Lue keskustelun säännöt.
Olen pettynyt yliopiston opetuksen tasoon
15.09.2015 |
Aloittaja on tämän syksyn fuksi, opiskelua takana pari viikkoa. Kokemusta nyt viidestä eri luennoitsijasta.
Odotin tasokkaampaa ammattitaitoa opettajilta. Usein suuri osa luennoista on täysin turhaa jaarittelua. Joudun kuuntelemaan (yleensä turhia) kanssaopiskelijoiden puheenvuoroja ja näsäviisastelua. Monesti kommentoidaan aivan aiheen vierestä, koska on suuri pätemisen tarve, joka täytyy tyydyttää. Opettajat kehuvat kaikkia keskustelijoita tyyliin ''hyvä pointti'', ''totta'', ''hienoja havaintoja'', eivätkä uskalla sanoa suoraan, jos jokin kommentti on oikeasti paska tai keskeyttää puheenvuoroja jos ne venyvät liian pitkiksi.
Luennot ovat usein sitä, että luennoitsija lukee vain ääneen diaesityksen kalvoja. Hei haloo, voin tehdä saman kotonakin, ja paljon nopeammin! Luulisi myös, ettei enää yliopistossa tarvitse käyttää puolta luentoa siihen, että selostetaan kuinka kurssi suoritetaan, mitä kirjallisuutta siihen kuuluu ja minä päivänä se pidetään ja missä tiloissa. Tämä kaikki on ilmoitettu jo ajat sitten sillä sivulla, jolta ilmoittaudutaan, ja ne ovat sieltä näkyvissä koko ajan! Kerpele.
Luennoitsijoilla on kaiken maailman ärrävikaa ja ulkomaalaista aksenttia, mikä tekee luentojen seuraamisesta työläämpää. Myös syntyperäisten suomalaisten opettajien diaesitykset ovat pullollaan kirjoitusvirheitä, aivan alkeellisista yhdyssanamokista lähtien. Koita nyt niistä sitten opiskella, kun vituttaa se oikeinkirjoituksen taitamattomuus.
Nämä voisin vielä kestää, jos kokisin luennoitsijat oikeasti ammattitaitoisiksi ja heistä näkyisi aito kiinnostus asioiden opettamiseen. Mutta ei - tuntuu että he vain papattavat jotta palkka juoksee, eikä heitä kiinnosta meidän oppiminen yhtään.
Olen hämmästynyt siitä, miten moni noista on vielä tohtoreita. Ei näköjään tohtoriuskaan takaa oikeaa sivistyneisyyttä. Minun on hyvin vaikea ottaa vakavissani henkilöä, joka esimerkiksi kirjoittaa suomen kielen isolla (Suomen kieli). Ehkä olen pedantti ja nämä ovat muille merkityksettömiä asioita, mutta mielestäni tuo kertoo sivistyksestä paljonkin. Olen puhunut.
Kommentit (92)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 21:32"]
Asenteeni on seurausta pettymyksestä opetukseen. Ihan olen avoimin ja positiivisin mielin mennyt luennoille. Mutta kun vastineeksi siitä tuntien istumisesta ei saa juuri mitään, niin tuntuu aika paskalta. Ap
[/quote]
Älä mene sinne luennoille istumaan, jos niistä ei ole sinulle hyötyä. Yksinkertaista. Vaikka sä et saisi luennoista irti mitään, niin joku muu saattaa saada.
[/quote]
Joskus ne on pakollisia :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:37"]
Osa siellä opettavista on tutkijoita, nimenomaan tutkijaksi halunneita, jotka opettaa sit vähän kuin pakosta. Meillä nää oli just niitä jotka luki dioja ääneen, mutta luennot ei olleet pakollisia, ne kalvot sai printattuna ja riitti et meni tenttiin. Alkuluennot on aika yleistasoa, siellä myös käydään läpi noita suoritusohjeita sun muita, ajatuksena se, ettei niitä koko yliopistoaikaa tarvii sit selitellä, mutta että ne jotka ei itse ole selvittäneet pääsee kyytiin kans heti alkuun. Ja osin se, ettei ketään kommentoijaa helposti tyrmätä johtuu samasta, tarkoitus on opettaa ajattelemaan ja keskustelemaan, mites sen oppii jos ei sitä tekemällä, kyllä se porukka ajan kanssa muuttuu juttujen ja kysymysten tasolta "paremmaksi".
Meillä kyllä oli paljolti ihan huippuluennoitsijoita, alastaan ja asiastaan innostuneita joiden luennoilla oli ilo käydä. Mutta ne mielenkiintoisemmat luennot tulivat ehkä vähän myöhemmin kuin ekoilla viikoilla, joten kärsivällisyyttä. Ja kirjoitusvirheisiin en jaksaisi kiinnittää huomiota, eiköhän suurin osa proffista ole sen verran fiksuja, ettei se fiksuus kaadu siihen, jos luentokalvoissa oikoo kirjoitussääntöjä, kunhan asiat käsitellään kunnolla. (Ja mä sanoisin että siellä on sit ihan muut jutut, kuten opiskelijoiden tutkimuspuolen jatkuva turha nollatutkimus, joka käy hermoille opintojen edetessä, alkuvaiheessa ei kannata vielä menettää hermojaan, niitä tarvitaan jatkossakin..)
[/quote]
Näin olen joidenkin kohdalla ajatellutkin, kun ovat kertoneet tekevänsä myös tutkimusta. Ei ole kaikille selvästikään tuo opettaminen se ykkösjuttu. Harmi vain, että sen näkee niin helposti, kiinnostaako luennoitsijaa vai ei! No, toivotaan että opiskelu muuttuisi mielenkiintoisemmaksi vaikka sitten perusopintojen jälkeen aineopinnoissa. Ap
[/quote]
Yliopistossa ei opettaminen saisi olla kenenkään ykkösjuttu vaan tieteen tekeminen. Opettaminen menee siinä sivussa.
[/quote]
Totta, mutta se ei silti tarkoita, että opetus saa mennä ihan perseilyksi. Tarkoituksena on kuitenkin perehdyttää tulevia tieteentekijöitä oman alansa perusteisiin ja myös mielellään osaltaan toimia innoittajana ja esimerkkinä.
Kai ap fiksuna tiesit, että suurin osa opettaa, koska on pakko? Harvaa alaansa syvällisesti perehtynyttä tutkijaa kiinnostaa vetää peruskurssia kaikkitietäville yli-innokkaille fukseille, mutta tutkimustyöhön käytetyn ajan ja rahan ehtona se valitettavasti on.
Sitten myöhemmin syventävissä ja aineopinnoissa, kun on joku erikoistumisalaa käsittelevä kurssi ja luennoitsija on karismaattinen, asiantunteva ja asiastaan innostunut, saat kokea oppimisen riemua ja akateemista kädenvääntöä.
Minulle yliopisto oli prosessi. Ei ollenkaan kuvitelmieni kaltainen. Istuin tylsillä luennoilla, luin turhiin tentteihin, tein turhauttavia tehtäviä. Sitten yhtenä päivänä vaan heräsin alani asiantuntijana. Juttelin alastani maallikon kanssa (avomies) ja olin närkästynyt ja loukattu, kun tämä veti oikosuoria johtopäätöksiä valtavan monitahoisista aiheista. Niitä samoja, joihin itse fuksivuonna syyllistyin. Koko ajattelutapa muuttuu hitaasti mutta varmasti, mutta se ei tapahdu helposti ja mukavasti, eikä todellakaan parissa viikossa. Odota vaan.
Ap on tyypillinen vanhanaikaisen lukio-opetuksen tuote, joka odottaa, että yliopistossa hänelle kerrotaan jotain hienoa ja tärkeää, täsmällisessä ja yksityikohtaisessa muodossa. Näin ei tule koskaan käymään, koska yliopistossa ei enää ole kyse asioista, jotka voi vain kertoa. Koska ap ei tunnista sitä, mitä pitäisi oppia, hön ei tajua, että opetud on parempaa kuin hän on koskaan ennen saanut.
monet aapeen kaltaiset oppivat parin ekan vuoden aikana. Toiset eivät, ja päättävät käydä vain aivan pakolliset kurssin ja aivan pakolliset tehtävät a suoriutuvat yliopisto-opinnoista keskinkertaisesti oppimatta koskaan kunnolla mitään.
Perusopintojen tarkoitus on lähinnä tutustuttaa tieteenalan peruskäsitteistöön, perusteorioihin, historialliseen kehittymiseen ja yleiseen ajattelutapaan. Eli käytännössä ei ole tarkoituskaan tarjota mitään suuria ahaa-elämyksiä. Kun pohjatyö on tehty, voi sitten siirtyä mielenkiintoisempiin juttuihin. Itse olen joskus avoimessa ja yliopistossa opettanut ja siellä on kyllä osa porukasta tosi polleena pätemässä, mutta siinä vaiheessa kun pitää tehdä essee tai tentti, niin huomaa, että moni perusasia on ihan hakusessa. Ja niitä opiskelukäytäntöjä tankataan tuhanteen kertaan siksi, että aina on niitä opiskelijoita, jotka vinkuvat siitä, että eivät (muka) tienneet ja tarvitsevat uusintamahdollisuuden tai haluavat palauttaa esseen puoli vuotta myöhässä. Luultavasti myös näillä luonnoilla, joissa itse olet mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joko todettu: Ylopistossa opettajat eivät yleensä ole suorittaneet pedagogisia opintoja, kun taas amk:ssa ja muualla ne obåvat edellytyksenä vakityön saamiselle
Kuten näistä vastauksista olette huomanneet, yliopisto ja ylipäätään kaikki kolmannen asteen koulutus on Suomessa vähän niinkuin leikkikerho aikuisille. Jutellaan ja keskustellaan kivoista jutuista. 20% on hyödyllistä ja konkreettista tietoa, jota ehkä tarvitaan työelämässä, ja loput on sitä "akateemistuutta". Tämän takia Suomessa palkat näillä keskinkertaisuuksilla ovatkin läntisen maailman heikoimmat. Vielä kun nämä maisterin/amk paperit on tarkoitus saada jokatoiselle kansalaiselle niin periaatteessa voit pukea koiran pukuun ja viedä sen opiskelemaan. Ei ihme, että luennoitsijoitakin turhauttaa kun puolet paikallaolijoista omaa älykkyysosamäärän jolla ei pitäisi olla mitään asiaa korkeakouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaat luennoitsijat ovat olleet itselläni kyllä myös niitä alansa huippututkijoita (Suomen tasolla). On ollut halua edistää ja opettaa alaa, herätellä ajatuksia ja todellakin panostaa siihen tieteen kehitykseen myös opetuksen kautta. Toki yliopistossa opetetaan nimenomaan tieteentekoa, kritiikkiä ja tiedon etsintää, mutta eivät nämä mistä ap ja muut puhuu edes tiedä mitä em. asiat tarkoittaa. On vain yksinkertaisesti monissa tiedekunnissa todellisia virhetyöhönottoja, jotka ovat päässeet joidenkin hyväveli -verkostojensa kautta keskinkertaisella tuotoksella tutkijoiksi ja opettajiksi. On yksinkertaisia opettajia, jotka eivät opeta. Eivät siis mitään. Koko luento menee siihen että näytetään pari diaa aivan irrelevantista asiasta ja sitten höpökeskusteluihin ryhmissä, luennot eivät systemaattisia eivätkä selkeitä, opetettava asia jää jonninjoutavan keskustelun jalkoihin, ja bonuksena päälle että tehtävänannot ovat sekavia ja huonosti toteutettavissa. Kyllä opiskelijalla on oikeus vaatia edes keskitason opetusta, siitä niille yliopisto-opettajillekin maksetaan. Hyvä tutkija on myös aina innostunut edistämään alaansa opetuksen kautta, ja haluaa aidosti valmentaa oppilaita tieteelliseen keskusteluun. Eli juurikin siihen, että keskustelu tapahtuu järkevin argumentein ja rakentavaa kritiikkiä noudattaen, eikä mukaviisasteluin mutupohjalta, jossa kaupan päälle yritetään loukata toisia ihmisiä. On paljon opettajia, jotka antavat kaikenmaailman aivopierujen saastuttaa luennon ilmapiirin, ja vielä kommentoivat että tosi hyvä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:10"]
joko todettu: Ylopistossa opettajat eivät yleensä ole suorittaneet pedagogisia opintoja, kun taas amk:ssa ja muualla ne obåvat edellytyksenä vakityön saamiselle
[/quote]
itse asiassa lähes kaikissa yliopistoissa yliopistopedagogiset opinnot (60op) ovat nykyään pakollisia vakityössä oleville. Ne eivät ole muodollinen edellytys viran saamiseksi, mutta koska kilpailu on todella kovaa, jokainen kivi on käännettävä viran saamiseksi. Näin on ollut viimeiset 5-10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:27"]
Mikä tiedekunta?
[/quote]
Humanistinen tiedekunta Tampereella. Tämän tarkemmin en kerro. Ap
[/quote]
Humanistiset aineethan ovat vähän sellaista diipa daapaa. Miten niiden luennoista saisi ei-diipadaapaa?
Tulipa ikävä yliopiston luennoille, kun näitä luki. Tuli ihan nostalginen olo! :)
t. keski-ikäinen täti, jonka opinnoista on parikymmentä vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen liiketalouden amk-ope ja kursseillani on paljon opettajan pedagogisia opintoja suorittavia opeharjoittelijoita. Olen paikalla luennoilla, koska ohjaaj heitä. Heitä tulee ammatillisesta korkeakoulusta sekä yliopistosta. Täytyy sanoa, että ensimmäiset ovat poikkeuksetta hyviä ja jälkimmäisten kanssa pitää jännittää. En tiedä johtuuko se opetuksen sisällöistä, vai siitä, että Jokainen meistä opettaa siten, kuten meitä itseämme on opetettu.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:27"]
Mikä tiedekunta?
[/quote]
Humanistinen tiedekunta Tampereella. Tämän tarkemmin en kerro. Ap
[/quote]
Humanistiset aineethan ovat vähän sellaista diipa daapaa. Miten niiden luennoista saisi ei-diipadaapaa?
[/quote]
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan itse hum. aineessa peruskurssia. Käytännössä selostan kurssisisältöön pakollisina kuuluvat asiat (mahdollisimman selkeästi ja havainnollistamalla), jotka eivät todellakaan edusta sitä suppeata aluetta, mikä on erikoisalaani. Ja en todellakaan pysty muistamaan ulkoa koko kurssin sisältöä, joten dioista on pakko lukea.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:11"]Kuten näistä vastauksista olette huomanneet, yliopisto ja ylipäätään kaikki kolmannen asteen koulutus on Suomessa vähän niinkuin leikkikerho aikuisille. Jutellaan ja keskustellaan kivoista jutuista. 20% on hyödyllistä ja konkreettista tietoa, jota ehkä tarvitaan työelämässä, ja loput on sitä "akateemistuutta". Tämän takia Suomessa palkat näillä keskinkertaisuuksilla ovatkin läntisen maailman heikoimmat. Vielä kun nämä maisterin/amk paperit on tarkoitus saada jokatoiselle kansalaiselle niin periaatteessa voit pukea koiran pukuun ja viedä sen opiskelemaan. Ei ihme, että luennoitsijoitakin turhauttaa kun puolet paikallaolijoista omaa älykkyysosamäärän jolla ei pitäisi olla mitään asiaa korkeakouluun.
[/quote]
Yliopistossa opiskelu tapahtuu oman pään sisällä ja omalla ajalla. Luennoilla lähinnä heitellään täkyjä ja vihjeitä, joihin tarttua. Pohtiminen ja oivaltaminen vaativat aikaa ja reflektiota, ei niitä voi kenellekään päähän kaataa tietyssä aikataulussa.
Eikä oppiminen tapahdu luennon aikana, vaan päällekkäisinä kertyminä. Yhdellä kurssilla yhtä, toisella toista ja mielellään poikkitieteellisesti. Oman alan asioita voi ymmärtää sivuaineen kursseilla, joilla samaa teoriaa käsitellään toisesta näkökulmasta tai jopa toisin tulkittuna. Asiat rakentuvat toistensa päälle ja samalla kutkuttavat aivonystyröitä luomaan uusia yhteyksiä ja ehkä joidenkin harvojen kohdalla uutta uraauurtavaa tutkimusta.
Yliopistoon mennään oppimaan, ei opetettavaksi.
No johan sitä tähänkin keskusteluun saatiin amk-jankkaaja. On muuten sieltäkin kokemusta vuoden verran, eikä yhtään sen puhtaammilla papereilla kuljeta kuin yliopistoissa.
61
Miten ihmeessä te luentojen skippaajat pystytte edes tekemään niin? Meillä on läsnäolopakko käytännössä kaikissa kursseissa (opiskelen nykyisin maisteriohjelmassa). Yksikin poissaolo niin luennoitsija alkaa vinoillen kyselemään missä olen ollut. Olen varmaan valinnut väärän alan.
Muuten jaan AP:n kokemuksen. Yliopistossa eniten järkytti opetuksen huono taso ja kanssaopiskelijoiden päteminen. En kerta kaikkiaan ymmärrä niitä, jotka haluavat kesken opetuksen ottaa viiden minuutin puheenvuoron jostakin täysin epäolennaisesta asiasta. Kuka voi rakastaa omaa ääntään niin paljon? Ja käytännössä aina se puheenvuoro on itsestäänselvyyksien toistamista, asioita jotka kaikki jo tietävät. Noloa. Ja ärsyttävää muille, häiritsee jo valmiiksi huonon opetuksen tasoa.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 22:11"]Kuten näistä vastauksista olette huomanneet, yliopisto ja ylipäätään kaikki kolmannen asteen koulutus on Suomessa vähän niinkuin leikkikerho aikuisille. Jutellaan ja keskustellaan kivoista jutuista. 20% on hyödyllistä ja konkreettista tietoa, jota ehkä tarvitaan työelämässä, ja loput on sitä "akateemistuutta". Tämän takia Suomessa palkat näillä keskinkertaisuuksilla ovatkin läntisen maailman heikoimmat. Vielä kun nämä maisterin/amk paperit on tarkoitus saada jokatoiselle kansalaiselle niin periaatteessa voit pukea koiran pukuun ja viedä sen opiskelemaan. Ei ihme, että luennoitsijoitakin turhauttaa kun puolet paikallaolijoista omaa älykkyysosamäärän jolla ei pitäisi olla mitään asiaa korkeakouluun. [/quote] Yliopistossa opiskelu tapahtuu oman pään sisällä ja omalla ajalla. Luennoilla lähinnä heitellään täkyjä ja vihjeitä, joihin tarttua. Pohtiminen ja oivaltaminen vaativat aikaa ja reflektiota, ei niitä voi kenellekään päähän kaataa tietyssä aikataulussa. Eikä oppiminen tapahdu luennon aikana, vaan päällekkäisinä kertyminä. Yhdellä kurssilla yhtä, toisella toista ja mielellään poikkitieteellisesti. Oman alan asioita voi ymmärtää sivuaineen kursseilla, joilla samaa teoriaa käsitellään toisesta näkökulmasta tai jopa toisin tulkittuna. Asiat rakentuvat toistensa päälle ja samalla kutkuttavat aivonystyröitä luomaan uusia yhteyksiä ja ehkä joidenkin harvojen kohdalla uutta uraauurtavaa tutkimusta. Yliopistoon mennään oppimaan, ei opetettavaksi.
[/quote]
Kyllä yliopistoissa ihan opetetaan. Olisi aika huvittavaa istua fysiikan tai vaikkapa historian luennolla, jossa vain heiteltäisiin täkyjä, joita pohdiskelemalla sitten opiskelijan pitäisi oivaltaa jotain suurta. Hyvä luennoitsija yliopistossa 1.) Noudattaa ja opettaa tieteellisesti hyvää kieltä ja argumentaatiota 2.) Suunnittelee opetuksensa kurssin tavotteita vastaavaksi 3.) Miettii selkeän ja systemaattisen opetusjärjestyksen opetettaville asioille 4.) Antaa selkeän tenttialueen tai tehtävänannon kurssin suorittamiseksi 5.) Opettaa selkeästi ja ymmärrettävästi ja 6.) Antaa pohdinnan aihetta, tilaa keskustelulle ja hyviä vinkkejä miten itse voi syventää tietouttaan aiheesta.
Ei missään oppiaineessa voi paneutua vain pelkästään viimeiseen kohtaan. Ihan oikeasti on opetettavakin jotain, sekä panostettava siihen opetukseen niin että asia tulee ilmaistua selkeästi ja sijoitettava opettava asia osaksi mielekästä kokonaisuutta.
T: Yliopisto-ope
PS. Ap:lle suosittelen odottamaan vielä lisää opintoja. Syksyä on mennyt vasta kovin lyhyesti eteenpäin, ja tähän astisilla opetuksilla et voi vielä täysin tietää mitä opinahjollasi on sinulle tarjota.
"Olen opiskellut jo kaksi viikkoa yliopistossa ja voin jo sanoa, että tosi huonoa on opetus". Et voi. Et tiedä vielä yliopisto-opetuksesta etkä -opiskelusta yhtään mitään.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 20:37"]
Osa siellä opettavista on tutkijoita, nimenomaan tutkijaksi halunneita, jotka opettaa sit vähän kuin pakosta. Meillä nää oli just niitä jotka luki dioja ääneen, mutta luennot ei olleet pakollisia, ne kalvot sai printattuna ja riitti et meni tenttiin. Alkuluennot on aika yleistasoa, siellä myös käydään läpi noita suoritusohjeita sun muita, ajatuksena se, ettei niitä koko yliopistoaikaa tarvii sit selitellä, mutta että ne jotka ei itse ole selvittäneet pääsee kyytiin kans heti alkuun. Ja osin se, ettei ketään kommentoijaa helposti tyrmätä johtuu samasta, tarkoitus on opettaa ajattelemaan ja keskustelemaan, mites sen oppii jos ei sitä tekemällä, kyllä se porukka ajan kanssa muuttuu juttujen ja kysymysten tasolta "paremmaksi".
Meillä kyllä oli paljolti ihan huippuluennoitsijoita, alastaan ja asiastaan innostuneita joiden luennoilla oli ilo käydä. Mutta ne mielenkiintoisemmat luennot tulivat ehkä vähän myöhemmin kuin ekoilla viikoilla, joten kärsivällisyyttä. Ja kirjoitusvirheisiin en jaksaisi kiinnittää huomiota, eiköhän suurin osa proffista ole sen verran fiksuja, ettei se fiksuus kaadu siihen, jos luentokalvoissa oikoo kirjoitussääntöjä, kunhan asiat käsitellään kunnolla. (Ja mä sanoisin että siellä on sit ihan muut jutut, kuten opiskelijoiden tutkimuspuolen jatkuva turha nollatutkimus, joka käy hermoille opintojen edetessä, alkuvaiheessa ei kannata vielä menettää hermojaan, niitä tarvitaan jatkossakin..)
[/quote]
Näin olen joidenkin kohdalla ajatellutkin, kun ovat kertoneet tekevänsä myös tutkimusta. Ei ole kaikille selvästikään tuo opettaminen se ykkösjuttu. Harmi vain, että sen näkee niin helposti, kiinnostaako luennoitsijaa vai ei! No, toivotaan että opiskelu muuttuisi mielenkiintoisemmaksi vaikka sitten perusopintojen jälkeen aineopinnoissa. Ap
[/quote]
Yliopistossa ei opettaminen saisi olla kenenkään ykkösjuttu vaan tieteen tekeminen. Opettaminen menee siinä sivussa.