Mitä tyhmää itse teit teininä, missä olisit voinut kuolla?
Niin, palautui mieleen pari törttöilyä, missä olisi voinut huonolla tuurilla lähteä henki.
Kerran kännissä kaveriporukalla käytiin rautatiekiskoille makaamaan ja katselemaan tähtiä.. Ei oltu mitenkään itsetuhoisia, se oli vain päähänpisto. Onneksi junaa ei tullut. Tuskin oltaisiin ehditty pois ajoissa.
Toinen kerta oli kun taas kännissä mentiin uimaan yöllä itselleni vieraalle rannalle. Hyppäsin laiturilta pää edellä ja suoraan kiveen. Onneksi osui käsi eikä pää! Selvisin ranteen murtumalla.
Mitäs typerää muut on tehneet?
Niin ja järkevä aikuinen minustakin kasvoi. Ja omien lasteni suhteen erittäin suojelevainen.
Kommentit (138)
En mitään ja tämä on rehellinen vastaus. :) t.n27
Siihen aikaan liftaamista pidettiin ihan normaalina ja mäkin liftasin monina viikonloppuöinä. Järjetöntä ajatellakin nykyään.
Paljon teini-ikää nuorempina minä ja isommat kaverit leikimme tasapainoilemalla melko korkean ja vilkasvirtaisen kosken ylimmillä kivillä. Koskaan tullut mieleenkään, että se oli jotenkin vaarallista - tai ehkä jollekulle jossain määrin, koska isommat kehittivat minua pienintä kiipeämään vain alempana olevilla vähän rauhallisemmilla kivillä. Sitten yksi isommista tytöistä putosi ja oli muutaman päivän sairaalassa. Aikuiset tajusivat, mitä puuhasimme ja kielsivät koko leikin.
Kännäilyn mukana tuomat silloin todella hyvät ideat näin yksinkertaisesti sanottuna.
Monia törttöilyjä on ollut (samantyyppisiä kuin ap:lla+monta muuta tempausta) ja on pelkästään hyvää tuuria, että niistä selvittiin hengissä. Lisäksi siihen aikaan ei tietenkään käytetty turvavöitä tai suojakypäriä.
Erona nykypäivään on, että jos tapahtui vahinko ja vaikka satutti itsensä, sai haukut vanhemmilta. Ei käynyt mielessäkään, että olisi mitään syyllisiä tai korvauksia muualta haettu (siis omiin törttöilyihin).
Alkoholimyrkytys teininä. Eka alkoholikokeilu omenaviinillä meinasi jäädä viimeiseksi sillä nukahdin pakkaseen. Kaverit kantoivat kotiin.... nykyään olen naimisissa, kolmen äiti, amk-tutkinto ja teen työtä sosiaalipuolella. Ihan hyvä ihminen minusta tuli nuoruuden virheestä huolimatta. Ymmärtämättömyydestä siinä oli kyse.
Moottorisahalla joskus leikittiin. Teininä mopolla ja myöhemmin autolla -aivan hirveitä ylinopeuksia paikassa kuin paikassa.
Juuri ajattelin, ettei säälitä tällaiset kuolemanjutut paljoa. Darwinismi nimittäin.
Monta kertaa tuli pyöräiltyä kännissä, tietysti ilman kypärää. Pyörillä kaatuiltiin ja välillä mentiin ojaan. Hauskaa oli eikä käynyt mielessäkään, että siellä ojan pohjalla olisi voinut olla vaikka kiviä.
Roikuin 5kerrosen rapussa siinä välikössä pelkkien käsien varassa. Kävelin ulkokaiteita pitkin taas kerran rapussa 5kerroksesta ykköseen. Hyppäsin 2 kerroksen partsilta lumihankeen. Mökkitiellä mutkaisella sorstiellä ajoin 80- 100 kun olin just saannut kortin.
Nykyään olen niin mami, etten uskalla mennä lintsillä kun vekkulaan. Siinä on jo vauhtia kerrakseen:)
Laskettiin pulkalla mäkeä joka oli jäärän ukon omistama. Jos ukko olisi laittanut vaijerin niin huonosti olisi käynyt. Mäki/kallio/ metsä oli nuorten illanvietto paikka.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 18:47"]
Monta kertaa tuli pyöräiltyä kännissä, tietysti ilman kypärää. Pyörillä kaatuiltiin ja välillä mentiin ojaan. Hauskaa oli eikä käynyt mielessäkään, että siellä ojan pohjalla olisi voinut olla vaikka kiviä.
[/quote]
Tähän täytyy sanoa, että riittää pelkkä ilman kypärää pyörällä ajo, ei tarvitse edes olla humalassa. Jokainen tietää, että hemmetin vaarallistahan se on jos jotain sattuu. Ja pyöräonnettomuuksiahan sattuu.
Lähdin autoajelulle juhannuksena Kalajoelle 16 v. serkkutyttöni ja hänen 18 v. poikaystävänsä kanssa, autossa ei ollut turvavöitä ja kuski oli humalassa, nämä asiat huomasin vasta auton ollessa jo liikkeellä.
Kalajoki juhannuksena ei ole 15 v. sopiva paikka, onnekseni pääsin ehjin nahoin takaisin mummolaan, josta olimme salaa lähteneet liikkeelle.
Tupakoin, join, uin meressä kavereiden kanssa humalassa, lähdettiin etelässä ihan tuntemattomien kyytiin yökerhosta, sentään kolme tyttöä samaan autoon. Joo, ei kovin fiksua. Onneksi päädyttiin vaan johonkin uimarannalle laulamaan.
Tyhmin mitä tein... Ajoin pyörällä ilman kypärää, kävelin punaisia päin. Olin aika kiltti.
Kiipesin Hertsikan hyppyrimäen torniin, alas tulin ihan portaita. Olin aika lame teini. :D
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 18:47"]
Monta kertaa tuli pyöräiltyä kännissä, tietysti ilman kypärää. Pyörillä kaatuiltiin ja välillä mentiin ojaan. Hauskaa oli eikä käynyt mielessäkään, että siellä ojan pohjalla olisi voinut olla vaikka kiviä.
[/quote]
Tähän täytyy sanoa, että riittää pelkkä ilman kypärää pyörällä ajo, ei tarvitse edes olla humalassa. Jokainen tietää, että hemmetin vaarallistahan se on jos jotain sattuu. Ja pyöräonnettomuuksiahan sattuu.
[/quote]
Totta. Tosin silloin ajeltiin niin hiljaisia teitä, että suurin vaara oli se kännin aiheuttama kaatuilu.
Silloin ei ollut pyöräilykypäriä, joten en käyttänyt. Kerran meinasineksyä metsään ja kerran poltin itseni auringossa. En juonut tai polttanut yms,
Ei sinänsä hengenvaarallista mutta välillä mietin sitä kun 15-17 vuotiaana asuin ihan yksin Helsingin keskustassa ja kännäsin aina feikkihenkkareilla baareissa, sieltä pikkutunneilla hoipersin kotiin, umpikännissä, tietenkin minihameessa ja korkkareissa...olin vielä tosi kaunis ja hyväkroppainen. Ihme ettei ikinä käynyt mitään!! Olisi voinut vaikka mitä hulluja lähteä perään.. hyi hitto. Ihan normaali perheenäitihän mustakin kyllä kasvoi.
Matkustelin teini-ikäisenä tyttönä yksin ympäri maailmaa, joskus jopa liftasin. En paljon ajatellut minne menin. Silloin ei tullut edes mieleen, että jotain voisi sattua, sitä vaan luotti itseensä.
Olin myös nuorena sellainen, että suuttuessani jostain epäoikeudenmukaisuudesta, pidin puoleni vaikka ketä vastaan. Useammankin kerran olen joutunut vaaratilanteeseen mutta aina selvinnyt.