Lue keskustelun säännöt.
koululiikunta tuhosi tyttäreni liikunnanilon
01.09.2015 |
Tyttö nelosluokalla, aina ollut innokas urheilija. Etenkin jalkapallo ja pesis ovat tytön mielestä kivoja, molempia harrastanutkin.
Ei tietenkään ole kaikessa hyvä (eihän meistä kukaan). Koulussa on useitakin lajeja jota ei osaa, mutta silti aina parhaansa yrittänyt ja osallistunut kunnolla. Kuitenkin muut lapset ja opettajan asenne ovat pilanneet liikuntailon kokonaan. Ei halua enää mennä harkkoihin tai pelata mitään, tuntee olevansa huono liikunnassa. En nyt enempää ala asiaa avaamaan, mutta tunnen muitakin tapauksia joiden kohdalla koululiikunta aiheuttanut semmoisen huonommuudentunteen että minkäänlaista liikuntaa ei enää tee mieli kokeilla. Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Kommentit (257)
Lukeeko joku toimittaja tätä? Mitäpä jos tekisitte tästä jutun, juuri tästä, että asioita ei opeteta kuten muissa aineissa ja kuinka moni löytää sen liikunnan ilon sitten kuitenkin aikuisena, kun on päässyt traumoista eroon. Haastateltavatkin löydätte varmasti jo omalta työpaikaltanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 17:58"]
Eli ongelmat on nämä
- tekniikkaa ei opeteta
- perusteita ei opeteta
- sääntöjä ei opeteta
- suoraan hommiin, ei harjoitella ollenkaan
- tehdään vain sitä mistä ope tykkää tai missä ope pääsee helpolla, ts. liikunta on yksipuolista
- huonommille nauretaan ja se nauraminen sallitaan, pahimmassa tapauksessa ope itsekin
Liikunnanopettajat siis oikeasti ovat laiskoja melko moni.
[/quote]
Tämän voi vielä tiivistää seuraavasti:
- mitään ei opeteta
- suoraan pelaamaan kunhan opettaja itse pääsee mahdollisimman nopeasti istuksimaan kentän laidalle
- huonoille nauraminen on ei ainoastaan sallittua vaan suorastaan suotavaa
- tätä jatketaan viikosta toiseen ja vuodesta vuoteen tavoitteena mahdollisimman suuri määrä itsemurhan partaalla olevia koululaisia
[/quote]
lisäisin tähän vielä huutojaot. ne on kyllä yksi yksittäinen traumatisoiva tekijä.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 20:38"]
Hauska tuo esimerkki kuvaamataidosta.
Minä en varsinaisesti ollut muussa hyvä, kuin reaaliaineissa. Minulla vain sattui olemaan hyvä muisti ja hyvä näkömuisti. Olisikin ollut ihanaa, kun olisi saanut reaaliaineiden tunnilla valita omaan joukkueeseen parhaat ja kailottaa, että plääh, mää en kyllä haluu tota Tarua, kun se ei osaa mitään ja se on sen syy, jos me hävitään. Voi ei, pakkoko meidän on se ottaa, opeeeeeee, me ei haluta Tarua.
No nyt, kirjoita nopeampaa se vastaus, voi itku, kun sää oot tyhmä, etkö sää mitään otaa, opeeeee, toi Taru on niin tyhmä, se ei viitti varmaan lukea kotona kunnolla läksyjä, kun se ei muista taas sitä kuninkaan nimeä. Taru, sää oot niin läskiki, että sen näkee heti, että oot tyhmä.
Sitten mentäis porukalla suihkuun historian tunnin jälkeen ja me voitais kaikki mennä Tarun ympärille nauraan, kuinka sillä ei oo tissit vielä kasvaneet. Kun Taru yrittäisi jäädä pukkarin puolelle, ettei tule suihkuun, kävisi opettaja paketoimassa vielä koko loistojutun ja huutaisi Tarulle, että ET KAI SÄÄ NYT MEINAA HIKISENÄ MENNÄ TUNNILLE, SUIHKUUN NYT, KUN SÄÄ HAISET NIIN PAHALLE, ETTEI SUN KANS HALUU KUKAAN OLLA. EIKÖ SUA OO KOTONA OPETETTU PESEMÄÄN. Kun Taru sitten itku kurkussa tulisi sinne suihkuun, me räjähdettäis kaikki nauraan, että oot sää tyhmä ja läski ja sun takia me taas hävittiin historian tunnilla.
Kuinka kansantaloudelle hyödyllistä olisikin, jos lisättäisiin tällaisia reaalin tunteja. Kaikki olisivat aivan intopinkeänä niillä reaaliaineiden tunneilla ja harrastaisivat koulun loppumisen jälkeen reaaliaineiden lukemista todella motivoituneina ja innoissaan.
Ja kyllä, minä olin liikuntatunneilla se Taru.
[/quote]Joo ootsä kyllä vitun tyhmä Taru taidat olla lesbo kanssa kun oot noin läski etkä taaskaan tajunnu mitään tosta laveerauksesta ja sun takia nyt hävittiin kuvaamataidossa niin hakataanko kaikki tota Tarua näillä märillä pyyhkeillä kun toi opettaja kuitenkin kattoo oikeen tarkotuksella toiseen suuntaan? Ja nyt alat vittu vetää täältä!
Ja mitenkäs sinulla Taru ei tuo dreijaus onnistu nyt ollenkaan? Täällä vaan kurat roiskuu pitkin seiniä? Enhän minä ole sinulle näyttänyt kertaakaan että miten se pitäisi tehdä! Seepeevammainenko sinä Taru olet kun noin siinä sätkit vellit sylissä? Mitäs siinä nyyhkit? Hiljaa! Katsokaa nyt tätä Tarua, eihän tästä mitään tule. Noniin teidän joukkue on nyt siis maailman huonoin kun ei Taru saa aikaiseksi ei pyttyä eikä pottaa. On se merkillistä ettei onnistuta vaikka yhtään ei ole neuvottu. Eräät ne vaan on niin lahjattomia tässä kuvaamataidossa. Noniin suihkuun siitä kaikki Taru ensimmäisenä ja muistakaa että Taru oli syypää.
Googlettelin muuten koululiikunnan opetussuunnitelmia ja tavoitteita. Nauraisin kyllä niille kuset housuissa, jos ei samalla itkettäisi. Olkaapa hyvät ja kertokaa, kuinka hyvin ovat kohdallanne onnistuneet:
"Koululiikunnan päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Laadukas liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle ja opiskelijalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen ja terveyttä edistävä aktiivinen elämäntapa."
"Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Perusopetuksen liikunnan tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen."
"Kohti myönteistä kehosuhdetta
Koululiikunnassa tutustutaan omaan kehoon ja opitaan suhtautumaan siihen myönteisesti. Liikuntatilanteissa keholla on tilaa olla tässä hetkessä kokeva, tunteva ja aistiva - juuri nyt hyvä ja oikealta tuntuva. Oman kehon tuntemus ja arvostaminen sekä monipuoliset kehollisen ilmaisun kokemukset turvallisessa oppimisilmapiirissä antavat välineitä eheäksi ihmiseksi kasvamiseen. Erilaiset kehollisen ilmaisun kokeilut luovat myös edellytyksiä liikunnallisen kiinnostuksen viriämiseen.
Myönteistä ihmisenä kasvua ja kehosuhdetta voivat häiritä esimerkiksi ulkonäköön kohdistuvat paineet. Kaikilla oppilailla on oikeus positiivisiin liikuntakokemuksiin riippumatta kehotyypistä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista."
"Yhteisön jäsenenä yhdessä tehden
Liikuntatunneilla korostuu yhdessä tekeminen. Oppitunneilla oppilaat osallistuvat ikätasonsa mukaisesti yhteisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppitunneilla myös harjoitellaan elämässä tarvittavia yhteisön jäsenenä toimimisen taitoja. Erilaiset toiminnot, kuten leikit, toimintaradat, pien- ja viitepelit tai muu harjoittelu pienryhmissä edellyttävät kaikki joko oman toiminnan suhteuttamista toisten toimintaan tai työskentelyä yhteisen tavoitteen eteen. - - Sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä tukevien tietojen omaksuminen ja taitojen harjoittelu tukee oppilaan osallisuuden tunnetta ja oppilasryhmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se antaa myös välineitä siihen, että oppilas pystyy myös itse ikätasonsa mukaisesti edistämään oppilasryhmän koheesiota eli yhteenkuuluvaisuutta. Toiminnallisuus, ajattelu ja hyvän elämän taidot ovat väistämättä yhteydessä toisiinsa koululiikunnassa.
"Sosiaalinen toimintakyky
Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen liikunnassa edellyttää oppilaan sosiaalisen pätevyyden tukemista. Sosiaalisesti päteväksi kehittyminen tarkoittaa sitä, että tuetaan oppilaan myönteisiä sosiaalisia arvoja ja niiden mukaista toimintaa kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Liikutaan ja pelataan ”Fair Playn” hengessä. Liikuntatilanteissa oppilaita ohjataan eettis-moraaliseen pohdintaan ja toimintaan heidän ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oppilaalle annetaan myönteistä palautetta silloin, kun hän toimii eettisesti oikealla tavalla sekä altruistisesti. Altruismilla tarkoitetaan toimintaa, jossa annetaan toiselle oppilaalle henkistä tukea ja edistetään ystävyyttä ilman että siitä ajatellaan hyödyttävän jollakin tavalla.
Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta on oleellista, että oppilaan myönteistä minäkuvaa vahvistetaan niin, että oppilas oppii arvostamaan itseään. Liikuntatunneilla oppilaalla tulee olla tunne, että häntä arvostetaan omana itsenään, sellaisena kuin hän on. Oppilaan minäkuva vahvistuu sillä, että hänen annetaan tehdä valintoja ja päätöksiä häntä itseään koskeviin asioihin sekä omatoimisuuteen kannustamisella."
Lähde: Edu.fi ("Edu.fi on Opetushallituksen ylläpitämä verkkopalvelu opetuksen ja oppimisen sekä niiden kehittämisen tueksi") Lisää luettavaa http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta ja vasemmalta valikosta lisää linkkejä...
Onkohan näistä tavoitteista muistettu missään vaiheessa kertoa nykyisille ja tuleville liikunnanopettajille? Nämä kaunolauseethan tarkoittisivat koululiikunnan tähänastisen pedagogisen perustan ja opetusmetodien kääntämistä täysin päälaelleen!
"ihanaa" kun meillä töissä halutaan "yhteisen ryhmähengen kohottamiseksi" tai jotain, harrastella "kivaa iloista pallopeliä" porukalla.. jos ei halua "pitää hauskaa" on tietysti ilonpilaaja, joukkoon sopimaton :(
thanks vaan koululiikunta, varmaan ne siitä pitäneet on näitäkin järjestämässä. kärsimys jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä tästä aiheesta silloin tällöin kirjoitetaan lehdissä, mutta vielä enemmän saisi kirjoittaa.paikallislehtien mielipidepalstat ja tekstaripalstat on hyviä paikkoja pitää tätä esillä, samoin lehtiin voi antaa juttuvinkin.
esimerkkejä:
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/395100/Hyv%C3%A4-ryhm%C3%A4henki-karsii-kiusaamista
http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/miksi-koulujen-liikuntatunneilla-simputetaan-yha/431019/
http://m.satakunnankansa.fi/mielipide/aina-ei-tarvita-haviajia-ja-voittajia?v=1
Onpa joillain paljon ongelmia. Oikea-aikainen abortti paras ratkaisu. Ehkä jonkinlainen kelpoisuuskoe ennen tehtävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 20:38"]
Hauska tuo esimerkki kuvaamataidosta.
Minä en varsinaisesti ollut muussa hyvä, kuin reaaliaineissa. Minulla vain sattui olemaan hyvä muisti ja hyvä näkömuisti. Olisikin ollut ihanaa, kun olisi saanut reaaliaineiden tunnilla valita omaan joukkueeseen parhaat ja kailottaa, että plääh, mää en kyllä haluu tota Tarua, kun se ei osaa mitään ja se on sen syy, jos me hävitään. Voi ei, pakkoko meidän on se ottaa, opeeeeeee, me ei haluta Tarua.
No nyt, kirjoita nopeampaa se vastaus, voi itku, kun sää oot tyhmä, etkö sää mitään otaa, opeeeee, toi Taru on niin tyhmä, se ei viitti varmaan lukea kotona kunnolla läksyjä, kun se ei muista taas sitä kuninkaan nimeä. Taru, sää oot niin läskiki, että sen näkee heti, että oot tyhmä.
Sitten mentäis porukalla suihkuun historian tunnin jälkeen ja me voitais kaikki mennä Tarun ympärille nauraan, kuinka sillä ei oo tissit vielä kasvaneet. Kun Taru yrittäisi jäädä pukkarin puolelle, ettei tule suihkuun, kävisi opettaja paketoimassa vielä koko loistojutun ja huutaisi Tarulle, että ET KAI SÄÄ NYT MEINAA HIKISENÄ MENNÄ TUNNILLE, SUIHKUUN NYT, KUN SÄÄ HAISET NIIN PAHALLE, ETTEI SUN KANS HALUU KUKAAN OLLA. EIKÖ SUA OO KOTONA OPETETTU PESEMÄÄN. Kun Taru sitten itku kurkussa tulisi sinne suihkuun, me räjähdettäis kaikki nauraan, että oot sää tyhmä ja läski ja sun takia me taas hävittiin historian tunnilla.
Kuinka kansantaloudelle hyödyllistä olisikin, jos lisättäisiin tällaisia reaalin tunteja. Kaikki olisivat aivan intopinkeänä niillä reaaliaineiden tunneilla ja harrastaisivat koulun loppumisen jälkeen reaaliaineiden lukemista todella motivoituneina ja innoissaan.
Ja kyllä, minä olin liikuntatunneilla se Taru.
[/quote]Joo ootsä kyllä vitun tyhmä Taru taidat olla lesbo kanssa kun oot noin läski etkä taaskaan tajunnu mitään tosta laveerauksesta ja sun takia nyt hävittiin kuvaamataidossa niin hakataanko kaikki tota Tarua näillä märillä pyyhkeillä kun toi opettaja kuitenkin kattoo oikeen tarkotuksella toiseen suuntaan? Ja nyt alat vittu vetää täältä!
Ja mitenkäs sinulla Taru ei tuo dreijaus onnistu nyt ollenkaan? Täällä vaan kurat roiskuu pitkin seiniä? Enhän minä ole sinulle näyttänyt kertaakaan että miten se pitäisi tehdä! Seepeevammainenko sinä Taru olet kun noin siinä sätkit vellit sylissä? Mitäs siinä nyyhkit? Hiljaa! Katsokaa nyt tätä Tarua, eihän tästä mitään tule. Noniin teidän joukkue on nyt siis maailman huonoin kun ei Taru saa aikaiseksi ei pyttyä eikä pottaa. On se merkillistä ettei onnistuta vaikka yhtään ei ole neuvottu. Eräät ne vaan on niin lahjattomia tässä kuvaamataidossa. Noniin suihkuun siitä kaikki Taru ensimmäisenä ja muistakaa että Taru oli syypää.
[/quote]
sori, mutta nauran täällä ihan huutonaurua :D tekee niin mennä nöyryyttämään entistä liikunnanopettajaa tuohon tyyliin :D
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 22:39"]
Onpa joillain paljon ongelmia. Oikea-aikainen abortti paras ratkaisu. Ehkä jonkinlainen kelpoisuuskoe ennen tehtävää.
[/quote]
Joku liikunnanopettaja-natsi eksynyt tähän ketjuun? Sehän se teikäläisten himourheilijoiden märkä uni varmaan onkin, että meistä kaikista epäliikunnallisista, motorisesti kömpelöistä, läskeistä ja narukätisistä nössöistä pääsisi eroon jo geeniseulonnassa. Kipitäpä siitä tekemään vähän jumppapiiriä tai kiskaise parit Cooperin testit, niin tulee parempi mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai menepä iltasi ratoksi suunnitelemaan sitä saatanan jumppapiiriä. Olet varmaan jossain elämäsi vaiheessa tutustunut kynään ja paperiin. Siinä sitä onkin luomistytötä kun mietit että laitetaanko keilat ennen renkaita vai toisinpäin.
oikeasti, teillä joilla on lapsia koulussa. onko opetus nykyään yhtä huonoa? onko epäkohtiin onnistuttu puuttumaan ja saatu opettaja järkiintymään? ihan vain juttelemalla opettajan kanssa? tai rehtorin? jos koulussa on vanhempainyhdistys, olisi hyvä saada suuri joukko vanhempia joidekin periaatteiden taakse, ts. esim. ettei huutojakoa käytettäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lapsena ja nuorena pullukka, en mikään sairaalloisen fäti mutta useimmiten se isokokoisin luokan tytöistä. Harrastelin kyllä vapaa-ajalla mm. patikointia, uintia ja luistelua, mutta en missään urheiluseurassa vaan satunnaisesti kaveriporukassa. En siis todellakaan ollut mikään himourheilija mutten ihan plösökään.
Peruskoulussa liikuntatunnit oli aika pakkopullaa eikä saamani numerot olleet kummoisia kun en ollut hyvä juuri missään lajissa. Sinnikkäästi kuitenkin kahlasin tunnit läpi kun opettaja oli ihan kannustava ja tunneilla oli joskus jopa ihan hauskaakin.
Lukiossa sitten tuli eteen sellainen liikunnanope joka vei sen vähäisenkin innon! Heti ekan liikkatunnin jälkeen se kutsui mut keskustelemaan, että mitähän mun kanssa pitäis tehdä kun oon niin läski etten varmaan pysty liikkatunneilla tekemään samoja juttuja kuin muut, vaan hidastan koko luokkaa ja oon vaan tiellä. Mulle ei ollut koskaan tullut mieleenkään että olisin niin surkimus. Itku kurkussa yritin siinä selitellä että kyllä mä tähänkin asti olen tehnyt samat jutut kuin muutkin, vaikkakin ehkä vähän hitaammin ja huonommin. No eihän se mua meinannut uskoa, mutta antoi kuitenkin periksi ja siitä lähtien olinkin sit silmätikkuna. Urhoollisesti kävin liikkatunneilla, vaikka sain jatkuvasti kuulla vittuilua siltä opettajalta. Esim uintitunnilla ehdin uida peräti yhden altaanmitan kun se maikka jo ilmoitti että voin lähteä pois jos en enää jaksa. Joukkuepeleissä kulutin vaihtopenkkiä kaikki tunnit. V*ttu keilaradallakin se tarjosi mulle sitä kevyintä lastenpalloa kun enhän mä olis voinut jaksaa sen painavampaa nostaa!
Samaan aikaan se sitten mielisteli ja tsemppasi niitä hoikempia tyttöjä ja hoki niille että ei se haittaa jos ei kaikissa lajeissa ole hyvä, riittää kun yrittää. J*mala*ta mulle ei edes annettu mahdollisuutta yrittää! Vaan tulipa silti ne pakolliset liikunnankurssit käytyä.
Voin kertoa, että tuosta kaikesta jäi aika pahat traumat. Vielä nytkin yli 10 vuotta lukion jälkeenkään en voi kuvitellakaan meneväni mihinkään ryhmäliikunttunneille, se nöyryytyksen tunne on niin vahvasti mielessä edelleen! Harrastan kyllä liikuntaa, mutta teen sen niin että juuri kukaan ei ole näkemässä.
Varmaan tuo sama vanha ämmä opettaa edelleen liikuntaa entisellä kotipaikkakunnallani useammassa koulussa ja taitaapa valmentaa jotain urheilujoukkuettakin. Toivottavasti ei muut ole joutunut kokemaan samaa kuin minä, vaikka pahoin pelkään että monikin on. Terveisiä vaan sinne iloiseen itä-Suomeen että vielä tässä läskissä henki pihisee!
Liikunta on ollut aina kiusaamista. 90 v anoppini , joka ei muista enää juuri mitään, muistaa kyllä, että opettaja oli häntä haukkunut liikuntatunnilla patukaksi. (oli vähän lyhyt ja pyöreä) tapahtui 30-luvun alussa. On siis pitkät perinteet kiusaamisella.
Hän ei ole ikinä harrastanut ryhmäliikuntaa ja on vielä fyysiseti aika hyvässä kunnossa, muisti alkaa pätkimään, mutta tuskin se joukkohysteria olisi sen muistinsäilyttänyt. t. 65 v miniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä kanssa huonoja muistoja koululiikunnasta. Kun on huono joukkue-peleissä, koululiikunta ei mene hyvin ja numero on mitä on.
Surullisin muisto on se kun olimme uimassa ja harjoittelimme hengenpelastusta. Minä en jaksanut raahta uiden sitä vettä täynnä olevaa nukkea jonka paino vastaa aikuisen miehen painoa. Ja minä en ole kummoinen uimari. Painuin veden alle ja hädissäni päästin nukesta irti ja painui altaan pohjaan. Opettaja ei pitänyt siitä ja puhui vain nukesta joka oli altaan pohjalla. Opettaja vielä kysyi että miksi minä päästin nukesta irti. Tuli hyvin arvoton olo...
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 05:16"]
En opeta liikuntaa, mutta koulussa töissä kumminkin..
on äärimmäisen vaikeaa pitää 30 oppilaalle sellaista liikuntatuntia, joka olisi jokaiselle mieluinen, sopivan haastava jne. Se nyt vaan on mahdottomuus oli kuinka hyvä ja empaattinen liikunnanopettaja tahansa.
Jos nyt otetaan vaikka se paljon parjattu hiihto, niin ääripää voi olla aktiivinen harrastaja hiihtoseurassa ja sellainen joka ikinä ei ole pitänyt suksia jalassa, eikä haluakaan.
[/quote]
Ei joka lajin tarvitsekaan olla mieluinen mutta opettajan tulee olla kannustava ja empaattinen. Kilpailu luokkatoveria vastaan ja heikkojen simputus, ne opettajan tulee kitkeä pois ja panostaa hyvän yhteishengen luomiseen ja kannustamiseen.
Siihen, että jokainen löytää liikunnasta sen riemun. Ymmärtää, ettei tarvitse olla paras, ei aina hyväkään, kunhan harrastaa liikuntaa josta nauttii. Oman lajin löytää kokeilemalla ja tähän liikunnan tunnit ovat tosi hyviä.
Itse olen yli nelikymmsenä löytänyt liikunnan ilon, hölkän muodossa. En ole hyvä juoksija, en pärjäisi kilpailuissa. Mutta nautin juoksemisesta lenkkipolulla kuulokkeet korvilla. Olen jopa panostanut varusteisiini.
Mutta meni tosiaan yli kaksikymmentä vuotta koululiikunnasta jotta tajusin voivani nauttia liikunnasta. Nykyään pohdin jo, voisinko nauttia talvella jopa hiihtämisestä ;-)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 19:45"]On. Koulun liikuntatunnit tappoi kaiken innostuksen liikuntaan vuosikausiksi. Ja olisin ollut lahjakas uimari ja olin jo hyvä tenniksessä junnuna. [/quote] Oliko syynä muut lapset vai opettaja?
[/quote]
Toivottavasti opet ovat jo ymmärtäneet lopettaa ne valintamenetelyt joukkueisiin. Ne ei eivät sovi kouluun, missä kiusaamista ja torjuntaa sillä keinoin tai sen takia tapahtuu niin paljon. Joukkueet pitää valita toisin, eikä liikunnasta saa antaa numeroa. Se on usein pärstäkertoinkohtaista, sitä kuka viitsii opea mielistellä eniten.
Tiedättehän, että lukiossa on muualla opitun tunnistaminen vai mikä se sanamuoto onkaan. Ei siis ole velvollisuutta osallistua lukion liikuntatunneille, vaan ne voi korvata vaikka tanssitunneilla, ohjatulla kuntosalilla tai vaikka kansalaisopiston liikuntakurssilla. Eihän se paljon auta jos sielläkin on se sama jumppamaikka, joka opettaa kaikilla paikkakunnan kouluilla, mutta onpa kuitenkin varaa valita muutakin kuin koululiikuntaa.
Omien lasten kohdalla ihmettelin sitä kilpailuttamista. Kun ala-asteella jopa pallonheiton piti olla kilpailua. Pallonheitto kait jotenkin kuului opetussuunnitelmaan, mutta sitä ei voinut tehdä kopittelemalla toisille ja harjoittelemalla hyvää heittotekniikkaa niitä tulevia pesäpallotunteja varten.
Ei, kun penskat pantiin joka tunti riviin heittämään pituutta sillä pallolla ja jokainen heitto mitattiin ja kailotettiin ääneen kuka oli hyvä ja kuka ei.
Oma lapsi oli tietenkin se huonoin. Vasenkätinen ja hienomotoriikka huono. Äitiinsä tullut ja harmikseni juuri minun geenit perinyt, eikä isänsä, joka on ollut koulussa mestari pallopeleissä. Olin kouluavustajana ja siinä omien hommien sivussa katsoin, kun se oma vasuri ja kömpelö poikani siellä aina epäonnistui siinä pallon heitossa. Tiedän, että pitäisi ajatella, että oma vika, kun on niin huono liikunnassa ja ei maailma tarvitse tällaisia tyyppejä, joilla ei hienomotoriikka ole hallussa. Turhia pullamössöjä, joita saakin pilkata. Mutta kyllä äitinä kävi sydämeen kipeää, kun hommaa seurasin koulussa. Olin itse samaa kokenut ja luullut, että kouluopetus on muuttunut minun ajoiltani. Mutta siellä poikani koki 2000-luvulla samaa nöyryytystä, kuin minä aikoinani.
Ja miksi en sekaantunut. Juuri siksi, kun kuuntelin päivät pitkät opettajanhuoneessa, kun opettajat haukkuivat vanhempia, jotka sekaantuivat koulun asioihin ja yrittivät pitää lastensa puolia kiusaamistapauksissa tai herranen aika, jopa oppimisvaikeuksissa. Kyllä sellaiset vanhemmat saivat satikutia ja huutia opettajien kahvipöydässä, kun omaa kullannuppuaan paapovat ja kiusaavat opettajia.
En halunnut omaa lasta enempää silmätikuksi, joten olin hiljaa ja yritin kotona valaa lisää itsetuntoa.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 20:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 19:58"]
Miksi liikkaopet ovat kautta aikojen olleet sadistisia, yliaktiivisia, kovaäänisiä adhd-aikuisia?
[/quote]
ennen naisilla ei ollut mahdollisuutta mennä armeijaan kapiaisiksi joten päätyivät komentelemaan tyttöjä liikunnantunnille. Toisaalta hyvä kun naisilla ei ole asevelvollisuutta. miesten puolella oli onneksi rentoja vitsin kertojia
mies
[/quote]
No tuo oli sinun kokemuksesi. Aika monella on kokemuksia myös miespuolisista liikunnanopeista, jotka olivat sadistisia wannabe-kapiaisia ja nöyryyttivät heikompia tai epäsuosittuja oppilaita.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 21:41"]
Koulun joukkuelajien takia moni nainen ei tykkää käydä ryhmäliikunnoissa. En itsekään, koska se ahdistava olo tulee edelleen, kun menee johonkin zumbaan tms. Tunnen itseni edelleen isoksi ja kömpelöksi ja huonoksi, vaikka oikeasti olen keskivertoa paremmassa kunnossa. Mutta ne muistot.
[/quote]
Sama juttu. Yliopistoliikunnassa olen satunnaisesti kokeillut jotain lajikursseja, mutta jopa joogassa (jossa ei ole häivääkään joukkuelajien luonteesta ja pitäisi vain keskittyä omaan hengitykseen ja asanoihin jne), ajattelen vain sitä, miten olen läski, epämuotoinen, karmeat mahamakkarat tässäkin asennossa, olen päästänyt itseni tosi surkeaan kuntoon kun en jaksa pidempään pysyä asanassa, olen tosi jäykkä enkä yhtään niin notkea kuin muut, en muista tätäkään liikesarjaa oikein, tätä asentoa en tajua yhtään miten pitäisi jalkojen olla jne... sinänsä esim. joogatunnit tekivät kropalle hyvää, mutta koululiikunta onnistui aikoinaan todella perusteellisesti iskostamaan negatiivisen ruumiinkuvan, joka aktivoituu kaikissa liikuntaan liittyvissä tilanteissa. Löydä siinä sitten liikunnan iloa, kun ajatukset ovat täynnä häpeää ja itseinhoa.