Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasta köyhänä tajuaa sen, kuinka kiinnostavat harrastukset, terveellinen ruoka ja ylipäänsä sosiaaliseen toimintaan osallistuminen maksaa. Kävely ja luonnossa samoileminen eivät pidemmän päälle tuo elämään sisältöä saatika sosiaalisuutta. Vähävaraisuus ajaa tylsään ja yksitoikkoiseen elämään. Yksinkertaisen ja hitaan elämän ylistäminen ei tuo tippaakaan lohdutusta, jos persoonaltaan on menevä ja nauttii vaihtelusta sekä aktiivisuudesta. Köyhyys ajaa kokemusmaailman ja elämänpiirin supistumiseen. Sen tajuaa sitten, kun rahat ovat vähissä ja tilanne on jatkunut vuosia.  

Se on kauheampaa, jos tippuu köyhäksi kuin että olisi aina ollut köyhä. Jos on lapsesta asti ollut köyhä, on oppinut, että köyhyys on normaalia, eikä häpeä itseään. 

No mä oon ollut lapsena köyhä ja välillä hyvätuloinen ja taas köyhä. En häpeä itseäni. Ja valitsisin jos pitäisi valita niin tämän köyhän elämän. Aktiivinen voi olla köyhänäkin. Likkuntaharrastuksia voi olla, toisiin pitää säästää monta vuotta että saa tamineet.

https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/liikuntavalinelainaus

Se on hyvä että näitä laitetaan eihän köyhä näistä mitään tiedä.

Tuo linkki on kyllä hyödyllinen, en tiennyt, että tämmöistäkin on. Itse olen väliaikaisesti pyörätuolissa, enkä pääse ilman apua ulos, joten olin iloinen, kun eräs tuttava kertoi, että kirjastolla on "kirjakassipalvelu", eli kirjastonhoitaja valikoi asiakkaan mielenkiinnon kohteet huomioiden erän kirjoja, toimittaa ne kotiin, ja vaihtaa kassin uuteen kuukauden kuluttua. Idea on paitsi hyödyllinen myös hauska: kerran kuukaudessa tulee kiva yllätyskassi sellaisella luettavalla, johon ei ehkä muuten olisi törmännytkään! Kirjatoukka kiittää! ☺

On hieman taas eriasia olla väliaikaisesti pyörätuolissa. Tuolloin ei kukaan odota että ennakkoon tietäisi monia siihen liittyviä asioita kun se yllärinä tulee. Köyhyyttä ei voi verrata siihen. Lyhytaikainen tulojen pienuus ei ole mielestäni köyhyyttä. Köyhyys on pitkäaikainen tila, pahenee yl pitkittyessään. Apukeinot pärjäämisen tueksi tulee tutuksi monin tavoin.

Olen +50, ollut jo pitkään sairaseläkkeellä (minimieläke), ja nyt sitten murtui jalkakin. Olen elänyt köyhyysrajan alapuolella siis monia vuosia, yllättävien menojen sattuessa kohdalle olen tt-tuen tarpeessa. En tästä pitkäaikaisesta köyhyydestä huolimatta ollut kuullut kirjastokassipalvelusta, hyvä, että nyt viimein!

Kirjastopalvelu kuulostaa tosi kätevältä! Oli ihan hyvä vinkki, en tiennyt että kirjasto kotiinkuljettaa edes.

Se aiempi virtuaalimatkavinkkikin oli hyvä, aion kokeilla joku päivä.

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä kuopasta, hei! Tarkoitin vain, että oikeasti köyhä vinguttaa sitä korttia ihan eri tahtiin kuin hyväosainen.

 Ei se nyt noinkaan ole. Hyväosoainenkin voi elää kitsaasti. 

Kulutustottumukset ovat jo niin kuopassa, ette oikein pysty oikein mistään säästämään, kiitos vaan neuvosta.

Ja edelleen, minun vaatimattomilla ostoksillani en bonuksia kerrytä, ikävä tuottaa pettymys.

Miten bonuskortti auttaa muuttamaan minun jo todella alhaisia kulutustottumuksia?

Kasvattaako se jotenkin minun kuukaudessa saamaani rahasummaa? Ja kuinka paljon? Anna joku rahallinen esimerkki, että tyhmä köyhä tajuaa.

anna listaus kaikista kuukauden aikana tekemistäsi ostoksista, yksityiskohtaisesti, ei mitään sellaista, että ruokaan 50 euroa, käyttötavaroihin 10 euroa, vaan selkeä yksilöity lista, niin katsotaan. Lisäksi tulot ja tuet ja avustukset.

On se kumma kun oikeasti köyhät kertoo jotain, minkä ovat itse tajunneet todeksi niin hyväosaisten vaan täytyy päkättää vastaan.

tällä palstalla yksikään köyhä ei ole vielä suostunut avamaan köyhyyttään yksityiskohtaisesti, jotta olisimme voineet nähdä omin silmin, että mitään ei oikeasti ole tehtävissä, siksi teihin ei täällä uskota, tai osaamiseenne.

Ketjun tarkoitus ei ole "avata köyhyyttä yksityiskohtaisesti" yhtään kenellekään, hoopoko olet? ☺

AP ehdotti, että puhutaan asioista, jotka vain köyhä ymmärtää. Kukaan ei ole pyytänyt neuvoja, eikä ylipäätään kutsunut ketään omasta mielestään ei-köyhää nillittämään ja päsmäröimään tänne. Perusta oma ketju, esim. "Neuvotaan yhdessä köyhiä". Voitte jatkaa siellä hyödyllisten niksivinkkien jakamista, ja ne köyhät osallistuvat, jotka haluavat.

Se ihminen kyllä pyysi, jolle minä vastasin, joten mene hänelle pillittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että pitää pelätä kutsuja häihin, ylioppilasjuhliin ja muihin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko perheeltä kunnon kenkiä, juhlavaatteita, kukkien ja lahjojen ostamista. Pahimmassa tapauksessa kalliita matkoja juhlapaikalle. Köyhällä on varaa vain arkeen.

noissa tapauksissa voi reippaasti sanoa, että tulisimme mielellämme, mutta taloudellinen tilanne ei mahdollista edes matkakustannuksia. siitä voi aiheutua tilanne, jossa joku tai jotkut nappaavat teidät mukaan ajaessaan kotinne ohi ja juhlien isäntäpari sanoo, että meille saa tulla kaikissa vaatteissa ja tärkeintä on se, että tulette mukaan viettämään mukavaa juhlaa.

Näkee ettet ole ollut köyhä...

sinun kannattaa käydä tarkistuttamassa "näkökykysi"

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasta köyhänä tajuaa sen, kuinka kiinnostavat harrastukset, terveellinen ruoka ja ylipäänsä sosiaaliseen toimintaan osallistuminen maksaa. Kävely ja luonnossa samoileminen eivät pidemmän päälle tuo elämään sisältöä saatika sosiaalisuutta. Vähävaraisuus ajaa tylsään ja yksitoikkoiseen elämään. Yksinkertaisen ja hitaan elämän ylistäminen ei tuo tippaakaan lohdutusta, jos persoonaltaan on menevä ja nauttii vaihtelusta sekä aktiivisuudesta. Köyhyys ajaa kokemusmaailman ja elämänpiirin supistumiseen. Sen tajuaa sitten, kun rahat ovat vähissä ja tilanne on jatkunut vuosia.  

Se on kauheampaa, jos tippuu köyhäksi kuin että olisi aina ollut köyhä. Jos on lapsesta asti ollut köyhä, on oppinut, että köyhyys on normaalia, eikä häpeä itseään. 

No mä oon ollut lapsena köyhä ja välillä hyvätuloinen ja taas köyhä. En häpeä itseäni. Ja valitsisin jos pitäisi valita niin tämän köyhän elämän. Aktiivinen voi olla köyhänäkin. Likkuntaharrastuksia voi olla, toisiin pitää säästää monta vuotta että saa tamineet.

https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/liikuntavalinelainaus

Se on hyvä että näitä laitetaan eihän köyhä näistä mitään tiedä.

Tuo linkki on kyllä hyödyllinen, en tiennyt, että tämmöistäkin on. Itse olen väliaikaisesti pyörätuolissa, enkä pääse ilman apua ulos, joten olin iloinen, kun eräs tuttava kertoi, että kirjastolla on "kirjakassipalvelu", eli kirjastonhoitaja valikoi asiakkaan mielenkiinnon kohteet huomioiden erän kirjoja, toimittaa ne kotiin, ja vaihtaa kassin uuteen kuukauden kuluttua. Idea on paitsi hyödyllinen myös hauska: kerran kuukaudessa tulee kiva yllätyskassi sellaisella luettavalla, johon ei ehkä muuten olisi törmännytkään! Kirjatoukka kiittää! ☺

On hieman taas eriasia olla väliaikaisesti pyörätuolissa. Tuolloin ei kukaan odota että ennakkoon tietäisi monia siihen liittyviä asioita kun se yllärinä tulee. Köyhyyttä ei voi verrata siihen. Lyhytaikainen tulojen pienuus ei ole mielestäni köyhyyttä. Köyhyys on pitkäaikainen tila, pahenee yl pitkittyessään. Apukeinot pärjäämisen tueksi tulee tutuksi monin tavoin.

Olen +50, ollut jo pitkään sairaseläkkeellä (minimieläke), ja nyt sitten murtui jalkakin. Olen elänyt köyhyysrajan alapuolella siis monia vuosia, yllättävien menojen sattuessa kohdalle olen tt-tuen tarpeessa. En tästä pitkäaikaisesta köyhyydestä huolimatta ollut kuullut kirjastokassipalvelusta, hyvä, että nyt viimein!

Ei ollut tarkoitus mollata linkkiäsi. Täällä vaan jaellaan neuvoja ja ohjeita mielinmäärin. Parempi olisi kertoa mistä itse sai apua. Köyhyyteen tuo kijastokassipalvelu ei automaattisesti liity. Pyörätuolipotilas on jo eri juttu. Suonet anteeksi tökeryyteni.

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasta köyhänä tajuaa sen, kuinka kiinnostavat harrastukset, terveellinen ruoka ja ylipäänsä sosiaaliseen toimintaan osallistuminen maksaa. Kävely ja luonnossa samoileminen eivät pidemmän päälle tuo elämään sisältöä saatika sosiaalisuutta. Vähävaraisuus ajaa tylsään ja yksitoikkoiseen elämään. Yksinkertaisen ja hitaan elämän ylistäminen ei tuo tippaakaan lohdutusta, jos persoonaltaan on menevä ja nauttii vaihtelusta sekä aktiivisuudesta. Köyhyys ajaa kokemusmaailman ja elämänpiirin supistumiseen. Sen tajuaa sitten, kun rahat ovat vähissä ja tilanne on jatkunut vuosia.  

Se on kauheampaa, jos tippuu köyhäksi kuin että olisi aina ollut köyhä. Jos on lapsesta asti ollut köyhä, on oppinut, että köyhyys on normaalia, eikä häpeä itseään. 

No mä oon ollut lapsena köyhä ja välillä hyvätuloinen ja taas köyhä. En häpeä itseäni. Ja valitsisin jos pitäisi valita niin tämän köyhän elämän. Aktiivinen voi olla köyhänäkin. Likkuntaharrastuksia voi olla, toisiin pitää säästää monta vuotta että saa tamineet.

https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/liikuntavalinelainaus

Se on hyvä että näitä laitetaan eihän köyhä näistä mitään tiedä.

Tuo linkki on kyllä hyödyllinen, en tiennyt, että tämmöistäkin on. Itse olen väliaikaisesti pyörätuolissa, enkä pääse ilman apua ulos, joten olin iloinen, kun eräs tuttava kertoi, että kirjastolla on "kirjakassipalvelu", eli kirjastonhoitaja valikoi asiakkaan mielenkiinnon kohteet huomioiden erän kirjoja, toimittaa ne kotiin, ja vaihtaa kassin uuteen kuukauden kuluttua. Idea on paitsi hyödyllinen myös hauska: kerran kuukaudessa tulee kiva yllätyskassi sellaisella luettavalla, johon ei ehkä muuten olisi törmännytkään! Kirjatoukka kiittää! ☺

On hieman taas eriasia olla väliaikaisesti pyörätuolissa. Tuolloin ei kukaan odota että ennakkoon tietäisi monia siihen liittyviä asioita kun se yllärinä tulee. Köyhyyttä ei voi verrata siihen. Lyhytaikainen tulojen pienuus ei ole mielestäni köyhyyttä. Köyhyys on pitkäaikainen tila, pahenee yl pitkittyessään. Apukeinot pärjäämisen tueksi tulee tutuksi monin tavoin.

Olen +50, ollut jo pitkään sairaseläkkeellä (minimieläke), ja nyt sitten murtui jalkakin. Olen elänyt köyhyysrajan alapuolella siis monia vuosia, yllättävien menojen sattuessa kohdalle olen tt-tuen tarpeessa. En tästä pitkäaikaisesta köyhyydestä huolimatta ollut kuullut kirjastokassipalvelusta, hyvä, että nyt viimein!

Kirjastopalvelu kuulostaa tosi kätevältä! Oli ihan hyvä vinkki, en tiennyt että kirjasto kotiinkuljettaa edes.

Se aiempi virtuaalimatkavinkkikin oli hyvä, aion kokeilla joku päivä.

Tänä iltana oli upea Sagrada Familia Barcelonassa! Hauskaa ja opettavaistakin oli! Hyvää yötä, jatketaan taas! ❤

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasta köyhänä tajuaa sen, kuinka kiinnostavat harrastukset, terveellinen ruoka ja ylipäänsä sosiaaliseen toimintaan osallistuminen maksaa. Kävely ja luonnossa samoileminen eivät pidemmän päälle tuo elämään sisältöä saatika sosiaalisuutta. Vähävaraisuus ajaa tylsään ja yksitoikkoiseen elämään. Yksinkertaisen ja hitaan elämän ylistäminen ei tuo tippaakaan lohdutusta, jos persoonaltaan on menevä ja nauttii vaihtelusta sekä aktiivisuudesta. Köyhyys ajaa kokemusmaailman ja elämänpiirin supistumiseen. Sen tajuaa sitten, kun rahat ovat vähissä ja tilanne on jatkunut vuosia.  

Se on kauheampaa, jos tippuu köyhäksi kuin että olisi aina ollut köyhä. Jos on lapsesta asti ollut köyhä, on oppinut, että köyhyys on normaalia, eikä häpeä itseään. 

No mä oon ollut lapsena köyhä ja välillä hyvätuloinen ja taas köyhä. En häpeä itseäni. Ja valitsisin jos pitäisi valita niin tämän köyhän elämän. Aktiivinen voi olla köyhänäkin. Likkuntaharrastuksia voi olla, toisiin pitää säästää monta vuotta että saa tamineet.

https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/liikuntavalinelainaus

Se on hyvä että näitä laitetaan eihän köyhä näistä mitään tiedä.

Tuo linkki on kyllä hyödyllinen, en tiennyt, että tämmöistäkin on. Itse olen väliaikaisesti pyörätuolissa, enkä pääse ilman apua ulos, joten olin iloinen, kun eräs tuttava kertoi, että kirjastolla on "kirjakassipalvelu", eli kirjastonhoitaja valikoi asiakkaan mielenkiinnon kohteet huomioiden erän kirjoja, toimittaa ne kotiin, ja vaihtaa kassin uuteen kuukauden kuluttua. Idea on paitsi hyödyllinen myös hauska: kerran kuukaudessa tulee kiva yllätyskassi sellaisella luettavalla, johon ei ehkä muuten olisi törmännytkään! Kirjatoukka kiittää! ☺

On hieman taas eriasia olla väliaikaisesti pyörätuolissa. Tuolloin ei kukaan odota että ennakkoon tietäisi monia siihen liittyviä asioita kun se yllärinä tulee. Köyhyyttä ei voi verrata siihen. Lyhytaikainen tulojen pienuus ei ole mielestäni köyhyyttä. Köyhyys on pitkäaikainen tila, pahenee yl pitkittyessään. Apukeinot pärjäämisen tueksi tulee tutuksi monin tavoin.

Olen +50, ollut jo pitkään sairaseläkkeellä (minimieläke), ja nyt sitten murtui jalkakin. Olen elänyt köyhyysrajan alapuolella siis monia vuosia, yllättävien menojen sattuessa kohdalle olen tt-tuen tarpeessa. En tästä pitkäaikaisesta köyhyydestä huolimatta ollut kuullut kirjastokassipalvelusta, hyvä, että nyt viimein!

Ei ollut tarkoitus mollata linkkiäsi. Täällä vaan jaellaan neuvoja ja ohjeita mielinmäärin. Parempi olisi kertoa mistä itse sai apua. Köyhyyteen tuo kijastokassipalvelu ei automaattisesti liity. Pyörätuolipotilas on jo eri juttu. Suonet anteeksi tökeryyteni.

Kaikki hyvin! ☺

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perheeseen,tai ihmisen elämän astuu sairaudet ja köyhyys ovesta sisään.Lähi suku ja ystävät katoaa elämästäsi sanalla kiire,ei aikaa tavata,ei lopulta soitaakaan!

Tämähän se on. Ihmiset ryntäävät laumana auttamaan ja esiintymään hyväntekijöinä Ukrainaan, mutta kun kaiveltaisiin luurankoja kaapista, eli ne sairauden vuoksi hylätyt ystävät ja sukulaiset, niin loppuisi tekopyhyys nopeasti.

Tässä kohtaa perusteluna on aina ”oman jaksamiseni ja teveyteni vuoksi otan etäisyyttä”. On se hauska kun se terveys kestää pönöttää hyväntekijänä jos oma maine kasvaa.

Ohis. Minun silmäni pyörähtävät myötähäpeästä aina (eli usein), kun näen somepäivityksen, jossa lukee:

"Mahtavaa työtä, tsemppiä auttajille. Minäkin lähtisin auttamaan / antaisin rahaa / majoittaisin hätää kärsivän, mutta kun on nuo lapset / niin vaativa työ / astma / mökkiremppa meneillään."

Toinen ohistelija kommentoi, että osallistuin syksyllä 2015 avustuskuormien lajitteluun, koska a) olin sillä hetkellä vailla työtä, b) omaiseni oli juuri kuollut ja minulla oli pakottava tarve päästä pois kotiseinien sisältä tekemään jotain mielekästä ja c) pysyin oikeasti tilanteen tasalla, eikä tarvinnut elää ja tunnemyrskyillä kotikoneen ääressä somen äärilaitojen luulottelujen varassa. Niistä hommista tuli itselle hyvä olo, mutta tiedostin jo silloin, että se onnistui vain, kun elämässä oli sille juuri sopiva paikka sillä hetkellä. Suruajan vuoksi minusta ei olisi ollut olemaan läheisemmin tekemisissä t urvapaikanhakijoiden kanssa. En todellakaan ole sitä mieltä, että kaikkien työttömien ja suruaikaa elävien pitäisi nyt osallistua niihin töihin - se vain sopi juuri minulle sillä hetkellä. Ne osallistuvat apukäsinä, joilla on siihen riittävästi varaa, terveyttä ja tilaa muulta elämältä!

Vierailija kirjoitti:

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Köyhäily harrastuksena on aivan eri asia kuin koko elämäntilanteen lävistävä köyhyys. Köyhä ymmärtää, että on varakkaan mielestä vaatimatonta syödä hiihtolenkillä eväitä kannonnokassa, mutta silti tapa on yhtä kaukana omasta arjesta kuin kauniit kuvat sisustuslehden sivuilla.

Voi toki köyhälläkin sinänsä olla sukset ja eväät, mutta noin yleisellä tasolla köyhyys ei ole köyhäilyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Köyhäily harrastuksena on aivan eri asia kuin koko elämäntilanteen lävistävä köyhyys. Köyhä ymmärtää, että on varakkaan mielestä vaatimatonta syödä hiihtolenkillä eväitä kannonnokassa, mutta silti tapa on yhtä kaukana omasta arjesta kuin kauniit kuvat sisustuslehden sivuilla.

Voi toki köyhälläkin sinänsä olla sukset ja eväät, mutta noin yleisellä tasolla köyhyys ei ole köyhäilyä.

Ymmärsin kommentin ihan pelkkänä toteamuksena, että kun on elänyt lapsuuden köyhyydessä, niin tapa elää säästeliäästi on jäänyt aikuisuuteenkin, vaikka rahaakin jo olisi. Toisin sanoen elää kuten aina ennenkin, ilman erityistä köyhäilyllä hekumointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Köyhäily harrastuksena on aivan eri asia kuin koko elämäntilanteen lävistävä köyhyys. Köyhä ymmärtää, että on varakkaan mielestä vaatimatonta syödä hiihtolenkillä eväitä kannonnokassa, mutta silti tapa on yhtä kaukana omasta arjesta kuin kauniit kuvat sisustuslehden sivuilla.

Voi toki köyhälläkin sinänsä olla sukset ja eväät, mutta noin yleisellä tasolla köyhyys ei ole köyhäilyä.

Ymmärsin kommentin ihan pelkkänä toteamuksena, että kun on elänyt lapsuuden köyhyydessä, niin tapa elää säästeliäästi on jäänyt aikuisuuteenkin, vaikka rahaakin jo olisi. Toisin sanoen elää kuten aina ennenkin, ilman erityistä köyhäilyllä hekumointia.

Korjaan, että jälkimmäisen lauseen voi jättää pois: pienviljelijäperheen lapsihan kertoo köyhäilevänsä intohimoisesti. En kyllä näe siinä edelleenkään mitään negatiivista. Pitäisikö aina laittaa kaikki raha menemään, jos sitä on?

Vierailija kirjoitti:

Kakun voi leipoa itse. Just tein tiikerikakkua ja laskin että ainekset maksoi 2€. Mutta eihän käy köyhälle.

Olen ollut itsekin köyhä mutta päätin nousta sieltä suosta ja niin nousin.

Ohis

Niin, se maksaa 2 e per kakku jos sulla on jo kaikki valmiina kaapissa. Ja jos sulla ei ole kaapissa kuin vaikkapa puolet tiikerikakun tarpeista, tulee hintaa enemmän. Esim. jauhot 1e, margariini 1,5 e, sokeri 1e.. Pelkästään nuokin tekee jo 3,5 e. ja mieti mitä kaikkea tuosta vielä puuttuu. Se, että niitä voi käyttää myöhemmin muuhunkin ruokaan tai leivontaan, ei auta sillä hetkellä kun taskussa on viikoksi se 5 e.

Tää tuntuu olevan se asia, mikä ihmisiltä unohtuu. Ei auta, että joku nakkisopan annoksen hinta on vaikka alle euro, kun sun pitää ostaa ensin siihen ne kaikki perunat, porkkanat, sipulit ja nakit, ja niitä sä et saa millään eurolla (koska ne pirun nakit maksaa sen pari euroa). Se soppa voi maksaa 5 e kun meet ostamaan niitä tarvikkeita ja sulla ei oo käytössä vaikka kun se euro. Ymmärrätkö? Kauppa ei ehkä ihan ymmärrä, että haluaisit ostaa paketista vain kaksi nakkia sitä sun soppa-annosta varten.

Ja se että ostaessas vaikka sen kilon tai kahen pussin perunaa/porkkanaa/sipulia ja niistä riittää seuraaviinkin ruokiin osa, sä tarviit silti jotain tuohon joka täyttää. Kasvikset on hyviä, mutta ne ei täytä vatsaa pitkään. Ja taas pitäis irrota jostain muutama euro. Toki sellainen joka pärjää linnun annoksilla, pärjää varmasti myös pelkillä kasviksilla.

Oikeasti, jokainen vänkääjä voisi ihan vaikka kokemuksen takia testata elää köyhän elämää. Ei mitään viikkoa, koska sen nyt selviää jokainen, mutta parisen kuukautta. Siinä saisi jo tuntumaa, millaista olisi tuo ruoan ostaminen. Ja toivo toki samalla, ettet tarvitse esim mitään terveyspalveluita tai pakastimenhakureissuja....

Viva la revolution kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pötypuhetta! Köyhyys periytyy, koska köyhälle ei siirry varallisuutta edellisiltä sukupolvilta. Köyhä ei rikastu perimällä omaisuutta.

Varakkuus ja hyväosaisuus periytyy. Varakkaat vanhemmat jakavat lapsilleen rahaa ja ennakkoperintöjä. Osa vanhemmista hankkii lapsilleen jopa omistusasunnon. Hyväosaisten perheitten lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jopa huomattavan määrän omaisuutta.

Varakkaat lapsiperheet asuvat paremmin ja viihtyisämmällä ja turvallisemmalla asuinalueella kuin köyhät ja pienituloiset lapsiperheet. Hyvätuloisten ja varakkaitten perheitten lapsilla on paremmat mahdollisuudet harrastaa ja opiskella. Köyhien perheitten lapsilla on varaa vain ilmaisiin ja hyvin edullisiin harrastuksiin.

Monet köyhien perheitten nuoret joutuvat käymään rahan takia toisen asteen opintojen aikana töissä. Työssäkäynti kuormittaa nuorta entisestään ja ajaa köyhät opiskelijat uupumukseen. On todella raskasta opiskella pitkiä koulupäiviä lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ja tehdä samalla ansiotyötä. Opiskelijat tekevät opintojen ohella raskaita matalapalkka-alan töitä. Sama tahti jatkuu korkeakoulussa, jos köyhän perheen nuori jatkaa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Joten on naurettavaa väittää, että köyhyys ei periydy!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen entinen köyhä, ja nykyinen keskituloinen. Tulin lukemaan, että olisiko jollain ollut samoja kokemuksia kuin itselläni aikoinaan. Ja muutamia olikin, mutta olen aika kauhuissani siitä, että suurin osa on täällä kauhean negatiivisella asenteella.

Joku ehdottaa jotain vinkkiä, niin se ammutaan heti alas, koska "ei kaikilta onnistu" tai "pitäisi ensin olla sitä ja tätä" tai "ei ole realismia minun kohdallani, koska X, Y ja Z". Minusta on ihan selvä asia, että mitään universaalia ratkaisua ei ole. Tai jos olisi, niin se olisi jo kaikilla virastoilla käytössä köyhyyden torjunnassa. Mutta sehän riittää, että joku ajatus toimii jollakin, ei tarvitse toimia kaikilla. Köyhä voi olla loputtomilla eri tavoilla. Mutta ei tarvita välttämättä kuin yksi onnistunut tapa, jonka avulla köyhyydestä joko pääsee kokonaan pois, tai ainakin tehdä köyhyydestä siedettävää ja elämästä parempaa. Miksi pitää niin herkästi heti tyrmätä kaikki ajatukset? Minusta tuntuu siltä, että osa ihmisistä ei edes halua parantaa tilannettaan, vaan he haluavat mieluummin keksiä syitä miksi mitään ei voi tai ei ainakaan kannata tehdä.

Minulle ei olisi sopinut vaikka ehdotettu piirakoiden tms leipominen. Mutta jollekin se toimii. Minulle parempi ratkaisu oli mennä aikuikoulutuskeskuksen kurssille, josta sain pätevyyden ja sen kautta työn. Valitsin alan sen mukaan, mistä ajattelin saavani varmimmin töitä. Muutaman vuoden tein osa-aikahommia. Olisin voinut saada melkein saman tuilla, mutta itsetuntoni kannalta oli parempi, että kävin kuitenkin töissä ja elätin itseni. Sitten hain ja pääsin AMK:hon. Silloin tulot laskivat, kun en pystynyt tekemään niin paljon töissä tunteja. Nuoret opiskelijat välillä piikittelivät senioria, mutta hyvin tulin juttuun heidänkin kanssaan. Usein tuli joku heti kurssin alussa kysymään, että tulenko heidän kanssaan tekemään ryhmätyötä, koska en jaksanut stressata tai hötkyillä turhaan. Oli tavallaan perspektiiviä enemmän. Enkä ollut mitenkään fiksuimmasta päästä, mutta sainpahan kuitenkin paperit pihalle. Ja nyt tosiaan ensimmäistä kertaa elämässä täysiaikaisesti vakitöissä säädyllisellä palkalla. Ensi kesänä on toinen täyspitkä palkallinen kesäloma koko elämäni aikana.

Ei tarvitse löytää sateentekijää. Mutta positiivinen asenne ja avoimuus mahdollisuuksille auttavat pitkälle. Katkeroituminen ja passivoituminen eivät varmasti paranna elämänlaatua mitenkään.

Puhut asiaa.  Köyhyys ei periydy vaan epätoivo.  Kun on yksikin joka kohtelee hyvin ja tartuttaa innostuksensa, on suuri merkitys.

Lisäksi joku harrastus josta tykkää.

Äly on myös pitkäjänteisyyttä.  En ole viisas enempää kuin muut, en vaan antanut periksi.  Raskas työ puuduttaa, silti did it my way.

Se on totta että köyhyys peritään ja vain pieni rikkaiden ryhmä on sellainen jonka ei tarvitse murehtia taloudestaan...

Palaan taas siis mieliaiheeseeni näin  lauantaina ja olen aiemminkin kirjoittanut tästä mutta palaan siis tähän aiheeseen koska mikään ei muutu ja koska hinnat nousevat Suomessa päivittäin järkyttävästi ja sitä on jatkunut jo kaksi vuotta koronarahastuskauden ajan, kyse ei ole siitä että Venäjä-Unkari sota olisi nostanut hintoja vaan hintoja on nostettu kiihtyvällä vauhdilla kahden vuoden ja vuoden aikana ja nämä ovat päätyneet pienten rikkaiden ryhmän taskuihin, tätä media ei tietenkään kerro…

Katsotaanpas tilannetta nyt Suomessa:

-Polttoaine siis maksaa aivan järjettömästi, ennen oli vitsi että polttoaine maksaa 2 euroa / L !!!, eipä ole enää vaan hinta on noussut vuoden aikana valtavasti ja nyt diesel oli 2,4 euroa ja bensiini 2,3 euroa, sulaa hulluutta

-Sähkö maksaa aivan valtavasti jo ja on kaksi eri maksua, siirto ja käyttö joista toiseen ei voi edes koskea ja sähkön hinta on noussut valtavasti koronan aikana

-Käyttövesi maksaa aivan järjettömästi kannattaa kohta ostaa pullovettä tulee halvemmaksi, ja tätä hintanousua on jatkunut pitkään…

-Ruoka ja asuminen maksaa ja kallistuu jatkuvasti, ja esimerkiksi kahvipaketti kohta 6 euroa !!! aivan järjetöntä…

-Terveydenhoidosta maksetaan jo omastakin pussista tilanteesta riippuen

-Koronarahastus-hysteria (rahastukseen täysin keksitty) on maksanut järjettömästi ja jatkuu vieläkin ja sitä tuetaan kaikin tavoin median avustuksella; ja valtava raha on laitettu koronarokotteisiin jotka eivät estä saamasta koronaa ja joista huolimatta saa vakavia oireita koronasta, vuosisadan rahastushuijaus siis…

-Ilmastonmuutos-rahastus-hysteria (samoin rahastukseen täysin keksitty) maksaa järjettömästi, tästä pakko sanoa että varsinkin medioissa on joka viikko kerrottu että kyllä pian on lauhaa kun tätä rahastusta pidetään yllä mutta todellisuudessahan yöpakkaset alkoivat jo Elokuussa mikä oli jo hyvin kylmä ja nyt on ollut kuukausikaupalla pakkasia ja silti medioissa muistetaan kertoa miten lauhaa on jottei rahastusta vain uhattaisi vaikka ulkona on todella kylmää mutta ei voi otsikoida että kylmyys jatkuu kuukaudesta toiseen koska pian tämä älytön rahastus on uhattuna... vuoden keskilämpötila on todella alhainen mutta tätä ei media kerro jotta keksitty rahastus ei lopu… Sähköautojen pakkomyynti oli todellinen farssi Suomessa millä kerättiin rahaa pienelle rikkaiden ryhmälle vaikka sillä ei ole ilmastoon mitään vaikutusta minkään lukujen valossa… etenkin kun samaan aikaan Kiina rakentaa 200 uutta kivihiilivoimalaa… mutta näin se t-o-t-a-l-i-t-a-r-i-s-t-i-n-e-n valtio toimii raha kerätään rikkaiden taskuihin ilman yhtäkään vakuuttavaa perustelua…

-Ja muut maksut ja maksujen maksut

-Ja muut verot ja verojen verot

-ja kaikki valtion omaisuus on myyty enää ei ole kuin rauniot...

Ei jää mitään enää lapsille ja tuleville lapsille... tämä maa ei ole onnellisin vaan onnettomin maa...

Mikä sitten lääkkeeksi: Kaikki puolueet, hallitus, oppositio, eduskunta kerralla vaihtoon muuten nämä vain vaihtelevat paikkojaan muutaman vuoden välein ja rahastus jatkuu entiseen malliin...

Ehdotan kansalaisäänestyksiin siirtymistä, ja eduskunta, oppositio, hallitus, kaikki puolueet lakkautetaan... kuka kannattaa? :)

Nyt kaikki ongelmat on peitetty mediassa tarkoituksella ensin koronahysterian alle ja sitten Unkari-Venäjä sodan alle jotta ei huomattaisi miten karmiva tilanne Suomessa on… se on t-o-t-a-l-i-t-a-r-i-s-m-i = vain yksi sanoma on sallittu - me olemme maailman onnellisimmat uskokaa kun media sanoo sen vaikka totuus peitellään 😊

Asiaa👍

Opiskellessa, kun käteen jää vuokran jälkeen 64 euroa ja (ekat sähköiseen liiketoiminnan kirjat, joita käytti vain muutama luokka Suomessa) alan koulukirja maksoi yli 80 euroa niin sitä oppii tekemään ns. kannattavia diilejä rahan riittämiseksi. Ostimme luokan kanssa yhdessä oppikirjan ja se, kuka pystyi järjestämään edullisimman kopiointipalvelun, sai pitää kirjan. Jaoimme kaikki kulut kirjasta ja kopiopaperiin (koska jonkun mutsi pystyi järjestämään luokalle kopiokoneen, mutta omat paperit piti tuoda). Menimme sen kurssin monisteilla.

Söin niin paljon opiskeluaikana kaurapuuroa, etten voi syödä sitä enää nyt reilu 15 vuotta myöhemminkään.

Vierailija kirjoitti:

Viva la revolution kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pötypuhetta! Köyhyys periytyy, koska köyhälle ei siirry varallisuutta edellisiltä sukupolvilta. Köyhä ei rikastu perimällä omaisuutta.

Varakkuus ja hyväosaisuus periytyy. Varakkaat vanhemmat jakavat lapsilleen rahaa ja ennakkoperintöjä. Osa vanhemmista hankkii lapsilleen jopa omistusasunnon. Hyväosaisten perheitten lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jopa huomattavan määrän omaisuutta.

Varakkaat lapsiperheet asuvat paremmin ja viihtyisämmällä ja turvallisemmalla asuinalueella kuin köyhät ja pienituloiset lapsiperheet. Hyvätuloisten ja varakkaitten perheitten lapsilla on paremmat mahdollisuudet harrastaa ja opiskella. Köyhien perheitten lapsilla on varaa vain ilmaisiin ja hyvin edullisiin harrastuksiin.

Monet köyhien perheitten nuoret joutuvat käymään rahan takia toisen asteen opintojen aikana töissä. Työssäkäynti kuormittaa nuorta entisestään ja ajaa köyhät opiskelijat uupumukseen. On todella raskasta opiskella pitkiä koulupäiviä lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ja tehdä samalla ansiotyötä. Opiskelijat tekevät opintojen ohella raskaita matalapalkka-alan töitä. Sama tahti jatkuu korkeakoulussa, jos köyhän perheen nuori jatkaa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Joten on naurettavaa väittää, että köyhyys ei periydy!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen entinen köyhä, ja nykyinen keskituloinen. Tulin lukemaan, että olisiko jollain ollut samoja kokemuksia kuin itselläni aikoinaan. Ja muutamia olikin, mutta olen aika kauhuissani siitä, että suurin osa on täällä kauhean negatiivisella asenteella.

Joku ehdottaa jotain vinkkiä, niin se ammutaan heti alas, koska "ei kaikilta onnistu" tai "pitäisi ensin olla sitä ja tätä" tai "ei ole realismia minun kohdallani, koska X, Y ja Z". Minusta on ihan selvä asia, että mitään universaalia ratkaisua ei ole. Tai jos olisi, niin se olisi jo kaikilla virastoilla käytössä köyhyyden torjunnassa. Mutta sehän riittää, että joku ajatus toimii jollakin, ei tarvitse toimia kaikilla. Köyhä voi olla loputtomilla eri tavoilla. Mutta ei tarvita välttämättä kuin yksi onnistunut tapa, jonka avulla köyhyydestä joko pääsee kokonaan pois, tai ainakin tehdä köyhyydestä siedettävää ja elämästä parempaa. Miksi pitää niin herkästi heti tyrmätä kaikki ajatukset? Minusta tuntuu siltä, että osa ihmisistä ei edes halua parantaa tilannettaan, vaan he haluavat mieluummin keksiä syitä miksi mitään ei voi tai ei ainakaan kannata tehdä.

Minulle ei olisi sopinut vaikka ehdotettu piirakoiden tms leipominen. Mutta jollekin se toimii. Minulle parempi ratkaisu oli mennä aikuikoulutuskeskuksen kurssille, josta sain pätevyyden ja sen kautta työn. Valitsin alan sen mukaan, mistä ajattelin saavani varmimmin töitä. Muutaman vuoden tein osa-aikahommia. Olisin voinut saada melkein saman tuilla, mutta itsetuntoni kannalta oli parempi, että kävin kuitenkin töissä ja elätin itseni. Sitten hain ja pääsin AMK:hon. Silloin tulot laskivat, kun en pystynyt tekemään niin paljon töissä tunteja. Nuoret opiskelijat välillä piikittelivät senioria, mutta hyvin tulin juttuun heidänkin kanssaan. Usein tuli joku heti kurssin alussa kysymään, että tulenko heidän kanssaan tekemään ryhmätyötä, koska en jaksanut stressata tai hötkyillä turhaan. Oli tavallaan perspektiiviä enemmän. Enkä ollut mitenkään fiksuimmasta päästä, mutta sainpahan kuitenkin paperit pihalle. Ja nyt tosiaan ensimmäistä kertaa elämässä täysiaikaisesti vakitöissä säädyllisellä palkalla. Ensi kesänä on toinen täyspitkä palkallinen kesäloma koko elämäni aikana.

Ei tarvitse löytää sateentekijää. Mutta positiivinen asenne ja avoimuus mahdollisuuksille auttavat pitkälle. Katkeroituminen ja passivoituminen eivät varmasti paranna elämänlaatua mitenkään.

Puhut asiaa.  Köyhyys ei periydy vaan epätoivo.  Kun on yksikin joka kohtelee hyvin ja tartuttaa innostuksensa, on suuri merkitys.

Lisäksi joku harrastus josta tykkää.

Äly on myös pitkäjänteisyyttä.  En ole viisas enempää kuin muut, en vaan antanut periksi.  Raskas työ puuduttaa, silti did it my way.

Se on totta että köyhyys peritään ja vain pieni rikkaiden ryhmä on sellainen jonka ei tarvitse murehtia taloudestaan...

Palaan taas siis mieliaiheeseeni näin  lauantaina ja olen aiemminkin kirjoittanut tästä mutta palaan siis tähän aiheeseen koska mikään ei muutu ja koska hinnat nousevat Suomessa päivittäin järkyttävästi ja sitä on jatkunut jo kaksi vuotta koronarahastuskauden ajan, kyse ei ole siitä että Venäjä-Unkari sota olisi nostanut hintoja vaan hintoja on nostettu kiihtyvällä vauhdilla kahden vuoden ja vuoden aikana ja nämä ovat päätyneet pienten rikkaiden ryhmän taskuihin, tätä media ei tietenkään kerro…

----

Nyt kaikki ongelmat on peitetty mediassa tarkoituksella ensin koronahysterian alle ja sitten Unkari-Venäjä sodan alle jotta ei huomattaisi miten karmiva tilanne Suomessa on… se on t-o-t-a-l-i-t-a-r-i-s-m-i = vain yksi sanoma on sallittu - me olemme maailman onnellisimmat uskokaa kun media sanoo sen vaikka totuus peitellään 😊

Asiaa👍

Venäjä-Unkari-sota? Miksi niin moni sekoittaa Ukrainan ja Unkarin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Köyhäily harrastuksena on aivan eri asia kuin koko elämäntilanteen lävistävä köyhyys. Köyhä ymmärtää, että on varakkaan mielestä vaatimatonta syödä hiihtolenkillä eväitä kannonnokassa, mutta silti tapa on yhtä kaukana omasta arjesta kuin kauniit kuvat sisustuslehden sivuilla.

Voi toki köyhälläkin sinänsä olla sukset ja eväät, mutta noin yleisellä tasolla köyhyys ei ole köyhäilyä.

Ymmärsin kommentin ihan pelkkänä toteamuksena, että kun on elänyt lapsuuden köyhyydessä, niin tapa elää säästeliäästi on jäänyt aikuisuuteenkin, vaikka rahaakin jo olisi. Toisin sanoen elää kuten aina ennenkin, ilman erityistä köyhäilyllä hekumointia.

Korjaan, että jälkimmäisen lauseen voi jättää pois: pienviljelijäperheen lapsihan kertoo köyhäilevänsä intohimoisesti. En kyllä näe siinä edelleenkään mitään negatiivista. Pitäisikö aina laittaa kaikki raha menemään, jos sitä on?

Miksi pitää mennä toiseen ääripäähän, eli "laittaa kaikki raha menemään"?  Köyhän elämä ei todellakaan ole tuota mustavalkoajattelua "nuuka/tuhluri", vaan päivittäistä selviytymistä sillä mitä on juuri nyt.

Köyhää ei haittaisi yhtään vaikka köyhäilijä kävisi hiihtolenkilllään lettukahvilassa kaakaolla, koska senkin pitäjä voi olla pienituloinen, joka yrittää työllistää  sesonkikahvilalla itseään.  Jos hiihtelijä ajattelee näyttävänsä köyhälle esimerkkiä, kun syö eväitä kannonnokassa, niin kiitos ei, ei tarvitse.  Köyhä ei samaistu tilanteeseen yhtään enempää kuin lukiessaan lehdestä herttuatar Meghanin vieraillleen kodittomien luona kadulla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että pitää pelätä kutsuja häihin, ylioppilasjuhliin ja muihin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko perheeltä kunnon kenkiä, juhlavaatteita, kukkien ja lahjojen ostamista. Pahimmassa tapauksessa kalliita matkoja juhlapaikalle. Köyhällä on varaa vain arkeen.

noissa tapauksissa voi reippaasti sanoa, että tulisimme mielellämme, mutta taloudellinen tilanne ei mahdollista edes matkakustannuksia. siitä voi aiheutua tilanne, jossa joku tai jotkut nappaavat teidät mukaan ajaessaan kotinne ohi ja juhlien isäntäpari sanoo, että meille saa tulla kaikissa vaatteissa ja tärkeintä on se, että tulette mukaan viettämään mukavaa juhlaa.

Olen eri, mutta ohiksena:

ONHAN tuo nyt aika nöyryyttävää alkaa selittämään jotain tuollaista ja mennä juhlapaikalle rääsyissä sekä jonkun hyvä päivän tutun ilmaisilla bensoilla, kun muilla hienot tamineet yms. Äärimmäisenä poikkeuksena voisi jollekin hyvin läheiselle (huom, hyvin läheiselle) ihmiselle kertoa tilanteen.

miten niin nöyryyttävää, tässähän on pitkin ketjua köyhien toimesta sanottu ettei köyhyyttä tarvitse hävetä. Tottakai juhliin saa mennä arkivaatteissa tai vaikka rääsyissäkin ja tottakai voi mennä jonkun hyvänpäivän tutun kyydillä, jos hän itse kutsuu mukaansa. PArhaimmillaan tuollainenkin matka sitten tuo mukanaan työmahdollisuuden, kaikenlaista voi tapahtua, kun uskaltaa elää omaa elämäänsä ja rehellisesti.

Köyhyys ei ole vapaaehtoinen elämäntavan valinta, kuten goottilarppaus tai herätysliike, jonka vuoksi pukeudutaan tietyllä tavalla ja käyttäydytään sen mukaisesti.  Et mene juhliin, että sinua kohdeltaisiin siellä köyhänä.  Jokainen haluaa olla juhlassa se mikä on, sisar, veli, kummi, ystävä, työkaveri tms. ja kun köyhänä ei ole varaaa sen juhlan kuluihin, niin siksi sinne ei halua mennä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä elin lapsena köyhässä pienviljelijäperheessä onnellisesti tietämättä, että olin köyhä. Kituuttelin opiskeluvuodet. Nyt olen "keskiluokassa" ja on kiva velaton koti, muuta omaisuutta ja osakkeitakin, mutta köyhäilen intohimoisesti opitun tavan vuoksi. Parsin sukat. En käy kampaajalla, vaan leikkaan itse latvat. Kuivaan omenia talveksi ja syön talkkunaa välipalaksi. Luksusta elämään on murtomaahiihto lähiseudulla ja eväät kannon päällä.

Köyhäily harrastuksena on aivan eri asia kuin koko elämäntilanteen lävistävä köyhyys. Köyhä ymmärtää, että on varakkaan mielestä vaatimatonta syödä hiihtolenkillä eväitä kannonnokassa, mutta silti tapa on yhtä kaukana omasta arjesta kuin kauniit kuvat sisustuslehden sivuilla.

Voi toki köyhälläkin sinänsä olla sukset ja eväät, mutta noin yleisellä tasolla köyhyys ei ole köyhäilyä.

Ymmärsin kommentin ihan pelkkänä toteamuksena, että kun on elänyt lapsuuden köyhyydessä, niin tapa elää säästeliäästi on jäänyt aikuisuuteenkin, vaikka rahaakin jo olisi. Toisin sanoen elää kuten aina ennenkin, ilman erityistä köyhäilyllä hekumointia.

Korjaan, että jälkimmäisen lauseen voi jättää pois: pienviljelijäperheen lapsihan kertoo köyhäilevänsä intohimoisesti. En kyllä näe siinä edelleenkään mitään negatiivista. Pitäisikö aina laittaa kaikki raha menemään, jos sitä on?

Miksi pitää mennä toiseen ääripäähän, eli "laittaa kaikki raha menemään"?  Köyhän elämä ei todellakaan ole tuota mustavalkoajattelua "nuuka/tuhluri", vaan päivittäistä selviytymistä sillä mitä on juuri nyt.

Köyhää ei haittaisi yhtään vaikka köyhäilijä kävisi hiihtolenkilllään lettukahvilassa kaakaolla, koska senkin pitäjä voi olla pienituloinen, joka yrittää työllistää  sesonkikahvilalla itseään.  Jos hiihtelijä ajattelee näyttävänsä köyhälle esimerkkiä, kun syö eväitä kannonnokassa, niin kiitos ei, ei tarvitse.  Köyhä ei samaistu tilanteeseen yhtään enempää kuin lukiessaan lehdestä herttuatar Meghanin vieraillleen kodittomien luona kadulla.  

Huvittaa aina suunnattomasti, miten parempituloiset ovat niin äärimmäisen säästeliäitä, eivät tuhlaa mihinkään, ottavat aina eväät joka paikkaan, eivätkä tee mitään, mihin kuluisi rahaa. Aivan naurettavia väitteitä. Joku ne kaikki tavarat kaupoista ostaa ja joku kai matkusteleekin, sisustaa ja remontoi, käy kuppiloissa ja muuta "turhaa" ja villi arvaukseni on, että ne eivät ole köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perheeseen,tai ihmisen elämän astuu sairaudet ja köyhyys ovesta sisään.Lähi suku ja ystävät katoaa elämästäsi sanalla kiire,ei aikaa tavata,ei lopulta soitaakaan!

Tämähän se on. Ihmiset ryntäävät laumana auttamaan ja esiintymään hyväntekijöinä Ukrainaan, mutta kun kaiveltaisiin luurankoja kaapista, eli ne sairauden vuoksi hylätyt ystävät ja sukulaiset, niin loppuisi tekopyhyys nopeasti.

Tässä kohtaa perusteluna on aina ”oman jaksamiseni ja teveyteni vuoksi otan etäisyyttä”. On se hauska kun se terveys kestää pönöttää hyväntekijänä jos oma maine kasvaa.

Ohis. Minun silmäni pyörähtävät myötähäpeästä aina (eli usein), kun näen somepäivityksen, jossa lukee:

"Mahtavaa työtä, tsemppiä auttajille. Minäkin lähtisin auttamaan / antaisin rahaa / majoittaisin hätää kärsivän, mutta kun on nuo lapset / niin vaativa työ / astma / mökkiremppa meneillään."

Toinen ohistelija kommentoi, että osallistuin syksyllä 2015 avustuskuormien lajitteluun, koska a) olin sillä hetkellä vailla työtä, b) omaiseni oli juuri kuollut ja minulla oli pakottava tarve päästä pois kotiseinien sisältä tekemään jotain mielekästä ja c) pysyin oikeasti tilanteen tasalla, eikä tarvinnut elää ja tunnemyrskyillä kotikoneen ääressä somen äärilaitojen luulottelujen varassa. Niistä hommista tuli itselle hyvä olo, mutta tiedostin jo silloin, että se onnistui vain, kun elämässä oli sille juuri sopiva paikka sillä hetkellä. Suruajan vuoksi minusta ei olisi ollut olemaan läheisemmin tekemisissä t urvapaikanhakijoiden kanssa. En todellakaan ole sitä mieltä, että kaikkien työttömien ja suruaikaa elävien pitäisi nyt osallistua niihin töihin - se vain sopi juuri minulle sillä hetkellä. Ne osallistuvat apukäsinä, joilla on siihen riittävästi varaa, terveyttä ja tilaa muulta elämältä!

Sinulta meni nyt asian ydin ohi. Sinä osallistuit, kun sinulla oli tilaisuus. Toiset taas eivät osallistu, ja sekin on OK. Myötähäpeää herättävät ne, jotka yrittävät kerätä kunniaa itselleen kertomalla, että totta kai osallistuisivat, mutta kun tämä tekosyy nyt estää sen. Sellainen vanhanmallinen "I have to wash my hair" -selitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä kuopasta, hei! Tarkoitin vain, että oikeasti köyhä vinguttaa sitä korttia ihan eri tahtiin kuin hyväosainen.

 Ei se nyt noinkaan ole. Hyväosoainenkin voi elää kitsaasti. 

Kulutustottumukset ovat jo niin kuopassa, ette oikein pysty oikein mistään säästämään, kiitos vaan neuvosta.

Ja edelleen, minun vaatimattomilla ostoksillani en bonuksia kerrytä, ikävä tuottaa pettymys.

Miten bonuskortti auttaa muuttamaan minun jo todella alhaisia kulutustottumuksia?

Kasvattaako se jotenkin minun kuukaudessa saamaani rahasummaa? Ja kuinka paljon? Anna joku rahallinen esimerkki, että tyhmä köyhä tajuaa.

anna listaus kaikista kuukauden aikana tekemistäsi ostoksista, yksityiskohtaisesti, ei mitään sellaista, että ruokaan 50 euroa, käyttötavaroihin 10 euroa, vaan selkeä yksilöity lista, niin katsotaan. Lisäksi tulot ja tuet ja avustukset.

On se kumma kun oikeasti köyhät kertoo jotain, minkä ovat itse tajunneet todeksi niin hyväosaisten vaan täytyy päkättää vastaan.

tällä palstalla yksikään köyhä ei ole vielä suostunut avamaan köyhyyttään yksityiskohtaisesti, jotta olisimme voineet nähdä omin silmin, että mitään ei oikeasti ole tehtävissä, siksi teihin ei täällä uskota, tai osaamiseenne.

Siis onko teillä jokin lista valmiina mitä voi esitellä muille?

Ei valmiina tietenkään, mutta pitäähän sitä sen verran vaivautua, että kaivaa esille kuitit ja tiliotteet ja naputtelee hankinnat ja niiden summat tänne nettipalstalle, jotta tuo valopää saisi päivittelemistä.

"Ei ole vielä suostunut avaaman köyhyyttään yksityiskohtaisesti" on kyllä niin veemäinen ilmaus, että sen suustaan päästäneelle toivoisi vähintään syyhyä kesän ajaksi.