Lue keskustelun säännöt.
Taas potkut liiasta tarkkuudesta
29.03.2022 |
Ei ole ensimmäinen kerta, nimittäin. Tai no, tällä kertaa on kyse koeaikapurusta eikä potkuista. Olen kuulemma huolellinen, mutta aivan liian hidas. Tilanne on todella kummallinen: pidempään töissä olleet kollegat kysyvät minulta apua, mutta samalla johto päättää, ettei panokseni ole riittävä. Työ on miesvaltaisen alan asiantuntijatyötä.
Olen itkenyt pari päivää ja yritän keksiä elämälleni uutta suuntaa. Millaisiin tehtäviin pitäisi hakeutua, jos on luotettava, tunnollinen muttei riittävän nopea (=myyvä)?
Olen tehnyt tavallista myyntityötä ennen korkeakoulupaikan saamista. Silloin olin luotettava tekijä, aina luotettavasti hiukan keskiarvon yläpuolella. Ehdin venyttää kahvitaukoja ja lukea tentteihin työaikana, ja pääsin silti tavoitteisiini. Ja kyse oli todellakin myyntityöstä, ei mistään hyllyttäjän työstä.
Olisiko kenelläkään apua, vinkkejä tai lohdun sanoja? Alkaa jo väsyttää, kun saan joka työpaikasta suosittelijan vähintään kollegasta, mutta silti vain epäonnistun.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu pois asiakasrajapinnasta, esim. asiantuntijatehtäviin taustalle.
Voi kuule. Siellä on vielä pahempi. Kaikkea pitäisi osata katsoa lintuperspektiivistä, mihinkään ei saa paneutua ja uppoutua, mutta samalla pitäisi tietää paljon kaikesta, mutta toisaalta vaan delegoida hommia osaajille, mutta tulokset ovat sinun nimissäsi, mutta et saa käyttää aikaa perehtymiseen vaan valvoa tekemistä ylätasolta, kuitenkaan tietämättä mitä tapahtuu koska et saa käyttää aikaa perehtymiseen ja niin edelleen.
Uskomattoman stressaavaa.
Määrittelisin tämän luottamusongelmaksi, ellei alatasoilla ole selkeitä puutteita osaamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyödynnä vahvuutesi, voisitko opiskella esim.it-alaa? Tarkkoja työntekijöitäkin tarvitaan.
Halaus ja voimia!
Olen IT alalla ja aivan saman asian kanssa projektista toiseen saa taistella. En suostu tekemään bulkkikoodia vaan pidän arkkitehtuurin ryhdikkäänä ja jokaisessa rivissä koodia mietin tarkkaan jatkuvuutta. Oman koodini päälle on helppo rakentaa lisää toiminnallisuutta mutta lähes aina se päätyy siihen että jonkun toisen tekemä toteutus oman koodini päälle on sitä roskaa jonka jälkeen ei tuotteen ominaisuuksia voi ryhdikkäästi edistää vaan kaikki menee sekasotkuksi joka toimii pelkästään Pyhällä hengellä.
Tehottomuudesta olen myös joutunut pois muutamasta projektista mutta kuukauden parin päästä on pyydetty takaisin lakki kourassa, ihan toimitusjohtaja tasolta. No siinä vaiheessa olen jo uudessa projektissa ja en ole tulossa takaisin jo pelkästään kokemani vähättelyn ja pilkunviilaajan minulle asetetun maineen takia.
Viilatkoon itse jos ei sanani uskota. Nautettavuuden huippu oli kun minut erotettiin projektista sillä perusteella että 'kukaan ei edes tiedä mitä sinä teet'. Niinpä.
Jos ei painetta kestä, ei IT ala ole kyllä sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?
Ap!
Tiedätkö, millä tasolla työntekijöiden vaihtuvuus on? Jos vuotuinen vaihtuvuus on korkeintaan 20 %, niin kyseessä on normaali työnantaja. Jos yli 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuosittain, niin työpaikassa on mätää.
Työskenteletkö HR:ssä? Minusta 20% vuosittainen vaihtuvuus on valtava! Varsinkin erityisasiantuntijatöissä, jotka oppii esim. vasta 5 vuoden kokemuksella... eri juttu joku työ, jonka oppii viikon perehdytyksessä.
Olin tulossa sanomaan samaa! Millainen työpaikan pitää olla, jos viiden hengen poppoosta lähtee joka vuosi yksi pois? Siis JOKA VUOSI? Sadan hengen työpaikalla olisi 20 paikkaa auki vuotuisesti, ei ihme että HR-osastoja ja rekryfirmoja kyhäillään!
Voi voi tätä meidän työelämää. Pitäisi lukea kirja työelämön huonontumisen historia. Ei ole tullut luettua...
Vierailija kirjoitti:
Millaisiin tehtäviin pitäisi hakeutua, jos on luotettava, tunnollinen muttei riittävän nopea (=myyvä)?
Surullista, jos ei luotettava ja tunnollinen kelpaa. Siis ihminen, joka tekee huolellisesti työnsä.
Sinunlaisia pitäisi olla enemmän, ettei käy esimerkiksi näin:
Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006153675.html
Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen hyväksyttiin teknisen virheen vuoksi 71 ylimääräistä hakijaa. Yliopisto ehti ilmoittaa opiskelupaikasta näille hakijoille, mutta perui tiedon virheellisenä.
nhttps://yle.fi/uutiset/3-10138408
.....
Inhimillinen virhe, katinkontit - huolimattomuusvirhe!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaisin että jos ei ole ensimmäinen kerta kun tulee potkut, niin vika ei ehkä ole liiallisessa tarkkuudessa vaan jossain muussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödynnä vahvuutesi, voisitko opiskella esim.it-alaa? Tarkkoja työntekijöitäkin tarvitaan.
Halaus ja voimia!
Olen IT alalla ja aivan saman asian kanssa projektista toiseen saa taistella. En suostu tekemään bulkkikoodia vaan pidän arkkitehtuurin ryhdikkäänä ja jokaisessa rivissä koodia mietin tarkkaan jatkuvuutta. Oman koodini päälle on helppo rakentaa lisää toiminnallisuutta mutta lähes aina se päätyy siihen että jonkun toisen tekemä toteutus oman koodini päälle on sitä roskaa jonka jälkeen ei tuotteen ominaisuuksia voi ryhdikkäästi edistää vaan kaikki menee sekasotkuksi joka toimii pelkästään Pyhällä hengellä.
Tehottomuudesta olen myös joutunut pois muutamasta projektista mutta kuukauden parin päästä on pyydetty takaisin lakki kourassa, ihan toimitusjohtaja tasolta. No siinä vaiheessa olen jo uudessa projektissa ja en ole tulossa takaisin jo pelkästään kokemani vähättelyn ja pilkunviilaajan minulle asetetun maineen takia.
Viilatkoon itse jos ei sanani uskota. Nautettavuuden huippu oli kun minut erotettiin projektista sillä perusteella että 'kukaan ei edes tiedä mitä sinä teet'. Niinpä.
Jos ei painetta kestä, ei IT ala ole kyllä sopiva.
Tarkat ihmiset kuuluvat juuri tuollaisiin paikkoihin. Rakentamaan perustuksia, ja toisaalta rakentamaan rajapintoja. Nopeammat ja dynaamisemmat voivat keskittyä tekemään hätäratkaisuja ja sammuttelemaan tulipaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämässä kannattaa nykyään sählätä kaikki helvetin nopeasti läpi, ja kun kaikki on ihan solmussa, niin vaihdetaan seuraavaan paikkaan sähläämään. Seuraavat tulijat saa korjata virheet. Mutta pääasia on, että rahat sai omaan taskuun.
Näin se menee ainakin IT-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudu kirjanpito- tai tilintarkastusalalle. Siellä tarkkuus on plussa eikä miinus. No tietysti kohtuus kaikessa.
Pakko sanoa näille tilintarkastusta ja kirjanpitoa suositteleville, että näilläkin aloilla arvostetaan tehokkuutta ja nopeutta.
Kevät on hektistä aikas ja tehtävät pitää saada valmiiksi nopeasti!
Perfektionisti tulisi tuolla alalla hulluksi, siihen nysväämiseen ei ole aikaa.
Meilläkin laskentatoimen opettajat painottavat olennaisuutta, eli kaikkea ei ehdi tarkistaa vaan pitää keskittyä niihin tärkeimpiin asioihin.
Hidas jumittaja ei kauaa noilla aloilla kestä. Uudet asiat pitää omaksua ja oppia nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ammatillinen matka on alkanut ojanpohjia koluten... Älä luovuta vielä. Josko pääsisit työpaikkaan, jossa olisi suppeampi työnkuva ja vahvempi organisaatio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että olet liian perfektionisti. Takerrut yksityiskohtiin, etkä näe kokonaisuutta. Yleensä tuohon liittyy tietynlaista joustamattomuutta, pakkomielteisyyttä ja kapeakatseisuutta ja jopa vaikeutta toimia ryhmässä. Työelämässä tarvitaan kuitenkin tehokkuutta. Ikävä kyllä se ei mene niin, että sinä voit suorittaa yhden tehtävän siinä ajassa, missä muut tekee viisi. Tehokkaammat tekevät luultavasti ihan yhtä hyvää jälkeä.
Sinun pitää kehittää noita asioita itsessäsi. Tai perusta oma firma, kunhan ensin lasket tarkasti, onko nysvääminen ja takertuminen rahallisesti kannattavaa.
Sinulta kysyn; mitkä ovat ne pointit, joiden perusteella näyttäydyn perfektionistina? Minun on itse vaikea niellä tuota. Pääsin tähänkin työpaikkaan cv:llä, josta bongasin myöhemmin hölmön (hassun) kirjoitusvirheen. Luulisi, että perfektionistin cv olisi tip top.
Perfektionismissa ei ole kyse siitä että OLISI täydellinen. Eikä perfektionismilla edes TULE täydelliseksi. Perfektionismissa on kyse siitä, että joku YRITTÄÄ olla täydellinen niin paljon, että jää nysväämään sen täydellisyyden tavoittelussa niin pitkään, ettei saa oikeasti tehtyä mitään.
Eikä Luciano Pavarotti ollut perfektionisti. Hän oli riskinottaja, joka panosti tärkeimpänä pitämäänsä ja sai siitä palkkion. Ei silläkään lailla täydellisesksi tule (eikä Pavarotti ollut sitä) mutta aika pitkälle voi päästä, jos arvioi oikein sen, mikä on tärkeää.
Luciano Pavarotti tunnusti itse olevansa perfektionisti. jos perfektionisti menestyy hänestä tulee "riskinottaja" kuitenkin hän teki valtavasti töitä saadakseen äänensä ja laulu tekniikan eteen.
Hän ei ehkä sinusta ole täydellinen mutta on "VAIN" maailman kuuluisin tenori. edelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oliko nykyinen työ myös myyntityötä? On ihan ymmärrettävää että tarkkuuden ja nopeuden pitää olla balanssissa. Harvassa työssä voi käyttää hirveästi aikaa nyhräämiseen ja täydelliseen lopptulokseen, kun 90% oikein lopputulos puolet pidemmässä ajassa on ihan riittävä. Etkö voisi vain opetella hyväksymään epätäydellinen, mutta riittävän hyvä lopputulos joka olisi nopeammin saavutettavissa? Työelämässä pitää olla valmis myös muuttamaan itseään tiettyyn pisteeseen saakka.
Muuttamaan itseään? Taitoja pitää kehittää, mutta ei nyt persoonallisuuttaan tartte muuttaa.
Ei persoonallisuuttaan tarvitse muuttaa, mutta työtapojaan kyllä. Jos on luonteeltaan kovin tarkka, niin pitää vain oppia tekemään ”riittävän hyvää” ja olemaan ahdistumatta siitä.
Tarkkuutta vaativissa tehtävissäkin kun nykyään on pakko olla myös nopea ja tehokas. En keksi mitään alaa, jossa näin ei olisi.
se että sinä et niitä keksi ei tarkoita ettei niitä ole.
Paljon mahdollista. Keksiikö joku muu esimerkkejä?
laulaja, kulta,-koru jne seppä, juristi, kuvataiteilija... sitten niinkin erikoinen kuin Sefer tora sofer. Eli juutalaisten toora rullan kirjoittaja. :)
Toora rullan kirjoittaja voi ollakin, ja ehkä jossain luostarissakin vois olla mahdollista.
Noi muut ei niinkään käy. Niissäkin ammateissa pitää tuotosta syntyä.
menee uskonnot nyt sekasin....
pyydettiin esimerkkejä perfektionistisesta työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödynnä vahvuutesi, voisitko opiskella esim.it-alaa? Tarkkoja työntekijöitäkin tarvitaan.
Halaus ja voimia!
Olen IT alalla ja aivan saman asian kanssa projektista toiseen saa taistella. En suostu tekemään bulkkikoodia vaan pidän arkkitehtuurin ryhdikkäänä ja jokaisessa rivissä koodia mietin tarkkaan jatkuvuutta. Oman koodini päälle on helppo rakentaa lisää toiminnallisuutta mutta lähes aina se päätyy siihen että jonkun toisen tekemä toteutus oman koodini päälle on sitä roskaa jonka jälkeen ei tuotteen ominaisuuksia voi ryhdikkäästi edistää vaan kaikki menee sekasotkuksi joka toimii pelkästään Pyhällä hengellä.
Tehottomuudesta olen myös joutunut pois muutamasta projektista mutta kuukauden parin päästä on pyydetty takaisin lakki kourassa, ihan toimitusjohtaja tasolta. No siinä vaiheessa olen jo uudessa projektissa ja en ole tulossa takaisin jo pelkästään kokemani vähättelyn ja pilkunviilaajan minulle asetetun maineen takia.
Viilatkoon itse jos ei sanani uskota. Nautettavuuden huippu oli kun minut erotettiin projektista sillä perusteella että 'kukaan ei edes tiedä mitä sinä teet'. Niinpä.
Jos ei painetta kestä, ei IT ala ole kyllä sopiva.
Tarkat ihmiset kuuluvat juuri tuollaisiin paikkoihin. Rakentamaan perustuksia, ja toisaalta rakentamaan rajapintoja. Nopeammat ja dynaamisemmat voivat keskittyä tekemään hätäratkaisuja ja sammuttelemaan tulipaloja.
Tietysti kuuluvat. Ongelma ilmeneekin juuri siinä että 'nopeammat ja dynaamisenmat' tekevät niitä hätäratkaisuja jotka kuitenkin päätyvät näyttämään käyttäjälle/demoilijalle/johdolle siltä että 'noniin, tämä olikin nopeasti hoidettu, hienoa kimpolijakimmo' ja välittömästi suunnittelutiimi piirtää jo sen hyrrän päälle massiivista uutta kokonaisuutta.
Kun pysäytät sitten innokkaimmat kertoen että tuo hätäpatenttirupeli pitää suoristaa ja tehdä uudelleen jotta voimme jatkaa näitä uusia visioitanne niin oletkin sitten tehoton viilaaja... Kunnes asia aidosti konkretisoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä kannattaa nykyään sählätä kaikki helvetin nopeasti läpi, ja kun kaikki on ihan solmussa, niin vaihdetaan seuraavaan paikkaan sähläämään. Seuraavat tulijat saa korjata virheet. Mutta pääasia on, että rahat sai omaan taskuun.
Näin se menee ainakin IT-alalla.
Tämähän tässä on vaikeinta :( Minulle soveliain työtapa olisi
Ota toimeksianto - > näennäinen tyhjäkäynti 15-30 min - > pieraise näennäisen vaivattomasti hyvä työ
Mutta töissä se tyhjäkäynti onkin varattu "tyhjäkäynnille" eli pitää vastata säpöihin ja soitella, kanniskella papereita jne.
Sitten yritän kompensoida vähäistä ajatteluaikaa sillä, että jätän ajattelematta ja sen sijaan luen ohjeita.
Sitten tulee valituksia liiasta tarkkuudesta, kun teen ohjeiden mukaan, koska varsinaisia ajattelutaukoja ei oikein ole, toisin kuin opiskellessa. Ja kokonaisuudet ovat ehkä sen verran laajoja, että en voi laittaa silmälappuja silmille ja jolkottaa työtehtävien läpi kuin ravihevonen putkinäköisesti, varman työjuhdan varmuudella, kuten aiemmissa myyntitöissä :(
Täällä parjattiin muistiinpanojen tekijöitä, mutta kyllä ainakin minä olen tehnyt paljon muistiinpanoja. Olen yrittänyt keksiä sen sapluunan, jolla työnteko olisi sellaista jouhevaa jolkottelua, mutta tosiaan jossain kaihertaa ja pahasti. Priorisoinnin taito taitaa olla vasta paperilla eikä käytännön tasolla.
Uudelleenkoulutus kuulostaa maailman huonoimmalta peliliikkeeltä, koska faktaosaamisessa ei ole vikaa, vaan ilmeisesti työelämätaidoissa. Eikä työelämätaidoissakaan olevat viat tule esiin kuin vasta nyt, kun yritän siirtyä koulutusta vastaavaan työhön. Ei hirveästi kiinnosta kouluttautua farmaseutiksi monen vuoden ajan, jos sekin koulutus menee hukkaan jonkin ihan typerän pikkujutun, kuten ajanhallinnan tai priorisointiongelmien takia.
Tehokkuuden ihannointi tuntuu tosiaan olevan samanaikaisesti sekä vitsaus että siunaus.
Kasvun, hyödyn ja voiton maksimointi sekä onnistuneesti toteutettu prosessien optimointi ovat saaneet aikaan huikeita innovaatioita ja valtaisaa hyvinvointia, mutta kun samaa tehokkuutta, jota saadaan irti massatuotannosta ja koneita hyödyntämällä, aletaan odottaa myös ihmisen suorittamasta työstä, joltakin osa-alueelta on vain pakko nipistää.
Ap:lle voin lämpimästi suositella pitkähkön yrittäjäkurssin käymistä. Sain itse yrittäjäkurssilta erittäin kattavasti sekä tietoa että YMMÄRRYSTÄ tehokkuuden ja RIITTÄVÄN HYVÄN työsuorituksen valtaisasta merkityksestä työnantajan (yrittäjän) näkökulmasta.
Työntekijän roolissa pysyttelevä ihminen ei välttämättä ikinä tule edes ajatelleeksi työnhön liittyviä realiteettejä työnantajansa vinkkelistä, vaikka ymmärtäisikin asiatasolla markkinatalouden perusteet.
Minusta tämä on sellainen asia, joka täytyy tuoda oman elämän tasolle ja asettua itse yrittäjän saappaisiin, jotta ihan oikeasti ymmärtää sen, ettei töiden loputon viilaaminen TUOTA useimmissa töissä yhtään mitään. Jos asiakkaalta laskutettavaa työtä ei ole tarpeeksi suhteessa työntekijästä aiheutuviin kuluihin, mitä järkeä työntekijää on silloin pitää?
Tarkkuus ja huolellisuus ovat minusta todella arvostettavia ominaisuuksia, mutta mihin tahansa työhön ne eivät oikein istu.. Mittatilaustyössä yksityiskohtien viilaaminen on tuottavaa, mikäli asiakas maksaa siitä.
Tee yksi asia kerrallaan. Nyt säntäilet sinne tänne, etkä keskity mihinkään ja korttitalo hajoaa sen takia. Uuden työn oppimiseen menee vähintään se vuosi, joten kaikkea ei tarvitse osata heti. On ihan normaalia, että alussa hommiin menee enemmän aikaa mutta, jos teet miljoonaa asiaa yhtä aikaa, etkä saa mitään valmiiksi aikataulussa, niin on ymmärrettävää, että työnantaja ei näe sinussa potentiaalia selviytyä töistä jatkossakaan. Toiset selviytyvät toisia paremmin töistä, joissa uusia tehtäviä tulee jatkuvasti ja sekin on ihan ok. Mutta se on myös taito mitä voi opetella.
Jos et ole töissä puhelinvaihteessa, niin puhelimen voi tarvittaessa mykistää hetkeksi, jos on ajatusta vaativia töitä. Ei kukaan palaveristakaan juokse vastaamaan jokaiseen puheluun. Soitat vain takaisin myöhemmin ja pahoittelet, että olit aiemmin varattuna. Mieti mikä on sinulle paras aika tehdä ajatustyötä ja varaa sille kalenterista aikaa. Tee ihan kalenterimerkintä, että olet varattuna. Näin tehdään todella monissa ammateissa, etenkin asiantuntijatehtävissä. Laita sähköpostista ilmoitukset pois ja käy lukemassa ne ainoastaan ennalta päättäminä ajankohtina. Näin ne eivät koko aikaa keskeytä sinua. Varaa jokaiseen päivään oma aikansa myös äkillisille kiireellisille tehtäville. Näin yksi sähköpostiviesti ei kaada aikatauluasi. Selvitä aina mitkä tehtävät ovat kiireellisiä oikeasti ja mitkä olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Jokainen sanoo oman hommansa olevan kiireellinen mutta oikeasti riittäisikin, jos vastauksen saa vaikkapa viikon kuluessa. Sitten on oikeasti kiireellisiä tehtäviä, jotka pitää hoitaa saman päivän aikana.
Työpäiväsi runko voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
8-8:30 sähköpostit, päivän suunnittelu ja aikataulutus. Tässä käyt läpi mitä kyseisen työpäivän aikana pitäisi saada valmiiksi. Maanantaisin teet karkean viikkoaikataulun, jota sitten tarkennat joka aamu. Esimerkiksi keskittymistä vaativan tehtävän kohdalle kirjoitat ihan auki mitä olet tekemässä esimerkiksi X:n rakennelujuuslaskelman tekeminen.
8:30-9 Laita eteenpäin sellaiset pyynnöt, joihin tarvitset muiden apua. Esimerkiksi et osaa vastata suoraan johonkin kysymykseen tai tarvitset paperin x jostakin.
9-10:30 keskittymistä vaativat tehtävät. Puhelin äänettömälle.
10:30-11 puhelinaika, jolloin soitat takaisin aamulla soittaneille. Sähköpostien läpikäynti.
11-11:30 lounas.
11:30-13 juoksevat asiat, sähköposteihin vastaaminen.
13-14 puhelinaika, jolloin soittelet takaisin kaikille aamulla soittaneille. Tähän mennessä ihmiset ovat yleensä palanneet lounaalta. Monet tykkäävät soittaa juuri ennen lounasta ja ovat sitten tavoittamattomissa itse lounaan ajan.
14-15 kiireelliset tehtävät, kiireettömien tehtävien läpikäynti, sähköposteihin vastaaminen.
15-16 keskittymistä vaativat tehtävät. Puhelin äänettömälle.
Tämä tosiaan vain esimerkkinä. Sinä itse tiedät parhaiten miten työpäiväsi koostuu mutta itse ainakin noudatan tällaista kaavaa silloin, kun oma työni on ollut eri lähteistä tulevaa silppua. Kirjoitan myös kaikki tehtävät ylös, jotta näen suoraan mitä viikon aikana pitäisi saada tehdyksi. Siitä on sitten helppo yliviivata hoidetut tehtävät ja näkee, jos joku homma on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kympin tyttö -syndrooma. Huolellisuudella ei tee paskaakaan kun pitää tehdä paljon paskaa halvalla, mikä on se bisneksen realiteetti.
Jep, huomattu jokaisessa tähänastisessa työpaikassa. Koko ajan asiakkaalle myyntipuoli myy laatua ja miljoona hyvää, kauniiseen lahjapaperiin piilotettua p”skaa. Me sitten yritetään saada niillä aikaresursseilla jotain järkevää aikaan niin, ettei maine mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödynnä vahvuutesi, voisitko opiskella esim.it-alaa? Tarkkoja työntekijöitäkin tarvitaan.
Halaus ja voimia!
Olen IT alalla ja aivan saman asian kanssa projektista toiseen saa taistella. En suostu tekemään bulkkikoodia vaan pidän arkkitehtuurin ryhdikkäänä ja jokaisessa rivissä koodia mietin tarkkaan jatkuvuutta. Oman koodini päälle on helppo rakentaa lisää toiminnallisuutta mutta lähes aina se päätyy siihen että jonkun toisen tekemä toteutus oman koodini päälle on sitä roskaa jonka jälkeen ei tuotteen ominaisuuksia voi ryhdikkäästi edistää vaan kaikki menee sekasotkuksi joka toimii pelkästään Pyhällä hengellä.
Tehottomuudesta olen myös joutunut pois muutamasta projektista mutta kuukauden parin päästä on pyydetty takaisin lakki kourassa, ihan toimitusjohtaja tasolta. No siinä vaiheessa olen jo uudessa projektissa ja en ole tulossa takaisin jo pelkästään kokemani vähättelyn ja pilkunviilaajan minulle asetetun maineen takia.
Viilatkoon itse jos ei sanani uskota. Nautettavuuden huippu oli kun minut erotettiin projektista sillä perusteella että 'kukaan ei edes tiedä mitä sinä teet'. Niinpä.
Jos ei painetta kestä, ei IT ala ole kyllä sopiva.
Tarkat ihmiset kuuluvat juuri tuollaisiin paikkoihin. Rakentamaan perustuksia, ja toisaalta rakentamaan rajapintoja. Nopeammat ja dynaamisemmat voivat keskittyä tekemään hätäratkaisuja ja sammuttelemaan tulipaloja.
Tietysti kuuluvat. Ongelma ilmeneekin juuri siinä että 'nopeammat ja dynaamisenmat' tekevät niitä hätäratkaisuja jotka kuitenkin päätyvät näyttämään käyttäjälle/demoilijalle/johdolle siltä että 'noniin, tämä olikin nopeasti hoidettu, hienoa kimpolijakimmo' ja välittömästi suunnittelutiimi piirtää jo sen hyrrän päälle massiivista uutta kokonaisuutta.
Kun pysäytät sitten innokkaimmat kertoen että tuo hätäpatenttirupeli pitää suoristaa ja tehdä uudelleen jotta voimme jatkaa näitä uusia visioitanne niin oletkin sitten tehoton viilaaja... Kunnes asia aidosti konkretisoituu.
Ala kuin ala, niin nuo kimpoilija-Kimmot vaan v@tuttaa ihan älyttömästi. Omalla alalla yksi tällainen aiheutti tilanteen, joka olisi voinut olla turvallisuusuhka toteutuessaan. Mutta kun on niin nopea tyyppi, niin vauhti korjaa virheet.
Ja it-alalla arkkitehtien ja avainhenkilöiden pitäisi tehdä sellainen soppari, että pois ei lähdetä ennen kuin homma on valmis. Yhdessäkin projektissa tuntuu just siltä, että kun yksi tyyppi lähti sopivasti, että valuuko sieltä mitä nestettä kohta niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti mihin käytät työpäivän aikana eniten aikaa ja käytätkö sen järkevästi. Mainitset kollegojen auttamisen. Niin tärkeää kuin työkavereiden auttaminen onkin, niin se voi olla yksi kompastuskivesi. Viekö se liikaa aikaa omalta työltäsi? Työnantajasi maksaa kuitenkin siitä, että teet omat työsi, joten priorisoi ne ensin. Toki työkavereita saa ja pitääkin auttaa mutta se ei saa viedä liikaa aikaasi ja ensin on varmistettava, että saat tehdyksi omat tehtäväsi.
Yleensä ketään ei irtisanota ilman, että ongelmaa olisi ensin yritetty ratkaista työntekijän kanssa. Ainakin itse ollessani myyntiorganisaatiossa töissä ensin katsottiin, onko myyntitaktiikassa jotain vikaa. Tällöin esimies tai tiimiläinen on ollut kuuntelemassa myyntitilanteita ja antanut neuvoja siihen, mitä voisi tehdä eri tavalla. Millaista tukea olet saanut työpaikoilla itse myyntityöhön? Kaikki eivät ole mestarimyyjiä syntyessään, toisista sellainen tulee hyvällä koulutuksella ja toisista ei ikinä.
Eniten kuluu aikaa vaihdoksiin eri tehtävien välillä. Saatan aloittaa suunnittelutyön klo 8:10 aamulla ja laskea, että aikaa menee tunti tai korkeintaan puolitoista. Sitten tulee ensimmäinen puhelu, joka edellyttää jonkin pienen asian selvittämistä, jonkin paperin skannaamista ja sähköpostin lähetystä. Kun sähköposti on jo auki, niin luen ne läpi ja teen kaikki nopeat taskit alta pois, tosin puolessa välissä tulee uusi asiakaspuhelu. Googlaan vastaukset ja näpyttelee hänelle tekstarin. Sillä välin joku on yrittänyt soittaa, mutten soita hänelle heti takaisin, koska haluan jatkaa suunnittelutyötä. Kahvitunti alkaa ja muistutan itseäni, että minun pitää muistaa soittaa takaisin. Kahvin jälkeen kollega tuo nivaskan kiireettömiä työtehtäviä. Plärään ne läpi, ennen kuin laitan ne odottamaan aikaansa pöydälle. Muistan sen soittajan. Hän ei vastaa puheluun. Jätän tekstarin. Pääsen tekemään suunnittelutyön noin 6 tunnissa oletetun yhden sijasta. Ihan varmasti tämä silpun hallitseminen on yksi iso haaste. Moni kysymys on sellainen, johon joudun vastaamaan että "En osaa sanoa, mutta selvitetään. Palataan asiaan." Puhelu, joka veisi kollegalta 10 minuuttia, vie minulta 15-20 minuuttia selvittelyineen ja takaisinsoittoineen.
Puheluihin on siis pakko vastata ja kysymykset voivat olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Ja samalla pitäisi saada pyöriteltyä tietokoneella projekteja, joissa pitäisi olla ajatustakin mukana.
Tällaisena päivänä on ehkä liian helppo sanoa tärkeälle asiakkaalle, että "voidaanko palata asiaan X" päivän kuluttua. Veikkaan, että tällaisesta on voinut tulla noottia, kun suurta asiaa työstäessä ja pikkuhäiriöiden häiritessä tuntuu ylitsepääsemättömältä ottaa koppi vielä siitä keskisuurestakin asiasta.
Ja kun keskittyminen pätkii jatkuvasti, niin saatan miettiä monta kertaa yhden kuusituntiseksi venyvän tunnin projektin kohdalla, että mitä olinkaan tekemässä, kukahan tämä oli, miksi tuossa on nuo numerot jne. Se auttaa, että kirjoittaa heti puhelun tullessa, että mihin kohtaan jäin.
Ehkä osa ongelmaa on tuo multitaskaaminen ja erityisesti se, että pitäisi olla sekä aspa että asiantuntija samaan aikaan. Mutta kun puhelimeen on vaan vastattava ja työ vaikeutuu entisestään, jos en tee kaikkia 5 min tehtäviä heti, vaan jään varastoimaan niitä "paremmalle ajalle".
Onkohan olemassa mitään äppiä, jolla voisi seurata omaa ajankäyttöään?
Veikkaat, että tällaisesta on tullut noottia? Kyllähän sinun pitäisi tietää onko vai eikö tullut sanomista jostain mitä olet tehnyt. Millaista palautetta olet saanut esimiehiltäsi ja perehdyttäjältäsi työn aikana? Sinuna vaatisin kyllä palautetta. Miten voi ikinä kehittyä, jos vain lopetetaan työsuhde muttei kerrota mikä mättää.
Työskenteletkö HR:ssä? Minusta 20% vuosittainen vaihtuvuus on valtava! Varsinkin erityisasiantuntijatöissä, jotka oppii esim. vasta 5 vuoden kokemuksella... eri juttu joku työ, jonka oppii viikon perehdytyksessä.