KUINKA KAUAN ON SOPIVAA OLLA SAIRASLOMALLA AVIOERON VUOKSI

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:39"]Tästä ketjusta taas näkee, kuinka tietämätöntä ja yksisilmäistä porukkaa täällä on.

Joku sanoo, ettei ero ole sairaus eikä oikeuta sairaslomaan, no ei ole sairaus, mutta siitä syntyvä trauma voi olla. Eihän itseasiassa tapaturmatkaan ole sairauksia, mutta oikeuttavat kyllä sairaslomaan. Joten termit kuntoon.

Esim. raiskaus tai lapsen kuolema on traumaattinen kokemus, joka voi viedä ihmisen työkyvyn pitkäksikin aikaa. Pitäisikö ottaa palkatonta?
[/quote]

Raiskaus ja lapsen kuolema ovat tosiaankin jotain ihan muuta kuin ihmissuhteen särkyminen. Jos avioero aiheuttaa viikkojen tai kuukausien niin pahoja traumoja, ettei kykene edes työtä tekemään, olisi hoito noin särkyvälle mielelle pitänyt aloittaa jo paljon aiemmin. Eihän tuo avioerosta johtuva saikku ole kuin oireiden hoitoa. Ja otsikossakin ap kyselee moraalista venymisen rajaa saikkupäivissä, kuulostaisi kyllä enemmän palkattoman vapaan paikalta...

Aikoinaan olin itse lopullista eroamista seuraavan päivän pois töistä, vain siitä syystä että olin valvonut ja itkenyt pari päivää putkeen enkä todellakaan kokenut olevani työkykyinen, ei olisi ollut asiallista mennä asiakkaiden luokse kasvot ja silmät aivan turvoksissa ja huojuen kuin humalainen. Soitto esimiehelle riitti ja poissaolo ilmoitettiin palkanlaskentaan palkattomaksi.

Se joka väitti että Kela maksaa työnantajalle sairasloman palkan, niin ainoastaan noin
60 % palkasta ja vasta 14 vrk:n omavastuun jälkeen!!! Eli työnantajalle maksettavaa jää tuhansia euroja jonkun sairaslomasta avioeron vuoksi. Ei ihme että Suomessa mietitään tarkkaan otetaanko joku töihin vai ei..

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:29"]Mitenkähän ihmiset selviää huonosti nukkuvien ja sairaiden lasten kanssa valvomisesta, vauva-ajan valvomisesta nyt puhumattakaan, jos avioero vie yöunet ja tekee täysin työkyvyttömäksi?
[/quote]

Vauva-aikana ei kovinkaan moni ole töissä. Eikä toivottavasti yhtä ahdistunut. Ja sairaita lapsia ei saa viedä hoitoon.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:50"][quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:39"]Tästä ketjusta taas näkee, kuinka tietämätöntä ja yksisilmäistä porukkaa täällä on.

Joku sanoo, ettei ero ole sairaus eikä oikeuta sairaslomaan, no ei ole sairaus, mutta siitä syntyvä trauma voi olla. Eihän itseasiassa tapaturmatkaan ole sairauksia, mutta oikeuttavat kyllä sairaslomaan. Joten termit kuntoon.

Esim. raiskaus tai lapsen kuolema on traumaattinen kokemus, joka voi viedä ihmisen työkyvyn pitkäksikin aikaa. Pitäisikö ottaa palkatonta?
[/quote]

Raiskaus ja lapsen kuolema ovat tosiaankin jotain ihan muuta kuin ihmissuhteen särkyminen. Jos avioero aiheuttaa viikkojen tai kuukausien niin pahoja traumoja, ettei kykene edes työtä tekemään, olisi hoito noin särkyvälle mielelle pitänyt aloittaa jo paljon aiemmin. Eihän tuo avioerosta johtuva saikku ole kuin oireiden hoitoa. Ja otsikossakin ap kyselee moraalista venymisen rajaa saikkupäivissä, kuulostaisi kyllä enemmän palkattoman vapaan paikalta...
[/quote]

Ero voi olla traumaattinen salamaero myös.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 07:46"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:44"] [quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:24"] Kyllä minusta on ihan ok olla esim. viikko sairaslomalla eron vuoksi. Ei tarvitse välttämättä olla edes avioero, mutta erityisesti jos on seurustellut vuosia toisen kanssa, niin kyllä se on useimmiten aika traumaattinen tapahtuma. En suosittelisi kylläkään mitään kuukauden lomia ainakaan, koska voi olla että siitä on sitten enemmän haittaa.  [/quote] Suomessa tehdään nyt jo vähän ja tehottomia työtunteja. Lisäksi tulee nämä minulla on pahaolo, krapula, tikku sormessa saikuttelijat. Asiat ovat inhimilliseltä kannalta ihan ymmärrettäviä, mutta eivät kuulu työnantajalle. Ensimmäiset kaksi työpäivää saikuttelua saisi mennä työntekijän piikkiin. Ja kolmatta varten tulee tuoda lääkärintodistus.  Kannattavien yritysten tai yksilöiden vastuuta kannatella ei elinkelpoisia yrityksiä, julkishallintoa tai yrityksiä ei voi kasvattaa loputtomasti.  Olen nyt pystynyt tähänasti säilyttämään muutaman työpaikan Suomessa, muttakun näitä viestejä lukee niin pahaa tekee. Tosin työntekijät ovat niin p....leen hyviä, että olen lojaali heille tappiin asti. mies-johtaja [/quote] Vähän ja tehottomia? Pitäisikö siis ihmisten mielestäsi olla töissä enemmänkin kuin se 8 tuntia päivässä, ja raataa vielä kovemmin? Itse kannatan kuuden tunnin työpäivää, uskon että näin tehokkuuskin lisääntyisi. Arvon miesjohtaja, toivon että jossain vaiheessa opit ymmärtämään että terveys (henkinen että fyysinen) ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Hyvä johtaja ymmärtää että ihmisellä on inhimmillisiä tarpeita, eli pitäisi ymmärtää että jos työntekijän elämässä tapahtuu jotain traumaattista, niin silloin ei välttämättä kykene töihin. Se että sinä et ole selkeästikään investoinut tunteitasi parisuhteeseen, ja pääset helposti yli eroista, ei meinaa sitä että kaikki muut olisivat samanlaisia.  [/quote] Minä kun työkseni raportoin työntekijöiden aktiviteetteja niin olen samaa mieltä tuosta vähästä ja tehottomuudesta. Aamulla raahaudutaan paikalle, juorutaan kahvikuppien äärellä 45min siitä mitä ukko ja kakarat on tehneet, vedetään herne nenään kun käy sanomassa että oisi kiire, raahaudutaan omalle työpisteelle, marmatetaan puoli tuntia miten ihmeellistä kyyläämistä, tehdään tunti töitä, lähdetään syömään (puolen tunnin ruokikseen menee 50min), kerrotaan kolmelle kollegalle ruokalassa kuullut juorut, tehdään hetki töitä, lähdetään 40min kahvitauolle, soitellaan lapsille että ovat päässeet koulusta kotiin, tehdään hetki töitä ja aletaan lopetella työntekoa n. 15.30 ettei vaan mene ylitöiksi kun päivä päättyy klo 16 Tästä tulee äkkiä laskettuna n. 3h tehokasta työntekoa 7,5h päivän aikana. Ja tämä tarina on tosi.

[/quote] Kyllä varmasti tuollaisiakin työntekijöitä on, mutta minä olen ihan toista maata (ja niin ovat monet muutkin). Tunnollisia työntekijöitä ei tulisi ranskaista lusmuilijoiden virheistä. Tunnollinen työntekijä (joka ei lusmuile työajalla eikä huvikseen saikuta) on kyllä ansainnut muutaman päivän vapaata kovan eron jälkeen. 

Kiitos! Olen onnellinen työpaikasta ja esimiehestä entistä enemmän. Pomo arvostaa minua työntekijänä.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:29"]

Mitenkähän ihmiset selviää huonosti nukkuvien ja sairaiden lasten kanssa valvomisesta, vauva-ajan valvomisesta nyt puhumattakaan, jos avioero vie yöunet ja tekee täysin työkyvyttömäksi?

[/quote] Koitas nyt vähän ajatella. Ne huonosti nukkuvat/sairaat lapsetkin tuovat kuitenkin iloa elämään, ne ovat siinä vierelläsi kuitenkin. Ero on hieman eri asia. Se tarkoittaa että olet todennäköisesti menettänyt jonkun ihmisen joka on ollut sinulle hyvin tärkeä. 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 07:44"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:54"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:44"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:24"]

Kyllä minusta on ihan ok olla esim. viikko sairaslomalla eron vuoksi. Ei tarvitse välttämättä olla edes avioero, mutta erityisesti jos on seurustellut vuosia toisen kanssa, niin kyllä se on useimmiten aika traumaattinen tapahtuma. En suosittelisi kylläkään mitään kuukauden lomia ainakaan, koska voi olla että siitä on sitten enemmän haittaa. 

[/quote]

Suomessa tehdään nyt jo vähän ja tehottomia työtunteja. Lisäksi tulee nämä minulla on pahaolo, krapula, tikku sormessa saikuttelijat. Asiat ovat inhimilliseltä kannalta ihan ymmärrettäviä, mutta eivät kuulu työnantajalle. Ensimmäiset kaksi työpäivää saikuttelua saisi mennä työntekijän piikkiin. Ja kolmatta varten tulee tuoda lääkärintodistus. 

Kannattavien yritysten tai yksilöiden vastuuta kannatella ei elinkelpoisia yrityksiä, julkishallintoa tai yrityksiä ei voi kasvattaa loputtomasti. 

Olen nyt pystynyt tähänasti säilyttämään muutaman työpaikan Suomessa, muttakun näitä viestejä lukee niin pahaa tekee. Tosin työntekijät ovat niin p....leen hyviä, että olen lojaali heille tappiin asti.

mies-johtaja

[/quote] Vähän ja tehottomia? Pitäisikö siis ihmisten mielestäsi olla töissä enemmänkin kuin se 8 tuntia päivässä, ja raataa vielä kovemmin? Itse kannatan kuuden tunnin työpäivää, uskon että näin tehokkuuskin lisääntyisi. Arvon miesjohtaja, toivon että jossain vaiheessa opit ymmärtämään että terveys (henkinen että fyysinen) ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Hyvä johtaja ymmärtää että ihmisellä on inhimmillisiä tarpeita, eli pitäisi ymmärtää että jos työntekijän elämässä tapahtuu jotain traumaattista, niin silloin ei välttämättä kykene töihin. Se että sinä et ole selkeästikään investoinut tunteitasi parisuhteeseen, ja pääset helposti yli eroista, ei meinaa sitä että kaikki muut olisivat samanlaisia. 

[/quote]

Vain vauva-palstalla näkee tälläistä idiotismia. Ihminen, jolla ei selvästi ole mitään johtamis- tai yrityskokemusta yrittää opettaa yrittäjää jollain ideologisella sonnalla. Vähän tasoa nyt näihin juttuihin edes.

[/quote] Ideologisella sonnalla? Tässä sen taas näkee että johtajat usein ovat jonkun sortin psykopaatteja. Ei kiinnosta muiden kärsimys ei... 

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 21:49"]

Olisi kiva tietää miten nuo ketjun alkupään kusipäät olisivat olleet töissä samassa kunnossa

[/quote]

Itse en ollut päivääkään, vaikka avioerossa oli monia traumaattisia asioita ja sairastuin myös fyysisesti. Tämä johtuu siitä että olen yrittäjä. Samaan aikaan eräs ystäväni kamppaili jaksamisesna kanssa, koska hän oli hoksannut olevansa erityisherkkä ihminen. Ja erityisherkkää ihmisitä kuormittavat vääränlaiset äsykkeet, joten hänen oloaan piti kaikin tavoin vaalia. Olis mustaki ollut kivaa nukkua kuukausi putkeen, mutta siinä tapauksessa rahani olisivat loppuneet, en olisi pystynyt elättämään lapsia, enkä saamaan omaa, uutta elämääni alkuun. Saahan saikulla olla vaikka loppuikänsä, jos joku vaan viitsii sen maksaa.