Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettaja, mitä tapahtuu, jos keskityt vain opettamiseen?
21.03.2022 |
Ja jätät kaiken muun TEKEMÄTTÄ!? Siis ihan konkreettisesti wilmaviestit pois. Ilmiöoppimiset pois. Uudet opintosuunnitelmat jne.
Itse siis töissä toisella alalla ja nämä konsulttien keksimät piiperrykset jätetään aina vähin äänin pois.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En tekisi" ei ole vaihtoehto, ellet halua vaikeuttaa omaa työtäsi. Jos et tilaa tarvikkeita, ei oppilailla ole vihkoja eikä kyniä eli ei tehdä muistiinpanoja, ei piirretä, ei tehdä ryhmätöitä, ei askarrella jne. Kotitaloudessa ei kokattaisi ja kemian labroja ei enää tarvita. Opetus olisi ankeaa ja jopa mahdotonta joissakin aineissa.
Jos ei tehdä kirjatilauksia, ei ole materiaalia, mistä opiskella. Oppitunnit olisivat sitten kai opettajien luentoja.
Jos ei ole juhlia, ei ole halloweenia, ei pikkujoulua, ei joulujuhlaa, ei itsenäisyyspäivän muistamista, ei Kalevalan päivää eikä vappua eikä edes kevätjuhlaa. Kuunneltaisiin vaan opettajien luentoja mutta ei opittaisi mitään kulttuurista ja perinteistä. Elettäisiin siis jonkinlaisessa tyhjiössä ja se perusyleissivistys jäisi saamatta.
Miksi kukaan haluaisi tehdä työn niin huonosti, että kärsii siitä lopulta itse? Omaa oksaa siinä vaan sahaisi.
Kuudesosa nykynuorista ei opi peruskoulussa lukemaan kunnolla. Ja sitten pitäisi painopistealueina olla Kalevalan päivän ja halloweenin vietto?
Jos opettajan käsitys opettamisesta ilman hömppää on että ”kuunneltaisiin vain opettajien luentoja”, kannattaa muuttua osaksi sitä joukkopakoa. Tuossa on kyllä osaaminen NIIN hukassa.
Mitä jos vaikka aloitettaisiin siitä, että lapsen kanssa luettaisiin niitä kirjoja yhdessä jo alle kouluiän ja se pödi kädestä pois. Käydään kirjastossa yhdessä, jätetään pädi ja telkka vähemmälle…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että opet saisi muuttofirman avukseen väistötiloihin tms. muuttaessa, anna mun nauraa! Ei ole paljon näkyny..
No, minä en ainakaan kantanut laatikkoakaan, kun muutimme väistöön sisäilmaongelmien takia. Eikä kukaan muukaan opettaja meillä. Teillä on p**ka reksi jos se kannattaa laatikot teillä. En suostuisi edes työsuojelullisista syistä!
Kahdessakin koulussa, joissa olen ollut, on näin tehty. Pakkasimme kaiken tavaran, piti vielä lajitella sisäilmapulmien takia tavarat jotka meni johonkin ”ultraviolettipuhdistukseen” ja loput pyyhittiin itse. Roskiin menevät kannoimme ulos lavoille. Laatikot roudasimme eri kerroksista aulaan pinoihin. Uudessa koulussa sitten pihalta kannettiin laatikot sisältöineen paikoilleen. Ja laatikoita siis satoja. Pyykkäsimme kaikki tekstiilit tonttuasuja myöten. No, tässä muutama esimerkki.
Olittepa tyhmiä kun suostuitte. Meillä pyyhkimiset ja puhdistamiset hoiti joku siivousfirma, joka hoitaa pelkästään noita hommia. Ainoa asia, mitä piti tehdä, oli nostaa ne puhdistettavat tavarat esille. Kaikki loput meni roskiin. Väistössä vasta purin puhdistetut kamat luokkaani. Jos tuollaisesta mainitsemastasi työstä olisi kysynyt vaikkapa pääluottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, olisi tullut ehdoton kielto tehdä tuollaista hommaa. Ei todellakaan kuulu opettajalle. Mutta siksi opettajat on aivan burnout kaikki, koska kukaan ei koskaan uskalla sanoa ei kaikelle sille ylimääräiselle työlle.
No jos jättäisin tarviketilaukset tekemättä, niin seuraavana syksynä sitten ihmettelisin mihin oppilaat tekevät tehtävänsä, kun uusia tehtäväkirjoja ei ole. Kirjatilauksen tekeminen ei toki kovin iso homma ole, pitää laskea paljonko kirjoja on kaapissa ja tällä hetkellä oppilailla, sitten arvioida että nuo pari petteriä eivät ainakaan muista palauttaa tekstikirjojaan tai kirjat ovat ihan riekailena, joten tilataan vielä muutama ylimääräinen. Käytän viidettä vuotta samaa kirjasarjaa, uusiakin on tullut ja voisi vaihtaa. Pitäisi kuitenkin perehtyä mikä olisi paras enkä ole saanut aikaiseksi.
Olen aineenopettaja, joka pyrkii keskittymään opettamaan, mutta eihän se mahdollista ole. Luokanvalvojuutta en ole voinut valita, vaan pienessä koulussa siihen joutuu joka vuosi. En lähettele yhtäkään ylimääräistä viestiä koteihin, minkä takia muutama huoltaja on kysynyt miten lapsella oikein koulussa menee kun ei mitään kuulu. Sitten on tullut muutamia kyselyitä tapahtumista, joista on tiedotettu oppilaita suullisesti tai monisteella, ja vanhemmat ovat ihmetelleet, että miten nämä hommat menee, kun viestiä ei ole tullut. Varmasti myös puhuvat jotain, että lv pitää huonosti yhteyttä. Se nyt on lähinnä mainehaitta. Aineitani tykkään opettaa ja niihin panostan paljon. Tietysti kotiin välittyy myös lepsu kuri, jos/kun en pidä kasvatuskeskusteluja huonojen tuntimerkintöjen johdosta. Henkilöityy heti luokanvalvojaan, että koulu ei pidä kuria. Rehtorilta tulee myös painostavaa viestiä yhteisien toimintatapojen noudattamisesta.
Välituntivalvonnoista tulee viikossa 45-60min ja ne nyt on vaan pakko hoitaa. Kun jotain sattuu, niin ollaan opehuoneessa jo tivaamassa, kenen vastuulla oli. Muuttoakin / siivousta on tehty, en ole vienyt laatikoita mihinkään, koska jonkun huoltomiehen piti hoitaa. Lopputulos: luokan nurkassa odottaa kolmatta vuotta muutama pahvilaatikko. Pedagogisiin asiakirjoihin kirjoittelen kerran kaksi vuodessa, ongelma oli kerran liian tarkka erityisopettaja, joka vaati överitarkkoja kirjauksia ja painosti rehtoria huomauttamaan tästä. Silloin ärsytti hinkata sanamuotoja. Oppilashan siinä lähinnä kärsii seuraavassa koulussa, jos ei ole tietoja hänen tukitoimistaan. En tosin aio panostaa asiaan yhtään minimiä enempää, sillä en edelleenkään hyväksy kolmiportaisen tuen tuloa. Aiheutti paljon ylimääräistä työtä, josta teen ihan tarpeeksi mm. tekemällä kolme erilaista versiota kokeista ja miettimällä joka tunnille sopivat tehtävät eri tasoille luokassa.
Ongelmilla on tapana kasautua, joten jos jättää oppilaiden vaikeudet huomioimatta, niin edessä on vaan kahta kauheampi työ ja oppilaalla ikuiset katkerat muistot siitä miten kukaan ei auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En tekisi" ei ole vaihtoehto, ellet halua vaikeuttaa omaa työtäsi. Jos et tilaa tarvikkeita, ei oppilailla ole vihkoja eikä kyniä eli ei tehdä muistiinpanoja, ei piirretä, ei tehdä ryhmätöitä, ei askarrella jne. Kotitaloudessa ei kokattaisi ja kemian labroja ei enää tarvita. Opetus olisi ankeaa ja jopa mahdotonta joissakin aineissa.
Jos ei tehdä kirjatilauksia, ei ole materiaalia, mistä opiskella. Oppitunnit olisivat sitten kai opettajien luentoja.
Jos ei ole juhlia, ei ole halloweenia, ei pikkujoulua, ei joulujuhlaa, ei itsenäisyyspäivän muistamista, ei Kalevalan päivää eikä vappua eikä edes kevätjuhlaa. Kuunneltaisiin vaan opettajien luentoja mutta ei opittaisi mitään kulttuurista ja perinteistä. Elettäisiin siis jonkinlaisessa tyhjiössä ja se perusyleissivistys jäisi saamatta.
Miksi kukaan haluaisi tehdä työn niin huonosti, että kärsii siitä lopulta itse? Omaa oksaa siinä vaan sahaisi.
Kuudesosa nykynuorista ei opi peruskoulussa lukemaan kunnolla. Ja sitten pitäisi painopistealueina olla Kalevalan päivän ja halloweenin vietto?
Jos opettajan käsitys opettamisesta ilman hömppää on että ”kuunneltaisiin vain opettajien luentoja”, kannattaa muuttua osaksi sitä joukkopakoa. Tuossa on kyllä osaaminen NIIN hukassa.
Mitä jos vaikka aloitettaisiin siitä, että lapsen kanssa luettaisiin niitä kirjoja yhdessä jo alle kouluiän ja se pödi kädestä pois. Käydään kirjastossa yhdessä, jätetään pädi ja telkka vähemmälle…
Silloin kun pärjättiin Pisa-vertailussa, se johtui siitä että meillä oli maailman parhaimmat opettajat.
Nyt kun emme pärjää Pisa-vertailussa, se johtuu… siitä, että vanhemmat eivät hoida tehtäviään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Ehkä ongelma on se, että muutama tunti (noin 4-7 tuntia) lisätyötä palkatta kaiken muun perustyön päälle on aika rasittavaa. Joutuu tekemään kellon ympäri töitä muutaman päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Edelleen haluaisin painottaa, että hammashoitaja varmaankin saa tuosta kaikesta iventaariosta palkkaa. Opettajalla tämä on sitä ylimääräistä palkatonta työtä. Kyllä minäkin ihan mielelläni tekisin inventaarioita jos siitä saisi edes palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Edelleen haluaisin painottaa, että hammashoitaja varmaankin saa tuosta kaikesta iventaariosta palkkaa. Opettajalla tämä on sitä ylimääräistä palkatonta työtä. Kyllä minäkin ihan mielelläni tekisin inventaarioita jos siitä saisi edes palkkaa.
Opettajan opetusvelvollisuus on korkeintaan 23 tuntia viikossa. Opettajan palkallinen työaika on siis viikossa korkeintaan 26 tuntia viikossa sisältäen 23 x 15 minuuttia välitunteja, jotka pääsääntöisesti ovat valmisteluaikaa. Toki lisätunteja voi ottaa lisää, jos haluaa tienata lisää, siinä missä hammashoitajakin.
Hammashoitajan työaika yksityisellä on 38 tuntia viikossa ja siitä 30 tuntia avustamista (sisältää ruokatauon). Hammashoitajalla on siis 8 tuntia viikossa tuota muuta työaikaa eli jetsulleen saman verran kuin 26 h viikossa tekevällä opettajalla joka käyttää muutaman välitunnin viikossa välituntivalvontaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muukin korpeisi hoitaa tällaisia töitä ilman palkkaa!
Hammashoitaja on hyvä ja vaihtaa open hommiin jos omat työt tuntuu liian rankoilta ja open työ iisiltä. Ainakin open töitä on paljon tarjolla kun opettajat lähtevät helpompien tienestien toivossa muihin hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä hammashoitajan koulutus on? Ylempi korkeakoulututkinto?
Saan potkut, koska en seuraa määräyksiä. Välillä mietin oisko se oikeastaan edes niin huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Olet harvinaisen vastenmielinen jankkaaja. Hammashoitajana luettelemasi työtehtävät kuuluvat työnkuvaasi ja saat palkan niihin käyttämästäsi ajasta. Oikean tasoinen rinnastus olisi, että teillä hammaslääkäri hoitaisi kaikki nuo asiat vapaa-ajallaan täyden työpäivän päätteeksi. Opettaja on korkeakoulutettu asiantuntija, jonka työaika on jo ääriään myöten täynnä hänen ammattiosaamistaan vaativia tehtäviä. Kun siihen lisätään päälle tarviketilauksia sun muuta sihteerihommia, tilanne on sama kuin lääkäreillä, joilta on poistettu sihteerit tai yliopiston laitoksilta, joilla ei ole enää amanuensseja, vaan professorit tappelevat jumittuneiden kopiokoneiden kanssa. Ylimääräistä, sinänsä helppoa työtä, joka vie kuitenkin kohtuuttomasti aikaa siltä oikeasti tärkeältä tehtävältä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hammashoitajan koulutus on? Ylempi korkeakoulututkinto?
Lähihoitaja. Voi päästä näppäränä myös ihan vaan työpaikkakoulutuksellakin. Tervetuloa vaan opettajat kokeilemaan, jos opettajan ammatin työmäärä tuntuu liian raskaalta. 😃
Minusta opettajien oppituntien ulkopuolisen työn voi jakaa kahteen osaan. Siihen joka on pakollista/hyödyllistä, kuten oppituntien suunnittelu, kokeiden korjaaminen, riitojen selvittely, järkevä määrä wilmaviestintää, välituntivalvonnat, ne oppimateriaalitilaukset ja juhlien suunnittelut. Nämä ovat ihan järkeviä ja perusteltuja, monesti opettajille ihan mielekkäitäkin tai ainakin ymmärrettäviä, miksi ne pitää tehdä. Nämä ovat myös kuuluneet opettajan työhön jo pitkään.
Sitten on se kaikki turha sälä, joka on viime vuosina lisääntynyt tosi paljon. Hankkeisiin liittyvä puuhastelu (miksi jaetaan rahoitusta näissä hankkeissa, jotka teettävät lisätyötä, sen sijaan että se raha jaettaisiin kaikille kouluille), kolmiportaisen tuen myötä lisääntynyt kirjaaminen, kasvatuskeskustelut, arviointikeskustelut, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja niiden suunnittelu.
Osa oppituntien ulkopuolisesta työstä on sellaista mihin opettaja voi vaikuttaa, osa taas ei. Vastuurooleihin voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai sitten ei, jos ei vapaaehtoisia löydy niin joku määrätään. Monia opetukseen liittyviä asioita voi suunnitella haluamallaan tavalla, eikä näillä töillä kannata itseään vetää burnoutiin suunnittelemalla jokainen oppitunti täydelliseksi kokonaisuudeksi, mutta ei kyllä ihan riman altakaan kannata kaikkea vetää. Siihen, millainen luokka on, ei voi kauheasti vaikuttaa. Joskus samalle luokalle osuu useampia tavalla tai toisella haastavia, opettajan lisäpanosta vaativia oppilaita, ja se on tosi raskasta. Joskus taas voi osua perusluokka, jossa ei ole paljoa ylimääräisiä haasteita.
Kokouksissa olevista asioista vähintään 50% on turhaa, ylhäältäpäin tehtäväksi tai pohdittavaksi annettuja asioita, joista ei ole mitään hyötyä käytännön työssä. Myöskin nykyään suosituissa yhtenäiskouluissa kokouksissa on paljon asioita, jotka koskevat vain osaa luokka-asteista. Onneksi esim. meidän koulussa osa kokouksista on ylä- ja alakoululle erikseen, mutta olen ollut sellaisessakin missä kaikki yhteisiä.
Hienoa on se, että opettajan työssä on paljon vapautta suunnitella ja toteuttaa asioita haluamallaan tavalla. Työstä tulee raskasta, kun pakollisten, mutta turhien asioiden vyöry aiheuttaa sen, että et ehdi etkä jaksa panostaa niihin asioihin, jotka olisivat tärkeitä, tai itsellesi mielekkäitä, mutta joista voit karsia, koska niitä ei kukaan edellytä. (Vaihtoehtoisesti voit toki toteuttaa näitä asioita oman jaksamisesi kustannuksella, itse en ole tälle linjalle lähtenyt.)
Vierailija kirjoitti:
Hammashoitaja on hyvä ja vaihtaa open hommiin jos omat työt tuntuu liian rankoilta ja open työ iisiltä. Ainakin open töitä on paljon tarjolla kun opettajat lähtevät helpompien tienestien toivossa muihin hommiin.
Täällä on ollut ehkä kymmenkunta ammattiinsa tympääntynyttä opettajaa ja yksi työelämäänsä tyytyväinen hammashoitaja. Hyvin meillä kaikki keretään ihan työajan puitteissa tehdä, ei ressaa yhtään vaikka viikkotyöaika onkin paljon pitempi. Ehtii illat vaikka roikkua vauvapalstalla. 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Olet harvinaisen vastenmielinen jankkaaja. Hammashoitajana luettelemasi työtehtävät kuuluvat työnkuvaasi ja saat palkan niihin käyttämästäsi ajasta. Oikean tasoinen rinnastus olisi, että teillä hammaslääkäri hoitaisi kaikki nuo asiat vapaa-ajallaan täyden työpäivän päätteeksi. Opettaja on korkeakoulutettu asiantuntija, jonka työaika on jo ääriään myöten täynnä hänen ammattiosaamistaan vaativia tehtäviä. Kun siihen lisätään päälle tarviketilauksia sun muuta sihteerihommia, tilanne on sama kuin lääkäreillä, joilta on poistettu sihteerit tai yliopiston laitoksilta, joilla ei ole enää amanuensseja, vaan professorit tappelevat jumittuneiden kopiokoneiden kanssa. Ylimääräistä, sinänsä helppoa työtä, joka vie kuitenkin kohtuuttomasti aikaa siltä oikeasti tärkeältä tehtävältä.
Sellaista se työelämä on, lääkäritkin kirjoittaa nykyisin omat sanelunsa ja lausuntonsa. Kopiokoneita ei kai nyt enää sentään tarvita näin digiaikana. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?
Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.
Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗
Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta.
Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.
No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.
Nykyään:
1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl).
Tavarat:
Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.
JA
Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.
2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?
3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa.
4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois.
Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.
Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.
Olet harvinaisen vastenmielinen jankkaaja. Hammashoitajana luettelemasi työtehtävät kuuluvat työnkuvaasi ja saat palkan niihin käyttämästäsi ajasta. Oikean tasoinen rinnastus olisi, että teillä hammaslääkäri hoitaisi kaikki nuo asiat vapaa-ajallaan täyden työpäivän päätteeksi. Opettaja on korkeakoulutettu asiantuntija, jonka työaika on jo ääriään myöten täynnä hänen ammattiosaamistaan vaativia tehtäviä. Kun siihen lisätään päälle tarviketilauksia sun muuta sihteerihommia, tilanne on sama kuin lääkäreillä, joilta on poistettu sihteerit tai yliopiston laitoksilta, joilla ei ole enää amanuensseja, vaan professorit tappelevat jumittuneiden kopiokoneiden kanssa. Ylimääräistä, sinänsä helppoa työtä, joka vie kuitenkin kohtuuttomasti aikaa siltä oikeasti tärkeältä tehtävältä.
Erittäin samaa mieltä siitä, että kyse on tosiaan helpoista työtehtävistä. Tässä aika monta sivua kun opettajat ovat nimenomaan kertoneet työn vaativuutena tätä monialaisuutta: täytyy osata laittaa laastaria, tehdä kerran vuodessa tilauslista, soittaa taksikuskille jne. Kun nimenomaanhan kyse on siitä jankkaamastani helposta, suorittavasta työstä, jota opettajan työviikostakin on se kolmannes.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?
Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.
Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.