32v mies, ei koulutusta

Itse perustin yrityksen nuorena, sekä sen jälkeen tein johtotason tehtäviä joihin pätevyys tuli työn kautta opittuna, eikä koulun penkillä istuskellen. Jokainen sitten tavallaan ..

T: Mies

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:38"]Itse perustin yrityksen nuorena, sekä sen jälkeen tein johtotason tehtäviä joihin pätevyys tuli työn kautta opittuna, eikä koulun penkillä istuskellen. Jokainen sitten tavallaan ..

T: Mies

 
[/quote]
Eri asia tämäkin.

"Nykyurheilijoilla käsittääkseni on yleensä ihan ok koulutustaso, valmentajatkin tajuavat että suojatit putoavat tyhjän päälle jos treenaukseen rinnalla ei käydä kouluja. Sitä paitsi ammattiurheilu on jo itsessään työ ja monet voivat jatkaa siitä valmentajina." - Tämä lienee totta. - Omasta lähipiiristäni kun ajattelen eniten urhelleita niin lähes poikkeuksetta he ovat ollaat muutenkin aktiivisia. Mutta paljon on myös kiittäminen nuorten vanhempia, jotka ovat huolehtineet, että myös koulutukseen tulee panostaa. Pelkkään huippu-urheiluun keskittyminen ja siinä taloudellisen toimeentulon hankkiminen on monella tavoin ja yskinkertaistaen sanottuna riski.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:38"]Itse perustin yrityksen nuorena, sekä sen jälkeen tein johtotason tehtäviä joihin pätevyys tuli työn kautta opittuna, eikä koulun penkillä istuskellen. Jokainen sitten tavallaan .. T: Mies   [/quote] Eri asia tämäkin.

[/quote]

Millä tavalla eri asia? .. ethän sinä tiedä miehen tavoitteita elämässään. Ne selviävät ainoastaan häneltä kysymällä, ei palstalla. 

Tietenkin kun omalla urakehitykselläni olin noussut tarpeeksi korkealle niin kaverit alkoivat kuittailemaan ns. positiivisesti. Eräskin ystävä joka teki sähköalan hommia kertoi illan istujaisissa olevansa johtotehtävissä. Vähän aikaa meni kelatessa, että oletko saanut ylennyksen. No, ei vaan ystäväni sanoi koko päivän vetäneensä johtoja yhteen työkohteeseen.

T: Mies

32-vuotias, ei koulutusta, ei ammattia, koko ikänsä työtön. Myös koko loppuikänsä, sillä ei noilla spekseillä työtä saa jatkossakaan. Mieti nyt vähän, ap.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:38"]Itse perustin yrityksen nuorena, sekä sen jälkeen tein johtotason tehtäviä joihin pätevyys tuli työn kautta opittuna, eikä koulun penkillä istuskellen. Jokainen sitten tavallaan .. T: Mies   [/quote] Eri asia tämäkin.

[/quote]

Millä tavalla eri asia? .. ethän sinä tiedä miehen tavoitteita elämässään. Ne selviävät ainoastaan häneltä kysymällä, ei palstalla. 

Tietenkin kun omalla urakehitykselläni olin noussut tarpeeksi korkealle niin kaverit alkoivat kuittailemaan ns. positiivisesti. Eräskin ystävä joka teki sähköalan hommia kertoi illan istujaisissa olevansa johtotehtävissä. Vähän aikaa meni kelatessa, että oletko saanut ylennyksen. No, ei vaan ystäväni sanoi koko päivän vetäneensä johtoja yhteen työkohteeseen.

T: Mies

 
[/quote]
Eri asia siten, että aloituksen mies on ollut enimmäkseen työtön, sinä taas työllistänyt itsesi. Miehellä voi toki olla tavoitteita, mutta eipä hän näytä niihin 32 vuoden ikään mennessä juuri lainkaan edistyneen.

Älä kuuntele näitä katkeria av mammoja. Tutustu mieheen ennnen kuin tuomitset. M34

Mies: Lähes koko elämänsä työtön vs. oma firma ja johtotehtävät. Sillä lailla eri asia.

Ei jatkoon.

Oot löytäny mielestäsi kohteliaan ja fiksun miehen? Tutustu hyvä nainen. 

Kyllä terve ihminen kykenee opiskella itselle jonkun tutkinnon, vaikka sitten myöhemmin vanhempana. Jos ei tuohon ikään mennessä ole saanut aikaan, ei varmasti myöhemminkään. Ja jos noin tärkeää asiaa ei ole saanut hoidettua, mieti miten vaikeaa kaikki tärkeät perusasiat on. Pysy erossa, kyllä se äijä jonkun pulinaisen saa jostain.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 01:48"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:46"]

32-vuotias, ei koulutusta, ei ammattia, koko ikänsä työtön. Myös koko loppuikänsä, sillä ei noilla spekseillä työtä saa jatkossakaan. Mieti nyt vähän, ap.

[/quote]

hän on mustalainen.
[/quote]

Jos on mustalainen, unohda. Muussa tapauksessa ei pidä tuomita valmiiksi vaan ottaa hiukan enemmän selvää miehen persoonasta ja tavoitteista.

Tulee mieleen että olisko masentunut tai joku sosiaalisten tilanteiden pelko syynä taustoihin? Vaikka voihan syyt olla ties mitä. Ei itsellänikään ole mikään kehuttava menneisyys työn ja koulutuksen osalta, olen 30v. ja kaksi ammattitutkintoa ja työkokemusta vain muutama vuosi yhteensä, kun ollut vaan lyhyitä pätkätöitä ja sitten työharjoittelut päälle... Mutta mulla olikin luovutusmentaliteetti ja masennusoireet toisen sairauden vuoksi, kaipa lannistuin kun en töitä saanut että en vaan jaksanut sitten enää yrittää. Tympinyt kun toiset vie työpaikat suhteilla vaikka niillä ei olisi mitään koulutusta tai kokemusta, silti monet vaan porskuttaa. Nyt onkin sitten vaikeaa saada töitä vaikka kuinka tosissaan yrittää kun cv on huono eikä ole tullut opiskeltua pidemmälle:/ Työn silti aina olen hoitanut niin hyvin kuin vaan olen osannut. Nyt on tosi vaikeaa saada töitä, ainoat haastattelut joihin olen päässyt on oman alani ulkopuolelta, vaikka omalta alalta kaksi tutkintoa ja työkokemus pääasiassa samalta alalta... Eli sen miehen voi olla haastavaa saada tulevaisuus kuosiin, mutta jos nyt alkaa yrittämään niin on vielä mahdollisuus. Ainakin matalapalkkaisempiin duuneihin. Kyllä nyt joku koulu pitäisi saada suoritettua kuitenkin tai edes jotain työtä, jos ei halua olla ikäänsä työtön. Uskon ettei kukaan halua sellaisiin kenkiin ja itsenikään kenkiin. 

Mutta ihmisen hyvyydestä tuo ei kerro mitään, eli kyseessä voi olla huipputyyppi jolla on omat syynsä/ongelmansa miksi ei ole "saavuttanut" noita asioita. Ei ihmistä minusta pidä luokitella sen mukaan mitä tekee vai tekeekö mitään, elämä voi yllättää meidät kaikki joskus. En minäkään suunnitellut tällaista elämää, mutta sille ei aina voi mitään ettei kaikki mene kuten on toivonut. Ihminen ei silti ole työnsä vaikka Suomessa niin halutaankin ajatella. Minä opiskelen tällä hetkellä yliopistossa ja etsin töitä, en ole ihmisenä sen erilaisempi, olen sitten työtön amis tai yliopistosta aikanaan valmistunut ja todennäköisesti alan hommissa. Ihmiset vaan kummasti tekevät omituisia päätelmiä ja vertailevat, jos 35v. sanoo "että olen työtön ja ammattikoulun käynyt" tai vastaavasti "olen maisteri ja alani töissä". Sama persoona siellä silti on ja sama ihminen, luonne ja sielu.

Ehkä kannattaisi tutustua ihmiseen ihmisenä, ei titteliin.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 02:06"]

Tulee mieleen että olisko masentunut tai joku sosiaalisten tilanteiden pelko syynä taustoihin? Vaikka voihan syyt olla ties mitä. Ei itsellänikään ole mikään kehuttava menneisyys työn ja koulutuksen osalta, olen 30v. ja kaksi ammattitutkintoa ja työkokemusta vain muutama vuosi yhteensä, kun ollut vaan lyhyitä pätkätöitä ja sitten työharjoittelut päälle... Mutta mulla olikin luovutusmentaliteetti ja masennusoireet toisen sairauden vuoksi, kaipa lannistuin kun en töitä saanut että en vaan jaksanut sitten enää yrittää. Tympinyt kun toiset vie työpaikat suhteilla vaikka niillä ei olisi mitään koulutusta tai kokemusta, silti monet vaan porskuttaa. Nyt onkin sitten vaikeaa saada töitä vaikka kuinka tosissaan yrittää kun cv on huono eikä ole tullut opiskeltua pidemmälle:/ Työn silti aina olen hoitanut niin hyvin kuin vaan olen osannut. Nyt on tosi vaikeaa saada töitä, ainoat haastattelut joihin olen päässyt on oman alani ulkopuolelta, vaikka omalta alalta kaksi tutkintoa ja työkokemus pääasiassa samalta alalta... Eli sen miehen voi olla haastavaa saada tulevaisuus kuosiin, mutta jos nyt alkaa yrittämään niin on vielä mahdollisuus. Ainakin matalapalkkaisempiin duuneihin. Kyllä nyt joku koulu pitäisi saada suoritettua kuitenkin tai edes jotain työtä, jos ei halua olla ikäänsä työtön. Uskon ettei kukaan halua sellaisiin kenkiin ja itsenikään kenkiin.

Kuten tuolla ylempänä totesin: motivaation itsensä parantamiseen voi vielä löytää, mutta ei se tuolla iällä ja työkokemuksella tule sitä todellista tilannetta muuttamaan. Jonkun mielestä tilanne olisi parempi, jos esim. tämä ihminen vaikka opiskelisi, mutta se om silti vähän kuin laittaisi huulipunaa sialle. Ehkä tässä tapauksessa mies on vain tunnustanut realiteetit ja päättänyt keskittyä elämässä muihin asioihin.

Mutta ihmisen hyvyydestä tuo ei kerro mitään, eli kyseessä voi olla huipputyyppi jolla on omat syynsä/ongelmansa miksi ei ole "saavuttanut" noita asioita. Ei ihmistä minusta pidä luokitella sen mukaan mitä tekee vai tekeekö mitään, elämä voi yllättää meidät kaikki joskus. En minäkään suunnitellut tällaista elämää, mutta sille ei aina voi mitään ettei kaikki mene kuten on toivonut. Ihminen ei silti ole työnsä vaikka Suomessa niin halutaankin ajatella. Minä opiskelen tällä hetkellä yliopistossa ja etsin töitä, en ole ihmisenä sen erilaisempi, olen sitten työtön amis tai yliopistosta aikanaan valmistunut ja todennäköisesti alan hommissa. Ihmiset vaan kummasti tekevät omituisia päätelmiä ja vertailevat, jos 35v. sanoo "että olen työtön ja ammattikoulun käynyt" tai vastaavasti "olen maisteri ja alani töissä". Sama persoona siellä silti on ja sama ihminen, luonne ja sielu.

Ehkä kannattaisi tutustua ihmiseen ihmisenä, ei titteliin.

Kyllä, mutta ei ihmistä useinkaan tässä maailmassa noin ,ääritellä. En minä ainakaan kehtaa todellista tilannettani kertoa, sillä pelkään ihmisten reaktiota. Häpeän itseäni, enkä siis edes tässä tilanteessa voisi olla ihmisenä hyvä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 02:15"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 02:06"]

Tulee mieleen että olisko masentunut tai joku sosiaalisten tilanteiden pelko syynä taustoihin? Vaikka voihan syyt olla ties mitä. Ei itsellänikään ole mikään kehuttava menneisyys työn ja koulutuksen osalta, olen 30v. ja kaksi ammattitutkintoa ja työkokemusta vain muutama vuosi yhteensä, kun ollut vaan lyhyitä pätkätöitä ja sitten työharjoittelut päälle... Mutta mulla olikin luovutusmentaliteetti ja masennusoireet toisen sairauden vuoksi, kaipa lannistuin kun en töitä saanut että en vaan jaksanut sitten enää yrittää. Tympinyt kun toiset vie työpaikat suhteilla vaikka niillä ei olisi mitään koulutusta tai kokemusta, silti monet vaan porskuttaa. Nyt onkin sitten vaikeaa saada töitä vaikka kuinka tosissaan yrittää kun cv on huono eikä ole tullut opiskeltua pidemmälle:/ Työn silti aina olen hoitanut niin hyvin kuin vaan olen osannut. Nyt on tosi vaikeaa saada töitä, ainoat haastattelut joihin olen päässyt on oman alani ulkopuolelta, vaikka omalta alalta kaksi tutkintoa ja työkokemus pääasiassa samalta alalta... Eli sen miehen voi olla haastavaa saada tulevaisuus kuosiin, mutta jos nyt alkaa yrittämään niin on vielä mahdollisuus. Ainakin matalapalkkaisempiin duuneihin. Kyllä nyt joku koulu pitäisi saada suoritettua kuitenkin tai edes jotain työtä, jos ei halua olla ikäänsä työtön. Uskon ettei kukaan halua sellaisiin kenkiin ja itsenikään kenkiin.

Kuten tuolla ylempänä totesin: motivaation itsensä parantamiseen voi vielä löytää, mutta ei se tuolla iällä ja työkokemuksella tule sitä todellista tilannetta muuttamaan. Jonkun mielestä tilanne olisi parempi, jos esim. tämä ihminen vaikka opiskelisi, mutta se om silti vähän kuin laittaisi huulipunaa sialle. Ehkä tässä tapauksessa mies on vain tunnustanut realiteetit ja päättänyt keskittyä elämässä muihin asioihin.

Mutta ihmisen hyvyydestä tuo ei kerro mitään, eli kyseessä voi olla huipputyyppi jolla on omat syynsä/ongelmansa miksi ei ole "saavuttanut" noita asioita. Ei ihmistä minusta pidä luokitella sen mukaan mitä tekee vai tekeekö mitään, elämä voi yllättää meidät kaikki joskus. En minäkään suunnitellut tällaista elämää, mutta sille ei aina voi mitään ettei kaikki mene kuten on toivonut. Ihminen ei silti ole työnsä vaikka Suomessa niin halutaankin ajatella. Minä opiskelen tällä hetkellä yliopistossa ja etsin töitä, en ole ihmisenä sen erilaisempi, olen sitten työtön amis tai yliopistosta aikanaan valmistunut ja todennäköisesti alan hommissa. Ihmiset vaan kummasti tekevät omituisia päätelmiä ja vertailevat, jos 35v. sanoo "että olen työtön ja ammattikoulun käynyt" tai vastaavasti "olen maisteri ja alani töissä". Sama persoona siellä silti on ja sama ihminen, luonne ja sielu.

Ehkä kannattaisi tutustua ihmiseen ihmisenä, ei titteliin.

Kyllä, mutta ei ihmistä useinkaan tässä maailmassa noin ,ääritellä. En minä ainakaan kehtaa todellista tilannettani kertoa, sillä pelkään ihmisten reaktiota. Häpeän itseäni, enkä siis edes tässä tilanteessa voisi olla ihmisenä hyvä.

Kyllä se voikin asioita muuttaa, että jos saisi vaikka Mäkkäristä töitä tai siivousta ja kävisi samalla koulua. Voisi sitten tulevaisuudessa saada paremmin edes jotain töitä ihan vaikka kaupan kassalta tai mitä vaan ja mahdollisesti edetäkin siellä. On esim. narkkareita jotka ovat joskus kolmikymppisenä vasta päässeet työelämään ja opiskelleet ja ovat sen jälkeen jopa pärjänneetkin. Jokainen tarvitsee uuden mahdollisuuden joskus. Kaikilla ei ole samat edellytykset, mutta uskon että sitkeä yritys joskus palkitaan eikä menneisyydestä rankaista ihan loputtomiin jos haluaa muuttaa elämäänsä.

Omalla kohdallani ainakin uskon näin, toivon että nykyinen yrittäminen joskus vielä näkyisi tulevaisuudessani eikä kohtaloni olisi olla työtön tai osa-aikatöissä jossa palkka ei riitä edes elämiseen ja saisi elää tuilla. Menneisyydellä on toki väliä työelämässä, mutta uskon että peli ei ole menetetty niin kauan kun jaksaa yrittää. Kyllä minua hävettää oma cv:ni, mutta minkäpä sille enää mahtaa. Nyt on vaan yritettävä päästä eteenpäin. Uskon että aiempi matala mielialani vaikutti omaan jaksamiseen ja yrittämiseen, nyt kun mieli on parempi niin jaksaa paremmin pyrkiä parempaan. Kovaa on silti kilpailu nykyään, varsinkin niille jotka eivät ole jotain viestinnän ammattilaisia ja esiintyjiä luonnostaan, haastatteluissa tällaiset pärjää. Kyllä se elämä kuitenkin lopulta aina jotenkin kantaa:)

Tutustumisen arvoinen mies, jos kerran mukava ja viihdyt hänen seurassaan. Kyllä sulle selviää, miten on elämäänsä tähän asti viettänyt, eihän syynä tarvitse olla mikään vankilatuomio tai totaalilaiskuus.

Eihän 32-vuotias ole ollenkaan vanha mennäkseen kouluun, aikuispuolella on paljon mahdollisuuksia! Jotainhan sitä ihmisen on kuitenkin tehtävä henkinsä pitimiksi, ja jollainhan hän on tullut toimeen tähänkin asti. Ei kannata leimata heti alkumetreillä! Saattaa olla mielenkiintoinen tapaus! Tai sitten ei, mene ja tiedä :)

[quote}

Kyllä se voikin asioita muuttaa, että jos saisi vaikka Mäkkäristä töitä tai siivousta ja kävisi samalla koulua. Voisi sitten tulevaisuudessa saada paremmin edes jotain töitä ihan vaikka kaupan kassalta tai mitä vaan ja mahdollisesti edetäkin siellä. On esim. narkkareita jotka ovat joskus kolmikymppisenä vasta päässeet työelämään ja opiskelleet ja ovat sen jälkeen jopa pärjänneetkin. Jokainen tarvitsee uuden mahdollisuuden joskus. Kaikilla ei ole samat edellytykset, mutta uskon että sitkeä yritys joskus palkitaan eikä menneisyydestä rankaista ihan loputtomiin jos haluaa muuttaa elämäänsä.

Omalla kohdallani ainakin uskon näin, toivon että nykyinen yrittäminen joskus vielä näkyisi tulevaisuudessani eikä kohtaloni olisi olla työtön tai osa-aikatöissä jossa palkka ei riitä edes elämiseen ja saisi elää tuilla. Menneisyydellä on toki väliä työelämässä, mutta uskon että peli ei ole menetetty niin kauan kun jaksaa yrittää. Kyllä minua hävettää oma cv:ni, mutta minkäpä sille enää mahtaa. Nyt on vaan yritettävä päästä eteenpäin. Uskon että aiempi matala mielialani vaikutti omaan jaksamiseen ja yrittämiseen, nyt kun mieli on parempi niin jaksaa paremmin pyrkiä parempaan. Kovaa on silti kilpailu nykyään, varsinkin niille jotka eivät ole jotain viestinnän ammattilaisia ja esiintyjiä luonnostaan, haastatteluissa tällaiset pärjää. Kyllä se elämä kuitenkin lopulta aina jotenkin kantaa:)

[/quote]

On hienoa jos tuossa tilanteessa jaksaa olla positiivinen ja uskoa tulevaan. Itse olen aina ollut kyynisyyteen ja inhorealismiin taipuvaa tyyppiä, joten en samaan kykene.Kokemuksieni ja todennäköisyyksien perusteella en näe itselleni mitään tulevaisuutta työelämässä. Ehkä jotain satunnaisia hanttihommia, opiskelua ajankuluksi, mutta ei tässä enää mitään uraa olla tekemässä.

Tähön on nyt tyydyttävä, mutta hävettäähän ja harmittaahan se. Itse olen tilanteeni järjestänyt ja nyt sitten nautitaan työn homehtuneista hedelmistä. Syrjäydytään, vältellään ihmisiä ja johdatellaan keskusteluja pois näistä itselle kipeistä asioista. Pahintahan tässä on, että kukaan ei tiedä oikeaa tilannettani sillä rakentamani valheiden verkko on niin monisäkeinen.

Ei kukaan ole tuomittu työttömäksi vaikka ei olisi vielä tuohon ikään mennessä saanut töitä. On nimittäin olemassa yksi pelastus: lähihoitajaksi opiskeleminen. Meillä on niin kova pula lähihoitajista että kun sen tutkinnon suorittaa ei ole mitään väliä sillä onko aiempaa työkokemusta vai ei, töitä saa ihan varmasti.

Minulla samaan tilanteeseen syynä hermostollinen poikkeavuus, joka ei näy päällepäin. Ihmisten tilanteet on tosiaan monimuotoisempia kuin aluksi ajattelisi, eli jos et pintaliitelystä perusta, niin ota ihmeessä selvää! :-)

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 11:38"]Itse perustin yrityksen nuorena, sekä sen jälkeen tein johtotason tehtäviä joihin pätevyys tuli työn kautta opittuna, eikä koulun penkillä istuskellen. Jokainen sitten tavallaan .. T: Mies   [/quote] Eri asia tämäkin.

[/quote]

Millä tavalla eri asia? .. ethän sinä tiedä miehen tavoitteita elämässään. Ne selviävät ainoastaan häneltä kysymällä, ei palstalla. 

Tietenkin kun omalla urakehitykselläni olin noussut tarpeeksi korkealle niin kaverit alkoivat kuittailemaan ns. positiivisesti. Eräskin ystävä joka teki sähköalan hommia kertoi illan istujaisissa olevansa johtotehtävissä. Vähän aikaa meni kelatessa, että oletko saanut ylennyksen. No, ei vaan ystäväni sanoi koko päivän vetäneensä johtoja yhteen työkohteeseen.

T: Mies

 
[/quote]

Eri asia, kun ei ole käynyt koskaan töissä tai opiskellut