Vuokralla asuminen vs asunnon omistaminen. Kumpi kannattaa valita?

Mä asun omakotitalossa pk-seudulla, asumiskustannukset 300e/kk/hlö. Koska talo on maksettu, asuisin tässä vaikka jäisin tänään työttömäksi. Vuokra vastaavasta olisi vähäntään 1500e/kk. 

Tukien varaan ei jatkossa kannata laskea yhtään mitään, kuka ei sitä ole tajunnut on ihan pihalla.

Moni ei ajattele että tavallaan on kolme vaihtoehtoa, joiden kustannukset ovat vähän erilaiset.

Vuokralla asuminen: rahat menee vuokranantajalle. Ei tarvitse huolehtia talon hoidon kuluista.

Asunnon ostaminen taloyhtiöstä: Rahat maksetaan pankille jos laina => säästöä itselle. Taloyhtiö hoitaa kiinteistöä ja siitä hyvästä saa maksaa yhtiövastiketta. Eli kustannukset ovat laina plus vastike joka voi olla suurikin. Tässä kohtaa taloyhtiön osaamisella on suuri merkitys, vastike voi olla pieni jolloin taloyhtiöllä ei ole varaa korjauksiin tai se voi olla iso, koska yhtiötä hoidetaan leväperäisesti ja huonosti. Tai jotain tuolta väliltä.

Omakotitalon ostaminen: Rahat maksetaan pankille => säästöä itselle. Itse vastas kaikista kiinteistönhoidon kuluista. Jos löytää uudehkon tai hyvin peruskorjatun talon, niin asuminen on edullista pitkän aikaa. Tällaista kohdetta täytyy myös itse osata huoltaa ja pitää kunnossa. Remppojen laajuus ja aikataulu täysin itse päätettävissä. 

Mikä kellekin sopii. 

Näihin keskusteluihin tulevat aina paasaamaan ne, jotka ovat ostaneet asuntonsa 20-30 vuotta sitten. Jos katsotaan tilannetta niin, ettei ole vielä mitään ostanut/rakentanut, niin kannattaisiko? Minusta ei. Huoleton mies on hevoseton mies!

Pitkäaikaistyöttömänä vuokra ehdottomasti. Siitä säästää 10-20000k kun pääsen sairaseläkkeelle niin ostan maalta jonkun pienen talon, jossa on sitten halpa asua.

Kyllä se riippuu ihmisestä, hänen iästään, perhetilanteesta ja työtilanteestakin. Ei tähän kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta.

Itselläni oli hyvä ratkaisu ostaa asunto ja maksaa asuntolaina pois halpojen korkojen aikana ja muutenkin oli helppo maksaa laina pois ulkomaan komennuksella, kun käteen jäävä nettopalkka on 6500-8000 euroa/kk. Työnantaja maksaa kaikki asumiskustannukset, mm. luksustalon vuokran. Näin jää väkisinkin säästöön lainanmaksun jälkeenkin. Nytkin on pankkitilillä n. 160000 euroa odottamassa uutta käyttöä.

Tietty asunto on ollut tyhjillään ulkomaan vuosien aikana, mutta 250 euron hoitovastiketta on ollut helppo maksaa enkä ole viitsinyt ottaa vuokralaista tuhoamaan asuntoa irtaimistoineen. 

Vierailija kirjoitti:

Näihin keskusteluihin tulevat aina paasaamaan ne, jotka ovat ostaneet asuntonsa 20-30 vuotta sitten. Jos katsotaan tilannetta niin, ettei ole vielä mitään ostanut/rakentanut, niin kannattaisiko? Minusta ei. Huoleton mies on hevoseton mies!

Koska et ole hengissä enää 20-30 v päästä? Kyllä se silloinkin tuntui kaukaiselta se velattomuus, vaan aika kuluu äkkiä. Ihan viimeinen asia olisi asua vuokralla eläkkeellä, ei jäisi rahaa kuin lääkkeisiin ja kaurapuuroon. Siinä vaiheessa talon voi myydä ja sulla on paikasta riippuen satoja tai kymmeniä tuhansia, joilla vaikka muuttaa etelän lämpöön. 

Se vähän riippuu. Jos on yksinäinen kuten minä niin pieni vuokra-asunto riittää. Kenelle sitä asuntoa maksan kun ei ole perillisiä? Perhe jos olisi niin oma on hyvä vaihtoehto.

Tämä juuri etenkin pk-seudulla asuvien kannattaa pitää mielessä. Jos yhtään seuraa Euroopan suurien kaupunkien jättimäistä vuokratasoa, voi ennustaa että ilmiö tännekin joskus rantautuu. Jos on vuosia hassannut omat rahansa vuokrina toisten taskuun, ei välttämättä pysty enää täällä (vuokralla) asumaan, kun eläke aikanaan koittaa. Tietysti, jos tykkää asua ylempänä Suomessa ja jossain pienessä paikassa, sitten ei liene ongelmaa. Tosin, onko tämän hallituksen suunnassa meillä enää eläkkeitäkään sitten joskus. Silloin voisi kertynyt varallisuus jeesata...

Yhtiövastikkeet jos kamalat, niin eipä kannata omistaa kerrostalo, tai rivitaloasuntoa.

Omakotitalo ehkä paras ratkaisu omistukseen. Saa tehdä mitä lystää kenenkään kitisemättä ( No talon väri ja tontinsiisteys tietty)

Tuloillani saisi lainan jolla ostaisin suunnilleen 70-luvulla rakennetusta kerrostalosta asunnon. Muuuttotappiokaupungin laitamilta. Tai vanhan omakotitalon kaikkine "herkkuineen". Tai vaihtoehtoisesti maksan kaupungin keskustassa vuokraa noin 500 euroa. Jälkimmäisestä pääsen ilman stressiä koska tahansa eroon. Epävarmalla työllisyydellä ei ollut vaikea valinta. Kaupungista on purettu monia kerrostaloja ja on myös koettu konkurssin. Työssäkäyvien määrä kaupungissa taas vähenemässä kun iso tehdas ilmoitti aloittavansa yt:t.

Vierailija kirjoitti:

Mä asun omakotitalossa pk-seudulla, asumiskustannukset 300e/kk/hlö. Koska talo on maksettu, asuisin tässä vaikka jäisin tänään työttömäksi. Vuokra vastaavasta olisi vähäntään 1500e/kk. 

Tukien varaan ei jatkossa kannata laskea yhtään mitään, kuka ei sitä ole tajunnut on ihan pihalla.

Tottakai sinun tapauksessa tuo  on ainoa järkevä vaihtoehto muttei vertailukelpoinen muiden kohdalla. Nyt asumismuotoa pohtivalle se on yleensä ottaako ja saako vaikka 350 000 euroa lainaa vaiko maksaako sen 1500 euroa vuokraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näihin keskusteluihin tulevat aina paasaamaan ne, jotka ovat ostaneet asuntonsa 20-30 vuotta sitten. Jos katsotaan tilannetta niin, ettei ole vielä mitään ostanut/rakentanut, niin kannattaisiko? Minusta ei. Huoleton mies on hevoseton mies!

Koska et ole hengissä enää 20-30 v päästä? Kyllä se silloinkin tuntui kaukaiselta se velattomuus, vaan aika kuluu äkkiä. Ihan viimeinen asia olisi asua vuokralla eläkkeellä, ei jäisi rahaa kuin lääkkeisiin ja kaurapuuroon. Siinä vaiheessa talon voi myydä ja sulla on paikasta riippuen satoja tai kymmeniä tuhansia, joilla vaikka muuttaa etelän lämpöön. 

Ei ole kysymys siitä, olenko hengissä tulevaisuudessa, vaan siitä että, liki nollakorkoista mennyttä aikaa ei voi verrata nykyhetkeen.

meiän asumiskulut on noin 450e/kk (vuokra, netti, lämmitys, vesi, sähkö, vakuutus,) minä kotona ja ukko tienaa joku 6000e/kk. kunnan vuokratalo joten ei mene sijoittajan taskuun. etuna on, että voidaan vaihtaa maisemaa nopeastikin ilman myyntiaikoja. talon omistaja maksaa kaikesta enemmän, ja tietysti voidaan nostaa kiinteistöveroa, jätemaksut nousee ja tulee kuluja koko ajan lisää kun jokainen roska tarvitsee oman pöntön. jatkuva ylläpito ja remontin tarvearviointi oltava ajantasalla. ainut etu talossa oli, ettei naapurien ulinasta tarvinnut välittää. talo maksettiin ja myytiin ja sitten alkoi vuokra asuminen. pakko myöntää että helppoa on tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä asun omakotitalossa pk-seudulla, asumiskustannukset 300e/kk/hlö. Koska talo on maksettu, asuisin tässä vaikka jäisin tänään työttömäksi. Vuokra vastaavasta olisi vähäntään 1500e/kk. 

Tukien varaan ei jatkossa kannata laskea yhtään mitään, kuka ei sitä ole tajunnut on ihan pihalla.

Tottakai sinun tapauksessa tuo  on ainoa järkevä vaihtoehto muttei vertailukelpoinen muiden kohdalla. Nyt asumismuotoa pohtivalle se on yleensä ottaako ja saako vaikka 350 000 euroa lainaa vaiko maksaako sen 1500 euroa vuokraa. 

No niinhän se mullakin on ollut, tosin maksajia kaksi, ja rahaa edellisen asunnon myynnistä. Kuitenkin vuokralla maksaa siinä 6 kertaisesti asumisesta koko elämän ajalla, kenellä on siihen varaa? Fiksu ostaa nuorena pienen asunnon paikasta jossa on töitä, ja siitä vaihtaa sitten omaan taloon aikanaan. 

Aiemmin omistin Okt ja huonojen valintojen seurauksena myin sen pois. Nyt harmittaa jälkikäteen. Olisi jo velaton okt ja rahaa jäisi paljon enemmän elämiseen. 

Osakeyhtiömuotoiseen omistuskämppään en enää koskaan muuta. 

Nyt vuokralla ja rahaa ei ole ostaa okt tällä hetkellä, kun ex vei kaikki rahat. Toki vuokrallakin jää rahaa säästöön ihan kivasti. 

Kannattaako kaikki tavara liisata vai omistaa?

Omalla asuinalueella vuokrat ovat hyvin samaa tasoa kuin lainanlyhennys+korot+vastike. Tässä kohtaa kuluissa ei siis ole heittoa kummankaan tavan eduksi. Jonkin verran asumisen kuluihinsa voi vaikuttaa tehdäänkö taloyhtiössä tai omakotitalossa erilaisia asunnon arvoa ylläpitäviä remontteja. Toki luultavimmin aikanaan myyntihinnassa sitten vaikuttaa, jos mitään ei ole remontoitu vuosikausiin. 

Ensi vuonna luultavimmin myyn omistusasuntoni ja muutan vuokralle. Kuukausitasolla kuluni eivät juuri muutu, mutta saan myyntihinnasta riippuen 100-120k€ rahaa, minkä voin sijoittaa. Ajatus asua muutama vuosi välissä vuokralla ja lasten muuttaessa kotoa voin helpommin sopeuttaa sitten neliöstä kolmioon ja lopulta kaksioon. Kaksioon muuttaessa ajatus lähteä nykyisestä kotikaupungista ja vuokralla helpompi tutustua sitten uuteen kaupunkiin, kunnes päättää mistä ostan aikanaan oman asunnon. Tavoite on, että ehdin vuokralla-asuessa kerryttää tuota asunnon myymisestä syntyvää pottiani suuremmaksi. Tämän myötä voisin aikanaan ostaa kaksion itselleni ja silti edelleen säilyttää sijoitusrahoja turvaamaan arkeani tulevaisuudessa.

Oma on meille paras. Eka ostettiin alta kolmekymppisinä ja pankille ei olla enää velkaa. Tosin kun asuntolaina saatiin pois, niin on maksettu myös taloyhtiön putkiremppa ja alapohjaremppa ym. Rahat on siis seinissä.

Mutta vastike on halpa, 400 euroa+ vesimaksu+autopaikka. Jatkuu vielä salaojarempalla ja kattorempalla.

(Tässä on nyt harkittu, pitäisikö ostaa oma talo vai maksaa vain kiltisti rahoitusvastiketta/remppalainat pois, sitten olisi isommat rempat talossa tehty. Ikää vaan on jo 50+, niin uuden asuntolainan ottaminen ei hirveästi kiinnosta. Kaikki järkevät talot tällä seudulla on kuitenkin sen noin 300 t. euroa. Ja meille pitäisi miehen nivelongelmien vuoksi olla yksitasoinen, mitkä on yleensä 60-80 luvun taloja valesokkeleineen.....pelottaa että meidän tuurilla osuisi kohdalle hometalo....kerrostaloasuminen on sen suhteen turvallisempaa, taloyhtiö vastaa rakenteiden kunnossapidosta.)

Tämän kokoisesta 100 neliön vuokrakämpästä keskituloinen pulittaisi sellaiset 1200-1400 euroa/kk, niin että on tämä omistaminen kuitenkin halvempaa. 

Vierailija kirjoitti:

meiän asumiskulut on noin 450e/kk (vuokra, netti, lämmitys, vesi, sähkö, vakuutus,) minä kotona ja ukko tienaa joku 6000e/kk. kunnan vuokratalo joten ei mene sijoittajan taskuun. etuna on, että voidaan vaihtaa maisemaa nopeastikin ilman myyntiaikoja. talon omistaja maksaa kaikesta enemmän, ja tietysti voidaan nostaa kiinteistöveroa, jätemaksut nousee ja tulee kuluja koko ajan lisää kun jokainen roska tarvitsee oman pöntön. jatkuva ylläpito ja remontin tarvearviointi oltava ajantasalla. ainut etu talossa oli, ettei naapurien ulinasta tarvinnut välittää. talo maksettiin ja myytiin ja sitten alkoi vuokra asuminen. pakko myöntää että helppoa on tämä. 

Eikö siitä talon myynnistä jäänyt mitään vai oliko sen arvo niin pieni, että pystyitte saamaan ara-vuokra-asunnon varallisuudestanne huolimatta?

Olen itse asunut edullisesti vuokralla joko kaupungin vuokra-asunnossa tai työsuhdeasunnossa ja välillä myös asumisoikeusasunnossa. Vuokraan / asovastikkeeseen olen käyttänyt 10-33 % nettotuloistani, joten ihan hyvin olen saanut myös säästettyä niinä aikoina, kun olen ollut täysipäiväisesti töissä. 

Viimeksi kun harkitsin omistusasumista en saanut lainaa määräaikaisen työni vuoksi, ja nykyisellä korkotasolla en koe ostamista järkeväksi, koska joutuisin vaihtamaan perheasunnon mukavassa kaupunginosassa yksiöön tai kaksioon kauempana sijaitsevaan lähiöön.

No, jos vuoden kuluttua saa syöpädiagnoosin, niin se ja sama. Parempi kun ei ole siinä kohtaa ikinä ollutkaan mitään suuria suunnitelmia ja odotuksia minkään suhteen.