En tiedä pitäisikö jättää poikaystävä...
Ollaan seurusteltu 6 vuotta ja hän on mun ensimmäinen seurustelukumppani ikinä, kihloissa ollaan oltu vuosi.
Suhteessa ei ole vikaa. Hän on sellainen mies, jonka jokainen nainen tarvitsisi. Mutta mua vaan ahdistaa olla hänen seurassaan enkä tiiä miksi.. Varsinkin seksin jälkeen ahdistaa vaikka sekin on täydellistä, en tajua itteeni. Käy sääliksi poikaystävääni kun hän on niin täydellinen kumppani ja minä oon tämmönen. Kaipaan varmaan vaan vapautta ja uusia ihastuksia jne... :(
N23
Kommentit (80)
Nuoret teillä on ongelma, jos on tunne eli vaikka se ahdistus tai tunne omasta vapaudesta, niin mikään ahdistus ei ratkea sillä, että jatkaa olemista toisen mieliksi.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:47"]Joko seurustelen tai oon yksin. Ei toi avoin suhde toimi ainakaan meillä, on kokeiltu.
Melkein jo päätin että estän sen vaan joka paikassa esim facebookis. Oon raukka ja nössö ja paska.
Se rakastaa mua ihan koko sydämestään eikä vois elää ilman mua eikä jaksaisi nytkään ellen ole sen kanssa.
Ap
[/quote]
Tuo olisi kyllä ilkeästi tehty jos poikaystävä kohtelee sua hyvin. Teidän kannattaisi pitää taukoa. Jos ahdistus ei silloin lievity ehkä vika ei ole suhteessa vaan jos sulla on jotain muuta ongelmaa ja sen takia ahdistaa? Ja toisaalta jos tauon aikana ahdistus helpottaa niin ehkä ero olisi hyväksi.
Mutta kun oon niin sekasi jo näiden ahdistusten yms kanssa etten enää tiedä mikä johtuu mistäkin vai johtuuko jne en tunnista enää tunteitani kun tuo ahdistus iskee, oon sillon ihan sekasin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:50"]Mutta kun mulle tulee kamala morkkis jos puhun hänelle ees mitään että haluan erota tai että tunnen edes mitään sen kaltasta.
Oon häntä aikasemmin pettänytkin useesti ja kaikki ollaan sovittu. Koen myös suurta morkkista menneisyydestä ja luulin että kaikki ois jo hyvin mut tuntuu tavallaan että oon niin paljon velkaa sille kaikesta paskasta mitä oon joskus aiheuttanut.
Ap
[/quote] Ei siitä tarvi tuntea huonoa omatuntoa. Kaikki mokailee, eikä se, että oot menneisyydessä pettänyt ei liity nykyhetkeen...Erota mielestä pois se huono omatunto ja se miltä sinusta tuntuu nyt, ei sun tarvi olla sen poika kaverin kanssa sen vuoksi, että hyvittää sille jotain mitä olet aikaisemmin tehnyt. Se on väärä syy olla jonkun kanssa. Ja ei tarvi potea turhaa huonoa omatuntoa.
En kai tarpeeksi kun tuntuu että muut asiat vie voiton, esim. se vapauden kaipuu.
Ap
Kuulostaa että olet poikaystäväsi kanssa enemmän velvollisuudentunnosta kuin halusta olla hänen kanssaan. Kaikki nuo "se ei vois elää ilman mua eikä jaksais nytkään jos mua ei ois"-jutut kuulostavat takertuan ihmisen käytökseltä, eikä ole mikään ihme että sellainen ahdistaa.
Kiitos! Totta tuokin.. Mietin juuri että mikä se syy on miks edelleen olen hänen kanssaan. En tiedä itekkään tarkalleen. Se kun ollaan oltu jo niin kauan ja kaikki olettaa että ollaan yhdessä ja poikaystävä ei tosiaan kestäisi eroa ja sitä morkkiksen määrää mikä mulle tulee kun jättäisin hänet.. Onhan hän hauska, mukava ja ihana jnejne mutta niin.. :(
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 01:54"]Mutta kun oon niin sekasi jo näiden ahdistusten yms kanssa etten enää tiedä mikä johtuu mistäkin vai johtuuko jne en tunnista enää tunteitani kun tuo ahdistus iskee, oon sillon ihan sekasin.
Ap
[/quote] Tarvit breikkiä sen pojan seurasta. Sulla on huono omatunto ihan selvästi ja menee tunteet sekaisin...Ei tarvi olla, nuoret mokailee. Voit ihan vapaasti päättää haluatko olla vaiko et, et oo itsekäs jos et enää halua jatkaa. Ihan ymmärrettävää jos liikayhdessä olo ahdistaa ja toinen haluaa vaan olla ja tarrautua kiinni. Harmi, että se sun poikaystävä ei kuuntele muita sun tunteita vaan haluaa olla sun kanssa vaan, eikä ilmeisesti halua ajatellakaan koko eroa.
Hyvinkin mahdollista.. En vaan uskalla tehdä tälle asialle mitään muuta kun valittaa joka kerta jollekkin.
Ap
Been there done that. Eikä se siitä miksikään muutu ajan myötä, vaikka itseänikin kuinka kauhistutti ajatus että jättäisin ja loukkaisin toista niin pakkohan se oli lopulta tehdä. Se on ainoa reilu ratkaisu niin sinua kuin häntäkin kohtaan, onhan hänelläkin oikeus olla jonkun kanssa joka tosiaan haluaa olla suhteessa. Ihan niinkuin sulla on oikeus olla joko yksinäsi (mikä on pitkän suhteen jälkeen oikein hyvä vaihtoehto) tai jonkun kanssa jota todella haluat ja jonka kanssa ei ahdista. Se ahdistus vaan kasvaa ja lopulta se on siinä mitassa ettet enää jaksa. Vaikka kuinka olisi "täydellistä". Täydellisyys on sitä paitsi aika tylsää.
Toisaalta puhuttiin muutama kk sitten, että mikäli mua vielä kesällä/syksyllä ahdistaa ja musta tuntuu tältä niin katotaan sitä eroa sitten.. Emmä tiedä.
Ap
Kiitos että jaksatte vastailla mulle! :'(
Aå
Nää tunteetkin heittelee niin. Mutta tää ahdistuksen tunne jne on niin voimakas kun se tulee.
Tuntuu että jos en nyt tänä yönä laita pitkää viestiä jossa kerron jättäneeni niin huomenna en haluakkaan enää tehdä sitä ja kaikki on taas jonkun aikaa hyvin, kunnes nähdään.
Ap
Juuri tämänkaltaisten tunteiden takia, tulen tuskin koskaan aloittamaan seurustelusuhdetta.
Miehen näkökulmasta huippujuttu: Kohtele naistasi täydellisesti, silti se pettää pari kertaa, hupsista. Ja sitten kuuden vuoden päästä vapauden kaipuu vie naisen mennessään ja kaiken kruunaa vielä jos teet tuon estämistempun.
Jos mies tekisi saman, täällä olisi 50 av-mammaa rääkymässä mikä sika mies on.
T. 19v jäbä joka ei todellakaan tiedä mitä ihmettä tekee AV:ssa
Jos alkaa ahdistamaan, niin sä voit miettiä, että miksi ja kuksi... TAI sen sijaan teidän pitäisi tehdä yhdessä jotain yhdessä tai sitten pitää pikku breikki. En sano suhteesta, mutta vaikka jompsikumpsi menee sukuloimaan tai opiskelukaverin luokse viikon lopuksi. Te olette olleet liikaa yhdessä!
N43 - 22 vuotta saman miehen kanssa
Sepä tässä onkin, että viimeiset 3kk ollaan nähty max kerran viikossa...
Ap
Ei se hengitä niskaan, saan kyllä olla yksin mutta tuntuu ettei se riitä. Tuntuu että kun nään häntä niin jossain kohtaa alkaa ihan outo ahdistus enkä pysty oleen normaalisti jne.
Ap