Tää Helsingin rautatieasemalla asuva Sari, 53v, on varmaan monille palstalaisille tuttu tapaus
Kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta persoonalta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2cfe43b9-049a-4873-8bdd-7ace2eb1d365
Kommentit (414)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan nähnyt häntä, mutta käyn aika harvoin rautatieasemalla, kun en enää ole keskustassa töissä.
Mitähän kuuluu Rautatientorin rappusten vieressä vuosia kerjänneelle vanhemmalle naiselle? "Anna kaks euroo!" En ole moneen vuoteen nähnyt häntä.
Se joka huusi "hei, hei" siinä Ateneumin puoleisella sisäänkäynnillä? Muistan harmaan tuulitakin ja pipon. Eipä ole näkynyt vuosiin.
Jäänyt mieleen kun oli silmät loppuaikana vähän kuin harmaan peittämät, ja ojenteli käsiään niinkuin haluaisi tarttua. Sitten oli se yksi makoilija, stockalta kun mentiin city käytävään. Joutui joskus todistajaksi ja ilmoitti päivätuloikseen muistaakseni 3000 mk. Hienoa aikaa oli noin muuten, mutta joo.. Takaisin tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei voi asua Helsingin rautatieasemalla koska se menee yöksi kiinni. Luultavasti siellä ei saa edes maata vaakatasossa päiväsaikaan ilman että järjestyksenvalvojat hätyyttävät pois. Lentoasemalla asuminen olisi periaatteessa mahdollista.
Kyllä Sari on asunut siellä jo yli 10 vuotta. Sen muutaman tunnin, kun asema menee kiinni hengailee muualla.
Muistaakseni taisi olla joku alkoholisoitunut sssomppu. Taitaa jutella tässä videolla.
Tänään tuo kirjailija oli huomenta suomessa vieraana kuka kirjoitti sarista kirjan.
Löytyy katsomosta varmaan haastattelu...
Sari on jo ainakin joistain kohdista eri mieltä kirjan kanssa:
Kirjaa ei kannata ostaa, ainakaan jos haluaa todenmukaisen kuvauksen mun elämästä. Puhuin jo poliisin kanssa joistakin valheista ihan siitäkin syystä koska yhdessä kohtaa väitetään että olen ollut vuoden avoliitossa huumediilerin kanssa. Ei tarvitse olla huolissaan, en aio ikinä enää fyysisesti seurustella kenenkään kanssa. Kyllä, olen edelleen ihastunut Vladimir Putiniin. Sehän oli kesäkuu 2007 kun tilanne alkoi.
T: Saxpi
Etkö saanut kirjaa luettavaksesi ennen sen julkaisemista?
Ei ole tämä sama hlö kyseessä, mutta se eläkeikäinen täti joka kävi pummimassa jokaiselta euroa, lyhyt ja tanakahko. Onko enää näynyt hengissä?
Ei muuten ollut köyhä vaikka esitti sellaista, sillä omistusasuntoja Vantaalla minun tuttavan naapuritalossa muun muassa. Tuttava muutti toiselle paikkakunnalle, joten en kuullut enää raportointia tuosta naisesta. Ilmeisesti haki vain huomiota rahan pummimisella jos joku olisi halunnut alkaa jutella. Koska yksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan nähnyt häntä, mutta käyn aika harvoin rautatieasemalla, kun en enää ole keskustassa töissä.
Mitähän kuuluu Rautatientorin rappusten vieressä vuosia kerjänneelle vanhemmalle naiselle? "Anna kaks euroo!" En ole moneen vuoteen nähnyt häntä.
Tiedän tapauksen, oli välillä hyvinkin päällekäyvä. Ovat saattaneet elinvuodet tulla täyteen.
Se lyhyt ja tanakahko vanhempi nainen ketä tarkoitin, ei ollut päällekäyvä, palloili vaan vastaantulevalta henkilöltä toiselle pyytämässä euroja. Oli välillä Stokkan nurkilla, välillä Sokoksen nurkilla.
Siinä oli se ongelma että Iltalehden haastattelua varten tein lukuisia korjauspyyntöjä jotka "vahingossa" jäi tallentamatta. Joten ei tuntunut järkevältä käyttää aikaa tulevan kirjan tutkailuun kun epäilin että taas jää suurin osa muutospyynnöistä toteutumatta. Kova stressi kirjan takia. Mun kaveritkin on kauhuissaan siitä miten asiat on siellä valehdeltu ja väännetty. Osalle jutuista mulla on todistajat kun moni mun kaveri on vuosikausia tuntenut mut. Tollaset huumejutut antaa ihmisille aika erikoisen kuvan minusta. On totta että sen ns häädön jälkeen asuin kuukauden erään huumediilerin luona. Se oli hyvä tyyppi, se sentään pelasti minut. Oli marraskuu ja kovat yöpakkaset. Hietsuun ei voinut jäädä, olisin kohta taas ollut mielisairaalassa joten ainut vaihtoehto oli iskeä mies hietsun ruokalasta. Oli pakko valita elämä tai kuolema ja jostain kumman syystä valitsin elämän. Ihmettelen sitä vieläkin. :D
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämä sama hlö kyseessä, mutta se eläkeikäinen täti joka kävi pummimassa jokaiselta euroa, lyhyt ja tanakahko. Onko enää näynyt hengissä?
Ei muuten ollut köyhä vaikka esitti sellaista, sillä omistusasuntoja Vantaalla minun tuttavan naapuritalossa muun muassa. Tuttava muutti toiselle paikkakunnalle, joten en kuullut enää raportointia tuosta naisesta. Ilmeisesti haki vain huomiota rahan pummimisella jos joku olisi halunnut alkaa jutella. Koska yksinäinen.
Ei ollut köyhä eikä yksinäinen vaan riittävän härski tienaamaan rahaa pummaamisella. Kuulema ihan mukavat ansiot sai. Kyllähän se kropasta näkyi ettei mitenkään nälissään voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan nähnyt häntä, mutta käyn aika harvoin rautatieasemalla, kun en enää ole keskustassa töissä.
Mitähän kuuluu Rautatientorin rappusten vieressä vuosia kerjänneelle vanhemmalle naiselle? "Anna kaks euroo!" En ole moneen vuoteen nähnyt häntä.
Tiedän tapauksen, oli välillä hyvinkin päällekäyvä. Ovat saattaneet elinvuodet tulla täyteen.
Se lyhyt ja tanakahko vanhempi nainen ketä tarkoitin, ei ollut päällekäyvä, palloili vaan vastaantulevalta henkilöltä toiselle pyytämässä euroja. Oli välillä Stokkan nurkilla, välillä Sokoksen nurkilla.
Tuohan olisi sopiva tehtävä jollekin peitesepolle/peiteseijalle. Siinähän tulee nähtyä kuka liikkuu kaupungilla ja kuka kenenkin kanssa.
Saatat olla lain suhteen heikoilla, jos kirjaa tarjottiin sulle ensin luettavaksi korjauksia varten, mutta kieltäydyit. Harmi.
LouLou kirjoitti:
Ennettäin oli rautatieaseman vieressä, siinä missä on liikennevalot ja suojatie Sokoksen kohdalla, iäkäs nainen, joka istui rollaattorin päällä ja sanoi jokaiselle vastaantulijalle "voitko auttaa?"
Mä muistan tämän myös. Oli 20 vuotta sitten siellä.
Täytyy myöntää, etten ole kiinnittänyt Sariin huomiota, vaikka monta kertaa viikossa menenkin steissin läpi.
Steissillä on sellaista piipertäjää, että Sari ei edes erotu joukosta silmäänpistävästi.
Vierailija kirjoitti:
Siinä oli se ongelma että Iltalehden haastattelua varten tein lukuisia korjauspyyntöjä jotka "vahingossa" jäi tallentamatta. Joten ei tuntunut järkevältä käyttää aikaa tulevan kirjan tutkailuun kun epäilin että taas jää suurin osa muutospyynnöistä toteutumatta. Kova stressi kirjan takia. Mun kaveritkin on kauhuissaan siitä miten asiat on siellä valehdeltu ja väännetty. Osalle jutuista mulla on todistajat kun moni mun kaveri on vuosikausia tuntenut mut. Tollaset huumejutut antaa ihmisille aika erikoisen kuvan minusta. On totta että sen ns häädön jälkeen asuin kuukauden erään huumediilerin luona. Se oli hyvä tyyppi, se sentään pelasti minut. Oli marraskuu ja kovat yöpakkaset. Hietsuun ei voinut jäädä, olisin kohta
Yritä olla murehtimatta! Asioilla on taipumus lopulta järjestyä.
Ennettäin oli rautatieaseman vieressä, siinä missä on liikennevalot ja suojatie Sokoksen kohdalla, iäkäs nainen, joka istui rollaattorin päällä ja sanoi jokaiselle vastaantulijalle "voitko auttaa?"