Mikä satsaus omaan hyvinvointiisi on oikeasti kannattanut?

H uorissa käyminen.

Tämä ei vaatinut minkäänlaista satsausta: ruokatavaroiden kotiinkuljetus vähensi alkon käyttöä. N. kerran kuukaudessa käyn ostamassa tupakkaa (voi kun siitäkin pääsisin eroon), silloin ostan kopan kaljaa. En voi olla ostamatta :(

Kun aikaisemmin tuli lipiteltyä useampi olut joka ilta, kulutus siihen verrattuna on nyt minimaalinen. Mieli ja uni kiittää!

Ylitöiden lopettaminen! En ole edes ratkaisevasti köyhempi on ennen, eli noista hyötyi lähinnä työnantaja. Eikä aina sekään, kun pitkän päivän loppupäästä työteho ja aikaansaavuus on mitä on.

Monet täällä puhuivat saliharrastuksesta ja sen tehokkuudesta. Joskus muinoin kävin itsekin salilla ja nyt innostuin taas tekemään harjoitteita, mutta kotona. Minulla on paino ja siihen vaihdettavia levyjä joten olen aloittanut taas tämän harrastuksen.

En edes muistanut miten hyvä olo tuosta harjoittelusta tulee. Ja samalla muuttui oma perspektiivi: olen 166 cm pitkä ja painan 70 kg ja tähän asti olen mieltänyt, että pitäisi laihduttaa 10-15 kiloa.

Sitten näiden viestien myötä tajusin, että mitä järkeä siinä on kun laihdutuksen sijaan voisin keskittyä rakentamaan lisää voimaa. Nytkin kun olen koko elämäni ollut urheilullinen muuten ja tehnyt raskaita töitä menee pienet vaatteet päälle (koko 36-38) ihan joustamattomia farkkujakin koskien.

Siis miksi silloin yrittäisin laihduttaa pois rasvat ja pyrkiä olemaan hoikka? Hoikempana olin usein sairas ja tunsin itseni heikoksi. Tuijotin vain jotain virallisia lukuja siitä mikä on "normaalipaino" tai mikä on "hoikka". Miksi naisen pitää olla edes joku tuulessa heiluva heinä? Tämä asia mullisti juuri ajatteluni.

Työn järjestely uusiksi, eli kohdallani osa-aikatyö ja pelkästään itselleni sopivaa vuoroa eli iltaa. Itselle sopiva rytmitys vaikuttaa sitten siihen, että saan kylliksi unta, jolloin kykenen tekemään järkeviä ruokailuvalintoja ja jaksan huolehtia itsestäni ja kodistani.

Säännöllinen liikunta, runsas kuidun syönti.

Vapaus. Aikoinaan lähdin vanhempieni ikeen alta ulkomaille täysi-ikäiseksi tullessani ja jäin. Alku oli hankalaa mutta hyvin pärjäsin ja vapaus sekä terveys ovat edelleen ne tärkeimmät asiat hyvinvoinnilleni. Suomessa olin nuorena masentunut mutta silloin ei mitään hoitoja ja terapioita ollut tarjolla, piti vaan pärjätä. Itselle oli pelastus lähteä pois.

se, että lapset ovat aina nukkuneet omissa sängyissään, olen saanut nukuttua rauhassa. Ja se, että menen aina arkisin nukkumaan ennen klo 10. Kyllä myös itsensä "pakottaminen" kerran viikossa jumppaan, salille tuo hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Minä palasin taas elävien kirjoihin, kun aloitin omatoimisesti raudan syömisen. Lääkärien mielestä ferritiiniarvo oli tietysti ok, joten se ei heidän mielestään selittänyt mitään oireita. Kolmen kuukauden rautakuurin päästä migreenit, jännityspäänsäryt ja kammottavat kallonpohjan ja hartioiden jumit vain katosivat, samoin lihasten voimattomuus ja nykimiset sekä vatsavaivat. Onneksi kuuntelin itseäni enkä lääkäreitä. On ihanaa, kun ei väsytä ja masenna koko ajan. Luulin aiemmin, että aikuisuuteen vain kuuluu se, että on koko ajan tosi kurja olo. Nyt on myös helpompi pitää itsestä muutenkin huolta, kun taas jaksaa.

Suomessa ferritiiniarvot on jostain syystä ihan päin sitä itseään. Arvo 15 on naiselle sopiva, kun WHO:n suositus naiselle on 30 MINIMISSÄÄN. Suositus kaikille on ferritiiniarvo 100. Se on vasta normaali.

Itselläni on ferritiini 14 sekä krooninen anemia, ja mikään tarpeeksi vahva rautalisä ei sovi minulle. Elän tietoisena siitä, että en välttämättä koskaan parane ja että EN ole laiska, kun en jaksa asioita samoin kuin muut. Ajattelin ennen, että olen laiska tai vaan huonossa kunnossa, tai muuten vaan sairas esim. ADHD tai  vastaavaa.

Itselleni se on ollut robotti-imuri, joka imuroi ja moppaa. Kroonisesti sairaana en jaksa tavallisia asioita normaaliin tapaan, ja nimenomaan imuroiminen vei voimia ihan liikaa sen homman helppouteen nähden. Ehdottomasti paras taloudellinen satsaus ikinä!

Ylipäätään sen hyväksyminen, että tarvitsen apua, kuten tuo imuri, ja en ole laiska tai saamaton, vaan fyysisesti rikkonainen, on auttanut paljon syyllisyyden kanssa. Yksin asuessa ja sinkkuna pitää jaksaa kaikki yksin.

Aviottomuus, ehdottomasti.

OLEN VAPAA!

Lopetin sokerin ja alkoholin käytön. En syö korkeasti prosessoitua ruokaa. Mieletön vaikutus terveyteen. Nukun hyvin ja en ahdistu enää niin helposti. Tietysti vaikuttaa positiivisesti kehonkoostumukseen ja ihoon. Veriarvot on kohdallaan. Niveljomotukset väheni huimasti sokerin lopettamisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Silmien laserleikkaus, -7 oli molemmissa silmissä. Valitsin vähän kalliimman vaihtoehdon, Smile-leikkauksen ja kyllä kannatti. Silmissä on nykyään vain hieman kuivuutta aamuisin ja näkö on hyvä. Ihanaa, kun ei tarvi käyttää enää silmälaseja ja tämä on myös vaikuttanut ulkonäkööni myönteisesti. En ikinä ennen saanut kommentteja, että näyttäisin ikäistäni nuoremmalta ja nyt olen kuullut sellaista monelta.

Sama! Mulla oli kanssa todella huono näkö ja elämänlaatu on kyllä konkreettisesti parantunut kun ei tarvitse enää laseja.

Käyn säännöllisesti kerran kuussa selkä-niska-hartia -hieronnassa. Teen pitkiä päiviä näyttöpäätteellä ja alkoi olla jo aikamoisia ongelmia. Näin ne pysyvät kurissa.

Henkistä hyvinvointia ja onnistumisen iloa sekä yhteenkuuluvuutta tuo rakas kuoroharrastus.

Tämä ketju on ilahduttanut jo monta kertaa, on tosi kiva lukea näitä teidän kokemuksia ja ottaa itsellekin vinkkejä jatkoon. Kiitos kaikille kortensa kekoon kantaneille!

Ap

rtöyoräy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien, osin 60-luvulta peräisin olleiden paikkojen korvaaminen keraamisilla. Kallista lystiä, mutta hampaiden mureneminen, paikkojen vuotaminen ja reikiintyminen jopa juurihoitoon saakka loppuivat kuin seinään. Ei enää satasten hammaslääkärilaskuja vuosittain, pelkkä tarkistus riittää. 

Nyt on kunnolla hoidettu suu, ei hutiloiden ja kiireessä latoen paikkaa paikan päälle kuten julkisella vuosia tehtiin. No, huono tuuri siinä oli myös mukana.

Monta amalgaami paikkaa myös suussa ja ajoittain lohkeavat. Minkä verran tämä kustansi ja missä teit? Eikös ole jotenkin haitallistakin porata amalgaameja, sinulla ei tainnut tulla mitään haitallisia oireita?

Hei! Tämä tehtiin reilu kaksi vuotta sitten yksityisellä hammaslääkäriasemalla Kuopiossa. Hintaa tuli 500 e per uusittu paikka. Hammaslääkäri sanoi, että hän on porannut työkseen amalgaameja vuosikausia, eikä ole siitä haittaa saanut. Yksittäisten amalgaamien poisto ei ketään vahingoita. Osa paikoistani oli muovisia. Ja osa hampaistani lähinnä paikka-ainetta. Nyt on hyvät ja lujat.

Olen alkanut nukkua enemmän ja välttelemään myöhään valvomista, jos ei ole jotain erityistä syytä olla hereillä.

Aloin siis arkisin meneen nukkumaan tietoisesti 30-90 min aiemmin kuin ennen oli tapana ja vähensin turhaan sarjojen, puhelimen tai muun äärellä roikkumista illalla. On kyllä vaikuttanut positiivisesti jaksamiseen, vaikka luulin ennen että vajaa 8 h unet olisi olleet riittävät.

Toinen on veden juonnin lisääminen, lisää selkeästi jaksamista kun ei oo koko ajan nestehukassa, ja silmäpussit ei enää niin hirveät kuin ennen. Ehkä se nukkuminenkin on vaikuttanut tähän :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unen ja levon priorisointi. Tuntui siirtymiseltä keski-ikään, mutta tuli tarpeeseen.

Pienistä ostoksista ilmankostutin ja nastakengät talvikauteen.

Laserkarvanpoisto. Parhautta.

Nyt yritän opetella eroon sokeristen herkkujen syönnistä. Niitä meni aivan liikaa ja painoa on samoin aivan liikaa. En vielä osaa raportoida mutta tuntuu, että suolisto voi paremmin.

Vielä lisäisin että herään työpäivinä riittävän varhain. Olen täysi iltaihminen. Aamuista tulee kuitenkin vähemmän kauheita sillä, että saan ensimmäisen puoli tuntia istua sängyssä juoden kahvia, heräilen ja rauhassa meikkaillen. Pystyn kyllä äkkilähtöihin, mutta lempeämpi aloitus parantaa elämänlaatua.

Kuka juo kahvia ja meikkaa sängyssä??!?

Kuka juo aamukahvin epämukavasti pöydän ääressä enää nykyaikana.

Pöydän ääressä juotiin kun piti lukea lehti samalla. Kukaan ei enää lue paperilehteä.

Sängyssä on paljon mukavampi nauttia kahvista, lämpimässä peiton alla, hyvässä asennossa. Istuminen on niin epäterveellistäkin.

Juuri näin. Käyn hakemassa lisämukillisenkin.

Laihduttaminen.

Pudotin 12 kiloa normaalipainon ylärajalta alarajalle ja nyt olen saanut jättää refluksilääkkeet pois, alkava diabetes parani, nivelkivut jäivät ja nivellääkkeet sain jättää pois. Nukun paremmin, jaksan paremmin ja näytän paremmalta. Ja kaikki vaattet mahtuvat hyvin päälle. Säästin rahaa siinkin. Nyt en anna painon enää nousta, punnitsen joka aamu itseni.

Osa-aikatyö. Pärjään ihan ok nytkin kun elän yksin nuukasti, mutta nyt on virtaa ja aikaa perehtyä uuteen tietoon ja lukea enemmän. Keski -iässä koen tämän eräänlaisena vuorotteluvapaana (olen sellaisellakin ehtinyt olla n 10v sitten) ja saatan palatakin täyteen päivään. Haluan vahvistaa ymmärrystäni maailman menosta ja vähenää kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa. Itseopiskelu sopii minulle parhaiten, rahallista hyötyä en jaksa miettiä. Epäsuorasti haluan rakentaa itsearvostustani sillä, että tiedän siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja siitä, mistä me tulemme. Olen ollut ison osan aikuisiästäni masentunut, ja nyt on intoa ja virtaa avartaa ymmärrystä. Huikeaa miten hyviä haastatteluja ja dokkareita esim You tubesta löytyy, aiheesta kuin aiheesta.