Pula-ajan omavara viljelykset

Mulla on viljelypalsta ilman vesipistettä. Vesi kannetaan ojasta n. 40 metrin päästä. Naapuripalstan mummo on pyydellyt, että kantaisin hänellekin, kun hän ei pysty enää kuntonsa takia kantamaan, ja kesät ovat muuttuneet niin kuiviksi. Samoin näin ilmoituksen, että haettiin palstalle jakajaa ja apuvoimaa kasteluun, kun omistajalla ei voimat riitä. Minusta ei valitettavasti ollut apua kummallekaan, hyvä kun itse juuri ja juuri jaksan omani hoitaa. Kyllä nää kelit vie innostuksen monelta ja niihin kannattaa varautua.

Suosittelen seuraamaan pitkän ajan sääennusteita, voi saada viitettä tulevasta tai sitten ei. Itselläni on seurannassa mm. effis longterm forecasts, kun googlettaa tuon, niin pääsee karttoihin. En viitsi linkittää, kun en tiedä miten palsta siihen suhtautuu ja julkaistaanko viestiä.

multasormi kirjoitti:

Meillä olisi iso piha ja suunnittelin viljelmiä:

10 kpl lavakaulustyyppisiä viljelylaatikoita itse tehtynä, tarvikkeet n. 250 e

Mullat n. 100 e

Vettä kesän aikana kuluu arviolta kuusi kuutiota eli n. 50 e

Siemenet ja taimet n. 100 e

Harsot, työkaluja, hanskoja, tukikeppejä, lannoitetta yms. n. 50 e

Tällä suunnitelmalla hintaa tulisi n. 550 euroa.

En ole ihan varma, kannattaako..?! 550 eurolla saa kaupasta aika paljon perunaa, salaattia ja herneitä, vaikka hinnat vielä tuplaantuisivat..!

Lannoitteeksi riittänee puuntuhka 25-70g neliölle ja kesän aikana omaa virtsaa yhden suhde kymmeneen veteen sekoitettuna riittää typpilannoitteeksi. Virtsassa on myös muita hyödyllisiä ravinteita.

Virtsaa en enää vaihda kaupallisiin ravinteisiin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunan viljely on hullun hommaa, siemenperunat maksaa enemmän kuin sen sadon määrän ostaminen kaupasta. Siihen päälle se vaiva. Ei kannata.

Tää on uskomaton väite. Siemenperunat maksaa muutaman euroa kilo lajikkeesta riippuen. Siinä kilossa on keskimäärin 25 siemenperunaa. Yksi taimi tuottaa 20-30 perunaa, eli keskimäärin 25 perunaa. Yhdestä kilosta siemenperunoita saa siis jopa 600 perunaa. Kerropa kauppa, josta saa tuon määrän perunaa halvemmalla kuin se siemenperunakilo.

En tiedä mitä vaivaa tarkoitat. Meillä ainakin perunat laitetaan maahan ja nostetaan sitten kun sato on valmis. Jos on oikein kuiva kesä, välillä annetaan vettä. Suurempi vaiva mun mielestä on kantaa perunaa kaupasta kotiin.

Missä ne perunat säilytetään kotona koko talven?  Kauppias laittaa pestyt, itämättömät ja nahistumattomat perunat hyllyyn alle euron kilohinnalla.

Muutaman kerran olen asunut kerrostalossa. Ainakin yhdessä eli siinä, jossa viimeksi asuin, oli kylmävarasto, jossa olisin hyvin voinut perunoitakin säilyttää. Muista asunnoista on jo niin pitkä aika, että en enää muista.

Perunoiden kasvatus hyödyttääkin eniten meitä, joilla on pitkä matka kauppaan ja joka kerta niin paljon muutakin kantamista, että mielellään järjestää kotiin kellarin perunoille.

Niitä ei muuten tarvitse kastella, jos ei ole erikoisen kuiva kesä. Myös porkkanoita ym. ei kannata alkaa kastelemaan alkukesästä ennen kuin on aivan pakko, jotta kasvattavat juuret syvemmälle. Vettä pitää sitten laittaa reilusti silloin kun kastelee, eli ainakin 10 litraa neliömetrille.

Vierailija kirjoitti:

Miten te säilötte perunat ja juurekset? Meillä on iso kellari ihan tätä varten, mutta jos ei säilytystilaa ole, niin hankalaksi menee. Siskon kerrostalosta poistettiin asuntokohtaiset kylmäkomerot pari vuotta sitten.

Viileä eteinen, sinne isot muovilaatikot. Laatikoihin turvetta tai höylälastua/purua ja juurekset sinne. Säilyy pitkälle kevääseen. Meillä on vielä viime vuoden satoa ja esim porkkanat ihan kuin kaupassa, eli sellaisia napakoita. Palsternakka säilyy huonoiten ja perunakin alkaa tekemään itua viimeistään huhtikuussa. Porkkana ja punajuuri säilyy parhaiten.

multasormi kirjoitti:

Meillä olisi iso piha ja suunnittelin viljelmiä:

10 kpl lavakaulustyyppisiä viljelylaatikoita itse tehtynä, tarvikkeet n. 250 e

Mullat n. 100 e

Vettä kesän aikana kuluu arviolta kuusi kuutiota eli n. 50 e

Siemenet ja taimet n. 100 e

Harsot, työkaluja, hanskoja, tukikeppejä, lannoitetta yms. n. 50 e

Tällä suunnitelmalla hintaa tulisi n. 550 euroa.

En ole ihan varma, kannattaako..?! 550 eurolla saa kaupasta aika paljon perunaa, salaattia ja herneitä, vaikka hinnat vielä tuplaantuisivat..!

Huomaa, että tuo on ensimmäisen vuoden alkusijoitus. Ei sinun tarvitse joka vuosi hankkia kaikkea. Jos arviolta puolet eli multa, lannoitteet, siemenet, vesi ym. olisi kustannettava vuosittain, ensi vuonna sinulla menisi vain noin 250€.  Paljonko maksavatkaan herneensiemenet, ja paljonko kaupan tuoreet herneet? Entä uudet perunat? Viis hinnasta, kun kyllä omalta maalta suoraan kattilaan haetut ovat aivan erilaisia kuin viikkoa aikaisemmin nostetut kaupasta haetut varhaisperunat. Jos salaattia syödään paljon, sitä kannattaa kasvattaa, sillä euron siemenpussillisesta saa monen kympin edestä satoa.

Mitä ajattelit kasvattaa, jos 100 euroa laitat siemeniin ja taimiin? Kun taimet kasvattaa itse vaikka ikkunalla kukkaruukussa, säästä ison rahan. Aina moni pistää 100 euroa ja enemmänkin kesäkukkiin, joita ei edes syödä muuten kuin silmillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunankasvatukseen osallistun vain talkoiden muodossa, vanhempani kasvattavat niitä vielä (kohta vuoro kuitenkin siirtyy minulle ja sisaruksilleni).

Mutta itse olen suunnitellut kasvattavani ja/tai hyödyntäväni:

-valkosipulia (se on jo istutettu syksyllä)

-raparperiä (istutettu useampi vuosi sitten, saan myös naapurilta)

-herukoita (itsellä isot mustaviinimarjapensaat, naapurissa punaista)

-aroniaa (naapurista)

-sieniä metsästä (harjoittelin viime syksynä jo varuiksi suolasienten tekoa, tässä ollut väliä yli 20v, niin piti varmistaa, että osaan), suolaan, kuivaan, pakastan, ja meillä syödään todella paljon metsäsieniä

-porkkanaa

-palsternakkaa

-punajuurta (tai raitajuurta tai keltajuurta, riippuu mitä siemeniä tuolla siemensäilössäni vielä on)

-retiisiä

-salaatteja

-herneitä (silpoydinherneitä ja sokeriherneitä)

-härkäpapua

-pensaspapuja

-ruusupapuja

-köynnöskrassia (käytän tästä lehtiä, kukkia ja siemeniä)

-mangoldia

-lehtikaalia

-erilaisia yrttejä (osa mausteeksi, osa teeksi)

-kurpitsoja

-tomaatteja

-paprikaa

-chiliä

Noiden lisäksi kerään runsaasti villivihanneksia (suolaheinää, vuohenputkea) joita käytän tuoreena, ja siteen tottakai nokkosta, jota käytän sekä tuoreena että kuivattuna (etenkin teessä)

Villiyrttejä teeaineksiksi (mm. pihlaja, vadelma, mesiangervo)

mansikanperkeet ja mustaherukanlehdet teeaineksiksi.

Varmaan paljon muutakin, mutta noi nyt ainakin muistan.

Ruusupapua? Tarhapapu on parempi.

Osa listallasi olevista vaatii ehdottomasti torjunta-aineita ja/tai harson, muuten kirpat syö. Retiisi, rucola, mangoldi ja lehtikaali nuorena, ovat kirppojen herkkua.

Härkäpapu on rehukasvi... Keskity aluksi vähempään. Pidä kasvit terveinä, jotta taudit ei niin helposti iske. 

Keskity aluksi vähempään? Tuo ylläoleva lista on minun karsittu listani noin 20 vuoden jälkeen tavoitehakuisen vihannesviljelyn saralla.

Kommenttisi on ihan ookoo, jos sen lukee joku aloittelija. Minun osaltani se meni vähän huti.

Lisäksi haluan huomauttaa, että PIDÄN ruusupavusta ja härkäpavusta, ja härkäpapu on myös maanparannuskasvi savimaallani. Kirpat syövät jos syövät, tähän mennessä (20v aikana) jos joku tuhoutuu kokonaan, niin sitten joku toinen kasvi pärjää. Minulla on kohtalaisen hyvä tuntuma siihen, mitä kannattaa täällä hallanarassa savipellossa yrittää edes kasvattaa. Käytössäni on myös kaksi kasvihuonetta, noin 30v vanha perinteinen lasikasvihuone (2mx4m) ja uudempi muovitettu kaarihuone (3mx6m). Omaa kasvimaata olen pitänyt noin 30v, mutta vasta tosiaan viimeiset 20 vuotta olen ihan oikeasti pyrkinyt saamaan hyödynnettävää ja säilöttävää satoa. Ja yleensä ihan riittävästi on saanut sitä kerätäkin.

Tänä kesänä omalla kasvimaallani kasvaa vain auringonkukkaa, härkäpapua, hernettä, krassia ja kehäkukkaa. Niistä kerään satoa jos sitä tulee, auringonkukkia vaasiin koristeeksi myös. Mutta nuo niitän kaikki syksyllä ja keväällä ne myllätään maan sisään, jotta ensi kesänä minulla olisi käytössäni hieman parempilaatuinen kasvimaa. Savimaa on tosi kinkkistä kasvien kasvatusta ajatellen, sinisen saven kanssa menee yleensä noin 5 v että saa sen sellaiseksi, että siinä kasvaa muutakin kuin punajuuri ja härkäpapu.

Varsinainen kasvatuspaikka on tänä vuonna palsta vanhempieni pellolla, jossa hiekkamaassa on toiveita saada väriperunoista kunnon sato. Siellä kasvaa hyvin myös porkkanat ja muut juurekset, mutta kasvit täytyy suojata alkuvaiheessa joko aidalla tai kunnon harsotuksella rusakoiden ja peurojen varalta. Oma kasvimaani on noin 400m päässä, mutta meillä ei noita tasalämpöisiä tuholaisia ole, vain lehtokotiloita.

Osan yllä luettelemistani kasveista kasvatan tässä kotosalla kasvulaatikoissa, joita on tällä hetkellä viisi, ensi vuodeksi rakennan varmaan pari lisää, jos saan jostain ilmaisia purkulautoja. Nuo kasvulaatikot ovat paras idea, jonka olen saanut (n. 10v sitten).

Listalta näköjään puuttuu ainakin punasikuri, pinaatti ja lamopinaatti (uudenseelanninpinaatti). Syömme aika usein pinaattikeittoa ja/tai pinaattilettuja, joten on kiva, kun pakastimessa on omasta takaa ainekset valmiina.

Valkosipuli esimerkiksi on ollut noin 10v viljelyssä, alunperin kolmesta ostosipulista olen saanut aikaiseksi nyt noin 60 kpl, tosin jouduin vähän hyötämään itusilmuja, että sain tuon nopeammin, koska tottakai haluan myös syödä satoa talven aikana. (eli siis kesällä nostan sipulit maasta, kuivaan ja valitsen parhaat yksilöt seuraavaa satoa varten, istutan niistä kynnet maahan syksyllä ensimmäisten yöpakkasten aikaan (meillä ne saattavat tulla jo elokuussa). Itusilmujen kanssa menee 2 vuotta, ennenkuin niistä saa hyödynnettävää satoa. Käytän suurimman osan noista itusilmuversoista ruuaksi myös, ne täytyy kerätä siinä vaiheessa kun ovat tehneet 1-2 kieppiä.

multasormi kirjoitti:

Meillä olisi iso piha ja suunnittelin viljelmiä:

10 kpl lavakaulustyyppisiä viljelylaatikoita itse tehtynä, tarvikkeet n. 250 e

Mullat n. 100 e

Vettä kesän aikana kuluu arviolta kuusi kuutiota eli n. 50 e

Siemenet ja taimet n. 100 e

Harsot, työkaluja, hanskoja, tukikeppejä, lannoitetta yms. n. 50 e

Tällä suunnitelmalla hintaa tulisi n. 550 euroa.

En ole ihan varma, kannattaako..?! 550 eurolla saa kaupasta aika paljon perunaa, salaattia ja herneitä, vaikka hinnat vielä tuplaantuisivat..!

Et ole laskenut, mikä on TÄMÄN vuoden osuus ja mikä satsausta tuleviin vuosiin. Lavakaulukset kestävät useamman vuoden, työkalut jopa vuosikymmeniä, osa taimista monivuotisia kasveja?

Laskin, että siemenet+taimet, vedet+lannoitteet maksaisivat tälle kesälle sinulle noin 180€, loput jakaantuvat tuleville vuosille.

Minulla on 5 kasvilavaa ilmaisista purkulaudoista+purkunauloista, jotka olen periaatteen vuoksi suoristanut. Rakennettu 1-2/vuosi. Lapset kutsuvat niitä ruumisarkuiksi ja mies onkin kysellyt, että pitääkö olla huolissaan. Täytöksi risuja ja oksia ja muuta haravointijätettä, kypsymätöntä ilmaista hevosenlantaa ja tuon päälle kaupan edullisinta multaa (käytännössä turvetta). Yhteen lavaan 5-6 säkkiä multaa, K-raudasta sai silloin 6kpl/10€  50l säkkejä. Nyt säkit ovat 40l ja 5 kympillä, silti edullista.

Kerään paljon siemeniä ja taimimateriaalia itse (siemenet, itusilmut, mansikan varkaat jne) ja lisään kasveja olemassaolevista kasveista, mustaherukkaa on kolme tainta purkissa odottamassa loppusijoituspaikkaa ja muutama taimi valkoherukkaa ja punaherukkaa, siemenperunat on alunperin hankittu ostamalla, vaihtamalla tai nyysimällä.

Kasimaabudjettini 50-100€/vuosi, muutaman vuoden välein enemmän, kun uusin ison kasvihuoneen muovituksen. Harsot kestävät useampia vuosia, 3-4 vuotta, kunhan niitä käsittelee varoen.Ostan joka vuosi pari satsia multasäkkejä taimikasvatukseen.

Mitä tuolla satasen budjetilla saan? Perussiemenet (herneet, porkkanat, pavut, salaattikasvit jne), muutama hassuttelukokeilu siemeninä tai taimina, sen 5-10 säkkiä multaa, uutta harsoa, jonkun kastelukannun tai muun korvaavan tarvikkeen. Satona saan sitten:

-10kg raparperiä, se sopii oikein hyvin wok-ruokiin +simaa, piirakkaa, hilloa jne. Noin 5kg pakastimeen talvea varten.

-20-40l mustaherukkaa, 5l punaherukkaa, 3-4l valkoherukkaa

-30-50 valkosipulia (loput 6-15 menevät seuraavan vuoden istukkaiksi)

- 1 litra valkosipulin itusilmuversoja, olen näitä nähnyt kaupoissa vain säilöttynä

- kesästä riippuen 10-100kg kurpitsaa, osa sinällään, osasta kurpitsapikkelsiä (kuten kurkkupikkelsi) osan kuivaan ja siitä osan jauhan jauheeksi, jota käytän leivonnassa ja ruuanlaitossa, osan pakastan.

- kesästä riippuen 5-50 kesäkurpitsaa, jos tulee paljon, niin kuivaan koiran namipaloiksi, jostain syystä se tykkää tuosta

-papuja (härkäpapu, erilaiset tarha- ja leikkopavut ja etenkin ruusupapu) noin 5-15 litraa pakastimeen, ja loput syödään satokauden aikana; en ole moneen vuoteen enää ostanut pakastettuja papuja talvisin

-herneitä, vuodesta riippuen saatan laittaa 5-10l sokeriherneen palkoja pakkaseen, silpoydinhernettä 2l, kylvän aina liian vähän ja lapset syövät suoraan pellosta

- pinaattia, mangoldia, lamopinaattia jne syödään tuoreena liki päivittän, pakastan 5l ryöpättynä (kerättynä tämä on sitten varmaan joku 20 litraa?) kun satokausi alkaa, niin näiden kerääminen ja käsittely on jokapäiväistä; kuivaan näitä myös viherjauheeksi, sitä teen litran purkillisen joka kesä, siihen menee myös nokkosta, suolaheinää yms vihervihanneksia

-mansikkaa noin 20l, lapset syövät kesän aikana vähintään 15l, viitisen litraa pääsee pakkaseen (joudun kyllä ostamaan mansikoita)

-perunaa, elokuu-lokakuu syödään vain itsekasvattamaani perunaa, muu aika vuodesta sitten joko vanhempieni kasvattamia perunoita tai kaupan pakasteranskalaisia. Jos sattuu löytymään 5kg perunapussi 20 sentillä kuten viime talvena, niin sitten ostan niitä.

-porkkanaa, ostan vasta joulun jälkeen ensimmäisen kerran kaupasta

-punajuurta pari kk tarve

-jne

Työmäärään nähden satoa voisi tulla enemmänkin, mutta näillä mennään.  Kilohinnaksi ei tule paljoa, mutta siinä auttaa se, että kasvatan kurpitsaa, kesäkurpitsaa ja noita marjoja.

Suurinta osaa vihanneksista ei oikein saa säilöttyä niin, että vitamiinit säilyisi. Mutta toki hortoilu on hyödyllistä sen lyhyen Suomen kesän ajan.

Lannoitetta saa ilmaiseksi hevostalleilta, eli lantaa. Voi hakea vaikka vanhassa multasäkissä jos vaan on auto. Jos ostaa kaupasta lannoitetta niin kannattaa seurata syksyn alemyyntejä, niistä ostan omani, jopa -70% alennuksella. Jos asuu omakotitalossa niin keittiöjätteen kompostori on ehdoton, samoin puutarhajätteen komposti. Saa ilmaista multaa. Kuivikkeena voi käyttää mitä tahansa, itsellä on tällä hetkellä kuivaa haravoitua lehteä + sahanpurua + kuivaa nurmikkosilppua.

Lavakauluksia saa netistä halvalla, Lahdessa Iskun tehtaanmyymälä myy 3kpl kympillä. 9 lavakaulusta maksaisi siten 30e. Siemeniä saa edullisesti Tokmannilta ja Lidlistä. Niissäkin säästää jos ostaa alesta seuraavaa vuotta varten.

Vierailija kirjoitti:

Suurinta osaa vihanneksista ei oikein saa säilöttyä niin, että vitamiinit säilyisi. Mutta toki hortoilu on hyödyllistä sen lyhyen Suomen kesän ajan.

Siis kasviksiahan ei missään nimessä koskaan tuorekäytössäkään kypsennetä, jotta vitamiineja ei vain katoaisi? Eiku joo, osa kasviksista pitää kypsentää ennen käyttöä (pavut, peruna) ja osa ihmisistä nyt vaan tykkää enemmän kypsennetystä ruuasta... Oho kun jännää.

Suurin osa säilöntämenetelmistä säilyttää tuotteista ainakin OSAN vitamiineista. Pakastaminen on tähän paras keino, mutta esimerkiksi hapattaminen itseasiassa lisää vihannesten ravitsemuksellisia arvoja... Kuivaaminen on toinen keino säilyttää lähes kaikki vitamiinit. Hillon valmistuksessa hyödynnetään koko marja kuorineen. Siksi siinä on keittämisen jälkeen parhaimmillaan tallella jopa 80 prosenttia vitamiineista, kivennäisaineista ja flavonoideista. Hillosokeri edistää ravintoaineiden säilymistä, sillä sitä käytettäessä marjojen kuumennusaika jää lyhyeksi. Säilytysaika kuluttaa C-vitamiinia, 9kk säilytyksen jälkeen jäljellä on noin 40% C-vitamiinista. Se tarkoittaa sitä, että OSA VITAMIINEISTA ON EDELLEEN TALLELLA :-)

Mutta on se aika masentavaa, jos mitään ei kannata tehdä, kun sitä ei voi tehdä TÄYDELLISESTI.

Maito navetasta ja siitä teen juustoa, lihat kasvata/metsästän, kananmunat kanoista, marjat pensaista ja metsästä. Sienet tulee siinä metsästyksen sivussa. Sukulaisten kanssa yhteishankkeina viljat ja vihannekset.

multasormi kirjoitti:

Meillä olisi iso piha ja suunnittelin viljelmiä:

10 kpl lavakaulustyyppisiä viljelylaatikoita itse tehtynä, tarvikkeet n. 250 e

Mullat n. 100 e

Vettä kesän aikana kuluu arviolta kuusi kuutiota eli n. 50 e

Siemenet ja taimet n. 100 e

Harsot, työkaluja, hanskoja, tukikeppejä, lannoitetta yms. n. 50 e

Tällä suunnitelmalla hintaa tulisi n. 550 euroa.

En ole ihan varma, kannattaako..?! 550 eurolla saa kaupasta aika paljon perunaa, salaattia ja herneitä, vaikka hinnat vielä tuplaantuisivat..!

Ei varmasti rahallisesti kannata sun suunnitelmalla.

Minä en tuhlaile rahaa viljelylaatikoihin vaan kasvit suoraan maahan. Multaa parannan sekoittamalla vanhaan multaan omaa kompostimultaa. Lannoite eli hepan kakka tulee kaverin tallilta.  Vesi omasta kaivosta on ilmaista, lämpenee tynnyreissä pihalla. En osta valmiita taimia vaan kasvatan itse. Siemenet tilattu ulkomaalaisesta nettikaupasta jossa hinnat paljon halvemmat kuin suomessa. Työkalut kun ostaa niin kerran kirpaisee mutta samoja käytät sitten vuosikausia. 

Kuinka kasvatukset jaksaa?

Omia kesäkurpitsoita olen syönyt pari viikkoa ja sato sen kuin paranee. Salaattiakin juhannuksesta asti. Muutaman pienen kurkun olen saanut.

Tuota olen ihmetellyt että kun ihmiset nostaa kasvatuksensa ylös maan tasolta. Esim. lavakauluksilla. Ymmärrän jos vettä on rajattomasti käytössä. Joku kurkku ja kurpitsa toki vaatii hiukan penkkiä että olisi lämpimämpää mutta juureksia turha nostaa maanpinnan tasolta. Yleensä niiden kasvu on vedensaannista kiinni ,eikä lämpimästä kasvualustasta.

Vierailija kirjoitti:

Tuota olen ihmetellyt että kun ihmiset nostaa kasvatuksensa ylös maan tasolta. Esim. lavakauluksilla. Ymmärrän jos vettä on rajattomasti käytössä. Joku kurkku ja kurpitsa toki vaatii hiukan penkkiä että olisi lämpimämpää mutta juureksia turha nostaa maanpinnan tasolta. Yleensä niiden kasvu on vedensaannista kiinni ,eikä lämpimästä kasvualustasta.

Savimaan kanssa tuo on oikeastaan ainoa keino saada kunnon satoa. Savimaan kunnostaminen satoa tuottavaksi kasvualustaksi vie vuosia, jopa kymmenen vuotta, mikäli ei ole varaa ostaa rekkakaupalla tavaraa siihen kipattavaksi. Ainoat kasvit, jotka kasvavat ilman merkittävää maanparannusta savimaassa ovat punajuuret (punajuuri, keltajuuri, raitajuuri) sekä härkäpapu. Herneet kasvavat kohtalaisesti, mutta vaativat kyllä huomattavasti enemmän vaivaa kuin tavallisessa maassa kasvaessaan. Oikein rakennettu, riittävän iso kasvulaatikko ei kuluta vettä sen enempää kuin maassa kasvattaminenkaan, ja kun kasvien lehdistö on riittävän suurta, niin maanpinnasta haihtuminen lakkaa käytännössä kokonaan.

Kyse EI ole siis lämmöstä, vaan kasvualustasta. Lämmön lisääntyminen keväällä ja syksyllä on lisäbonus, mutta kesällä siitä saattaa olla hieman haittaakin.

Toinen vaihtoehto savimaan viljelyyn on kateviljely. Valitettavasti minulla ei ole käytössäni loputtomasti katemateriaalia, joten olen joutunut siitä oman jaksamiseni vuoksi luopumaan. Jos saisin näppärästi joka kevät tontinkulmalle suurpaalin olkea, niin ehdottomasti viljelisin savimaassani kateviljelyllä vaikka mitä - esimerkiksi kaalit viihtyvät silloin oikein hyvin tuolla kasvimaallani. Ne vaan vaativat sitten sellaisen 15cm paksuisen katteen koko ajan juurilleen, ja minulla ei ole siihen mahdollisuuksia. Olen paperisilppuriakin miettinyt, mutta kun ei tuota silputtavaakaan ole määräänsä enempää, ei riittäisi vuoden paperit kesäksi kasvimaan katteeksi.

Onhan noissa kasvulaatikoissa sekin hyvä puoli, ettei tarvitse kumarrella ihan niin syvään. Jos ne on rakennettu korkeammaksi kuin nuo lavakaulukset.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpähän haaveilette, kaupunkilaispellet. Viljelyssä on kyllä kova työ, ei ne itsestään siellä kasva.

Siirtolapuutarha on keksitty ja mikään ei estä kasvattamasta yrttejä, kunhan ei liian höpöä ole

Kesäkurpitsaa en ole päässyt vielä keräämään, olin keväällä muutenkin tosi myöhään liikkeellä kylvöjen kanssa. Talvihan jatkui myöhään ja kevät oli kylmä, eikä minulla ole kunnollista esikasvatuspaikkaa ollut käytössä. Alkuja kyllä olisi, mutta pitäisi olla emi- ja hedekukkia aina yhtä aikaa...

Salaattia ei tarvitse enää ostaa kaupasta, ja mangoldia ja pinaattia saa kerätä joka päivä. Pakastettavaksi/kuivattavaksi asti ei ole vielä riittänyt, mutta saattaa olla, että tämän viikonlopun sateiden ja ensi viikon lämpöaallon jälkeen nuokin räjähtävät kasvuun. Mansikoita olisi ollut jo syötäväksi, mutta räkätit mokomat söivät ne maistiaiset!

Raparperikausi alkaa olla ohi, teen vielä yhden satsin sitruunahappomehua, juuri pullotin viimeisen erän simaa. Loput menevät pakastimeen tai kuivattavaksi. Raparperiä tuli tänä vuonna noin 10kg, olen sitä jakanut eteenpäinkin.

Valkosipulin itusilmut, tai ne kiepit, pitäisi kerätä tänään tai viimeistään ensi viikolla. Muutaman jätän kasvamaan ja tuottamaan niitä itusilmuja, joita syksyllä kylvän taas tulevien vuosien satoa tuottamaan. Valkosipulin lehtiä on leikattu ruuan sekaan ahkerasti, meillä ei käytetä lainkaan sipulia, niin nuo korvaavat sitten ruohosipulin ja keväsipulin.

Lipstikka, jonka luulin kuolleen siirron jälkeen, onkin noussut ihan pontevasti tänä kesänä, kovin montaa versoa en ole uskaltanut ottaa käyttöön. Minulla on edelleen toissavuonna kuivattua jäljellä, enköhän pärjää sillä ensi kesään asti.

Yrttejä pitäisi alkaa kuivata urakalla, oreganoa olen kaivanut ylös penkistä ja istuttanut purkkeihin, ja niitä sitten jakanut eteenpäin (kaupungissa asuville parvekkeelle, saavat siitä napsia pizzan päälle tuoretta oreganoa). Sitruunamelissan kanssa oli vähän ongelmia, kun se on pariinkin kertaan meinannut jo kuukahtaa. Sain sen vieläkin elvytettyä, mutta kauheasti siitä ei ole voinut sitten satoa kerätä. Jos saisin sen vahvistumaan sen verran, että selviäisi talven yli. Ensi kesänä voi olla, ettei ole enää varaa limonadeja ostella, niin tuosta saa kivasti maustetta simaan. Sitruunatimjami olisi toinen samanlainen vahvanmakuinen yrtti, mutta se kuoli talven aikana, enkä ole uutta löytänyt :-( Pitäisi varmaan päästä jonkun suuremman kaupungin Prismaan tai Citymarkettiin, siellä vihannesosastolla voisi olla, kun puutarhoilta se on loppu.

Perunat kasvavat hienosti kasvulaatikossa, kohta ovat täydessä kukassa! Eli pottuja pitäisi kyllä alkaa jo löytyä. Niidenkin kanssa olin todella myöhään liikkeellä, vasta kesäkuun alussa. Eli mitään varhaisperunoita ei ole ollut saatavilla.

Kurkun taimet ovat hyvällä mallilla, nekin laitoin tosi myöhään - meillä ei kuitenkaan kannata hötkyillä, kun hyvinkin hallaa voi olla kesäkuun 10. päivä. Tänä vuonna nyt ei ollut, mutta toissavuonna oli. Ei ole mitään järkeä kasvattaa kauhean aikaisin kasveja, joita ei voi laittaa maahan kuitenkaan ennenaikojaan. Tai jos olisi kunnon esikasvatustila, niin sitten, se olisi eri asia.

Marjojen keruun ymmärrän mutta kuinka paljon jossain sipulissa/ valkosipulissa tulee säästöä jos siltä kannalta ajattelee. Itse kasvatan vain syöntiin kesällä kurkkua, tomaattia ja kesälurpitsaa sekä yrttejä. Pihalla marjapensaita ja kirsikoita sekä omenapuu.

Onko 4h toiminta tuttua? Mummi kertoi että sodan jälkeen lapsetkin viljeli lanttua, 4h kerhon opeilla

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://4h.fi/&ved…

Kasvatukset menestyy aika hyvin.

Salaattia, hernettä ja kurkkua on jo syötäväksi. Retiisit loppuivat jo. Yrttejäkin olen käyttänyt. Pian saa kesäkurpitsaa.

Tomaatit on raakileena, spagettikurpitsat nupullaan. Kyssäkaalit pikkuhiljaa pullistuu. Porkkanoita on saanut jo moneen kertaan harventaa. Nauriit söi joku öttiäinen. Palsternakat kituu. Avomaankurkut kasvaa hitaasti. Ämpäriperunat näyttäis kasvavan ihan ok tahdissa. Mansikoissa paljon raakileita.