Tutkimus: tiettyjä kouluja vältellään alaluokan lapsien vuoksi

Tuossa tutkimuksessa on harvinaisen paljon perää - syystäkin. Kävin 90- luvulla ala-asteen vuokra-asunnoissa asuvien yh-vanhempien, alkoholistien, maahanmuuttajien  ja muiden sosiaaliturvan tuella elävien ympäröimässä koulussa, ja valehtelematta 80% koulun lapsista tuli oikeasti erittäin huonoista oloista näin Suomen mittapuulla mitattuna. Kuuluin siihen pieneen vähemmistöön, jonka vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja ja asuimme sillä ainoalla hyvämaineisella omakotialueella, joka tuon koulun kattavaan piiriin kuului. Koulu oli todella levoton: tupakoimista, tappeluita, lasten pitkiä poissaoloja, lintsausta jne. Kaiken tuon levottomuuden keskellä onnistuin kuitenkin löytämään porukan kavereita, jotka myös tulivat ns. "hyvistä" perheistä ja jotka edellä mainittujen sijasta halusivat keskittyä hyvien arvosanojen saamiseen ja koulun tunnollisesti hoitamiseen. Tästäkin tietenkin kiusattiin, sillä olimmehan sentään hikkejä, jotka vain yrittivät miellyttää opettajaa, vaikka totuus oli se, että meidän kaikkien "hikareiden" perheissä tuettiin, rakastettiin ja kannustettiin koulun hyvin hoitamiseen.

Se vedenjakaja tuolle ison, levottoman koulun oppilasmassalle tuli kuitenkin silloin, kun oli aika siirtyä ylä-asteelle. Jos olisin mennyt sinne kouluun, johon minun olisi kaupungin koulupiirijaon mukaan kuulunut mennä, olisin jatkanut niiden samojen lintsareiden ja kiusaajien kanssa samaan valtavaan laitokseen, joka myös oli tunnettu levottomuudestaan. Sen sijaan päätin (ei vanhempani, vaan minä itse) hakea keskustan erittäin hyvämaineiselle ylä-asteelle, johon tein sisäänpääsykokeen, ja johon minut sitten onneksi hyväksyttiin. Myös kaksi erittäin hyvää ystävääni ala-asteelta hakivat tähän kouluun ja pääsivät sisään.

Mitä teen nykyään? Opiskelen kolmatta vuotta yliopistossa ja elämäni on enemmän kuin raiteillaan. Entä ne ystäväni, jotka tulivat myös tuohon keskustan kouluun? He opiskelevat myös yliopistossa ja heillä on elämässään selkeä suunta ja tavoite. 

Vaan mitä kuuluu niille ihmisille, jotka jatkoivat koulupiirijaon mukaiselle ylä-asteelle vain kivenheiton päähän ala-asteestamme? Heistä järjestään jokainen on jäänyt asumaan tuohon samaan lähiöön, eivät menneet opiskelemaan ylä-asteen jälkeen minnekään, sillä olivat joko saaneet lapsia, jääneet koukkuun alkoholiin tai huumeisiin, tai eivät yksinkertaisesti olleet kiinnostuneita elämästään pätkän vertaa. Heidän elämänsä on tällä hetkellä kuin toistoa siitä, mitä heidän vanhempiensa elämä on ollut.

Joskus mietin, missä olisin nyt, jos olisin jatkanut tuolle ylä-asteelle johon minut oltaisiin automaattisesti siirretty. Voi olla, että olisin juuri samassa tilanteessa kuin nyt, mutta ottaen huomioon sen kohtalon, mikä melkein kaikille tuon ylä-asteen käyneille on sattunut en ihmettelisi yhtään vaikka olisin nyt hieman yli parikymppisenä parin lapsen äiti ilman työpaikkaa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena minulla ei siis ollut väittää, että vain hyvistä perheistä tulevien lapset voivat edetä elämässä ja päästä yliopistoihin yms jatko-koulutuspaikkoihin, vaan osoittaa, kuinka iso merkitys sillä on, että kotoa saatava malli on koulunkäyntiä tukeva ja kannustava. Ikävä kyllä tällainen malli näyttäisi tulevan vain perheistä, joissa vanhemmilla on hyvät koulutukset ja työpaikat, ja juuri se johtaakin eriarvoistuviin kouluihin, varsinkin sitten ylä-asteen (nykyisin yläkoulu?) kynnyksellä. Ongelmia eivät aiheuta eri taustoista tulevat lapset, vaan heidän tukijoukkonsa tai pikemminkin niiden puute. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:21"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[/quote]

99,9 % peruskoulussa opetettavista asioista menee päähän ihan vaan ahkeruudella ja pänttäämisellä. Ei tarvitse olla mikään Einstein selvitäkseen peruskoulusta erinomaisilla arvosanoilla edes niiden lahjakkaiden lasten luokalla. 

[/quote]

Helsingissä on vain kaksi todella hyvää koulua. Täällä on kuitenkin valtava määrä tavallisia, koulutettuja ihmisiä ja heidän lapsiaan. Luuletko todella, että lapsella ei ihan tavallisessa koulussa ole mahdollisuus pärjätä elämässä? Kuulostaa uskomattomalta. Minä olen valtiotieteiden maisteri ja laitan lapseni lähikouluumme. 

[/quote]

Tietty lapset pärjäävät, kun on pakko. He oppivat, että meteli on normaali olotila koulussa ja että läksyjä ei tarvitse tehdä, koska osaava oppilas on inha hikaripinko. Heistä tulee alisuoriutujia tai kiusattuja. Minä olen myös valtiotieteen maisteri ja valitsin lapsilleni koulun, jossa he saavat oppimiskykynsä mukaista opetusta eli saavat peruskoulusta paljon enemmän irti kuin ne, jotka ovat koulussa päivähoidossa. He ovat niitä oppilaita, jotka vielä ysillä sanovat, että koulussa on mukavaa. Ne taviskoulujen oppilaat jostain syystä alkavat inhota koulunkäyntiä vuosi vuodelta enemmän (väittävät tutkimukset).