Taas potkut liiasta tarkkuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti mihin käytät työpäivän aikana eniten aikaa ja käytätkö sen järkevästi. Mainitset kollegojen auttamisen. Niin tärkeää kuin työkavereiden auttaminen onkin, niin se voi olla yksi kompastuskivesi. Viekö se liikaa aikaa omalta työltäsi? Työnantajasi maksaa kuitenkin siitä, että teet omat työsi, joten priorisoi ne ensin. Toki työkavereita saa ja pitääkin auttaa mutta se ei saa viedä liikaa aikaasi ja ensin on varmistettava, että saat tehdyksi omat tehtäväsi. 

Yleensä ketään ei irtisanota ilman, että ongelmaa olisi ensin yritetty ratkaista työntekijän kanssa. Ainakin itse ollessani myyntiorganisaatiossa töissä ensin katsottiin, onko myyntitaktiikassa jotain vikaa.  Tällöin esimies tai tiimiläinen on ollut kuuntelemassa myyntitilanteita ja antanut neuvoja siihen, mitä voisi tehdä eri tavalla. Millaista tukea olet saanut työpaikoilla itse myyntityöhön? Kaikki eivät ole mestarimyyjiä syntyessään, toisista sellainen tulee hyvällä koulutuksella ja toisista ei ikinä.

Eniten kuluu aikaa vaihdoksiin eri tehtävien välillä. Saatan aloittaa suunnittelutyön klo 8:10 aamulla ja laskea, että aikaa menee tunti tai korkeintaan puolitoista. Sitten tulee ensimmäinen puhelu, joka edellyttää jonkin pienen asian selvittämistä, jonkin paperin skannaamista ja sähköpostin lähetystä. Kun sähköposti on jo auki, niin luen ne läpi ja teen kaikki nopeat taskit alta pois, tosin puolessa välissä tulee uusi asiakaspuhelu. Googlaan vastaukset ja näpyttelee hänelle tekstarin. Sillä välin joku on yrittänyt soittaa, mutten soita hänelle heti takaisin, koska haluan jatkaa suunnittelutyötä. Kahvitunti alkaa ja muistutan itseäni, että minun pitää muistaa soittaa takaisin. Kahvin jälkeen kollega tuo nivaskan kiireettömiä työtehtäviä. Plärään ne läpi, ennen kuin laitan ne odottamaan aikaansa pöydälle. Muistan sen soittajan. Hän ei vastaa puheluun. Jätän tekstarin. Pääsen tekemään suunnittelutyön noin 6 tunnissa oletetun yhden sijasta. Ihan varmasti tämä silpun hallitseminen on yksi iso haaste. Moni kysymys on sellainen, johon joudun vastaamaan että "En osaa sanoa, mutta selvitetään. Palataan asiaan." Puhelu, joka veisi kollegalta 10 minuuttia, vie minulta 15-20 minuuttia selvittelyineen ja takaisinsoittoineen.

Puheluihin on siis pakko vastata ja kysymykset voivat olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Ja samalla pitäisi saada pyöriteltyä tietokoneella projekteja, joissa pitäisi olla ajatustakin mukana.

Tällaisena päivänä on ehkä liian helppo sanoa tärkeälle asiakkaalle, että "voidaanko palata asiaan X" päivän kuluttua. Veikkaan, että tällaisesta on voinut tulla noottia, kun suurta asiaa työstäessä ja pikkuhäiriöiden häiritessä tuntuu ylitsepääsemättömältä ottaa koppi vielä siitä keskisuurestakin asiasta.

Ja kun keskittyminen pätkii jatkuvasti, niin saatan miettiä monta kertaa yhden kuusituntiseksi venyvän tunnin projektin kohdalla, että mitä olinkaan tekemässä, kukahan tämä oli, miksi tuossa on nuo numerot jne. Se auttaa, että kirjoittaa heti puhelun tullessa, että mihin kohtaan jäin.

Ehkä osa ongelmaa on tuo multitaskaaminen ja erityisesti se, että pitäisi olla sekä aspa että asiantuntija samaan aikaan. Mutta kun puhelimeen on vaan vastattava ja työ vaikeutuu entisestään, jos en tee kaikkia 5 min tehtäviä heti, vaan jään varastoimaan niitä "paremmalle ajalle".

Onkohan olemassa mitään äppiä, jolla voisi seurata omaa ajankäyttöään?

Kuulostaa ADHD:lta, pääasiassa tarkkaamaton muoto. Huono työmuisti, vaikeuksia suunnata keskittymistä, vaikeuksia löytää takaisin mitä oli tekemässä, kun joku on keskeyttänyt. Ongelmia oman toiminnan ohjauksessa ja huono työmuisti tekee senkin, että monipolviset ohjeet ei jää mieleen.

Tarviit diagnoosin, lääkityksen, psykodukaatiota ja ehkä nepsyvalmennusta, sitten alkaa sujua paremmin.

Vaikka sinulla on diagnostisoitu A DHD, et ole pätevä diagnostisoimaan muita. Uupumus aikaansaa myös adhd tyyppisiä oireita, samoin ahdistus, päihdeongelmatkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että olet liian perfektionisti. Takerrut yksityiskohtiin, etkä näe kokonaisuutta. Yleensä tuohon liittyy tietynlaista joustamattomuutta, pakkomielteisyyttä ja kapeakatseisuutta ja jopa vaikeutta toimia ryhmässä. Työelämässä tarvitaan kuitenkin tehokkuutta. Ikävä kyllä se ei mene niin, että sinä voit suorittaa yhden tehtävän siinä ajassa, missä muut tekee viisi. Tehokkaammat tekevät luultavasti ihan yhtä hyvää jälkeä.

Sinun pitää kehittää noita asioita itsessäsi. Tai perusta oma firma, kunhan ensin lasket tarkasti, onko nysvääminen ja takertuminen rahallisesti kannattavaa.

Sinulta kysyn; mitkä ovat ne pointit, joiden perusteella näyttäydyn perfektionistina? Minun on itse vaikea niellä tuota. Pääsin tähänkin työpaikkaan cv:llä, josta bongasin myöhemmin hölmön (hassun) kirjoitusvirheen. Luulisi, että perfektionistin cv olisi tip top.

Tämän ketjun otsikko tuo minulle ainakin mieleen perfektionismin, ehkä se olisi pitänyt muotoilla toisin.

Alkuun ajattelin, että ap lusmuilee. Ketjua luettuani muutin mieltäni, vika taitaa olla työpaikassa. Kannattaa ehkä suosiolla hakea vähemmän vaativaa paikkaa, tai ihan erilaista työtä. Itse hajoaisin totaalisesti tuollaiseen sillisalaattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi myöntää, että on oikeasti osa ammatttitaitoa, että tunnistaa mitkä asiat on niin tärkeitä, että ne todella pitää olla oikein ja mitkä taas ovat niin sivuseikkoja, että voivat hyvin olla vähän sinnepäinkin. Miksi ihmeessä on pakko vääntää turhia kärpäsenkakkoja, kun VOISI keskittyä asiaankin?

Perfektionismi ei todellakaan ole hyve, vaikka perfektionistit salaa itse niin kuvittelevatkin. Se on vamma.

Jos ongelmani ei voi olla perfektionismi, niin mikä tulisi mieleesi heti hyvänä kakkosena?

Kokemattomuus ja epävarmuus. Kun ei ihan tiedä, mikä on tärkeää, jää hieromaan ja varmistelemaan kaikkea ja aikaa palaa. Ei kuitenkaan takaa virheettömyyttä.

Tuossa tapauksessa, vaatiko työnantaja täydellisyyttä lupauksissaan asiakkaille, mutta takakäteen pelkkää tehokkuutta?  Sanottiinko odotukset ääneen miten paljon ja missä ajassa, niin noin oppivainen olisi käsittänyt olla nyhräämättä?  Muutenkin eikö alan tavat olleet tiedossa, huolimatta koulutuksen nyansseista?  Jos henkilöstä ei pidetä niin siitäkin saisi kyllä  purkuperusteen, kun ei ollut täydellinen.

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli joskus kollega, joka ehkä oli apn tapainen. Koulutusaikana hän kirjoitti AIVAN KAIKEN ylös, ihan kaiken mitä sanoin. Siitä että ohjelma piti avata tuplaklikkaamalla ikonia (ihan niinkuin mikä tahansa ohjelma!) siihen, että tiedot tallennettiin... arvaapas... Tallenna -painikkeella. Muistiin kirjoitettiin Aivan. Joka. Asia. Ja kyseessä oli IT alan työ! Eihän siitä mitään tullut kun opittavaa oli paljon, hän läksi itse koeajalla kun ei pysynyt enää perässä omissa ohjeissaan, joita yritti noudattaa pilkun tarkkaan kohta kohdalta. Häneltä puuttui vaan täysin maalaisjärki ja ymmärrys siitä, ettei ihan oikeasti ole väliä kirjoittaako arvon ikkunassa ensin kenttään 1 vai 2 (tyyliin data luokkaa etunimi yhteen kenttään, sukunimi toiseen), eikä muistanut ylöskirjoittamatta että tiedot tallennetaan JOKA IKKUNASSA sillä samalla "Tallenna" painikkeella. Tai että jos jossakin ikkunassa painikkeessa sattuukin lukemaan "Tietojen Tallennus" niin hän meni ihan jumiin. Uskomaton tyyppi enkä tiedä mitä muuta tuollainen voisi tehdä, kuin juuri jotakin erittäin rutiinihommaa jossa on selkokieliset ohjeet joita jopa äo 80 voisi noudattaa.

No toikin kuulostaa mun korvaan ADHD:ltä. Voi olla älykäs, mutta huono työmuisti tekee sen, ettei tuollaiset sanalliset ohjeet jää kerrasta päähän millään. Olisitko itse halunnut, että se tyyppi kysyy sulta joka kerta uudestaan ja uudestaan, miten tää tehtiin? Kyllä se sit viidennen tai kymmenennen kerran jälkeen olis muistanut, jos niitä toistoja olis tullu riittävän tiheään tahtiin. Ihmiselle, jolla on huono työmuisti, on parempi kirjottaa ne ohjeet ylös ja katsoa niistä sitten.

Teille kysymys: Miksei teillä ole kirjallisia ohjeita sen työn tekemiseen? Tuossa tilanteessa olisi mennyt ihan kivasti, jos olisit antanut kirjalliset ohjeet käteen ja se tyyppi olisi samalla seurannut sieltä, kun esittelet niitä toimintoja. Olisi voinut nähdä, että joo, täältä tää löytyy sitten kun unohdan. 

Se, ettei pysty omaksumaan kerrasta tuollaisia suullisia ohjeita ei tarkoita, että ihminen olisi tyhmä. Voi olla hyvinkin älykäs ja tietynlaisissa työtehtävissä ihan ylivoimainen. 

Ei, ei ollut ohjeita. Edes täysin it-osaamattomat loppukäyttäjät eivät tarvinneet ohjetta ko ohjelman käyttämiseen. Kyse siis todellakin asiasta luokkaa "kirjoita data, paina Tallenna". Kyllä älyssä todellakin on jotain vialla, jos siihen tarvitsee kirjalliset ohjeet. Ja vielä omat ohjeensa joka sivulle jossa tehtiin täsmälleen sama asia.

Vierailija kirjoitti:

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Eihän ne selviäkään, vaan tosi moni on uuvuksissa ja sinnittelee. Ja osa on jo ollut sairauslomilla.

Apn työpaikan tapaulsessa olisi järkevää järjestää niin, että asiakaspuhelin toimii esim. Klo 10-14. Aamulla ja ilrapäivällä olisi 2 tuntia työrauhaa keskittymistä vaativiin tehtäviin.

Työnyekijät tykkää tosi paljon käydä työterveyspsykologilla kun siellä on varattu tunti tai 45 minuuttia täysin häiriötöntä keskusteluaikaa. Tämä on aika harvinaista luksusta nykyään. Esihenkilöilläkin on nykyään niin kiire, että kehityskeskustelutkin on lyhennetty aika monessa paikkaa 30min mittaan. Ja malttaako esihenkilökään keskittyä kun hänkin on uuvuksissa?

Juuri tänään juttelin työkaverin kanssa, joka on burnoutin partaalla. Kävi ilmi, että työkaveri käytti 15 työpäivää aikaa samanlaisen homman tekemiseen, jonka minä tein vajaassa kolmessa päivässä. Työkaverin lopputulos oli kyllä vähän hienompi, mutta ei niin paljon, että se näkyisi mitenkään asiakastyytyväisyydessä. Työkaveri valittaa jatkuvasti, miten kuormittunut hän on, kun töitä ei ehdi tehdä työajan puitteissa. Itse asiassa työkaverin asiakkaat ovat tyytymättömämpiä kuin minun asiakkaani, koska työkaveri ei saa asioita valmiiksi ajoissa.

Työkaverini on ahkera ja älykäs. Mutta hän ei osaa tyytyä siihen, että jokin on riittävän hyvä, vaan hänen on pakko yrittää tehdä täydellistä. Siitä kärsii sekä työt että työkaverini terveys.

Vierailija kirjoitti:

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Ap!

Tiedätkö, millä tasolla työntekijöiden vaihtuvuus on? Jos vuotuinen vaihtuvuus on korkeintaan 20 %, niin kyseessä on normaali työnantaja. Jos yli 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuosittain, niin työpaikassa on mätää. 

Vierailija kirjoitti:

Juuri tänään juttelin työkaverin kanssa, joka on burnoutin partaalla. Kävi ilmi, että työkaveri käytti 15 työpäivää aikaa samanlaisen homman tekemiseen, jonka minä tein vajaassa kolmessa päivässä. Työkaverin lopputulos oli kyllä vähän hienompi, mutta ei niin paljon, että se näkyisi mitenkään asiakastyytyväisyydessä. Työkaveri valittaa jatkuvasti, miten kuormittunut hän on, kun töitä ei ehdi tehdä työajan puitteissa. Itse asiassa työkaverin asiakkaat ovat tyytymättömämpiä kuin minun asiakkaani, koska työkaveri ei saa asioita valmiiksi ajoissa.

Työkaverini on ahkera ja älykäs. Mutta hän ei osaa tyytyä siihen, että jokin on riittävän hyvä, vaan hänen on pakko yrittää tehdä täydellistä. Siitä kärsii sekä työt että työkaverini terveys.

Tunnollisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Töissä tulisi ajatella ensisijaisesti aikaa (euroja) eikä lopputulosta. Jos työntekijä ei ole kaavoihinsa kangistunut, hän voisi nousta uudelle tasolle, jos saisi esimiehen määrittelemään deadlinet ja tavoitteet vaikkapa 2 kk ajaksi. Myös uupumus voisi helpottaa.

Sääli, jos ahkera ja älykäs työntekijä menee hukkaan huonon ajankäytön takia.

Vierailija kirjoitti:

Olette varmaan kuulleet 25/75 -teoriasta. Eli 75 prossan panostuksella voi tulla 25 prossan tulos, kun keskitytään vääriin asioihin, nysväämiseen ja mikromanageeraukseen. Kun toisaalta 25 panostuksella voidaan saada 75 tulos, jos osataan nähdä oleellinen ja karsia turha.

Ja kummassakin tapauksessa työ jää kesken. Jollei tulos ole 100, niin joko teen asian itse tai antaa olla koko homma.

Vierailija kirjoitti:

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Koska kyse on eri ihmisistä? Tsiisus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Ap!

Tiedätkö, millä tasolla työntekijöiden vaihtuvuus on? Jos vuotuinen vaihtuvuus on korkeintaan 20 %, niin kyseessä on normaali työnantaja. Jos yli 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuosittain, niin työpaikassa on mätää. 

Vajaasta 30 % noin 50 % asti, viimeisimmässä suurin vaihtuvuus... 🤯😨

Vakavaksi vetää, mutta josko saisin uusia ohjeita, kyllähän tuo melkoinen game changer on 😅 Huomasin vaihtuvuuden työpaikalla, joten ehkä ammatillisen kompuroinnin syy ei ole minussa (ainakaan sataprosenttisesti), mitä nyt yritän kävellä sisään firmoihin joiden toimintaympäristö näyttää olevan liian vaikea minulle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette varmaan kuulleet 25/75 -teoriasta. Eli 75 prossan panostuksella voi tulla 25 prossan tulos, kun keskitytään vääriin asioihin, nysväämiseen ja mikromanageeraukseen. Kun toisaalta 25 panostuksella voidaan saada 75 tulos, jos osataan nähdä oleellinen ja karsia turha.

Ja kummassakin tapauksessa työ jää kesken. Jollei tulos ole 100, niin joko teen asian itse tai antaa olla koko homma.

Harva on valmis maksamaan lisähintaa mestariteoksesta, vaan se ihan hyvä riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Työpsykologi” ja muutnkotka olette sitä mieltä, että Apeen työpaikan työt on vaan järjestettynväärin: miksi ne muut näillä, nyt jo useammilla, aapeen työpaikoilla sitten selviävät hommistaan ihan hienosti? Vain ap saa toistuvasti potkut?

Ap!

Tiedätkö, millä tasolla työntekijöiden vaihtuvuus on? Jos vuotuinen vaihtuvuus on korkeintaan 20 %, niin kyseessä on normaali työnantaja. Jos yli 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuosittain, niin työpaikassa on mätää. 

Vajaasta 30 % noin 50 % asti, viimeisimmässä suurin vaihtuvuus... 🤯😨

Vakavaksi vetää, mutta josko saisin uusia ohjeita, kyllähän tuo melkoinen game changer on 😅 Huomasin vaihtuvuuden työpaikalla, joten ehkä ammatillisen kompuroinnin syy ei ole minussa (ainakaan sataprosenttisesti), mitä nyt yritän kävellä sisään firmoihin joiden toimintaympäristö näyttää olevan liian vaikea minulle...

Tämähän olikin hyvä vinkki työpaikkahaastatteluun. Kannattaa siis kysyä aina kyseistä tehtävää vaihtuvuusprosentti! Tosin en tiedä kertoisivatko... ovatko edes laskeneet...

Jos miettii tuottavuutta ja sinä teet 1 täydellisesti, kun samaan aikaan kollega tekee 10 hyvin, niin kumpikohan palkataan? Kollegasi tekee työt, sinä nysväät. Hyvä riittää, täydellisyyttä ei voi vaatia, eikä kukaan ole siitä valmis maksamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hakeudu pois asiakasrajapinnasta, esim. asiantuntijatehtäviin taustalle.

Voi kuule. Siellä on vielä pahempi. Kaikkea pitäisi osata katsoa lintuperspektiivistä, mihinkään ei saa paneutua ja uppoutua, mutta samalla pitäisi tietää paljon kaikesta, mutta toisaalta vaan delegoida hommia osaajille, mutta tulokset ovat sinun nimissäsi, mutta et saa käyttää aikaa perehtymiseen vaan valvoa tekemistä ylätasolta, kuitenkaan tietämättä mitä tapahtuu koska et saa käyttää aikaa perehtymiseen ja niin edelleen.

Uskomattoman stressaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette varmaan kuulleet 25/75 -teoriasta. Eli 75 prossan panostuksella voi tulla 25 prossan tulos, kun keskitytään vääriin asioihin, nysväämiseen ja mikromanageeraukseen. Kun toisaalta 25 panostuksella voidaan saada 75 tulos, jos osataan nähdä oleellinen ja karsia turha.

Ja kummassakin tapauksessa työ jää kesken. Jollei tulos ole 100, niin joko teen asian itse tai antaa olla koko homma.

No se 100 ei ole mahdollinen, koska panos olisi silloin 0. Kannattaa ehkä tehdäkin itse.