Opettaja, mitä tapahtuu, jos keskityt vain opettamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?

Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.

Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗

Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta. 

Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).

Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?

Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.

Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.

No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.

Nykyään:

1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl). 

Tavarat:

Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.

JA

Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.

2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?

3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa. 

4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois. 

Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa. 

Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.

Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.

Olet harvinaisen vastenmielinen jankkaaja. Hammashoitajana luettelemasi työtehtävät kuuluvat työnkuvaasi ja saat palkan niihin käyttämästäsi ajasta. Oikean tasoinen rinnastus olisi, että teillä hammaslääkäri hoitaisi kaikki nuo asiat vapaa-ajallaan täyden työpäivän päätteeksi. Opettaja on korkeakoulutettu asiantuntija, jonka työaika on jo ääriään myöten täynnä hänen ammattiosaamistaan vaativia tehtäviä. Kun siihen lisätään päälle tarviketilauksia sun muuta sihteerihommia, tilanne on sama kuin lääkäreillä, joilta on poistettu sihteerit tai yliopiston laitoksilta, joilla ei ole enää amanuensseja, vaan professorit tappelevat jumittuneiden kopiokoneiden kanssa. Ylimääräistä, sinänsä helppoa työtä, joka vie kuitenkin kohtuuttomasti aikaa siltä oikeasti tärkeältä tehtävältä.

Hauska ironia myös siinä, että lähes peräkkäisissä viesteissä kerrotaan, kuinka:

A) opettajan töitä on tarjolla hammashoitajillekin, tervetuloa kokeilemaan

Ja

B) opettaja on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija, jonka työpäivät on ääriään myönnä ammattiosaamista vaativia tehtäviä. Joita siis pk-seudulla hoidetaan usein kampaajan koulutuksella.

Terveydenhuollossa meidät on muuten viime vuosina opetettu kohtelemaan kaikkia muita töissä (hoitajia ja lääkäreitä) kollegoina tittelistä riippumatta. Samassa tiimissä kollegoita toisillemme, vetämässä yhtä köyttä - muunlainen käytös olisi mulkvistiutta. Tämän tasoiseen rinnastukseen ei selkeästi siellä opetustoimessa ylletä. 😆

Täällä on joku typerä hammashoitajatrolli. Olen ekalta koulutukseltani hammashoitaja ja kouluttauduin myöhemmin luokanopettajaksi. Opettajan työn vastuullisuutta ei voi kuuna päivänä verrata hammashoitajan työn vastuuseen. Opettajalla on pikkusen isompi vastuu. On myös aivan eri asia hoitaa palkallisella työajalla tarviketilauksia yms. kuin tehdä sitä ilmaiseksi omalla vapaa-ajalla. Opettajat joutuvat tekemään paljon hommia vapaa-ajallaan eikä ketään kiinnosta korjata tätä epäkohtaa.

Hiukan ihmetyttää, miksi kysymykseen "Opettaja, mitä tapahtuu jos keskityt vain opettamiseen?" tulee vastaukseksi viestikaupalla asiaa hammashoitajan työstä. Tarkoitushan ei ollut vertailla eri ammatteja ja niiden vaativuutta.

Ja vastauksena kysymykseen - hitosti kaikenlaista jäisi tekemättä. Osa helppoa ja nopeaa, osa vaativampaa hommaa. Kaikki kuitenkin joko tärkeää, tarpeellista tai pakollista. Esimerkiksi niistä opekokouksista ei voi olla pois ilman pätevää syytä. Joten jos niitä hommia ei hoida, kenkää tulee lopulta.

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Vierailija kirjoitti:

Hiukan ihmetyttää, miksi kysymykseen "Opettaja, mitä tapahtuu jos keskityt vain opettamiseen?" tulee vastaukseksi viestikaupalla asiaa hammashoitajan työstä. Tarkoitushan ei ollut vertailla eri ammatteja ja niiden vaativuutta.

Ja vastauksena kysymykseen - hitosti kaikenlaista jäisi tekemättä. Osa helppoa ja nopeaa, osa vaativampaa hommaa. Kaikki kuitenkin joko tärkeää, tarpeellista tai pakollista. Esimerkiksi niistä opekokouksista ei voi olla pois ilman pätevää syytä. Joten jos niitä hommia ei hoida, kenkää tulee lopulta.

Anteeksi, mielestäni kirjoitan ihan asiallista suomea - ehkä sitten en? Olen moneen kertaan tässä ketjussa ihmetellyt, miten monella opettajalla tuntuu olevan puutteita sisälukutaidossa ja tehdään mitä ihmeellisimpiä kehäpäätelmiä omista vääristä oletuksista. Ja ei, nyt en tarkoittanut ollenkaan tätä lainaamaani viestiä vaan ihmettelen ihan yleisellä tasolla.

Tässä ketjussa puhuttiin siitä opettamisen ulkopuolisesta opettajan työstä. Pointti oli, että nehän ovat hyvin samantapaisia rutiinitehtäviä kuin missä tahansa muussakin työssä, vaikkapa ihan tavallisessa suorittavassa hammashoitajan työssä. Hammashoitajan tilalla voisi olla moni muukin ammattinimike, samalla lailla niissä vastataan puheluihin ja viesteihin, toimitetaan tarvikkeita, otetaan kopioita, haetaan kaupasta pieniä tarpeita, soitetaan yhteistyökumppaneille, siivotaan kaapit jne. Ymmärrätkö pointin? Ja että muutkin tekevät ne pienet hommat siinä muun työn ohessa tekemättä siitä isompaa numeroa.

Tämä keskustelu alkoi painotuksella siitä, että opettajan työ on niin mahdottoman vaativaa kun joutuu tekemään ja osaamaan tätä kaikkea muutakin niin laaja-alaisesti opettamisen lisäksi. Esimerkkinä mainittiin vaikkapa se, ettei päivän aikana voi edes avata yhtään Wilma-viestiä, koska opettajien viesteihin vastaaminen nyt vaan on niin paljon työläämpää ja vaativampaa kuin muiden alojen työntekijöillä.

Nyt kun näitä samoja esimerkkejä ihan tavallisista työtehtävistä on ärsyttävästi jankattu (sic!), ketjussa ei enää kehdattukaan mainostaa, että kylläpäs meiltä paljon laaja-alaisuutta vaaditaankin. Yksi korkeakoulutettu opettaja jo myönsikin, että kyse onkin helposta ja suorittavasta työstä - opettajat liimaamassa laastareita ja professorit potkimassa kopiokonetta. Harmitus onkin enää siinä, ettei ole avustajia joilla sen kaiken voisi teettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen projekti on tuo ”kirjatilaukset ovat meneillään”? 🤔 Ihan rehdisti tätä ihmettelen, että montako tuntia työtä tuo vaatii, mitä vaiheita siinä on?

Tätä mietin kun itse ole töissä hammashoidossa, jossa kaiken tarvittavan materiaalin ja tilpehöörin määrä on päätähuimaava. Suoritamme kerran kuussa (joskus kahdessakin) tilauksen, jossa on tyyliin satakunta eri tuotetta vaihtelevina kappalemäärinä. Tilauslistan tekee hammashoitaja (lähihoitaja), ja siihen menee noin yksi työtunti. Sitten tehdään tilaus, siihen menee ehkä kaksikymmentä minuuttia. Kaksi työpäivää myöhemmin reipas kuljetusfirman jeppe kantaa ison pinon isoja pahvilaatikkoja vastaanotolle. Sen tilauksen purkamiseen menee hoitajalle tunti tai ehkä vähän yli, merkataan listaan tarkastetuksi samalla kun puretaan kaappeihin. Kukaan ei ressaa, helppoa perustyötä.

Ilmeisesti tämä oppikirjojen hankinta on jotenkin ihan eri kertaluokan projekti? Käsittääkseni samoja kirjoja kuitenkin käytetään monta vuotta putkeen, joten vuosittain uusitaan vain osa kirjoista? Haluaisiko joku avata ja selventää? 🤗

Kyllä kirjatilauksiin menee aikaa ihan reippaasti. Tuolla joku kyllä asiaa jo aiemmin avasikin. Varsinainen kirjojen tilaaminen nettisivulta ei kauaa kestä, kun ne sinne naputtelee. Eniten aikaa menee siihen, kun selvittelee miltäkin luokalta ja luokka-asteelta oppilaiden jäljiltä käyttökelpoisten kirjojen määrän ja montako pitäisi tilata uutta, montako voi kierrättää. Ja paljonko oppilaita mahtaa ensi vuonna olla. Ja kinastelee rehtorin kanssa siitä, käytetäänkö ylipäänsä kirjoja eli saako niitä tilata ja saako tilata kaksi ylimääräistä tai saako oppiainetta opettava opettaja oman kirjan ilmaiseksi vai jääkö ilman. Kouluissa kun säästetään joka vuosi aina vaan lisää. Harva tulee ajatelleeksi, että kouluissa voi olla käytössä kirjasarjoja vielä viime vuosituhannen puolelta. 

Sitä paitsi kun kirjoja tilaa, pitäisi tietää millaisia tilaa. Opettajan olisi hyvä tutustua saman aineen eri oppikirjoihin ja sitten tilata sopivimmat. Itse myönnän, etten tätä jaksa tehdä, vaan olen tilannut vuodesta toiseen samoja kirjoja (jotka ehkä eivät ole parhaat mahdolliset).

Kertokaapa nyt minulle opetusalaa tuntemattomalle, miten suoriutuisin tästä suuresta materiaalihankintaoperaatiosta kahdessa minuutissa?

Tilaisin oppikirjoja ensi vuoden oppilaiden määrän (vaikkapa 25 kpl) ja lisäksi kolme ylimääräistä. Opettajien oppaita tilaisin kaksi kappaletta. Lyijykyniä 4 x 28 kpl ja pieni pyöristys ylöspäin eli 120 kpl ja vihkoja 6 kpl oppilaalle eli 180 kpl.

Kertokaa toki paljonko meni käteen ja lisäksi näihin hankintoihin itse käyttämänne kokonaistyöaika.

No, sata vuotta sitten oli kynä, kumi, vihko ja kirja.

Nykyään:

1. Tee inventaario olemassa olevien määrästä ja kunnosta, tarvittaessa testaa toimivuus. Tavaraa on opehuoneen hyllyssä, opettajan kaapissa, naapurin luokan open kaapissa, varastossa ja oppilaan pulpetissa (joita on 20 kpl). 

Tavarat:

Kynät, kumit, viivaimet, harpit, geokolmiot, laskimet, terottimet, tussit, piirustuskynät, värikynät, liimat, sakset, taulutussit, erilaiset piirustuspaperit, vesivärit, peitevärit, siveltimet, askartelupunos, langat, kankaat, vanut, nuppineulat, hiiret & kuulokkeet (toimiiko kaikki), väripaperit, kartongit, paperileikkurit, kuumaliimat, fysiikka-kemian välineistö, nitojat, muistitikut, tabletit, kansiot, istuinaluset, lukiviivaimet, kymmmenjärjestelmävälineet jne jne jne.

JA

Oppiaineen kirjat + mahdolliset työkirjat, helpotetut kirjat yksittäiselle oppilaille, digimateriaalit, opeoppaat jne.

2. Tee laskelmat ja pohdit paljonko tarvitset ensi vuonna materiaaleja. Liikaa ei voi tilata, koska budjetti on niukka. Mitkä oppikirjat? Minkä tasoinen kirja heikolle S2-oppilaalle?

3. Tee tilausehdotus yhdessä toisten opettajien kanssa. 

4. Rehtori ilmoittaa, että budjetti ylittyy. Pohditaan, mitä jätetään pois. 

Inventaarion tekeminen ja ensi vuoden tarvikemäärien laskeminen vie aikaa muutamia tunteja oppituntien ulkopuolista aikaa. 

Kiitos hyvästä vastauksesta. 👍🏻 Vastaava yhden iltapäivän ajankäyttö vuosittaiseen inventaarioon myös tiedät-kyllä-missä.. 🤣 Tosin siellä sälää huomattavan paljon enemmän mutta ei suinkaan siellä sun täällä.

Aiemmin tässä ketjussa annettiin ymmärtää, että kyseessä on vähintään kuukauden kestävä projekti, ”tarveainetilausten aika”. Käytännössä pitää siis kerran vuodessa tehdä tilauslista tyyliin kaksi harppia, yksi laskin, kolmet kuulokkeet ja monta laatikkoa kyniä.

Olet harvinaisen vastenmielinen jankkaaja. Hammashoitajana luettelemasi työtehtävät kuuluvat työnkuvaasi ja saat palkan niihin käyttämästäsi ajasta. Oikean tasoinen rinnastus olisi, että teillä hammaslääkäri hoitaisi kaikki nuo asiat vapaa-ajallaan täyden työpäivän päätteeksi. Opettaja on korkeakoulutettu asiantuntija, jonka työaika on jo ääriään myöten täynnä hänen ammattiosaamistaan vaativia tehtäviä. Kun siihen lisätään päälle tarviketilauksia sun muuta sihteerihommia, tilanne on sama kuin lääkäreillä, joilta on poistettu sihteerit tai yliopiston laitoksilta, joilla ei ole enää amanuensseja, vaan professorit tappelevat jumittuneiden kopiokoneiden kanssa. Ylimääräistä, sinänsä helppoa työtä, joka vie kuitenkin kohtuuttomasti aikaa siltä oikeasti tärkeältä tehtävältä.

Hauska ironia myös siinä, että lähes peräkkäisissä viesteissä kerrotaan, kuinka:

A) opettajan töitä on tarjolla hammashoitajillekin, tervetuloa kokeilemaan

Ja

B) opettaja on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija, jonka työpäivät on ääriään myönnä ammattiosaamista vaativia tehtäviä. Joita siis pk-seudulla hoidetaan usein kampaajan koulutuksella.

Terveydenhuollossa meidät on muuten viime vuosina opetettu kohtelemaan kaikkia muita töissä (hoitajia ja lääkäreitä) kollegoina tittelistä riippumatta. Samassa tiimissä kollegoita toisillemme, vetämässä yhtä köyttä - muunlainen käytös olisi mulkvistiutta. Tämän tasoiseen rinnastukseen ei selkeästi siellä opetustoimessa ylletä. 😆

Niin, opettaja ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi tulla kokeilemaan. Se ei luonnollisesti tarkoita sitä, että kuka tahansa pärjää tehtävässä hienosti ilman koulutusta. Ainakin itse olen kyllä huomannut eron, kun lapsellani ei ole ollut pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa, vaan opettajan hommaa on hoitanut lähihoitaja. Samoin omien oppilaideni vanhemmat alkoivat soitella rehtorille, kun heidän ysiluokkalaisilleen opetti fysiikkaa sijainen, jolla ei ollut mitään koulutusta tehtävään.

En suoraan sanoen haluaisi oman lapseni opettajaksi kampaajaa. Hän voi olla mukava ja monin tavoin taitava ihminen, mutta suoritunee opettajan tehtävistä oletettavasti yhtä hyvin kuin minä opettajana kampaajan hommista: pystyn kyllä leikkaamaan hiukset lyhyemmiksi ja käyttämään fööniä, mutta kovin monimutkaista hiusmallia ei kannata pyytää. Jos sen sijaan minulla olisi opehuoneessa kolleganani kampaaja, suhtautuisin häneen yhtä ystävällisesti ja avuliaasti kuin muihinkin kollegoihin. En ole mulkvisti, vaikka arvostankin koulutusta ja uskon, että sillä on jotain väliäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

Mitä lisätunteja? Luokanopettajan, alakoulun ja yläkoulun erityisopettajan ja aika monen aineenopettajan minimiopetusvelvollisuus virkaan on 24 opetustuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

Mitä lisätunteja? Luokanopettajan, alakoulun ja yläkoulun erityisopettajan ja aika monen aineenopettajan minimiopetusvelvollisuus virkaan on 24 opetustuntia.

Ja lisään vielä, että kolmesta ys-tunnista maksetaan, mutta siitähän on jo vuosikymmen puhuttu, että se aika ei riitä mihinkään. Itse seuraan omaa työaikaani yhdellä työaikasovelluksella. Työaikani vaihtelee viikottain, mutta keskiarvoksi on vakiintunut noin 42 tuntia viikossa.

Pointti ja sisälukutaito on mielestäni enemmän hukassa hammashoitajalla. Alkuperäinen kysymyshän oli, mitä opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi ja onko niitä pakko tehdä. Kysymykseen tuli ihan asiallisia vastauksia, kunnes joku tulkitsi ne valitukseksi työn vaativuudesta. Siitä alkoi turha jankutus puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

Mitä lisätunteja? Luokanopettajan, alakoulun ja yläkoulun erityisopettajan ja aika monen aineenopettajan minimiopetusvelvollisuus virkaan on 24 opetustuntia.

Niinpäs onkin, googlaava löytää. Ja äidinkielen opettajalla peräti 18,5 viikkotuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

No palkka tulee siis niiden opetustuntien mukaan, mutta noin se karkeasti lasketaan. Eihän nyt kukaan luule, että opettajat tekevät töitä 24h/vko? Eri aineissa on eri opetusvelvollisuus. 24h/vko on tavallisin. Äikän opeilla vain 18h/vko (lukiossa muistaakseni 16h/vko). Monilla on 1-2 ylituntia, joista sitten saa pari sataa lisää kuussa. Tuohan myös hankaloittaa meidän palkkaneuvotteluja, että eri opettajat ovat ihan eri asemassa.

Hammashoitaja ei tajua, että opettajan puhelut ei ole 5 minuutin ajanvaraus puheluita, vaan 20-50 minuuttisia.

Hammashoitaja ei ymmärrä, mikä on hankeraportti. Pedagoginen asiakirja. Lausunto erikoissairaanhoitoon. Lausunto huostaanottoa varten. Paljonko aikaa vie raivokohtauksen saaneen oppilaan kohtaaminen. Verkostopalaveri. Lausunto yhteishakua varten. Koulukiusaaminen jälkipyykkeineen. Niitä ei kirjoiteta hutaisten sinnepäin, koska kunta voi joutua palauttamaan kymmeniä tuhansia euroja hankerahaa, hallinto-oikeuteen ei anneta väärää todistusta, oppilaasta ei saa kirjoittaa mitä sattuu. Viran hoitaminen on eri asia kuin duunarityö.

Hammashoitaja kirjaa lääkärin sanelun perusteella ja ajanvarauksia sun muita yhdellä lauseella.

Vierailija kirjoitti:

Pointti ja sisälukutaito on mielestäni enemmän hukassa hammashoitajalla. Alkuperäinen kysymyshän oli, mitä opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi ja onko niitä pakko tehdä. Kysymykseen tuli ihan asiallisia vastauksia, kunnes joku tulkitsi ne valitukseksi työn vaativuudesta. Siitä alkoi turha jankutus puolin ja toisin.

Alkuperäinen kysymys ei kyllä sisältänyt minkäänlaista kysymystä siitä mitä opettamisen ulkopuolista opettajan työtehtäviin kuuluu. 😀 Opettajathan niitä tänne innostuivat listaamaan sangen vaikuttavina listoina. Mikä on sangen ok, sillä tämähän on keskustelupalsta, jossa keskustelut saavatkin vapaamuotoisesti rönsyillä. Tietty jossain ammattikunnissa voi olla taipumusta antaa arvio siitä, miten muut kirjoittajat ovat kokemastaan tehtävänannosta suoriutuneet. Siinä samalla tulee kertoneeksi, miten muihin ihmisiin elämässä suhtautuu. Mikä sekin on toki erittäin ok, mutta jollain tavalla paljastavaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Pointti ja sisälukutaito on mielestäni enemmän hukassa hammashoitajalla. Alkuperäinen kysymyshän oli, mitä opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi ja onko niitä pakko tehdä. Kysymykseen tuli ihan asiallisia vastauksia, kunnes joku tulkitsi ne valitukseksi työn vaativuudesta. Siitä alkoi turha jankutus puolin ja toisin.

Itseasiassa tämä on mielestäni ollut hyvä keskustelu, johon on tullut näkökulmaa myös toiselta alalta (hammashoitaja).

Aloituksessa hain takaa juuri näitä taksin soitteluja ja laastareiden liimailuja, jotka mielestäni ei kuulu opettajalle, vaan rehtorille ja terveydenhoitajalle.

Myös hammashoitajan tuoma näkökulma kirjatilauksiin on hyvä. Eihän se vaikeaa ole ja melko helppoakin. Opettajat kuitenkin tarkentavat, että se tehdään ”omasta pussista”.

Kuvaavin kommentti oli mielestäni yllä, jossa kerrottiin, että keskimääräinen viikkotyöaika on 42h. Tuskin kukaan tekisi 4h ekstraa viikossa palkatta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Hammashoitaja ei tajua, että opettajan puhelut ei ole 5 minuutin ajanvaraus puheluita, vaan 20-50 minuuttisia.

Hammashoitaja ei ymmärrä, mikä on hankeraportti. Pedagoginen asiakirja. Lausunto erikoissairaanhoitoon. Lausunto huostaanottoa varten. Paljonko aikaa vie raivokohtauksen saaneen oppilaan kohtaaminen. Verkostopalaveri. Lausunto yhteishakua varten. Koulukiusaaminen jälkipyykkeineen. Niitä ei kirjoiteta hutaisten sinnepäin, koska kunta voi joutua palauttamaan kymmeniä tuhansia euroja hankerahaa, hallinto-oikeuteen ei anneta väärää todistusta, oppilaasta ei saa kirjoittaa mitä sattuu. Viran hoitaminen on eri asia kuin duunarityö.

Hammashoitaja kirjaa lääkärin sanelun perusteella ja ajanvarauksia sun muita yhdellä lauseella.

Opettaja ei ymmärrä, että duunarin tulee kirjoittaa potilaskertomukseen tiivistelmä jokaisesta puhelimitsekin tehdystä hoitokontaktista, hoidontarpeen arviosta ja annetusta hoito-ohjeesta. Opettaja ei tajua, ettei ajanvarauspuheluun tavata käyttää yli kahta minuuttia.

Ei varmasti ole väitetty, etteikö opettajilla ei olisi myös niitä oman erikoisalansa omia töitä. Mutta yhteisymmärrys taisi löytyä siitä, että suurin osa siitä opettajan tekemästä kaikesta muusta on sitä helppoa suorittavaa työtä, josta selviää kuka tahansa normijärkinen.

Sitä vartenhan opettajilla nimenomaan on se koulutus, että osaa tehdä lausunnon erikoissairaanhoitoon jne. Niitä omia spesiaalijuttuja. Ei meilläkään ketään pystymetsästä laiteta leikkausavustusta tekemään, se vaatii nääs jo osaamista. 😛

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelma tehdä niitä hommia, jotka opettajalle kuuluu, mutta kun se laskennallinen työaika 24h oppitunnit + 12h suunnittelu + 3h kokoukset ja yhteistyö ei enää riitä vaadittuihin asioihin, vaan työtunteja tulee säännöllisesti noin 50 h/viikko. Lauantai on ainoa päivä, jolloin en yleensä tee töitä. Bruttopalkka alkaa kuitenkin vain kolmosella.

Mistä se 12 tuntia suunnittelua nyt tulikin palkalliseksi työajaksi? Kun se oli se 24 h opetusta + 3 h muuta. Ja siinäkin taitaa olla jo lisätunteja mukana.

No palkka tulee siis niiden opetustuntien mukaan, mutta noin se karkeasti lasketaan. Eihän nyt kukaan luule, että opettajat tekevät töitä 24h/vko? Eri aineissa on eri opetusvelvollisuus. 24h/vko on tavallisin. Äikän opeilla vain 18h/vko (lukiossa muistaakseni 16h/vko). Monilla on 1-2 ylituntia, joista sitten saa pari sataa lisää kuussa. Tuohan myös hankaloittaa meidän palkkaneuvotteluja, että eri opettajat ovat ihan eri asemassa.

TÄSSÄ KETJUSSA nimenomaan väitettiin näin. Että kaikki yli opetustuntien määrä + 3 h viikossa on nimenomaan PALKATONTA työtä. Tämä siis (mitä oletettavammin) opettajan suusta.

Ainakin laski hammashoitajien arvostus tätä ketjua lukiessa. Uskomaton jankkaaja. Eikä liity mitenkään aiheeseen. 🤣

Vierailija kirjoitti:

Ainakin laski hammashoitajien arvostus tätä ketjua lukiessa. Uskomaton jankkaaja. Eikä liity mitenkään aiheeseen. 🤣

Eipä täällä nyt erityisemmin ole arvostus lisääntynyt opettajiakaan kohtaan, että sen suhteen suunnilleen tasoissa. 😂

Mistä kumpuaa tämä opettajien tarve selitellä kuinka heidän työnsä on niin erityisem haastavaa. Alaa voi vapaasti vaihtaa jos tuntuu että ruohoon vihreämpää aidan toisella puolella. Monella muullakin alalla on omat hankaluutensa, työt seuraa kotiin, kaikesta ei saa palkkaa, on asiakkaita ja kumppaneita joihin pitää pitää yhteyttä ja jotka soittelevat, tavaraa tilataan, hankehakemuksia tehdää, työt ei mahdu työtunteihin, koulutukset tehdään itse omatoimisesti vapaa-ajalla jne.