Lue keskustelun säännöt.
Miksi et tee lasta? Pahimmat pelot.
20.08.2015 |
Tässä syitä miksi en tee lasta:
1. Toiset naiset eli neuvolantäti, lastentarhantäti, sukulaistädit, opettajat, kaverit. Kun tekee lapsen joutuu näiden kaikkien arvostelun, syynin ja selän takana puhumisten kohteeksi.
2. Toiset naiset eli lasten kaverien äidit ( ja miksei myös isät ). Näiden kanssa on sitten pakko kommunikoida hiekkalaatikolta kouluun asti.
3. Peruskoulu. Ei kiinnosta yhtään mitkään vanhempainillat, Wilman käyttö, setviä jotain läksyjä ja oppimisvaikeuksia. Puhumattakaan koulukiusaamisesta.
4. Jos se on tyttö saa pelätä että sitä käytetään seksuaalisesti hyväksi, raiskataan, alkaa seukkaa jonkun häiritsevästi uskovaisen kanssa eli liittyy lahkoon tai kääntyy islaminuskoon. Teiniäitiys olisi kanssa ihan liikaa mulle.
5. Jos se on poika niin saa pelätä että se skeittaa jonkun auton alle tai muuta vastaavaa. Voi se tietty olla poikatyttökin jonka puolesta saa pelätä.
6. Entä jos itsellä ei yhtäkkiä olekaan rahaa kaikkeen mitä lapsi ja kasvava nuori tarvitsee? Jos jää vaikka työttömäksi tai vastaavaa ja lapsi saa kärsiä köyhyydestä.
7. Entä jos sairastun vaikka synnytysmasennukseen tai masennukseen ylipäätään enkä saa lapsesta huolehdittua. Entä jos sairastun mihin tahansa tai lapsi sairastuu vakavasti.
8. Ylivoimaisesti pahin pelko on lapsen sairaus ja kuolema. Tiedän, että loppuelämäni olisi pilalla. Miksi ottaa niin vakavaa riskiä ja tehdä lapsi?
9. Tämä maailma kaikkine kauheuksineen. Kannattaako tänne enää mitään uusia ihmisiä tuoda kärsimään?
10. Saattaisin vahingossa pilata lapsen tunne-elämän kehityksen jotenkin. Tai joku muu voi sen tehdä, enkä voi estää.
11. Viimeistään teini-iässä niitä ei kumminkaan enää " kiinnosta " vanhemmat vaikka oikeasti tietysti aikuisen tarve on suurimmillaan. No, sen jälkeen ne muuttavat pois ja lakkaavat vastaamasta puhelimeen. Kauhea vaiva, ja sitten ne lähtevät.
12. Ei enää mitään omaa vapautta, jatkuva huoli ja peräänkatsominen.
13. Huumeet. Niihin voi ihan hyvinkin kasvatettu joutua ollessaan vaikka nuorena rakastunut väärään ihmiseen joka suostuttelee maistamaan jotain vaikka kun lapsi on vähän humalassa ja arvostelukyky sekä impulssikontrolli heikentynyt.
En ikinä ymmärrä, kun ihmiset puhuvat että heitä jännittää vaippojen vaihto ja yövalvomiset. Nekö todella on se pahin pelko? Eniten ihmetyttää täysin huolettoman oloiset lasten tekijät. " Siinä ne menee siinä sivussa. " Miten niin? Eikö niitä nyt pidä kasvattaa ja turvata niin, ettei ne ajaudu tyyliin jonkun pedarin uhriksi tai huumeisiin?
Ei, en ole vieläkään valmis ja tein abortin näiden pelkojen takia 27-vuotiaana. Se oli heti helpottava päätös eikä se näin kolme vuotta jälkikäteen tunnu virheeltä. Tuskin ikinä olen valmis. Hedelmällisyysaika ehtii mennä ohi.
Kommentit (75)
Aloitus herätti paljon ajatuksia. Olen samaa ikäluokkaa ja tehnyt abortin teininä. Joltain osin senkin uskon vaikuttavan päätöksen tekoon. Mutta ennen kaikkea pelko synnytystä kohtaan ja huoli omasta jakamisesta, parisuhteen muuttumisesta (minulla on täydellinen mies <3) ja kaikesta sitoutumisesta tuntuu liian raskaalta. En siis ole koskaan päässyt noin pitkälle kauhuissani. Nämä aloituksen syyt siis ovat jääneet lähes pohtimatta. Kiitos niistä, ikäkriisin kanssa kaikki tällainen helpottaa. Olen nimittäin kuitenkin enemmän linjalla ei lapsia, mutta välillä sekin tuntuu niin suurelta päätökseltä, tuntuu hyvältä kun lisäsyyt kallistaa vaakaa varmemmalle puolelle. Ehkä tosiaan tyydyn olemaan se lempparitäti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:30"]
Tässä syitä miksi en tee lasta:
1. Toiset naiset eli neuvolantäti, lastentarhantäti, sukulaistädit, opettajat, kaverit. Kun tekee lapsen joutuu näiden kaikkien arvostelun, syynin ja selän takana puhumisten kohteeksi.
Tämä on typerää liioittelua.
2. Toiset naiset eli lasten kaverien äidit ( ja miksei myös isät ). Näiden kanssa on sitten pakko kommunikoida hiekkalaatikolta kouluun asti.
Ei ole mikään pelko vaan hyvien käytöstapojen puute. En itse ole mikään ekstrovertti, mutta sosiaalisuuttakin voi opetella. Ja se ei tarkoita, että pitäisi kenenkään bestikseksi ryhtyä tai kutsua edes kotiin.
3. Peruskoulu. Ei kiinnosta yhtään mitkään vanhempainillat, Wilman käyttö, setviä jotain läksyjä ja oppimisvaikeuksia. Puhumattakaan koulukiusaamisesta.
Ei kinnosta minuakaan, teen minimin. Ei vie paljon aikaa.
4. Jos se on tyttö saa pelätä että sitä käytetään seksuaalisesti hyväksi, raiskataan, alkaa seukkaa jonkun häiritsevästi uskovaisen kanssa eli liittyy lahkoon tai kääntyy islaminuskoon. Teiniäitiys olisi kanssa ihan liikaa mulle.
Hiukan taas liioiteltua.. Suurin osa selviää ilman mitään noista. Kasvattamalla lasta voi välttyä monelta.
5. Jos se on poika niin saa pelätä että se skeittaa jonkun auton alle tai muuta vastaavaa. Voi se tietty olla poikatyttökin jonka puolesta saa pelätä.
Pelko lapsen menetyksestä on validi. Mutta todennäköisesti lapsesi tuli hautaamaan sinut, onneksi.
6. Entä jos itsellä ei yhtäkkiä olekaan rahaa kaikkeen mitä lapsi ja kasvava nuori tarvitsee? Jos jää vaikka työttömäksi tai vastaavaa ja lapsi saa kärsiä köyhyydestä.
Kukaan ei tiedä tulevasta, mutta on hyvä, että mietit näitä asioita. Miettimällä tulevaa ja olemalla järkevä raha-asioiden kanssa ei varmaan mihinkään elämää haittaavan köyhyyteen putoa.
7. Entä jos sairastun vaikka synnytysmasennukseen tai masennukseen ylipäätään enkä saa lapsesta huolehdittua. Entä jos sairastun mihin tahansa tai lapsi sairastuu vakavasti.
Moni sairastuu ja moni toipuukin. Sairauksille ei tiettyyn pisteeseen asti voi mitään. Joillekin käy paskempi tsägä ja toisille ei.
8. Ylivoimaisesti pahin pelko on lapsen sairaus ja kuolema. Tiedän, että loppuelämäni olisi pilalla. Miksi ottaa niin vakavaa riskiä ja tehdä lapsi?
Pelko lapsen menettämisestä on validi. Mutta edelleenkin todennäköisesti lapsi on perusterve ja ei kuole ennen sinua.
9. Tämä maailma kaikkine kauheuksineen. Kannattaako tänne enää mitään uusia ihmisiä tuoda kärsimään?
Tämä on hyvä kysymys ja mietin itsekin, että oliko pakko tehdä uusi ihminen tähän kauheuteen. Mutta toisaalta maailma voi olla ihan mahtava paikkakin.
10. Saattaisin vahingossa pilata lapsen tunne-elämän kehityksen jotenkin. Tai joku muu voi sen tehdä, enkä voi estää.
Jos pelkosi ovat tätä luokkaa niin mahdollisesti siirratkin tämän neuroottisuutesi lapseen tai se ainakin tulee vaikuttamaan negatiivisesti lapsen kehitykseen.
11. Viimeistään teini-iässä niitä ei kumminkaan enää " kiinnosta " vanhemmat vaikka oikeasti tietysti aikuisen tarve on suurimmillaan. No, sen jälkeen ne muuttavat pois ja lakkaavat vastaamasta puhelimeen. Kauhea vaiva, ja sitten ne lähtevät.
Ei kaikki teinit ole kamalia ja suurimmalla osalla on todella lämpimät välinsä vanhempiin. Miksi luulet, että kun lapsi muuttaa pois kotoa, että hän ei enää koskaan puhelimeen vastaisi?
12. Ei enää mitään omaa vapautta, jatkuva huoli ja peräänkatsominen.
Oma vapaus pienenee, muttei se kokonaan poi mene. Jatkuva huoli ja peräänkatsominen on ihan asenteesta kiinni myös. Kaikkea ei tässä maailmassa voi kontrolloida ja lasta ei voi koko ajan pitää vieressä. Ja en tarkoita tässä mitään laiminlyöntia vaan esim. päiväkodissa tai koulussa olemista.
13. Huumeet. Niihin voi ihan hyvinkin kasvatettu joutua ollessaan vaikka nuorena rakastunut väärään ihmiseen joka suostuttelee maistamaan jotain vaikka kun lapsi on vähän humalassa ja arvostelukyky sekä impulssikontrolli heikentynyt.
Ei lapsi yhdestä kerrasta pilalle mene, suurin osa varmasti kokeilee jotain. Kannattaa olla rehellinen asian suhteen.
En ikinä ymmärrä, kun ihmiset puhuvat että heitä jännittää vaippojen vaihto ja yövalvomiset. Nekö todella on se pahin pelko? Eniten ihmetyttää täysin huolettoman oloiset lasten tekijät. " Siinä ne menee siinä sivussa. " Miten niin? Eikö niitä nyt pidä kasvattaa ja turvata niin, ettei ne ajaudu tyyliin jonkun pedarin uhriksi tai huumeisiin?
Ei, en ole vieläkään valmis ja tein abortin näiden pelkojen takia 27-vuotiaana. Se oli heti helpottava päätös eikä se näin kolme vuotta jälkikäteen tunnu virheeltä. Tuskin ikinä olen valmis. Hedelmällisyysaika ehtii mennä ohi.
[/quote]
Monet pelkosi ovat aika irrationaalisia. Sinuna miettisin, etä mistä nämä pelkosi oikein kumpuavat. Onko sinulla samanlaisia pelkoja omasta elämässäsi, kuten se ,etttä kaikki muut syynäisi ja tarvostelisi sinua?
Eikö olisi helpompi vain sanoa, ettet halua lasta? Kyllä vanhempiakin nuo asiat pelottavat, mutta he sietävät pelkoja, koska he haluavat lapsen.
Vähän ot. Olen terkka neuvolassa, en kenenkään täti siellä. Olen täti vain sisareni lapsille.
Minä en hanki lapsia, koska oma lapsuuteni ei ollut kovin hyvä. Pelkään tekeväni omien vanhempieni virheet ja etten osaisi rakastaa tai kasvattaa lapsesta normaalia, kunnon kansalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:32"]
Eikö olisi helpompi vain sanoa, ettet halua lasta? Kyllä vanhempiakin nuo asiat pelottavat, mutta he sietävät pelkoja, koska he haluavat lapsen.
[/quote]
Varmaan koska olen ajatellut että ehkä joskus haluaisin, jos löytäisin jonkun johon luottaa niin paljon kaveriksi siihen hommaan. En vain löydä enkä luota ja välillä mietin että jään paitsi kaikesta ihanasta mitä lapset tuo koska en pääse peloistani eroon. Jos tämä olisi haluamisesta kiinni, asiahan olisi aivan yksinkertainen. Kiinnostaa tietää miten noista peloista ja asioista voi selvitä?
Ei ole tarvetta, halua eikä kiinnostusta siirtää geenejäni tuleville sukupolville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:34"]
Vähän ot. Olen terkka neuvolassa, en kenenkään täti siellä. Olen täti vain sisareni lapsille.
[/quote]
Tekstini ei ollut kirjakieltä. " Tarhantäti " on sanonta. En puhunut sukulaistädeistä vaan kaikenkarvaisista " tädeistä " jotka osallistuvat väkisinkin siihen lapsenkasvatukseen.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:32"]
Eikö olisi helpompi vain sanoa, ettet halua lasta? Kyllä vanhempiakin nuo asiat pelottavat, mutta he sietävät pelkoja, koska he haluavat lapsen.
[/quote]
Varmaan koska olen ajatellut että ehkä joskus haluaisin, jos löytäisin jonkun johon luottaa niin paljon kaveriksi siihen hommaan. En vain löydä enkä luota ja välillä mietin että jään paitsi kaikesta ihanasta mitä lapset tuo koska en pääse peloistani eroon. Jos tämä olisi haluamisesta kiinni, asiahan olisi aivan yksinkertainen. Kiinnostaa tietää miten noista peloista ja asioista voi selvitä?
[/quote]No ovat ihan päteviä pelkoja. Tavallaan sinä näet selvästi kaikki ne ongelmat ja riskit, joita useimmat äidit eivät näe vaalanpunaisten lasiensa lävitse. Jos pelkosi ovat niin vahvoja, että teet mieluummin abortin kuin pidät lapsen, tuskin selviät niistä mitenkään. Totuudelta ei voi ummistaa silmiään, kun sen on kerran nähnyt. -2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla mitään pelkoja ole. Vihaan vaan lapsia, etenkin vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko muka oikeasti lapsen? Ei siltä kuulosta. Miksi haluaisit lapsen? Miten ajattelet sen parantavan elämääsi?
Hyviä pointteja, ja jokseenkin samoja aiheita itselläni. Monesti olen miettinyt syyksi myös sitä ettei lapsen tekoa voi perustella millään järkisyyllä, vaan se on tunteeseen ja viettiin pohjautuva tahto. Itse kun olen järki-ihminen, en löydä oikeastaan mitään hyviä syitä lisääntymiseen, omaa, pohjimmiltaan itsekästä haluani lukuunottamatta. Tämä ei mielestäni vain ole itselleni riittävä peruste. Monet ovat myös melko naiveja ja ajattelevat tekevänsä niitä vauvoja, ja on vauvakuume jne. Ei ajatella että tehdään uusi ihminen, jolle pitää antaa parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälle joka kantilta. Kaverini köyhänä työttömänä teki 3 lasta, koska ei ne vauvat osaa kaivata mitään. Nyt on vanhin lapsi 15 vee, ja valittaa äidilleen surkeaa elämäänsä kun ei ole varaa harrastaa, lähteä luokkaretkille, ostaa uusia vaatteita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy.
Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan.
Minä en tehnyt lapsia, koska pelkäsin aivan järjettömästi raskautta ja synnytystä. Sen pitemmälle en suostunut asiaa edes ajattelemaan. Mielestäni pelkoni kertoi selvästi, etten ollut äidiksi sopiva. Nyt täytän kohta 50 eikä lasten tekoa tarvitse enää edes ajatella, ja olen siitä suunnattoman helpottunut.
En halua lapsia, koska haluan elää omaa elämääni itselleni ja vain itseäni varten. Olen siis itsekäs. Mutta; Haluan lapsia itseäni varten, tuomaan elämääni lisää sisältöä sekä vanhuuden päiviäni varten. Olen siis itsekäs.
Omasta mielestäni on itsekkäämpää tehdä lapsia kuin olla tekemättä. Siksi en tee lapsia. Meitä on täällä jo AIVAN liikaa ja koko ajan hullummaksi vain menee.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:41"]
Ei minulla mitään pelkoja ole. Vihaan vaan lapsia, etenkin vauvoja.
[/quote]
Viha on välittämistä. Rakkauden vastakohta ei siis ole viha, koska viha vaatii tunnetta vaan välinpitämättömyys. Sun ei tarvitse alkaa lasta tekemään eikä muille vihaasi perustelemaan mutta itsellesi se olisi ehkä hyvä perustella ja miettiä mistä niin voimakas tunne kumpuaa. Viha on niin vahva tunne. Jos jostain ei pidä, ok, mutta miksi vihata puolustuskyvytöntä, kehittyvää lasta? Olet itsekin ollut lapsi. En väittänyt, että kaikilla pelot olisivat syy siihen ettei tee lapsia, halusin vain otsikoida tekstini oikein. Otsikoin että siinä on kysymys ja sitten oma vastaukseni joka liittyy pahimpiin pelkoihin. - ap
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:34"]Minä en hanki lapsia, koska oma lapsuuteni ei ollut kovin hyvä. Pelkään tekeväni omien vanhempieni virheet ja etten osaisi rakastaa tai kasvattaa lapsesta normaalia, kunnon kansalaista.
[/quote]
Niin ja tästä syystä kuvittelet, ettei kukaan muukaan, jolla on ollut vaikea lapsuus, osaisi? Kyllä osaa.
Mun mielestä on ok olla lapseton, enkä ymmärrä miksi sitä tarvitsisi edes perustella millään muotoa.
Terveisin 4 lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:18"]
Minulla on edellä mainittujen ohella toisenlainen pelko: mitä jos en hankkisi lasta ja katuisin sitä syvästi lopun elämäni? Eläisin vanhuuteni tyhjä kolo rinnassa ja miettisin mitä se elämä olisi voinut olla lasten kanssa, koettelemuksista huolimatta. Tämäkin on toki loppujen lopuksi itsekäs tunne, mutta ajatus kalvavasta tyhjyydestä tuntuu kamalalta.
[/quote]Tämä on minusta aika järjetön pelko. Miksi ihmeessä katuisit sitä, että olet tehnyt elämässäsi hyviä valintoja ja elänyt sillä tavalla kuin olet halunnutkin?
[/quote]
Sori nyt vaan, mutta kommenttisi on aika typerä. Kuka väitti että pelot perustuvat järjelle? Miksi arvostella toisia pelosta, jota itse ei koe? Sitä paitsi löytyyhän tuolle järkiperustelut siitä, että pelkää muuttavansa mieltään ja kokevansa nuorena tehdyt ratkaisut huonoina. Se on ihan mahdollista ja inhimillistä. Kyllä sekä lasten tekoa pelkääviä että tekemättä jättämistä pelkääviä löytyy paljon, eikä siinä ole mitään pahaa.