Toinen lapsi tulossa, 10 kk ikäeroa

Meillä lapsilla ikäero 1v1kk ja nyt kolmanteen ikäeroa tulossa 1v5kk. Vähän jännittää kyllä! Vanhin on lähes tulkoon pois vaipoista, joten se jo helpottaa!
Pikkuvauva aika oli minusta kaikista helpointa aikaa kun vauva oli paikallaan! :D Kun oppi liikkumaan niin silmät täytyy olla selässäkin. Tsemppiä teille sinne! :)

Te joilla on lapsia pienellä ikäerolla, miten esim. nukkumajärjestelyt? Entä yösyötöt? AP

Hmm.. Kauheasti toivotan jaksamista! Itselläni pojat 1v 1vkon ikäerolla ja tekemistä riittää. Tässä just toivon et saisin enemmän kuin 4,5h unta.
Vinkkinä annan et ota kaikki mahdollinen apu vastaan, käy kävelyllä, opeta vanhempi lapsi omaan huoneeseen ennen toisen tuloa, koita lopettaa yösyömiset (meillä ihan itekseen onneksi 6kk ikäisenä) ja muista olla ressaamatta vaan nauti lapsistasi!

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 22:40"][quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 22:36"]Helpottaa jos isompi oppii potalle ajoissa. Harjoittelun voi aloittaa kun lapsi istuu itse, laittaa ennen ja jälkeen ruokailun. Jotkut päiväkuivia jo vuoden iässä, toisilla menee paaaaaaljon pidempään, mutta ei harjoittelusta haittaa varmaan oo:)
[/quote]
Tämähän on hyvä neuvo, kiitos! Laitetaan työn alle kunhan esikoinen tuosta vähän kasvaa :) AP
[/quote]

Mä olen vahvasti eri mieltä. Ihan oikeasti harva 10kk pottailee sujuvasti. Eli tässä iässä pottailu yleensä vaatii vanhemmilta aika paljon työtä ja viitseliäisyyttä. En väitä, etteikö näin voisi tehdä, mutta viimeisilläni raskaana tai vastasyntyneen äitinä vaihtaisin ehkä kumminkin mielummin kahden lapsen vaipat, kuin kökkisin lisäksi vielä potallakin. Jos siis helppoutta haetaan.

https://fi.m.wiktionary.org/wiki/irlantilaiset_kaksoset

Onnea! Teille on siis tulossa irlantilaiset kaksoset!

Jos tuntuu rankalta, niin kannattaa muistaa, että kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa. Teillä rankin vaihe on ohi todennäköisesti aika nopeasti, vaikka olisikin raskaampi kuin suuremmalla ikäerolla.

Meille tulossa 4,5 vuotta lasten ikäeroksi. Sellainen ikäero saatiin (lasten saaminen ei ole aina itsestäänselvää). On tämäkin ihan hyvä tahti. :)

Ja pääasia, mistä kannattaa olla onnellinen on se, että kun kerran haluatte useamman kuin yksi lasta, niin toiveenne toteutuu. Onnea odotukseen!

Ensiksi ONNEA kovasti! Minä olen kahden pojan äiti joilla on ikäeroa vähän alta 11. :) Kuopus täyttää vuoden ja esikoinen ensikuun lopussa kaksi. Onhan tämä haastavaa välillä mutta silti niin ihanaa. Lapsista on jo nyt kasvaneet toisilleen niin tärkeät ja päivä päivältä alkavat enemmän leikkimään yhdessä. :) Ulkoilu on helpottunut kun kuopus kävelee jo hyvin, ja pojista on toisilleen niin paljon seuraa. Päivän parhaita hetkiä on kun naurattavat toinen toistaan ja on niiiin hauskaa. <3 En vaihtaisi mihinkään, vaikka kyllä meilläkin tuttavat kauhisteli ikäeroa. Siihen totesin vain että kummasti kaksosten vanhempia ei kauhistella. ;) Onnea ja nauttikaa!

No tuossa vaiheessa teillä ei ole vielä harmainta aavistusta siitä mitä se lapsenhoito oikeasti on sitten kun lapsi alkaa liikkua ja tarvitsee oikeaa ruokaa, virikkeitä, leikkikaveria jne. Sittenpä teillä onkin niitä jo kaksi, niin kuka sen isomman vauvan kanssa ehtii olemaan ja tarpeisiinsa vastaamaan...

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 22:46"]Te joilla on lapsia pienellä ikäerolla, miten esim. nukkumajärjestelyt? Entä yösyötöt? AP
[/quote]

No eiköhän akateeminen tiiä itse parhaiten.

Pidä kiinni rytmistä. Se helpottaa elämää ja vauva solahtaa muun perheen rytmiin melko vaivatta. Mä nukuttaisin vauvan vieressä ja isä hoitais esikoisen sivuvaunussa omalla puolellaan. Osta hyvät tuplat, joissa kummallakin tilaa. Onnea matkaan! Lapset on pieniä vain hetken. Muista se sinä aamuna kun on joskus rankkaa:) niin ja koita rytmittää yhtä aikaa päiväunille. Näin saat pienen hetken päivällä itselle. Sillä taas jaksaa.

Rutiinit auttavat, kun on selvä päiväjärjestys. Nukkumaan menot ruokailut, ulkoilut ym.

Hyvin sujuu tsemppiä!

Kiittos kaikille twille jotka jaoitte oman kokemuksenne - onhan meitä muitakin :) Harmittaa tietysti kommentit, joissa surkutellaan lapsiraukkoja. Pelottaa, jos tämä onkin ollut väärä päätös kun niin moni arvostelee tällä palstalla. Onneksi meillä on hyvä tukiverkosto ja vahva parisuhde turvana. Itse jään kotiin pidemmäksi aikaa jotta ehdin keskittyälapsiin. Mies pystyy myös lyhentämään työaikaansa. AP

Kolme lasta 2v ja 2kuukaudessa. Isän asema on todella tärkeä. Itseasiassa kuulostaa ehkä pahemmalta mitä se oikeasti on. Meidän lapsilla on onneksi paljon rakastavia aikuisia meidän vanhempien lisäksi. Lapset ovat sulattaneet monen ihmisen sydämmet ja saavat paljon huomiota myös mm kaupungilla. Tietenkin väsyttää välillä mut otan välillä omaa aikaa. Nautin suunnattomasti jokaisesta lapsesta! En usko et lapsi on kärsinyt kun on tullut vauva.. Ehkä eka viikon lapsi on ollut takertuvaisempi minuun (voi myös johtua pitkästä erosta kun olin sairaalassa).Nyt pidetään vähän taukoa mutta tuskin on lapsiluku viel täynä.

Minun pikkuveljilläni on 10kk ikäeroa, ja samoin isälläni ja hänen veljellään. Kannattaa koittaa löytää joku halpa varasisko tai -veli, joka voisi vähän lasten kanssa autella. Meistä oli vanhemmille iso apu. Sama homma veljieni isosiskosta. Onnea ja menestystä :)

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 23:00"]Kiittos kaikille twille jotka jaoitte oman kokemuksenne - onhan meitä muitakin :) Harmittaa tietysti kommentit, joissa surkutellaan lapsiraukkoja. Pelottaa, jos tämä onkin ollut väärä päätös kun niin moni arvostelee tällä palstalla. Onneksi meillä on hyvä tukiverkosto ja vahva parisuhde turvana. Itse jään kotiin pidemmäksi aikaa jotta ehdin keskittyälapsiin. Mies pystyy myös lyhentämään työaikaansa. AP
[/quote] Lapsia on turha surkutella. Lapsia on tehty lyhyillä ikäeroilla kautta aikojen. Toisen kanssa on hyvä ja turvallinen kasvaa. Paljon onnea!

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 23:02"]Minun pikkuveljilläni on 10kk ikäeroa, ja samoin isälläni ja hänen veljellään. Kannattaa koittaa löytää joku halpa varasisko tai -veli, joka voisi vähän lasten kanssa autella. Meistä oli vanhemmille iso apu. Sama homma veljieni isosiskosta. Onnea ja menestystä :)
[/quote]
Meillä käy kerran viikossa siivooja. Viikonloppuisin teemme usein isot satsit ruokaa pakkaseen, helpottaa arkea. Anoppi auttelisi mielellään enemmänkin lastenhoidossa ja kodin töissä mutta hoidamme vauvaa ihan mieluusti itsekin. Jatkossa hänestä on takuulla korvaamaton apu. AP

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 22:51"]

No tuossa vaiheessa teillä ei ole vielä harmainta aavistusta siitä mitä se lapsenhoito oikeasti on sitten kun lapsi alkaa liikkua ja tarvitsee oikeaa ruokaa, virikkeitä, leikkikaveria jne. Sittenpä teillä onkin niitä jo kaksi, niin kuka sen isomman vauvan kanssa ehtii olemaan ja tarpeisiinsa vastaamaan...

[/quote]

Miksi esikoisen osaa aina surkutellaan? Myöhemmistä lapsista kukaan ei saa koskaan olla vanhempiensa ainoa huomion kohde, pitää taistella huomiosta muiden sisarusten kanssa. Esikoinenhan on etuoikeutettu!

Kylläpä on taas outoja kommentteja. Kuinka moni teistä kommentoisi ap:lle kasvokkain noin ilkeästi? 

Onnittelut ap! Kahden alle 1-vuotiaan kanssa on varmasti omat haasteensa, mutta varmasti pärjäätte. Meillä esikoisen ja toisen lapsen välillä on 1,5v. ja ihan hyvin meni (ovat jo aikuisia, siksi imperfekti). Kummastelen niitä arvioita, joiden mukaan ei ehdi huomioida kahta pientä. Miten niin ei ehdi? Eikös sitä juuri siksi jäädä äitiys- ja vanhempainvapaalle, että ehtii päätoimisesti huolehtia lapsista? 

Meillä kolme ensimmäistä syntyneet vuoden välein ja pari seuraavaa siitä parin vuoden välein. Kiireistä, mutta ihanaa tämä on. Suosittelen:)

Mutta hoidathan lapsesi sitten itse... Aivan liikaa niitä perheitä, joissa isompi onkin hoidossa, koska äiti ei jaksakaan.... Eli jos teet lapset, hoidat ne.

Kyllä siitä selviää! Tunnen perheen, joilla oli viisi alle 4-vuotiasta lasta: 3-vuotias, 2-vuotias, 1-vuotias ja sitten vauva kaksoset. Järjissään srlvisi sekin äiti ja koko perhe. Nyt lapset ovat jo isompia.

On tehty joo, mutta ei se sitä silti poista, ettei ole hyväksi lapselle. Tästä ollut tälläkin palstalla tutkimustuloksia. Ja Suomen kaltaisessa sivistyneessä maassa varsinkin akateemisten ihmisten ehkä olettaisi ymmärtävän sen.

Tottakai se esikoinen on se kärsijä. Nauttii vanhempiensa täydestä jakamattomasta huomiosta ja hups, yhtenä päivänä ei sitten enää nautikaan. Ja mitä vaativampi uusi vauva on, sitä vähemmän positiivista huomiota väsyneiltä vanhemmilta esikoinen saa. Juuri siinä iässä kun alkaa olla valtavan kiinnostunut kaikesta ympäröivästä ja haluaa tehdä ja nähdä koko ajan kaikkea. Ei kymmenkuinen vauva käsitä sellaista. Eivätkä näköjään monet aikuisetkaan.