KUINKA KAUAN ON SOPIVAA OLLA SAIRASLOMALLA AVIOERON VUOKSI
Monenlaista asiaa kysytään sairauslomista, että mikä on sopiva (moraalinen) aika olle sairaslomalla elämäntilanteen muuttumisen vuoksi. Siksi kysykin mikä on sopiva (säädyllinen) aika olla sairaslomalla avioeron vuoksi. Se on monesti etenkin pitkään aviossa olleille tramaattinen tapahtuma.
Kommentit (170)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:54"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:24"]
Kyllä minusta on ihan ok olla esim. viikko sairaslomalla eron vuoksi. Ei tarvitse välttämättä olla edes avioero, mutta erityisesti jos on seurustellut vuosia toisen kanssa, niin kyllä se on useimmiten aika traumaattinen tapahtuma. En suosittelisi kylläkään mitään kuukauden lomia ainakaan, koska voi olla että siitä on sitten enemmän haittaa.
[/quote]
Suomessa tehdään nyt jo vähän ja tehottomia työtunteja. Lisäksi tulee nämä minulla on pahaolo, krapula, tikku sormessa saikuttelijat. Asiat ovat inhimilliseltä kannalta ihan ymmärrettäviä, mutta eivät kuulu työnantajalle. Ensimmäiset kaksi työpäivää saikuttelua saisi mennä työntekijän piikkiin. Ja kolmatta varten tulee tuoda lääkärintodistus.
Kannattavien yritysten tai yksilöiden vastuuta kannatella ei elinkelpoisia yrityksiä, julkishallintoa tai yrityksiä ei voi kasvattaa loputtomasti.
Olen nyt pystynyt tähänasti säilyttämään muutaman työpaikan Suomessa, muttakun näitä viestejä lukee niin pahaa tekee. Tosin työntekijät ovat niin p....leen hyviä, että olen lojaali heille tappiin asti.
mies-johtaja
[/quote] Vähän ja tehottomia? Pitäisikö siis ihmisten mielestäsi olla töissä enemmänkin kuin se 8 tuntia päivässä, ja raataa vielä kovemmin? Itse kannatan kuuden tunnin työpäivää, uskon että näin tehokkuuskin lisääntyisi. Arvon miesjohtaja, toivon että jossain vaiheessa opit ymmärtämään että terveys (henkinen että fyysinen) ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Hyvä johtaja ymmärtää että ihmisellä on inhimmillisiä tarpeita, eli pitäisi ymmärtää että jos työntekijän elämässä tapahtuu jotain traumaattista, niin silloin ei välttämättä kykene töihin. Se että sinä et ole selkeästikään investoinut tunteitasi parisuhteeseen, ja pääset helposti yli eroista, ei meinaa sitä että kaikki muut olisivat samanlaisia.
[/quote]
Vain vauva-palstalla näkee tälläistä idiotismia. Ihminen, jolla ei selvästi ole mitään johtamis- tai yrityskokemusta yrittää opettaa yrittäjää jollain ideologisella sonnalla. Vähän tasoa nyt näihin juttuihin edes.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 01:24"]
Kyllä minusta on ihan ok olla esim. viikko sairaslomalla eron vuoksi. Ei tarvitse välttämättä olla edes avioero, mutta erityisesti jos on seurustellut vuosia toisen kanssa, niin kyllä se on useimmiten aika traumaattinen tapahtuma. En suosittelisi kylläkään mitään kuukauden lomia ainakaan, koska voi olla että siitä on sitten enemmän haittaa.
[/quote]
Suomessa tehdään nyt jo vähän ja tehottomia työtunteja. Lisäksi tulee nämä minulla on pahaolo, krapula, tikku sormessa saikuttelijat. Asiat ovat inhimilliseltä kannalta ihan ymmärrettäviä, mutta eivät kuulu työnantajalle. Ensimmäiset kaksi työpäivää saikuttelua saisi mennä työntekijän piikkiin. Ja kolmatta varten tulee tuoda lääkärintodistus.
Kannattavien yritysten tai yksilöiden vastuuta kannatella ei elinkelpoisia yrityksiä, julkishallintoa tai yrityksiä ei voi kasvattaa loputtomasti.
Olen nyt pystynyt tähänasti säilyttämään muutaman työpaikan Suomessa, muttakun näitä viestejä lukee niin pahaa tekee. Tosin työntekijät ovat niin p....leen hyviä, että olen lojaali heille tappiin asti.
mies-johtaja
[/quote] Vähän ja tehottomia? Pitäisikö siis ihmisten mielestäsi olla töissä enemmänkin kuin se 8 tuntia päivässä, ja raataa vielä kovemmin? Itse kannatan kuuden tunnin työpäivää, uskon että näin tehokkuuskin lisääntyisi. Arvon miesjohtaja, toivon että jossain vaiheessa opit ymmärtämään että terveys (henkinen että fyysinen) ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Hyvä johtaja ymmärtää että ihmisellä on inhimmillisiä tarpeita, eli pitäisi ymmärtää että jos työntekijän elämässä tapahtuu jotain traumaattista, niin silloin ei välttämättä kykene töihin. Se että sinä et ole selkeästikään investoinut tunteitasi parisuhteeseen, ja pääset helposti yli eroista, ei meinaa sitä että kaikki muut olisivat samanlaisia.
[/quote]
Minä kun työkseni raportoin työntekijöiden aktiviteetteja niin olen samaa mieltä tuosta vähästä ja tehottomuudesta. Aamulla raahaudutaan paikalle, juorutaan kahvikuppien äärellä 45min siitä mitä ukko ja kakarat on tehneet, vedetään herne nenään kun käy sanomassa että oisi kiire, raahaudutaan omalle työpisteelle, marmatetaan puoli tuntia miten ihmeellistä kyyläämistä, tehdään tunti töitä, lähdetään syömään (puolen tunnin ruokikseen menee 50min), kerrotaan kolmelle kollegalle ruokalassa kuullut juorut, tehdään hetki töitä, lähdetään 40min kahvitauolle, soitellaan lapsille että ovat päässeet koulusta kotiin, tehdään hetki töitä ja aletaan lopetella työntekoa n. 15.30 ettei vaan mene ylitöiksi kun päivä päättyy klo 16
Tästä tulee äkkiä laskettuna n. 3h tehokasta työntekoa 7,5h päivän aikana. Ja tämä tarina on tosi.
Siis häh? Miksi pitäisi olla sairiksella? Muuttopäivän olin vapaalla.
Tämä Suomen touhu on lähetynyt ihan käsistä. Työpaikka on sosiaalitoimisto ja ajanviettopaikka, missä tuottavan työn tekeminen on vieras asia. Ja jos jotain asiaa ei työnantaja maksa niin onneksi meillä on Kela.
Paras johtaja ei ole se joka yrittää varmistaa että tiimillä olisi vielä huomennakin töitä vaan se, joka jakaa helpoiten sairaspoissaoloja.
Sitten ihmetellään että miksi firmat ajavat Suomen toimintojaan alas ja siirtyvät muualle. Lisäksi huudetaan että voisiko joku järjestää meille lisää näitä päivähoitopaikkoja, joita Suomessa kutsutaan työpaikoiksi.
No näillä taustatiedoilla en odottaisi suurta investointiaaltoa Suomen markkinoille.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 21:22"]
Monenlaista asiaa kysytään sairauslomista, että mikä on sopiva (moraalinen) aika olle sairaslomalla elämäntilanteen muuttumisen vuoksi. Siksi kysykin mikä on sopiva (säädyllinen) aika olla sairaslomalla avioeron vuoksi. Se on monesti etenkin pitkään aviossa olleille tramaattinen tapahtuma.
[/quote]
Avioero ei ole sairaus.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 21:22"]
Monenlaista asiaa kysytään sairauslomista, että mikä on sopiva (moraalinen) aika olle sairaslomalla elämäntilanteen muuttumisen vuoksi. Siksi kysykin mikä on sopiva (säädyllinen) aika olla sairaslomalla avioeron vuoksi. Se on monesti etenkin pitkään aviossa olleille tramaattinen tapahtuma.
[/quote]
Avioero ei ole sairaus.
[/quote]
Aivan, avioero on stressaava tapahtuma elämässä, joka tapahtuu nykyään yli puolelle vihityistä pareista. Se ei ole myöskään tarttuva tauti, minkä takia pitäisi jäädä kotiin. Jos psyyke ei kestä asian käsittelyä Ilman työyhteisön tukea, niin siinä psyykessä on kyllä jotain muutakin pielessä.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:21"]Mitä sitten itse tekisit jos valvoisit ja oksentaisit? Kukaan ei ole vielä kyennyt vastaamaan yhtään järkevästi. Siis jos reagoisit niin? [/quote] Ottaisn palkatonta. Ei minusta työnantajan tai valtion kuuluisi minun huonoa oloa maksaa.
[/quote]
Samalla logiikalla kai jäisit palkattomalle, jos vaikka omaa kömpelyyttäsi katkaisisit koipesi vapaa-ajallasi? Miksi työnantajasi kuuluisi sinun kömpelyydestäsi maksaa?
[/quote]
Täysin eri asia. Ihminen kontroloi 100% omaa mieltään. Ihminen ei kontroloi sitä jos jalka menee poikki.
Toinen on oikea lääketieteellinen turma = loukkaantuminen. Toisessa joku on pahoittanut mielensä kun joku ei enää rakasta.
[/quote]
Kannattaa muuten tutustua hieman neurologiaan ja aivojen toimintaan, ennen kuin alkaa väittää tuollaisia. :) Edes Zen-munkki ei hallitse mieltään 100% ja siellä aivoissa tapahtuu kyllä ihan yhtä lääketieteellisiä asioita kuin siinä jalan katkeamisessa. Mielen pahoittamusestahan tässä ei edes puhuta, vaan pahasta stressireaktioista ja jopa masennuksesta. Itse olen sitä mieltä, että se jalan katkeaminen on paljon enemmän ihmisen omassa kontrollissa kuin esim ihan puskasta tullut vaikea avioero ja siitä johtuvat oireet.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 08:56"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:21"]Mitä sitten itse tekisit jos valvoisit ja oksentaisit? Kukaan ei ole vielä kyennyt vastaamaan yhtään järkevästi. Siis jos reagoisit niin? [/quote] Ottaisn palkatonta. Ei minusta työnantajan tai valtion kuuluisi minun huonoa oloa maksaa.
[/quote]
Samalla logiikalla kai jäisit palkattomalle, jos vaikka omaa kömpelyyttäsi katkaisisit koipesi vapaa-ajallasi? Miksi työnantajasi kuuluisi sinun kömpelyydestäsi maksaa?
[/quote]
Täysin eri asia. Ihminen kontroloi 100% omaa mieltään. Ihminen ei kontroloi sitä jos jalka menee poikki.
Toinen on oikea lääketieteellinen turma = loukkaantuminen. Toisessa joku on pahoittanut mielensä kun joku ei enää rakasta.
[/quote]
Kannattaa muuten tutustua hieman neurologiaan ja aivojen toimintaan, ennen kuin alkaa väittää tuollaisia. :) Edes Zen-munkki ei hallitse mieltään 100% ja siellä aivoissa tapahtuu kyllä ihan yhtä lääketieteellisiä asioita kuin siinä jalan katkeamisessa. Mielen pahoittamusestahan tässä ei edes puhuta, vaan pahasta stressireaktioista ja jopa masennuksesta. Itse olen sitä mieltä, että se jalan katkeaminen on paljon enemmän ihmisen omassa kontrollissa kuin esim ihan puskasta tullut vaikea avioero ja siitä johtuvat oireet.
[/quote]
Täysin samaa mieltä: silloin kun minulta on mennyt jalkapoikki, niin tilanne on ollut 100% minun kontrolissa. Päätin vain että nyt on hyvä päivä katkaista jalka ja lähteä avoleikkaukseen.
Luulen että tähän keskusteluun tällä palstalla ainoa oikea vastaus on että puuntakaa tulleen avioeron seurauksena naiset saa automaattisesti kuukauden sairasloman ja miehet jää kuukaudeksi tekemään ylitöitä. Koska jonkun ne työt täytyy tehdä niin työnnetään ne sitten niille stressivapaille miehille.
En tajua isoa osaa kommenteista. Eihän se avioero ole sairaus niin kuin ei ole läheisen kuolema tai sairastuminenkaan tai vaikkapa talon palaminen. Mutta se voi aiheuttaa pahan stressireaktion, trauman ja jopa masennuksen. On ihmisiä, jotka puskevat eteenpäin ilman sairauslomaa ja on ihmisiä, jotka mieluummin hoitavat itsensä kuntoon kuin romahduttavat terveytensä myöhemmin.
Ystäväni ei ollut päivääkään poissa eronsa vuoksi, ei sittenkään vaikka tunnusti nukkuvansa erittäin vähän. Romahdushan siitä tuli puoli vuotta myöhemmin ja pitkä sairausloma lääkkeineen. Esimies piti palaverin ja vaati, että jokainen ottaa sen päivän tai pari vapaata ja käy työterveyslääkärissä erilaisten kriisien jälkeen koska loppupeleissä on kalliimpaa kaikille - yhteiskunnalle, työpaikalle ja työntekijälle - jos tarvitaan lääkitystä, sairauslomaa, kuntoutusta ja sairaalapäiviä.
Eikä se esimies sitä sairauslomaa päätä vaan lääkäri. Jos lääkäri kirjoittaa palkallista sairauslomaa niin tottakai se on silloin palkallista eikä kenenkään muun täällä tarvitse asiasta naputtaa. Meillä kaikilla on erilaiset voimavarat, niin kuin on erilaiset jalat, nivelet, selkä jne. Jonkun toisen selkä kestää sen, mitä toisen ei. Pitäisikö sen selkäsairaan ottaa palkatonta ja tulla helvetillisissä kivuissa töihin, kun minä olen myös kantanut raskaita taakkoja enkä ole selkääni venähdyttänyt? Pitääkö sen nivelsiteensä pilanneen juoksijan tulla töihin, kun on ihan itse harrastuksellaan ne pilannut? Miksi siis mielenterveydeltään heikomman pitää kestää vahvempien naputusta ja ivaa?
Jaksan kyllä hämmästellä ihmisten kyvyttömyyttä ymmärtää ohi oman elämänkokemuksen toisten kokemuksia. Se empatiakyky on katoava voimavara. Vaikka itse on synnyttänyt sairastumatta synnytyksenjälkeiseen masennukseen tai vaikka itse on selvinnyt siitä ilman sairaalajaksoa, niin kaikki eivät selviydy. Ei se tee heistä huonompia ihmisiä vaan niitä, joilla on erilaiset voimavarat kuin sinulla.
Oikeasti kannattaa mennä töihin, työ on paras lääke.
En ole koskaan kuullut, että joku olisi avioerosairaslomalla.
On erilaisia eroja ja pahimpia on nämä perhekeskeiset perheet jossa tehdään kaikki yhdessä ja lapsilla on kaksi erittäin omistautuvaa vanhempaa.
Mitä sitä suremaan jos äijä liihottanut jo ties missä ja kuinka kauan, kun taas aina kotona oleva mies jättää vaimon ja vie vielä lapset ja kauniin kodinkin.
134!
Oletko koskaan kuullut että ihminen on sairaslomalla masennuksen takia ja sen takia että elimistö on sekaisin? Oletko oikeasti noin tyhmä?
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 09:41"]
134!
Oletko koskaan kuullut että ihminen on sairaslomalla masennuksen takia ja sen takia että elimistö on sekaisin? Oletko oikeasti noin tyhmä?
[/quote]
Sinä et osaa lukea, tuossahan lukee vain, "ettei ole koskaan kuullut...."
Onko jotenkin syyllinen olo, kun olemattomista herne menee nenään?
Pari päivää maksimissaan jos ero tullut ihan puun takaa. Muuten ei yhtään. Ei se kotiin jääminen mitään auta. Itse tein eron aikaan entistä enemmän töitä ettei tarvinnut olla kotona miettimässä eikä nähdä exää, kun jouduimme olosuhteiden pakosta asumaan kaksi viikkoa vielä yhdessä.
Arki ja rutiinit auttaa ihan oikeasti.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:14"]Minua kosittiin viime viikonloppuna ja siinä huumassa ja ystävien läsnäollessa en kehdannut kieltäytyäkään. Nyt on viikko mennyt valvoessa ja töissä olen ollut aivan muissa maailmoissa. Itkettää ja oksettaa, on helvetin paha olo. Minäkin joudun kyllä kohta hakemaan saikkua, en pysty olemaan töissä. Harmittaa....
[/quote]
Säälin sinun empatiakyvyttömyyttäsi. Ei ole verrattavissa eroon ja sinun ainoa kykysi taitaa olla vittuilu ja siinäkin paljastat vain yksisilmäisen tietämättömyytesi.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:24"]
Tässä taas huomaa kuinka henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä ei pidetä yhtään minään, vaikka kaikki ihmisen toiminta perustuu nimenomaan niihin asioihin, ja monet oireilevat henkisen puolen asioita myös vahvasti somaattisesti. Kyllä ihminen voi olla eron jälkeen henkisesti niin kipeä ja rikki, että on ihan oikeasti kykenemätön töihin. avioero ei ole sama kuin vakava masennus tai skitsofrenia, mutta ei ole flunssakaan sama asia kuin syöpä, ja siitä huolimatta kaikki ajattelevat että tottakai flunssaisena haetaan sairaslomaa.
[/quote]
Käsittääkseni flunssa itsessään ei ole riittävä peruste sairauslomalle, vaan työkyky ratkaisee. Työllä on merkitystä, esim. elintarviketyö vs. toimistotyö, joka ei ole asiakaspalvelua.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 23:42"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 21:49"]Olisi kiva tietää miten nuo ketjun alkupään kusipäät olisivat olleet töissä samassa kunnossa
[/quote]Mitä vittua? Eiköhän se työnteko ja muun ajatteleminen ole terveelle ihmiselle parasta tuossa tilanteessa?
Tietysti, jos on patalaiska perusluonteeltaan, mielellään ottaisi työkaveritkin pariksi viikoksi kaveriksi nyyhkyttämään neljän seinän sisälle?
Mikä vittu ihmisiä vaivaa?
[/quote]
Riippuu työpaikasta. Jos sä siellä raksalla kiroilet, syljeksit mutta itselläni on työ, joka vaikuttaa toisten henkeen ja terveyteen liikutaan vähän eri tasoilla. Jos olisin yksin konttorilla saanut pitää taukoa kun huvittaa ja itkeä kun tuntuu siltä, mutta valitettavasti en halunnut aiheuttaa vaaraa kenellekään. En ole laiska.
137! Ei ole syyllinen olo. Olen ollut mieheni kanssa 21v. ja en ole eroamassa. Ehkä elämänkokemukseni on laajempi kuin teillä pikku pimuilla. On vaan olemassa vaikeita ja helppoja eroja.
Täh? Voiko avioeron takia olla sairaslomalla?