Tutkimus: tiettyjä kouluja vältellään alaluokan lapsien vuoksi

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:02"]

Kas kun se kierre menee niin, että hyvään kouluun tunkee myös enemmän hyviä opettajia. Huonoissa kouluissa keplotellaan sijaiskierteessä, opettajat vaihtuu koko ajan ja on pakko otttaa se, joka suostuu tulemaan. 

[/quote]

No kertokaa te joilla on kokemusta huonoista kouluista. Meillä täällä maalla on kaikki vielä niin hyvin, ettei osata edes osallistua tähän keskusteluun.

Meidän koulumme oli hyvällä alueella, mutta luokkien välillä oli aivan uskomattomia eroja. Nämä erot johtuivat siitä, että eri luokille oli valittu eri painotuksilla olevia oppilaita. Pahimmalla luokalla oli paras opettaja, mutta ei se mitään auttanut. Meillä sen sijaan oli aivan mieletön yhteishenki, vaikka oltiin sitä tavallista keskikastia. Ns. parempi luokka hengaili välitunneilla omissa oloissaan, harjoitteli balettihyppyjä ja suunnitteli luokkaretkeä, josta muut voivat vain haaveilla. 

Sitä en ole vieläkään ymmärtänyt, miksi näihin ryhmien tekemiseen ei panosteta enempää? Kokeneilla opettajilla on varmasti kehittynyt sellaista silmää, jolla osattaisiin tehdä toimivia kokoonpanoja ja valita niille sopivia opettajia. Se voisi mennä esimerkiksi niin, että ensimmäisen vuoden jälkeen tehdään vasta oikeat luokat. Vaatisi ehkä kymmenen tuntia koko prosessi, mutta varmasti olisi pitkässä juoksussa sen arvoista. Voisi vaikka tehdä sen kesäkeskeytyksen aikaan kevätjuhlan jälkeen niin ei haittaa edes opetusta. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä. 

Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.

[/quote]

Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?

[/quote]

Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.
[/quote]
Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

Vaikka Suomessa ei olekaan varsinaista luokkajakoa kuten monessa muussa maassa, niin eriarvoistuminen lisääntyy koko ajan eikä loppua sille näy. Ei ole mitenkään omituista, jos vanhemmat haluavat lapselleen parasta mahdollista, minkä pystyvät tälle antamaan. Asuinalue, koulu, harrastukset ja kaveripiiri halutaan mahdollisimman hyväksi. Sosiaalinen verkostoituminen tulee olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:56"]

Just julkaistiin tutkimus jonka mukaan teini-iän kaverit vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi koulutusvalintoihin.

Ja Hesassa kouluissa ja opettajissa on valtavat erot. Ihan turha kuvitella muuta!

[/quote]
Seura tekee kaltaiseksseen pätee kyllä lasten ja nuorten kohdalla. Kyllä kannattaa tarkkaila missä seurassa lapsi liikkuu ja tuntea kavereiden vanhemmat. 

Kaverit vaikuttavat myös esim. kielivalintoihin. Alakoulussa vähemmän yläkoulussa enemmän. Tästäkin on tutkittua tietoa. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[/quote]

99,9 % peruskoulussa opetettavista asioista menee päähän ihan vaan ahkeruudella ja pänttäämisellä. Ei tarvitse olla mikään Einstein selvitäkseen peruskoulusta erinomaisilla arvosanoilla edes niiden lahjakkaiden lasten luokalla. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[/quote]

99,9 % peruskoulussa opetettavista asioista menee päähän ihan vaan ahkeruudella ja pänttäämisellä. Ei tarvitse olla mikään Einstein selvitäkseen peruskoulusta erinomaisilla arvosanoilla edes niiden lahjakkaiden lasten luokalla. 

[/quote]

Helsingissä on vain kaksi todella hyvää koulua. Täällä on kuitenkin valtava määrä tavallisia, koulutettuja ihmisiä ja heidän lapsiaan. Luuletko todella, että lapsella ei ihan tavallisessa koulussa ole mahdollisuus pärjätä elämässä? Kuulostaa uskomattomalta. Minä olen valtiotieteiden maisteri ja laitan lapseni lähikouluumme. 

Se, että tiettyyn kouluun pakkautuu maineen perässä motivoitunutta opiskelija-ainesta, ei tarkoita, etteikö jokainen näistä oppilaista olisi ollut aivan yhtä hyvä jossain muussa koulussa. 

Aika hälyyttävää kun täällä ajatellaan, että jos vaikka jonkun yläkoulun oppilaista 10 % tupakoi, niin luullaan että omalla lapsella on sitten 10 % riski alkaa tupakoimaan. Meidän lapset ei polttaisi tai käyttäytyisi idioottimaisesti vaikka enemmistö muista tekisi niin ympärillä. Tärkein merkitys on niillä parilla ystävällä, ei sillä koko luokalla.

Koululuokat ovat olleet hyviä yhteiskuntia pienoiskoossa ja monille se on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ollaan kanssakäymisissä erilaisten ihmisten kanssa. Sekalainen koulu ylläpitää yhteiskuntarauhaa, kun ne huonotkin oppijat tuntee olevansa samaa yhteisöä, vaikka olisivat vapaa-ajalla eri kaveriporukoissa. Hyvät oppilaat siis onnistuu johtamaan esimerkillään jo nuorena. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä. 

Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.

[/quote]

Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?

[/quote]

Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.

[/quote] Hgissä tietyillä alueilla on huonompi tasoista oppilasainesta, ei niin että opettajat olisi huonompia

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[/quote]

99,9 % peruskoulussa opetettavista asioista menee päähän ihan vaan ahkeruudella ja pänttäämisellä. Ei tarvitse olla mikään Einstein selvitäkseen peruskoulusta erinomaisilla arvosanoilla edes niiden lahjakkaiden lasten luokalla. 

[/quote]

Ahkera lapsi saa tavallisella luokalla kyllä keskimäärin parempia numeroita kuin luokalla, jossa valtaosa oppilaista saa esim. yksityisopetusta. Näillä numeroilla pyritään sitten lukioon. Minulla ainakin on hyvä kokemuksia. Kävin peruskoulun tavallisessa koulussa, jossa sain hyviä numeroita ja pyrin Ressuun lukioon, jonne pääsin heti. Monihan ei päässyt esim. Munkasta Mäkelänrinteeseen vaan joutui huonompiin lukioihin. Kaikki kun eivät sitä 9 luokalla saa. Tutkimusten mukaanhan opettajat antavat numeroita suhteutettuna luokan tasoon, vaikka niitä pitäisi antaa suhteutettuna opetussuunnitelman opetustavoitteisiin.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä. 

Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa.

[/quote]

Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta?

[/quote]

Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen.

[/quote] Hgissä tietyillä alueilla on huonompi tasoista oppilasainesta, ei niin että opettajat olisi huonompia

[/quote]

No tutkimusten valossa kyse on opettajien eroista. Voit olla ns. hyvässä koulussa luokalla, jossa ei ole minkäänlaista kuria eikä kyetä pitämään oppimismotivaatiota yllä. Voit olla tavallisemmassa koulussa luokalla, jossa opettajalla on kyky hallita luokkaa ja hyvät pedagogiset taidot. Opetuksen laatu voi olla parempi jälkimmäisessä koulussa, josta hyötyvät nämä normioppilaat, kun taas esim. suomea osaamattomat eivät niin tietenkään. Ei lapsen oppimiseen kuitenkaa älyttömästi vaikuta luokan muut oppilaat, jos luokassa on oppimisrauha. 

Kuinka tyhmä tää opettajien eroista jankkaava tyyppi oikein on? Anna kun arvaan,  sinä itse / lapsesi ei ole pärjännyt koulussa, ja sehän on tietysti sen huonon opettajan vika!

On totta, että yläkouluissa luokkien väliset erot ovat suuria. Ja niillä kaikilla luokilla on kuule ne samat aineenopet, noin 12 eri opea per luokka. Ja ne erot johtuvat ihan 100% oppilasaineksesta. Jos aluella on 150 teiniä, ja ne jaetaan rinnakkaisluokille esim. Lumaluokka (pääsykokeella), kielikylpyluokka ( vanhemmat valinneet päiväkoti-ikäisenä), A saksa, ruotsi tai ranska ( koulumotivaatiota riittänyt 4-luokalla) ja sitten ne loput.   Ja tämä jako tulee ihan luonnostaan ja pakosta lukujärjestysteknisistä syistä. Itse opetan näitä kaikkia rinnakkaisluokkia, ja luokkien keskiarvossa voi olla jopa kahden numeron ero! Ja ihan samat tunnit ja jopa samat koekysymykset...( tietysti samanaikaisesti pidetyt kokeet, ettei joku valopää väitä et osa olisi urkkinut kysymykset)

Ai niin, alueen lapsista toki osa aloittanut Steinerkoulussa, Ranskalisessa / saksalaisessa koulussa, siirtynyt 3. luokalla Sykkkiik tms. Veikkaan et he pärjäävät aika kivasti.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:21"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.

[/quote]

99,9 % peruskoulussa opetettavista asioista menee päähän ihan vaan ahkeruudella ja pänttäämisellä. Ei tarvitse olla mikään Einstein selvitäkseen peruskoulusta erinomaisilla arvosanoilla edes niiden lahjakkaiden lasten luokalla. 

[/quote]

Helsingissä on vain kaksi todella hyvää koulua. Täällä on kuitenkin valtava määrä tavallisia, koulutettuja ihmisiä ja heidän lapsiaan. Luuletko todella, että lapsella ei ihan tavallisessa koulussa ole mahdollisuus pärjätä elämässä? Kuulostaa uskomattomalta. Minä olen valtiotieteiden maisteri ja laitan lapseni lähikouluumme. 

[/quote]

En sanonut, etteikö tavallisella lapsella olisi mahdollisuus oppia myös tavallisella luokalla. Tosiasia kuitenkin on, että opetus on laadultaan parempaa, jos opettajan ajasta ei mene suuri osa yleisen järjestyksen ylläpitämiseen luokassa ja oppimishaluttomien lasten opettamiseen. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä?

[/quote]

Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen.
[/quote]
Aivan. Puhut opetuksen laadusta, et siitä, etteivätkö oppimistulokset eroaisi toisistaan eri kouluissa. En asu ongelma-alueella, mutta ketjun alkupäässä joku kertoi, että on luokkia, joissa on yli puolet mamutaustaisia, ja lopuilla kirjo muita ongelmia. Ehkä se oli liioittelua.

Mutta:
Opetuksen laadussa on eroja, tämä siis johtuu eroista opettajien, ei koulujen välillä. Helppo uskoa.
Oppimistulokset ovat tietysti erilaisia.
Ja Tottakai siihen vaikuttaa oppilasaines.
No, minä haluan oman lapseni tietynlaisen aineksen pariin, vaikka kuinka "huonommassa" koulussa voisi olla parempi opettaja. Kuulostaa kyllä kamalalta omaankin korvaan tuo "tietynlainen aines".

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:27"]

Kuinka tyhmä tää opettajien eroista jankkaava tyyppi oikein on? Anna kun arvaan,  sinä itse / lapsesi ei ole pärjännyt koulussa, ja sehän on tietysti sen huonon opettajan vika!

On totta, että yläkouluissa luokkien väliset erot ovat suuria. Ja niillä kaikilla luokilla on kuule ne samat aineenopet, noin 12 eri opea per luokka. Ja ne erot johtuvat ihan 100% oppilasaineksesta. Jos aluella on 150 teiniä, ja ne jaetaan rinnakkaisluokille esim. Lumaluokka (pääsykokeella), kielikylpyluokka ( vanhemmat valinneet päiväkoti-ikäisenä), A saksa, ruotsi tai ranska ( koulumotivaatiota riittänyt 4-luokalla) ja sitten ne loput.   Ja tämä jako tulee ihan luonnostaan ja pakosta lukujärjestysteknisistä syistä. Itse opetan näitä kaikkia rinnakkaisluokkia, ja luokkien keskiarvossa voi olla jopa kahden numeron ero! Ja ihan samat tunnit ja jopa samat koekysymykset...( tietysti samanaikaisesti pidetyt kokeet, ettei joku valopää väitä et osa olisi urkkinut kysymykset)

Ai niin, alueen lapsista toki osa aloittanut Steinerkoulussa, Ranskalisessa / saksalaisessa koulussa, siirtynyt 3. luokalla Sykkkiik tms. Veikkaan et he pärjäävät aika kivasti.

[/quote]

Olen juuri se KTM ja YTM, kiitos kysymästä.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä? [/quote]   Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen. [/quote] Aivan. Puhut opetuksen laadusta, et siitä, etteivätkö oppimistulokset eroaisi toisistaan eri kouluissa. En asu ongelma-alueella, mutta ketjun alkupäässä joku kertoi, että on luokkia, joissa on yli puolet mamutaustaisia, ja lopuilla kirjo muita ongelmia. Ehkä se oli liioittelua. Mutta: Opetuksen laadussa on eroja, tämä siis johtuu eroista opettajien, ei koulujen välillä. Helppo uskoa. Oppimistulokset ovat tietysti erilaisia. Ja Tottakai siihen vaikuttaa oppilasaines. No, minä haluan oman lapseni tietynlaisen aineksen pariin, vaikka kuinka "huonommassa" koulussa voisi olla parempi opettaja. Kuulostaa kyllä kamalalta omaankin korvaan tuo "tietynlainen aines".

[/quote]

No siinähän haluat. Oma lapseni on Käpylän peruskoulussa, jossa on myös paljon maahanmuuttajia. Missä heitä ei olisi? Käpylässä melkein puolet asuntokannasta on kaupungin asuntoja. Kerro toki, missä tämä paremman aineksen koulu sijaitsee?

Nyt puhutaan yläkouluista, ei alakouluista! Luokanopettajat eivät opeta yläkouluissa.

Yläkoulussa kaveripiirin merkitys korostuu. Tutkittu juttu.

Oma esikoiseni on ns. hyvämaineisessa koulussa, mutta rauhattomalla luokalla. Eli näemme hirveän vaivan kuskata häntä ja tuloksena vielä opetamme itse, koska opettajat ei saa luokkaa hiljaiseksi...

Nyt on vaihtamassa sitten toiseen kouluun.

T. Aineenope

Kävin itse aikoinani ns. "eliittiyläasteen" sekä "eliittilukion". Ne olivat uutta silloin, mutta muistan äidin perustelleen mm. eri yläasteelle pyrkimistä sillä, että lähikoulussa on niin levotonta väkeä että halusi minun pääsevän rauhallisempaan kouluun. Mamuja silloin Suomessa ei edes juuri ollutkaan, joten nämä häiriköt olivat ihan työttömien lähiö-yhäreiden ja alkkisten jälkikasvua, jotka tupakoivat koulun takana välitunnilla. Tänä päivänä osa heistä viettääkin päivänsä puistonpenkkiä kuluttaen, räkä poskella.

Vanhempia ei voi syyllistää siitä, että he haluavat lapselleen parasta. Tämä on itsestäänselvyys. Kuten jutussa sanottiin: ei voida olettaa vanhempien uhraavan lapsiaan näennäisen tasa-arvon alttarille, jotta toisille ei tulisi paha mieli. Ehei. Aikanaan, kun lapseni ovat siinä iässä, mekin valitsemme heille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen, enkä todellakaan tunne siitä huonoa omaatuntoa.

^ Juur noin se on tänäkin päivänä. Työskentelen yläkoulussa, jossa on levotonta ja motivoitumatonta porukkaa, ja se hälläväliä-asenne leviää kulovalkean tavoin. Kutoselta on normaalien enemmistön pyrkiminen mihin tahansa erikoistuneelle yläasteelle, ettei vain tarvitsisi tulla meille. Ja arki on sitten juuri tätä vääntöä: sossun asiakkaita jo komannessa polvessa, lähiö-yhäreiden unohtuneita lapsia, alkkis-menoa, huumeiden kanssa sekoilua (myyty iskän ruohot koulun takana), yms. wt-hommaa. Mutta erikoisuus, meillä EI juurikaan ole mamuja. Ihan kantaväestö jyllää....