Toinen lapsi tulossa, 10 kk ikäeroa
Olemme kolmikymmpinen, akateeminen aviopari. Ensimmäinen synnytys oli helppo ja siitä toipuminen nopeaa ja toinen vauva ilmoitti itsestaan nopeasti. Ensimmäisen kanssa arki lähti hyvin käyntiin. Mitä vinkkejä antaisitte nyt kun meillä on kohta kaksi alle 1-vuotiasta?
Kommentit (163)
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 08:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 00:18"]
Et vieläkään ymmärrä asian pointtia. Sinulla on VAUVA, joka on helposti mukanakulkeva pakkaus, tottakai tuo aika on aivan parasta (jollei lapsi ole sairas tai esim. koliikkitapaus), olet vielä synnytyksen hormonihuuruissakin. Mutta kun ei se ole ikuisesti se vauva, vaan siitä tulee lapsi, joka ei kuljekaan enää paketissa, vaan haluaa nähdä ja tehdä kaikkea ja tarvitsee aivan koko ajan huomiota. Niin sitten kun siinä on vielä toinen vauva, mahdollisesti koliikkivauva tai muuten vain koko ajan tissillä oleva, niin se ei ole enää yhtään sama asia.
Kyllä varmasti tosi moni tekisi vauvoja ihan putkeen vaikka kuinka monta jos ne olisivat yhtä helppohoitoisia kuin ensimmäiset kuukaudet (mitkä teillä on nyt vasta menossa) esikoisen kanssa, mutta kun se vauva-aika ei vaan kestä ikuisesti. Useimmat tajuavat tämän ja välittävät lapsistaan sen verran että haluavat antaa heidän olla rauhassa vauvoja vähän aikaa ennen uuden sisaruksen tuloa. Lue nämä kommentit vuoden tai kahden kuluttua, niin ymmärrät ehkä.
[/quote]
Tämä kirjoittaja puhuu toden sanoja! On olemassa hyvin yleinen ilmiö nimeltään "hormonaalinen vauvakuume". Se puhkeaa heti synnytyksen jälkeen ja kestää suunnilleen siihen asti, kun esikoisvauva on kolme-neljä kuukautta. Naisen keho on valtavassa hormonimyrskyssä ja tänä aikana ei pitäisi koskaan tehdä yhtäkään loppuelämään vaikuttavaa päätöstä. Nainen kokee vauvakuumeen, koska syntynyt vauva on ihana, pieni tuhiseva mytty, joka lähinnä syö ja nukkuu. Tällaista söpöläistä on helppo himoita heti toista perään, mutta järkevä ihminen tajuaa, että symbioottinen pikkuvauvavaihe kestää sen kolmisen kuukautta. Ja jos tätä hormonikuohuista intuitiota on kyllin typerä ja impulsiivinen noudattamaan, voi pahimmillaan huomata vuoden päästä olevansa tilanteessa, jossa koheltava, juuri kävelemään oppinut pikkutaapero koettelee rajojaan ja uusi vauva huutaa sylissä, eikä kummallekaan jää riittävästi aikaa. Ja sitten sitä sysää sen vuosikkaan yökylään ja lopulta ylikansoitettuun lastentarhaan, että saisi edes hetken levätä. Joten älkää hyvän tähden noudattako sitä mahatunnetta! Ihminen on ihminen, koska hän pystyy tekemään rationaalisia päätöksiä ja olemaan toimimatta vain vaiston varassa.
[/quote]
Lue äskeinen kommenttini. Päätöstä ei tehty synnytyksen jälkeisissä hormoonihuuruissa, lapsi ei ollut vahinko vaan erittäin toivottu ja suunniteltu. Konsultoimme kokenutta lääkäriä, kätilöä ja kasvatusalan ammattilaisia ennen kuin päädyimme siihen, että meillä on resurssit hoitaa myös toista lasta ja että päätöksestä ei ole haittaa lasten kasvulle tai kehitykselle - pikemminkin kaikki kommentit ja tutkimukset joita saimme luettavaksemme kertoivat juuri päinvastaista. AP
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 08:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 07:41"]Miksi mainitsit, että olette akateemisia? [/quote] Samaa mietin, mitä akateeminen tähän liittyy.
[/quote]
Koulutuksella ei tässä asiassa ole minulle itselleni merkitystä. Ennen kuin laitoin aloituksen tälle palstalle eilen, luin muutamia muita ketjuja. Ellei aloittaja ollut laittanut ikäänsä ja koulutustasoaan aloitukseen, hänet leimattiin heti kouluttamattomaksi valkoroskasakin edustajaksi (kauhea sana muuten) tai tietämättömäksi teiniäidiksi. Ja nyt kun laitoin ikämme ja koulutuksemme saadakseni suht asiallisia neuvoja tai vinkkeja, ei sekään ole hyvä. AP
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 10:20"]
Onnea, varmasti pärjäätte. En ymmärrä, miksi jonkun mielestä kaksi pientä lasta on jotenkin niin suuri haaste. Molemmille riittää varnasti aikaa ja rakkautta, jos vanhemmat niin tahtovat. Mulla on viisi lasta ja elämä on ihan rentoa. Pienin on 5kk.
[/quote]
Ihan mahtavaa! Sama asenne meillä. Emme toki vähättele pienten lasten kanssa olemisen ja kasvattamisen haasteita, mutta ei kahden kanssa pärjääminen ja heidän kasvattamisensa mitenkään mahdottomalta tunnu. AP
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 04:21"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 22:47"]Hmm.. Kauheasti toivotan jaksamista! Itselläni pojat 1v 1vkon ikäerolla ja tekemistä riittää. Tässä just toivon et saisin enemmän kuin 4,5h unta. Vinkkinä annan et ota kaikki mahdollinen apu vastaan, käy kävelyllä, opeta vanhempi lapsi omaan huoneeseen ennen toisen tuloa, koita lopettaa yösyömiset (meillä ihan itekseen onneksi 6kk ikäisenä) ja muista olla ressaamatta vaan nauti lapsistasi! [/quote] Surullista että lapsi ei saa tarpeeksi huomiota ja hellyyttä vaikka on vielä vauva, jo alle vuoden ikäisenä pitäisi laittaa eri huoneeseen uuden tieltä.
[/quote]
Esikoista ei ole siirtämässä toiseen huoneeseen uuden vauvan tieltä. En ole missään sellaista maininnut, eikä se ole myöskään suunnitelmissamme. Todennäköisesti jatkamme nukkumista perhepedissä ja minä hoidan yösyötöt niin kuin tähänkin saakka niin, että pieni vauva nukkuu sellaisessa 'sivuvaunussa' vierelläni. Ja molemmat vauvat saavat aivan varmasti tarpeeksi huomiota ja hellyyttä - vanhemmuus on meille molemmille maailman tärkein tehtävä ja olemme siihen sitoutuneita. AP
Mutta vieläkään sulla/teillä ei ole aavistustakaan siitä mitä se lapsiperheen arki on kun siinä on vauva-taapero ja vauva. Teillä on kokemusta vain vauvanhoidosta, joka on todella helppoa jos lapsi on normaali/helppo (mitä itse kerroit vauvanne olevan, nukkuu jo nyt hyvin jne.). Muista nämä jutut sitten kun teidän kuopus on sen kymmenen kuukautta ja kun katsot kuinka täysi vauva hän vielä on, vielä useamman vuoden siitä eteenpäin.
Ja #72: vajaata kahta vuotta ja kymmentä kuukautta sisarusten ikäerona ei voi verrata millään tasolla, lapset kehittyvät niin paljon tuossa ajassa. Eivät milläänlailla verrannollisia.
Niin on meilläkin. Nyt toinen 5 ja toinen 6, 10kk ikä eroa. Siinä se meni 2, kun 1.
Voi mennä vanhemmilla, mutta ei ole oikein lapselle/lapsille. Se tässä on se pointti.
Voisko joku linkittää tutkimustietoa noiden väitteiden tueksi, että pieni ikäero on haitaksi lapsille?
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 17:54"]
Voi mennä vanhemmilla, mutta ei ole oikein lapselle/lapsille. Se tässä on se pointti.
[/quote]
Niin, lasten paras onkin se koko homman pointti. Siksi mietimme huolella tämän asian etukäteen ja konsultoimme ammattilaisia. Emme tehneet päätöstä maha- tai mututuntumalla. Haluamme tarjota lapsillemme hyvän ja onnellisen lapsuuden ja paljon rakkautta. Emme kuulleet ammattilaisilta mitään sellaista tietoa, jonka mukaan he olisivat arvioineet että lasten pieni ikäero olisi vaaraksi kummankaan lapsen kehitykselle. AP
102: etsi itse, löytyy täältä (ja tietenkin muualta netistä, josta oli linkattu tänne) mutta en jaksa etsimään kun kestää niin kauan.
Ja ap:lle, eivätpä ne ammattilaiset voi teidän puolesta päättää kun näkivät että olitte jo päätöksenne tehneet. Ammattilaisilla ei myöskään voi olla minkäänlaista tietoa siitä, kuinka juuri teidän esikoisenne ottaa sisaruksen tulon, tai sitä kuinka menevä tai temperamenttinen hän on vauvaiän jälkeen. Edes te ette voi tietää edes itsestänne, minkälaisiksi muututte kun se arki oikeasti iskee päälle siihen tämänhetkisen vauvahuuman tilalle.
Edelleenkin säälin esikoistanne todella paljon, joutuu kärsimään itsekkyydestänne ja lapsellisuudestanne.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 18:57"]
102: etsi itse, löytyy täältä (ja tietenkin muualta netistä, josta oli linkattu tänne) mutta en jaksa etsimään kun kestää niin kauan.
Ja ap:lle, eivätpä ne ammattilaiset voi teidän puolesta päättää kun näkivät että olitte jo päätöksenne tehneet. Ammattilaisilla ei myöskään voi olla minkäänlaista tietoa siitä, kuinka juuri teidän esikoisenne ottaa sisaruksen tulon, tai sitä kuinka menevä tai temperamenttinen hän on vauvaiän jälkeen. Edes te ette voi tietää edes itsestänne, minkälaisiksi muututte kun se arki oikeasti iskee päälle siihen tämänhetkisen vauvahuuman tilalle.
Edelleenkin säälin esikoistanne todella paljon, joutuu kärsimään itsekkyydestänne ja lapsellisuudestanne.
[/quote]
Ok. Ammattilaiset eivät tiedä, lapsen omat vanhemmat eivät tiedä, mutta SINÄ näytät tietävän pelkän nettikirjoittelun perusteella, vai mitä? Eiks toi AP just sanonnu että kävivät puhumassa ENNEN päätöksen tekoa ja ENNEN ekan lapsen syntymää jotta tietävät mitä tehä. Kamoon, vähän realismia. Eikä vauvojen vanhemmat tietenkään tiiä lapsiperheen arjesta mitään mutta ei se sitä sano, etteikö niitä lapsia sais tehä lisää. Tuolla sun logiikalla lapsettomat ei sais edes tehä vauvoja koska ei tiiä vauva-arjesta mitään, vauvojen vanhemmat ei saa tehä uusia lapsia ku eivät tiiä lapsiperhearjesta ja pikkulasten vanhemmat ei varmaan sais nekään tehä lapsia kun eivät tiiä mitä teini-ikä on. Just.
Ensimmäinen voi olla helppo ja teillä nyt helppoa.. Mutta kakkonen voi olla toista maata, näin meillä ja ikäeroa kaksi vuotta ja oon ihan poikki tuon nuorimmaisen tempperamenttiin!!! Jotta ei ikinä tuu kyllä lisää!
Moni äiti ja isä laittaa lapsensa päiväkotiin tosi pienenä, alle vuoden tai vähän yli vuoden ikäisenä. Päiväkotiryhmät ovat usein todella suuria ja lapsia on valtava määrä yhtä hoitajaa kohti. Työmatkat ovat pitkiä ja usein lapset ovat jopa 10 tunnin päiviä hoitopaikassa. Eiköhän toi AP ehdi keksiä virikkeitä omalle kahdelle lapselleen kun kerran sanoo jäävänsä kotiin pidemmäksi aikaa, mies hoitaa myös lapsia ja tukiverkot auttavat. Onnea ja tsemiä AP matkaan, kyllä se siitä! :) :) :)
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta vaikka alussa tuntuukin rankalta, niin muutaman vuoden päästä pääsette helpommalla, kun leikkivät ( toivottavasti) keskenään, eikä vanhempien tarvitse toimia niin paljon huvitoimikuntana.
105: no eivät varmaan ammattilaiset käske raskautumaan kuukaudessa edellisestä synnytyksestä! Sehän on jo vaarallistakin kropalle, eihän esim. sitä synnytyksen jälkitarkastustakaan ole tehty vielä tuossa vaiheessa, syystä. Kommenttini eivät perustu mihinkään nettikirjoitteluun, vaan ihan tutkimustietoon ja empiiriseen kokemukseen omien lasten (ikäero vajaa kaksi vuotta) ja monien muiden lasten kohdalla.
Entä jos äidille tulee joku paha komplikaatio synnytyksessä kun kroppa ei ole saanut levätä lainkaan edellisen synnytyksen jäljiltä? Isälle jää kaksi alle vuoden ikäistä vauvaa hoidettavaksi. Entä jos syntyvä lapsi on sairas ja vanhemmilla menee kaikki aika sairaalassa vastasyntyneen kanssa? Tai entä jos esikoinen sairastuu vakavasti tms.? Meni hyvin tai huonosti, niin kaikissa tilanteissa se on silti väärin ja julmaa esikoista kohtaan.
Meilläkin pojat vuoden ikäerolla. Kun kerrottiin toisen vauvan tulosta ihmisten suut loksahtivat auki ja varoiteltiin kuinka rankkaa tulee olemaan. Itse olin juuri kuin ap, onneni kukkuloilla siitä että olin ylipäätään tullut raskaaksi ja esikoinenkin tuntui helpolta hoitaa. Noh, toisen lapsen syntymän jälkeen totuus alkoi valjeta, esikoinen opetteli kävelemään ja kuopus roikkui tississä jos ei huutanut masukipuja. Siinä meni vuosi/kaksikin täysin sumussa. Nyt kun ovat leikki-ikäisiä niin olen kyllä onnellinen pienestä ikäerosta, he ovat parhaat kaverukset ja meillä omaa aikaa miehen kanssa.
Niin ja ap, meillä pojat myös käyvät samoissa harrastuksissa ja käyttävät samoja vaatteita, arki on helppoa nyt :) onnea kovasti odotukseen! T.110
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 19:18"]
105: no eivät varmaan ammattilaiset käske raskautumaan kuukaudessa edellisestä synnytyksestä! Sehän on jo vaarallistakin kropalle, eihän esim. sitä synnytyksen jälkitarkastustakaan ole tehty vielä tuossa vaiheessa, syystä. Kommenttini eivät perustu mihinkään nettikirjoitteluun, vaan ihan tutkimustietoon ja empiiriseen kokemukseen omien lasten (ikäero vajaa kaksi vuotta) ja monien muiden lasten kohdalla.
Entä jos äidille tulee joku paha komplikaatio synnytyksessä kun kroppa ei ole saanut levätä lainkaan edellisen synnytyksen jäljiltä? Isälle jää kaksi alle vuoden ikäistä vauvaa hoidettavaksi. Entä jos syntyvä lapsi on sairas ja vanhemmilla menee kaikki aika sairaalassa vastasyntyneen kanssa? Tai entä jos esikoinen sairastuu vakavasti tms.? Meni hyvin tai huonosti, niin kaikissa tilanteissa se on silti väärin ja julmaa esikoista kohtaan.
[/quote]
AP tässä. Voi sentään, tulin tänne kysymään vinkkejä mutta nyt pitää näköjään käydä jo omaa perhesuunnitteluakin ja synnytystä läpi tuntemattomien kanssa :) Synnytykseni oli helppo ja pääsin kotiin kahden päivän kuluttua. Ei tullut repeämiä tai muuta vastaavaa eikä edes yhtään tikkiä. Jälkivuotoa oli vain viikon. Jälkitarkastus oli 3 vkon kuluttua kun lääkäri itse sitä ehdotti ja sen jälkeen sain harrastaa normaalisti jo liikuntaa. Käyn edelleen säännöllisesti juoksulenkeillä ja vauvan kanssa pitkillä vaunulenkeillä kävellen, paino on sama kuin ennen raskautta ja voin hyvin. En ole sen väsyneempi kuin ennen raskauttakaan.
Aika kohtuutonta peilata kaiken maailman komplikaatioita ja maalailla kuoleman vaaraa vain nyt minun kohdallani. Eiköhän ne riskit ole kaikilla äideillä tiedossa. Kaikki nämä käytiin läpi lääkärin kanssa ja kysyin erityisesti terveydellisistä riskeistä. Hän kehotti yrittämään uutta lasta kun siltä tuntuu, joten kyllä - tämä neuvo saatiin juurikin lääkäriltä jälkitarkastuksessa! :)
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 07:54"]
Uskomattoman vastuutonta, itsekästä ja julmaa esikoista kohtaan. Ettekö osaa käyttää ehkäisyä? Siitä puhutaan jo peruskoulussa, ei tarvitse edes akateemisia opintoja kondomin käyttöön. Hävetkää.
[/quote]
AP tässä. Vauva nukkuu päiväunia ja pääsin lukemaan kommentteja ja vastailemaan. Tiedoksi teille kaikille, jotka luulevat että tämä toinen vauva on vahinko tai täysin suunnittelematon: ette voisi olla enempää väärässä. Kun tulimme ensimmäisen kerran raskaaksi, lääkärimme tiesi jo siinä vaiheessa, että toivoimme vähintään kahta lasta. Kun esikoisen synnytys läheni, keskustelimme avoimesti ehkäisystä ja hän itse kannusti meitä jättämään ehkäisyn pois. Lääkärimme on suuren sairaalan gynekologian laitoksen johtava lääkäri ja taustamme tuntien hänestä tämä oli lääketieteellisesti paras vaihtoehto jos toivomme lisää lapsia. Hänen kauttaan kävimme vielä ennen esikoisen syntymää konsultoimassa kätilöä sekä kahta varhaiskasvatuksen ammattilaista. Näissä konsultaatioissa keskustelimme avoimesti resursseistamme, perhesuunnittelusta, kasvatusperiaatteistamme ja siitä, miten toimisimme, jos toinen lapsi tulisi heti, vähän myöhemmin tai ei ollenkaan. Toivoisin siis, että jättäisitte tällaiset asiattomat kommentit ehkäisystä ym. pois.