HS: "Taustasi on niin erikoinen" Riikka Mikkolalla ja Sissi Penttilällä on tutkinto huippuyliopistosta, Suomessa he eivät päässeet edes työhaastatteluihin
https://www.hs.fi/visio/art-2000008670446.html
Voiko tämä olla totta? Että ei arvosteta ulkomailta kerrytettyä osaamista? Kuulostaa absurdilta 2020-luvun Suomessa.
Onko teillä tai teidän tutuilla henkilökohtaista kokemusta tällaisesta?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei firmassa palkata tutkintoa vaan osaamista. Tavallisesti annetaan helppo tehtävä, aikaa tunti ja sitten katsotaan, mitä hakija sai aikaan. Jyvät erottuvat akanoista eikä Oxfordista hankitusta tutkinnosta ole hyötyä, jos ei suoriudu tehtävästä.
Tässä syy miksi en työllisty. :( oon pari kertaa joutunut haastattelussa johonkin palikkatestiin joka on mennyt ihan penkin alle. Jos yhtäkkiä käsketään tehdä jotain ja haastattelijat virnuilee selän takana katsomassa ja kuiskimasaa niin en osaa edes kirjoittaa omaa nimeäni.
Työelämässä pitää suoriutua myös stressaavissa tilanteissa. Sori siitä
Niin pitääkin. Oon työskennellyt aiemmin todella stressaavassa ja haastavassa ympäristössä. Mutta tuommoinen kiusaaminen ei kerro mitään mun taidoista. Ahdistun tuijotuksesta ja siitä tiedosta että on pakko onnistua tai en saa paikkaa.
Se edellinen
Ei se ole kiusaamista. Osoittaa vaan, että paineen alla epämiellyttävässä tilanteessa et pysty keskittymään käsillä olevaan tehtävään.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa töistä opitaan käytännössä työpaikalla. Käytännöt vaihtelevat ihan firmatasolla. Tässä mielessäkin joustavampi asenne rekrytoinnissa olisi järkevää.
Kyllähän yrityksillä on näitä trainee-ohjrlmia vastavalmistuneille. Toki on niinkin, että se käytännön opettaminen työntekijälle vaatii resursseja ja ainakin pienemmissä yrityksissä otetaan mieluummin jo jotain osaava.
Sen ulkomaan työkokemuksen kannattaisi olla noilla koulutuksilla EUsta eikä YKsta.
Kuka hemmetin rekrytoija ottaisi töihin henkilön, jonka etunimi on Sissi??!?
Tutkimusprofessori kirjoitti:
Kuka hemmetin rekrytoija ottaisi töihin henkilön, jonka etunimi on Sissi??!?
Miten niin? Sissi on lyhennys ceciliasta tai Elisabethistä. Suomessa myös Sigridistä.
Tunnetuin Sissi on Itävalta Unkari keisarinna, jonka elämästä taitaa parhaillaan tulla tv-sarja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskella ulkomailla ja tulla sitten suomeen töihin? Tottakai kannattaa työskennellä siellä missä on opiskellut.
Ja sitten jos opiskelee jotain kehitysmaatieteitä ynnämuuta, niin vähissä on työt suomessa.
Ulkomaat ei ole yksi maa. Monet haluaa tehdä kansainvälistä uraa ja siihen kuuluu työt ja opinnot useassa eri maassa. Erityisesti tuolla Euroopassa maasta toiseen muuttaminen on helppoa, perä-Pohjolassa ei ymmärretä kansainvälisistä työmarkkinoista ja mahdollisuuksista mitään
suomessa tehdään vähän mitään km-tiedettä(moderoinnin kieltämä sana) . Nuilla tutkinnoilla pitäisi aloittaa ihan pohjalta jos haluaa tehä tuolla alalla töitä. Ottaa joku feissari, ilmaisvaranhankkija vapaaehtoistyö, ja sit nousta siitä
Se on vaan helpompi keskisuurenkin yrityksen valita tuttu ja turvallinen optio. Sen vuoksi erikoisella taustalla pitää alkuun nöyrästi hakea niitä alan töitä, mitä muut samaa koulutustasoa olevat hyljeksivät. Tavallaan menee nurinkurisesti, että eliittikoulutus muuttuu haitaksi, ellei paikkaan haeta juuri tämän taustaista henkilöä. Minä minä ihmiset eivät osaa asettua sen yrityksen asemaan, joka on henkilöä palkkaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Niin oletko ajatellut, että ne sinulle Saksassa opetetut taidot eivät ole hyödyllisiä Suomen työmarkkinoilla. Saksa on hyvin vanhoillinen maa, kaupassa ja ravintolassa ei voi edes maksaa pankkikortilla.
Miltä vuosikymmeneltä "tietosi" ovat? Asun Saksassa ja vingutan korttia jatkuvasti, harvemmin tulee käteisen kanssa oltua tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
No onkai se selvää että ulkomaille mennään vasta jos ei ole hyväksytty suomalaiseen yliopistoon. Kuka nyt ilmasesta yliopisto mahdollisuudesta luopuisi vapaaehtoisesti ja maksaisi vaikka Oxfordin miljoonan lukukausimaksut? Ei kukaan. Totta kai se herättää epäilyjä.
Päivänselvää.
Onko tuo joku huumorikommentti? Jotkut nimenomaan haluavat opiskella, asua ja elää ulkomailla mm. kv. kokemusta saadakseen, vaikka se olisikin kalliimpaa. Ja kallista se oli itsellenikin, velkaa kertyi.
Nimim. tutkinto ulkomailta, saanut opiskelupaikan kyllä myös Aaltoon ja Helsingin yliopistoon.
Kuulostaa kyllä niin tutulta. Minulla on yhteensä kolme yliopistotutkintoa kahdesta Euroopan hyvistä ja tunnetuista yliopistoista, työharjoitteluja alalta tehtynä muutama viimeisen tutkinnon jälkeen. Suomeen olen saanut yhden työhaastattelun viimeisen 9 vuoden aikana. Pääsin sitten EU:lle "ensimmäiseen" oikeaan työhön ja täällä ollaan vieläkin, edelleenkään en kelpaa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Mikkola pääsi sisään ja opiskeli Pariisissa kansainvälisestä kehitystaloustieteestä maisterin tutkinnon.
Sissi Penttilä on valmistunut maisteriksi Oxfordin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet.
mitä töitä noilla papereilla voi hakea?
Varmaan lähinnä joitakin hyvin harvoja julkisen sektorin töitä. Suomen työmarkkina voisi varmaan olla joustavampi, mutta yksityisellä sektorilla lienee vähän firmoja, joihin tuollaiset koulutukset suoraan sopisivat. Ja ymmärrän senkin, jos firma toteaa, että tuolla taustalla olevaa henkilöä voisi olla vaikea motivoida olemaan tyytyväinen ns. tavallisissa töissä, jotka eivät liity koulutukseen suoraan ja joissa ei ole niin paljon hohtoa eikä paksua tilipussia.
Kyllä uskon täysin että on totta tuo, näkeehän sen näistä kommenteistakin mikä yleinen mielipide on. Itsellä ihan suomalainen tutkinto ja vaikea työllistyä ilman suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Mikkola pääsi sisään ja opiskeli Pariisissa kansainvälisestä kehitystaloustieteestä maisterin tutkinnon.
Sissi Penttilä on valmistunut maisteriksi Oxfordin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet.
mitä töitä noilla papereilla voi hakea?
Varmaan lähinnä joitakin hyvin harvoja julkisen sektorin töitä. Suomen työmarkkina voisi varmaan olla joustavampi, mutta yksityisellä sektorilla lienee vähän firmoja, joihin tuollaiset koulutukset suoraan sopisivat. Ja ymmärrän senkin, jos firma toteaa, että tuolla taustalla olevaa henkilöä voisi olla vaikea motivoida olemaan tyytyväinen ns. tavallisissa töissä, jotka eivät liity koulutukseen suoraan ja joissa ei ole niin paljon hohtoa eikä paksua tilipussia.
Siis tuo juuri on Suomen ongelma että koulutuksen pitäisi just suoraan olla sellainen mikä liittyy työhön. Ulkomailla ollaan tosi paljon joustavampia tässä. Jos on osaamista mutta se vähänkin sivuaa tai on erilaisia aineyhdistelmiä, ei pääse edes haastatteluun
Taustani on "erilainen": opiskelin yliopistotutkinnon vasta alle 40-vuotiaana. Edelliseltä alalta on myös monipuolimen työkokemus arvostetuissa yhtiöissä. En ole päässyt yhteenkään työhaastatteluun Suomessa, olen ollut pian 10 vuotta hyvissä töissä Keski-Euroopassa, ja rekrytoijilta tulee tasaiseen tahtiin ehdotuksia. Suomessa on rekrytoinneissa jotain pielessä.
Eikö se Viikari jollain muutamalla Ranskan kurssilla päässyt kumminkin hillotolpalle?
Epäpätevää pomoa ahdistaa, kun joku alaisista on paljon pätevämpi. Ego ei yksinkertaisesti kestä. Eikä siihen ole ratkaisu, että pomo opiskelee lisää, kun ei sitä lukupäätä ole.
Suomi on jäljessä muuta Eurooppaa, vaikka koulutusjärjestelmää kehutaan maailmalla.
Tyypillistä esim. jos takana jo suomalainen korkeakoulututkinto, avoimessa yliopistossa tehdyt perus-ja aineopinnot, niin ei mitään mahdollisuutta jatkaa tutkintoa loppuun.
Hulluinta, että itse maksat avoimen opinnot, et siis opiskele verovaroilla, kuten kevään abit jatko-opinnoissa, mutta joudut ensikertalaisten kanssa samoihin pääsykokeisiin, vaikka olet jo tehnyt em. opinnot erinomaisin arvosanoin.
Eikö yliopistokelpoisuus ole jo todistettu moneen kertaan ja motivaatio, kun käyttää aikansa ja jopa tuhansia € opiskeluun?
Maisteriopintoihin on turha yrittää, paikkoja marginaalisesti esim. viime vuonna ravitsemustieteeseen VAIN 1 !!! Moneen muuhunkin muutama.
Nämä yliopistojen väylähaut kyllä ottavat sitten jopa ilman ylioppilastutkintoa sisään. Täysin epätasa-arvoista!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa haetaan aina työhaastatteluissa hakijasta ihan väkisin jotain negatiivista. Ainakin itse huomannut aika usein haastatteluissa tällaisen perusvireen. On ollut joitakin poikkeuksiakin kyllä.
”Kiitos, että tulit haastatteluun, mutta otimme sinut haastatteluun vain siksi, että voimme kertoa sinulle, että ajattelemme sinusta pelkästään kaikkea negatiivista. Onnea jatkoon.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Mikkola pääsi sisään ja opiskeli Pariisissa kansainvälisestä kehitystaloustieteestä maisterin tutkinnon.
Sissi Penttilä on valmistunut maisteriksi Oxfordin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet.
mitä töitä noilla papereilla voi hakea?
Varmaan lähinnä joitakin hyvin harvoja julkisen sektorin töitä. Suomen työmarkkina voisi varmaan olla joustavampi, mutta yksityisellä sektorilla lienee vähän firmoja, joihin tuollaiset koulutukset suoraan sopisivat. Ja ymmärrän senkin, jos firma toteaa, että tuolla taustalla olevaa henkilöä voisi olla vaikea motivoida olemaan tyytyväinen ns. tavallisissa töissä, jotka eivät liity koulutukseen suoraan ja joissa ei ole niin paljon hohtoa eikä paksua tilipussia.
Siis tuo juuri on Suomen ongelma että koulutuksen pitäisi just suoraan olla sellainen mikä liittyy työhön. Ulkomailla ollaan tosi paljon joustavampia tässä. Jos on osaamista mutta se vähänkin sivuaa tai on erilaisia aineyhdistelmiä, ei pääse edes haastatteluun
Suomessa toimivat yritykset ja yksiköt ovat pienempiä kuin yli kymmenen kertaa meitä väkirikkaammissa maissa, joten jousto- ja resurssihukkavara on samassa suhteessa pienempi. Ei muuallakaan toimiva mikroyritys rekrytoi joustavasti, jos irtisanomisturva on korkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onkai se selvää että ulkomaille mennään vasta jos ei ole hyväksytty suomalaiseen yliopistoon. Kuka nyt ilmasesta yliopisto mahdollisuudesta luopuisi vapaaehtoisesti ja maksaisi vaikka Oxfordin miljoonan lukukausimaksut? Ei kukaan. Totta kai se herättää epäilyjä.
Päivänselvää.Onko tuo joku huumorikommentti? Jotkut nimenomaan haluavat opiskella, asua ja elää ulkomailla mm. kv. kokemusta saadakseen, vaikka se olisikin kalliimpaa. Ja kallista se oli itsellenikin, velkaa kertyi.
Nimim. tutkinto ulkomailta, saanut opiskelupaikan kyllä myös Aaltoon ja Helsingin yliopistoon.
Ennen vanhaan ne varakkaiden perheiden lapset, joilla älli ei riittänyt Suomessa opiskella yliopistolla meni Upsalan opiskelemaan ekonomiksi ja juristiksi. Nykyisin ne, jotka ei pääse lääkärin Karen menee itä tai etelä- eurooppaan opiskelemaan rahan avulla.
Toki jokainen saa opiskella missä rahat riittää, mutta turha ulista kun se ei vastaa Suomessa suomalaista koulutusta.
suomessa tehdään vähän mitään km-tiedettä(moderoinnin kieltämä sana) . Nuilla tutkinnoilla pitäisi aloittaa ihan pohjalta jos haluaa tehä tuolla alalla töitä. Ottaa joku feissari, ilmaisvaranhankkija vapaaehtoistyö, ja sit nousta siitä