksyn fuksi, opiskelua takana pari viikkoa. Kokemusta nyt viidestä eri luennoitsijasta.
Odotin tasokkaampaa ammattitaitoa opettajilta. Usein suuri osa luennoista on täysin turhaa jaarittelua. Joudun kuuntelemaan (yleensä turhia) kanssaopiskelijoiden puheenvuoroja ja näsäviisastelua. Monesti kommentoidaan aivan aiheen vierestä, koska on suuri pätemisen tarve, joka täytyy tyydyttää. Opettajat kehuvat kaikkia keskustelijoita tyyliin ''hyvä pointti'', ''totta'', ''hienoja havaintoja'', eivätkä uskalla sanoa suoraan, jos jokin kommentti on oikeasti paska tai keskeyttää puheenvuoroja jos ne venyvät liian pitkiksi.
Luennot ovat usein sitä, että luennoitsija lukee vain ääneen diaesityksen kalvoja. Hei haloo, voin tehdä saman kotonakin, ja paljon nopeammin! Luulisi myös, ettei enää yliopistossa tarvitse käyttää puolta luentoa siihen, että selostetaan kuinka kurssi suoritetaan, mitä kirjallisuutta siihen kuuluu ja minä päivänä se pidetään ja missä tiloissa. Tämä kaikki on ilmoitettu jo ajat sitten sillä sivulla, jolta ilmoittaudutaan, ja ne ovat sieltä näkyvissä koko ajan! Kerpele.
Luennoitsijoilla on kaiken maailman ärrävikaa ja ulkomaalaista aksenttia, mikä tekee luentojen seuraamisesta työläämpää. Myös syntyperäisten suomalaisten opettajien diaesitykset ovat pullollaan kirjoitusvirheitä, aivan alkeellisista yhdyssanamokista lähtien. Koita nyt niistä sitten opiskella, kun vituttaa se oikeinkirjoituksen taitamattomuus.
Nämä voisin vielä kestää, jos kokisin luennoitsijat oikeasti ammattitaitoisiksi ja heistä näkyisi aito kiinnostus asioiden opettamiseen. Mutta ei - tuntuu että he vain papattavat jotta palkka juoksee, eikä heitä kiinnosta meidän oppiminen yhtään.
Olen hämmästynyt siitä, miten moni noista on vielä tohtoreita. Ei näköjään tohtoriuskaan takaa oikeaa sivistyneisyyttä. Minun on hyvin vaikea ottaa vakavissani henkilöä, joka esimerkiksi kirjoittaa suomen kielen isolla (Suomen kieli). Ehkä olen pedantti ja nämä ovat muille merkityksettömiä asioita, mutta mielestäni tuo kertoo sivistyksestä paljonkin. Olen puhunut.
Kommentit (92)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:31"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:11"]Kuten näistä vastauksista olette huomanneet, yliopisto ja ylipäätään kaikki kolmannen asteen koulutus on Suomessa vähän niinkuin leikkikerho aikuisille. Jutellaan ja keskustellaan kivoista jutuista. 20% on hyödyllistä ja konkreettista tietoa, jota ehkä tarvitaan työelämässä, ja loput on sitä "akateemistuutta". Tämän takia Suomessa palkat näillä keskinkertaisuuksilla ovatkin läntisen maailman heikoimmat. Vielä kun nämä maisterin/amk paperit on tarkoitus saada jokatoiselle kansalaiselle niin periaatteessa voit pukea koiran pukuun ja viedä sen opiskelemaan. Ei ihme, että luennoitsijoitakin turhauttaa kun puolet paikallaolijoista omaa älykkyysosamäärän jolla ei pitäisi olla mitään asiaa korkeakouluun. [/quote] Yliopistossa opiskelu tapahtuu oman pään sisällä ja omalla ajalla. Luennoilla lähinnä heitellään täkyjä ja vihjeitä, joihin tarttua. Pohtiminen ja oivaltaminen vaativat aikaa ja reflektiota, ei niitä voi kenellekään päähän kaataa tietyssä aikataulussa. Eikä oppiminen tapahdu luennon aikana, vaan päällekkäisinä kertyminä. Yhdellä kurssilla yhtä, toisella toista ja mielellään poikkitieteellisesti. Oman alan asioita voi ymmärtää sivuaineen kursseilla, joilla samaa teoriaa käsitellään toisesta näkökulmasta tai jopa toisin tulkittuna. Asiat rakentuvat toistensa päälle ja samalla kutkuttavat aivonystyröitä luomaan uusia yhteyksiä ja ehkä joidenkin harvojen kohdalla uutta uraauurtavaa tutkimusta. Yliopistoon mennään oppimaan, ei opetettavaksi.
[/quote]
Kyllä yliopistoissa ihan opetetaan. Olisi aika huvittavaa istua fysiikan tai vaikkapa historian luennolla, jossa vain heiteltäisiin täkyjä, joita pohdiskelemalla sitten opiskelijan pitäisi oivaltaa jotain suurta. Hyvä luennoitsija yliopistossa 1.) Noudattaa ja opettaa tieteellisesti hyvää kieltä ja argumentaatiota 2.) Suunnittelee opetuksensa kurssin tavotteita vastaavaksi 3.) Miettii selkeän ja systemaattisen opetusjärjestyksen opetettaville asioille 4.) Antaa selkeän tenttialueen tai tehtävänannon kurssin suorittamiseksi 5.) Opettaa selkeästi ja ymmärrettävästi ja 6.) Antaa pohdinnan aihetta, tilaa keskustelulle ja hyviä vinkkejä miten itse voi syventää tietouttaan aiheesta.
Ei missään oppiaineessa voi paneutua vain pelkästään viimeiseen kohtaan. Ihan oikeasti on opetettavakin jotain, sekä panostettava siihen opetukseen niin että asia tulee ilmaistua selkeästi ja sijoitettava opettava asia osaksi mielekästä kokonaisuutta.
T: Yliopisto-ope
PS. Ap:lle suosittelen odottamaan vielä lisää opintoja. Syksyä on mennyt vasta kovin lyhyesti eteenpäin, ja tähän astisilla opetuksilla et voi vielä täysin tietää mitä opinahjollasi on sinulle tarjota.
[/quote]
Kärjistin totta kai, mutta kyllä yliopistossa oppimistyyli ja opetustyyli poikkeavat valtavasti auktoriteettivetoisista alemmista asteista. Puhuin myös täysin omista kokemuksistani ja nimenomaan humanistisella puolella. Uskon täysin, että fysiikan opetus poikkeaa kulttuuritieteiden luennoista.
Nuo esittämäsi ovat toki hyvän luennoitsijan kriteereitä, mutta tässä keskustelussa nimenomaan kerrottiin, että luennoitsijat harvoin ovat hyviä ja silti oppimista tapahtuu ja niin on tarkoituskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä pointteja, mutta vierasta aksenttia saatat joutua paljon sietämään. Esim. vierailevat luennoitsijat käyttävät yleensä englantia, mikä harvoin on heidän äidinkielensä kuitenkaan.
Kuten jo mainittu, yliopisto-opettajilta ei vaadita minkäälaista opettajankoulusta. Aika nurinkurista sinänsä. Tuli mainituksi jo, mutta kertaan, että vain pieni osa luennoitsijoista on opettajia. Johdanto- ja perusopintoluentoja vetivät ennen assarit, mikä heidän nimikkeensä nykyään onkaan. Syventävien luennoitsijoita ovat professorit, joilla kenties kaikkein vähiten on taipumusta opettamiseen.
Alussa on myös paljon tyhjäkäyntiä, sillä yhä vaan yliopisto-opiskelijoillekin pitää vääntää rautalangasta mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Oppiaineesta riippuu miten itsenäistä opiskelu jatkossa on. Osassa mennään tiukan etukäteen laaditun lukujärjestyksen mukaan. Osassa opinnot valitaan itse. Jos on luentopakko, on siellä istuttava. Muussa tapauksessa kannattaa kuunnella ne luritukset ja mahdolliset vaihtoehtoiset opiskelutavat. En vielä kahden viikon opiskelun jälkeen lähtisi vetämään kovin rankkoja johtopäätöksiä.
Oho, kuulostaa erikoiselta, mutta toisaalta opiskelinkin biologiaa. Ei jossain anatomian kurssilla tai genetiikan luennoilla pysty mitään juttukerhoa pitämään, saati että homma jäisi vaan vihjeiden ja ideoiden heittelyksi. Toki osa kurssien vetäjistä on aina huonoja, mutta vaikealta tuntuu uskoa että esim. humanistisissa aineissa opetus olisi järjestään paljon kehnompaa kuin luonnontieteissä.
Omassa aineessani luennot ovat työteliäitä ja antoisia mielestäni. Opiskelijoissakin on eroja: siinä missä minä mielestäni saan opiskella, oppia, keskustella, lukea tekstejä ja kirjoittaa esseitä sekä tehdä esitelmiä, toisten mielestä nämä ovat ikävää pakkopullaa.
Jos ap on kiinnostunut kuuntelemaan hyviä luentoja, kannattaa seurata muiden kuin oman aineensa luentoja, shoppailla eri laitoksilla, jne... Käy myös vierailuluennoilla. Esim. Tampereella jos olet niin entäs nuo IASR-luennot tai Konfliktit-keskustelusarjaa. Voit myös vierailla esim. Helsingin yliopistossa jne...
Suosittelen myös heti kun rahkeet riittää osallistumaan seminaareihin, joissa et vain istu suu auki kuin linnunpoikanen ja odota että sinne työnnetään tietoa, vaan joudut laittamaan itsesi likoon.
Ainakin meillä on melkein joka syksy vaikeuksia peruskurssin kanssa. Yliopistolla harva opettaa putkeen vuosikausia, vaan aina välillä ollaan vuosia tutkijoina ja välillä opetetustehtävissä. Koska opetushenkilökunta muuttuu jatkuvasti niin joka vuosi pitää uudelleen sumplia, että kuka opettaa nyt seuraavana lukuvuonna mitäkin. Meillä peruskurssiin kuuluu esimerkiksi meidän oppialan historia, joka ei ole kenenkään meistä tutkimusalaa, joten luento pitää rakentaa alusta lähtien ja aiheesta, josta on itellä ehkä hatarat muistikuvat omilta opiskeluajoilta. Ei kannata siis menettää uskoaan pelkän peruskurssin perusteella! Yliopisto myöskään ei ole lukio eikö opettaja tiedä enää kaikesta kaikkea. Sen sijaan ne teitä opettavat ihmiset on omalla hyvin spesifillä tutkimusalallaan usein Suomen johtavia asiantuntijoita ja se oikeasti mielenkiintoinen sisältö tulee siinä vaiheessa, kun nää ihmiset luennoi siitä omasta tutkimusalastaan.
T. Tutkija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:24"]Luennoitsijoilla on kaiken maailman ärrävikaa ja ulkomaalaista aksenttia, mikä tekee luentojen seuraamisesta työläämpää.
[/quote]
Pakko takertua tähän. Niin on monella ihmisellä, ja tulee olemaan monilla tulevassa työelämässäsikin. Kannattaisi opetella keskittymään. Yliopisto ei ole ainut paikka missä näin on.
Aksentillisen suomen lisäksi aksentillisen englannin ymmärtäminen on välttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:37"]
No, täytyy sanoa että kurssit joilla on paljon fukseja on kaikista ärsyttävimpiä koska monella fuksilla on siinä alussa vielä niin kovat luulot itsestään... Ja ne peruskurssit on ymmärtääkseni niille opeillekin kaikista veemäisimpiä kun oikein mihinkään ei voida syventyä.
[/quote]
Kyllä se kieltämättä vähän näin on. Ja jotkut fuksit ehkä vielä kuvittelevat, että yliopisto olisi jotain elämää suurempaa. Ei se ole, niin palhon kuin yliopistoa rakastankin. Aivan tavallisia ihmisiä ollaan.
T. Yliopistonlehtori
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:03"]
Kai ap fiksuna tiesit, että suurin osa opettaa, koska on pakko? Harvaa alaansa syvällisesti perehtynyttä tutkijaa kiinnostaa vetää peruskurssia kaikkitietäville yli-innokkaille fukseille, mutta tutkimustyöhön käytetyn ajan ja rahan ehtona se valitettavasti on. Sitten myöhemmin syventävissä ja aineopinnoissa, kun on joku erikoistumisalaa käsittelevä kurssi ja luennoitsija on karismaattinen, asiantunteva ja asiastaan innostunut, saat kokea oppimisen riemua ja akateemista kädenvääntöä. Minulle yliopisto oli prosessi. Ei ollenkaan kuvitelmieni kaltainen. Istuin tylsillä luennoilla, luin turhiin tentteihin, tein turhauttavia tehtäviä. Sitten yhtenä päivänä vaan heräsin alani asiantuntijana. Juttelin alastani maallikon kanssa (avomies) ja olin närkästynyt ja loukattu, kun tämä veti oikosuoria johtopäätöksiä valtavan monitahoisista aiheista. Niitä samoja, joihin itse fuksivuonna syyllistyin. Koko ajattelutapa muuttuu hitaasti mutta varmasti, mutta se ei tapahdu helposti ja mukavasti, eikä todellakaan parissa viikossa. Odota vaan.
[/quote]
Olipa hienosti tiivistetty "opiskelijan ajattelun evoluutio"!
t. 80
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näin kahvikupposen äärellä jaksanut kaikkia kommentteja lukea, mutta yhdyn näin yliopiston opettajana (ja tutkijana) kritiikkiin. Mielestäni on järjettömyyden huippu sanoa, että "olen tutkija ja tämä nyt on vain tällaista pakkopullaa" kun puhutaan opettamisesta. Itse ainakin tutkin ja opetan ihan niitä samoja asioita ja vaikken peruskurssilla nyt voikaan alkaa kertomaan suoranaisesti omasta nimenomaisesta tutkimusaiheestani voin käydä läpi monia omallekin tutkimukselleni tärkeitä aiheita. Ja kiinnostavan luennon pitäminen kuluttaa aivan yhtä paljon aikaa kuin tylsänkin luennon pitäminen, joten ajankäytölläkään tuskin voi tylsyyttä puolustella.
Itse olen ainakin päätellyt hieman niin, että jos opetan huonosti opiskelijat oppivat huonosti ja sitten joudun taas seuraavina vuosina myöhemmissä opinnoissa painimaan samojen peruskysymysten kanssa, koska opetin itse ne aikanaan huonosti. Motivoimalla ja tekemällä aiheesta kiinnostavan saan vastaisuudessa aiheesta kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelijoita kursseilleni ja saan luettavakseni hyviä tutkielmia. Minä voitan ja opiskelijat voittavat. Ja samalla voin saada jonkun idean omaan tutkimukseeni tai oppia miten asioita tulisi selventää, jotta siihen perehtymättömät voisivat sen hahmottaa. Molemmat tärkeitä oman tutkimukseni kannalta.
Sä oot niin asberger tai joku. Tsemppiä vaan elämään, et tuu helpolla pääsemään! (Ai niin, futuuria ei ole suomen kielessä...)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:20"]
Minä olen liiketalouden amk-ope ja kursseillani on paljon opettajan pedagogisia opintoja suorittavia opeharjoittelijoita. Olen paikalla luennoilla, koska ohjaaj heitä. Heitä tulee ammatillisesta korkeakoulusta sekä yliopistosta. Täytyy sanoa, että ensimmäiset ovat poikkeuksetta hyviä ja jälkimmäisten kanssa pitää jännittää. En tiedä johtuuko se opetuksen sisällöistä, vai siitä, että Jokainen meistä opettaa siten, kuten meitä itseämme on opetettu.
[/quote]
Johtuu ihan siitä, että ammatilliseen korkeakouluun pedagogisia opiskelemaan pääsevillä on käytännössä aina taustalla jo paljon opetuskokemusta. Yliopiston pedagogiset suorittaa yleensä joku neljännen vuoden opiskelija ihan ensimmäisenä kosketuksenaan opettamiseen.
t. Yliopisto-ope, jolla kymmenen vuoden opetuskokemus eikä muodollista pedagogista pätevyyttä