Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: tiettyjä kouluja vältellään alaluokan lapsien vuoksi
10.08.2015 |
http://www.hs.fi/kotimaa/a1439088629116
Ei olisi uskonut vielä 20 vuotta takaperin, että Suomessakin olisi tällaista.
Kommentit (102)
Kysehän on nyt yläkouluista, ei seitsenvuotiaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:47"]
Meillä on tuo valinta kohta ajankohtainen ja pakko sanoa, että aika vaikeaksi menee. Toki sitä haluaisi lapselleen tervehenkistä seuraa ja rauhallisen oppimisympäristön, mutta toisaalta en haluaisi altistaa lasta kilpailulle ja sille, että hän tuntisi olonsa huonommaksi tai köyhemmäksi. Ollaan siis itse työssäkäyviä, mutta se toinen kouluvaihtoehto on jo selvästi ylemmän keskiluokan alueella. Olen myös kuullut, että siellä on yhteisöllisempi tunnelma siinä ns. huonossa koulussa. Meillä on kyllä aikaa kerrata läksyjä lapsen kanssa, joten oppimiseen koulu ei vaikuta. Mutta se kaveripiiri...Toisaalta kyllä aika heikko tahto lapselle on kasvatettu jos ajattelee että yksi tai kaksi tupakoivaa kuudesluokkalaista automaattisesti muuttaa oman lapsen käyttäytymistä...
En myös tämän koulushoppailun kohdalla voi olla miettimättä sitä, miten lasten koulumatkat sujuvat. Ihanko oikeasti laitetaan seitsenvuotias kulkemaan yksin julkisilla joka päivä?
[/quote] monesti näkee saattajan joko vanhemmat, mummu jne
Ymmärrän tuon täysin. Silloin kun suuri osa nykypäivän vanhemmista päätyivät olemaan kasvattamatta lapsistaan kunnolla käyttäytyviä tulevaisuuden veronmaksajia, alkoi muodostua kuiluja perheiden väliin. Pyrin itsekin valitsemaan lapselleni sellaisen koulun, jossa oppilailla on vielä hallussa käytöstavat ja kunniakas asenne.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.
[/quote] opettajat saavat saman koulutuksen, kyse on oppilas aineksisita, asutaanko missä, onko vuokrataloja vai omistusasuntoja jne
Opettajissa on valtavaat erot. Ja kouluissa ja rehtoreissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen KTM ja YTM, ja olen käynyt kouluni ns. pahamaineisessa Helsingin koulussa. Meidän luokan pahimmat ns. radikaalit olivat ykäasteella minä ja toinen, opettajan ja dippainssin lapsi. Tyttöjä molemmat siis. Tulen erittäin koulutetusta perheestä. Poltimme tupakkaa ja joimme viikonloppuisin. Koulu meni aina ok. Turha kuvitella, että koulutettujen vanhempien lapset eivät polta ja juo, tai juokse ulkona viikonloppuisin. Heillähän sitä rahaa nimenomaan on ulkona juosta.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.
[/quote] opettajat saavat saman koulutuksen, kyse on oppilas aineksisita, asutaanko missä, onko vuokrataloja vai omistusasuntoja jne
[/quote]
Tutkimusten mukaan erot eri koulujen opetuksen tasossa ovat minimaalisia. Yhtä hyvää ja laadukasta opetusta saa kaikkialla. Erot opetuksessa ovat opettajien välisiä, eivät koulujen välisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tupakanpoltto ja kännikokeilut kerro mistään mitään. Vaan ne arvot, jotka lapsuudenkodissa välitetään.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Jospa lukisit tutkimuksia koko maasta! Oikeastiko erot ovat SYKin sisällä? Eivät SYKin ja jonkun muun koulun välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.
[/quote] opettajat saavat saman koulutuksen, kyse on oppilas aineksisita, asutaanko missä, onko vuokrataloja vai omistusasuntoja jne
[/quote]
Tuntuu aika naurettavalta, kun moni ystäväni asuu kaupungin vuokra-asunnossa (kaksi kielten opettajaa, sairaanhoitaja, insinööri ja sosiaalityöntekijä). Helsingin kaupungin asunnoissa asuu koulutetumpaa porukkaa kuin maaseudulla keskimäärin omakotitaloissa, koska Helsingissä on Suomen koulutetuin väestö.
Just julkaistiin tutkimus jonka mukaan teini-iän kaverit vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi koulutusvalintoihin.
Ja Hesassa kouluissa ja opettajissa on valtavat erot. Ihan turha kuvitella muuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.
[/quote]
Miksi sitten SYK "tuottaa" oppineempaa ja motivoituneempaa väkeä kuin Itä-Helsingin koulut?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:00"]Joihinkin kouluihin vain keskittyy paljon ongelmia, paljon pakolaistaustaisten maahanmuuttajien ja esim päihdeongelmaisten lapsia. Ymmärrän hyvin miksi vanhempi ei halua altistaa lapsiaan noille ongelmille.
[/quote]
Humanitaariset mamut eivät muuten ole täällä pakolaisstatuksella. Ihan ohis vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:54"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Jospa lukisit tutkimuksia koko maasta! Oikeastiko erot ovat SYKin sisällä? Eivät SYKin ja jonkun muun koulun välillä?
[/quote]
Kyllä. Keskimäärin erot ovat suurempia koulujen sisällä eli esim. Sykissä eri opettajien välillä, kuin esim. SYK:in ja Espoonlahden yläasteen välillä. Lukiossahan tilanne on aivan eri kuin peruskouluissa, koska lukioihin valikoituvat oppilaat keskiarvon perusteella. Silti, tutkimusten mukaan SYK:in lukion opettajien väliset erot ovat suurempia kuin Sykin ja Maunulan koulujen väliset. Onko sinun liian vaikea ymmärtää tätä?
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.
[/quote]
Miksi sitten SYK "tuottaa" oppineempaa ja motivoituneempaa väkeä kuin Itä-Helsingin koulut?
[/quote]
Maineensa vuoksi. Juuri siksi, mitä HS:ssä kerrottiin. Sykkiin hakeutuvat tietynlaiset oppilaat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Syk itsessään olisi sen parempi kuin muukaan koulu. Vaikka varmasti on koulujen parhaimmistoa. Silti, koulujen väliset erot opetuksen tasossa ovat minimaalisia mistä kertoo se, että erot saman koulujen eri opettajien antamassa opetuksessa ovat suuremmat kuin koulujen väliset. Kärjistetysti, sillä on enemmän väliä kenen luokalla olet, kuin sillä missä koulussa olet.
Kas kun se kierre menee niin, että hyvään kouluun tunkee myös enemmän hyviä opettajia. Huonoissa kouluissa keplotellaan sijaiskierteessä, opettajat vaihtuu koko ajan ja on pakko otttaa se, joka suostuu tulemaan.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:02"]
Kas kun se kierre menee niin, että hyvään kouluun tunkee myös enemmän hyviä opettajia. Huonoissa kouluissa keplotellaan sijaiskierteessä, opettajat vaihtuu koko ajan ja on pakko otttaa se, joka suostuu tulemaan.
[/quote]
Tilastojen valossa tämä ei pidä paikkaansa. Helsingissä on valtava määrä luokanopettajia ilman virkaa. Esim. Kannelmäen peruskoulu on todella hyvä ja pidetty koulu, vaikka sijaitsee maahanmuuttovoittoisella alueella. Vastaavasti esim. kulttuurilasten kouluna pidetty Yhtenäiskoulu Käpylässä menestyy todella huonosti ylioppilaskirjoituksissa ja sinne pääsee muistaakseni päälle 7 keskiarvolla. Helsingissä on valtava määrä ns. normaaleja kouluja. Täällä on vain muutama hyvää koulua ja muutama ilmeisen huonoa. Loput ovat sitä normia, samoin kuin ihmiset. Valtaosa ihmisistä ovat ihan tavallisia, eivät erityisen hyvätuloisia tai erityisen koulutettuja, vaan esim. rivimaistereita epäsäännöllisissä työsuhteissa tai putkimiehiä.
Ymmärrän täysin niitä vanhempia. Itse vartuin 80-luvulla pikkukaupungin vaatimattomassa lähiössä, aikana ennen "mamuja" ja kyllä, ryyppääminen, tupakointi ja lintsaaminen tulivat minullekin tutuksi jo ala-asteella. Olen niin onnellinen että omat lapset saavat asua paremmalla alueella ja kaverit ovat fiksuja. Toisin kun omassa nuoruudessa jolloin parhaat kaverit olivat tarkkiksella. Oli helvetinmoinen työ rämpiä ylös siitä suosta myöhemmin ja kouluttautua kun mitään sosiaalista pääomaa eikä mallia opiskeluun ja "kunnolliseen elämään" ollut ikinä saanut kaveripiiristä.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:47"]
Meillä on tuo valinta kohta ajankohtainen ja pakko sanoa, että aika vaikeaksi menee. Toki sitä haluaisi lapselleen tervehenkistä seuraa ja rauhallisen oppimisympäristön, mutta toisaalta en haluaisi altistaa lasta kilpailulle ja sille, että hän tuntisi olonsa huonommaksi tai köyhemmäksi. Ollaan siis itse työssäkäyviä, mutta se toinen kouluvaihtoehto on jo selvästi ylemmän keskiluokan alueella. Olen myös kuullut, että siellä on yhteisöllisempi tunnelma siinä ns. huonossa koulussa. Meillä on kyllä aikaa kerrata läksyjä lapsen kanssa, joten oppimiseen koulu ei vaikuta. Mutta se kaveripiiri...Toisaalta kyllä aika heikko tahto lapselle on kasvatettu jos ajattelee että yksi tai kaksi tupakoivaa kuudesluokkalaista automaattisesti muuttaa oman lapsen käyttäytymistä...
En myös tämän koulushoppailun kohdalla voi olla miettimättä sitä, miten lasten koulumatkat sujuvat. Ihanko oikeasti laitetaan seitsenvuotias kulkemaan yksin julkisilla joka päivä?
[/quote]
Heh. täällä maalla kuljetaan ihan tavallisilla linjabusseilla ja kävellään vielä osan matkaa ihan ekastaluokasta alkaen. Ei täällä haeta ovelta ja viedä ovelle kuin erikoistapauksissa. Eikä kaikki ole edes 7 vuotiaita vaan osa 6 vuotiaita koulua aloittaessaan.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]
Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.
Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.
Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.
[/quote]
Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.
[/quote]
Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.
Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.
[/quote]
Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?
[/quote]
Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä ei merkitystä ole sillä, missä olet koulussa vaan sillä, kenen luokalla olet. Kaikissa kouluissa on surkeita opettajia ja äärimmäisen hyviä opettajia. Erot ovat suuremmat saman koulun eri luokkien välillä kuin eri koulujen välillä. Kyse on opettajien taitotasosta, ei koulujen. Meillä opettajat eivät ns. valkkaa opetettavia koulujaan vaan kaikissa kouluissa on hyviä opettajia ja huonoja opettajia.