Lähetin siskolle laskun lapsensa rikkomasta koristelautasesta – sisko raivostui
Siskoni oli perheineen kylässä meillä, ja hän epäonnistui nuorimmaisensa vahtimessa niin, että tämä kurkotti kengällä tiputtamaan koristelautasen seinältä. Vastaavan lautasen hinta on Astiataivaassa 135 euroa. Siskoni ihmetteli, miten lautanen voi maksaa niin paljon. Hänen mielestään vika on minun, koska meillä on rikkoutuvia esineitä niin matalalla, että lapsi voi ulottua niihin. Rahat eivät ole vielä ilmestyneet tililleni.
Toiminko mielestänne kohtuuttomasti?
Kommentit (254)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:47"]
Tässä tapauksessa varmaankin sovittaisiin asia jotenkin muuten. Mutta moraalista korvausvelvoitetta tuo ei poista. Jos sinusta tuossa tapauksessa ei ole korvausvelvoitetta, sittenhän ei tarvitse edes pyytää anteeksi. Eihän rikkonut toiminut väärin. Mutta me molemmat tiedämme, että hän teki.
[/quote]
Tiedätkö mitä merkitsee vakuutus?
Kun vakuutusyhtiö tarjoaa sinulle sopimusta, sinä vakuutat heille että olet valmis pitämään asioistasi huolta ja maksat siitä heille. He taas vakuuttavat sinulle, että vahingon tapahduttua, sinä saat heiltä varmasti rahaa, mutta vahingon tapahduttua vastaavasti korvauksesi heille kasvavat.
Ellet ole valmis vakuuttamaan heitä siitä että pidät asioistasi huolta, vakuutusyhtiö ei sovi kanssasi mitään, tai vastaavasti sinun vakuutusmaksusi on hyvin suuri.
Esimerkiksi tässä tapauksessa, vakuutusyhtiö ajattelee että sinun tehtäväsi on kiinnittää kalliit koristeesi niin että ne pysyvät paikoillaan, tai että sinä vartioit niistä ja pidät huolen siitä etteivät vieraasi pääse niihin käsiksi.
Toisinsanoen, jos vieraasi särkee tavarasi vahingossa tai ymmärtämättömyyttään, vieraasi ei ole korvausvelvollinen, oli kyse korvaamattoman arvokkaasta Ming dynastian vaasista, tai puhkipoljetusta jalkapallosta.
Sellaista kuin "moraalinen korvausvelvoite" ei ole olemassakaan.
Jos sinä saisit päättää, kaikki kaupoissa vahingossa rikotut tavarat joutuisivat asiakkaat maksamaan. Kauppiaalle se merkitsisi helppoa rahaa kun kaikki voisi laittaa asiakkaan syyksi silloinkin kun heidän tuotteensa on täysin heikkolaatuista roskaa. Olisitko itse valmis sellaiseen?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?
[/quote] En ole ap, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minä en miljonäärinkään (enkä kenenkään muunkaan) luona tiputtaisi TAHALLANI koriste-esineitä. Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:05"]
Sellaista kuin "moraalinen korvausvelvoite" ei ole olemassakaan.
[/quote]Tietenkin on.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:00"]Lapsi tiputti tahallaan kengän avulla lautasen seinältä. Tässä ei ole kysymys vahingosta.
[/quote]
Onko lapsi oikeustoimikelpoinen, eli ymmärsikö lapsi mitä teosta seuraa?
Ellei ymmärtänyt, kengän tai minkään muun välineen käyttäminen ei tee tekoa tahalliseksi.
Entä oliko lapsella tarkoitus tiputtaa lautanen lattialle?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?
[/quote] Jos tahallani rikon toisen omaisuutta, niin tietysti olen korvausvelvollinen.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:52"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:18"]
Hyvin yksinkertaista.
Oliko kyse tahallisesta teosta (lapsen uhkaus että rikkoo, tai ottaa lautasen), vai vahingosta? Tässä tapauksessa, kysymys kuuluu onko lapsi ollut sellainen joka ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Vanhemman välitön läsnäolo ei ole riittävä syy korvausvelvollisuuteen, paitsi siinä tapauksessa että lapsi on ottanut ensin kontaktia uhaten tiputtaa lautasen.
Onko näin tapahtunut? Ellei ole, kyse on ollut vahingosta ja vastaus on yksiselitteinen: sinä olet vastuussa menetyksestäsi, pidit siitä tai et. Sinun tehtäväsi on huolehtia vieraistasi.
Valitettavasti tässä vahinkotapauksessa laki ei ole puolellasi, eikä siskollasi ole minkäänlaista korvausvelvollisuutta. Sinulla on kotivakuutus tällaisia tilanteita varten.
Laki on hyvin yksinkertainen, omistajalla on velvoite huolehtia vieraistaan.
[/quote]
Heh. alapeukkuja tulee kun mammat eivät pidä lain periaatteesta että se on sama kaikille. Vaikka se ei mammoja miellytä, laki on tässä tapauksessa selvääkin selvempi. Voitte kysyä tätä ihan keneltä tahansa asianajajalta.
Tässä myös eräs aikaisempi ketju jossa on käsitelty kaupoissa tapahtuneita vahinkoja. Jännä huomata kuinka mammojen mielipiteet muuttuvat kun kyse on kauppiaasta eikä yksityishenkilöstä - Mammat ovat valmiit lykäämään vahingon kauppiaan harteille kun ajattelevat että heidän lapsensa särkisi kaupassa jotakin vahingossa, eivätkä haluaisi maksaa. Mutta siitä huolimatta mammat ovat nyt kuitenkin ap:n puolella kun ajattelevat sitä että heidän ystävänsä lapsi rikkoisi jotain heidän kodissaan ja he joutuisivat maksamaan vahingon omasta pussistaan.
http://www.vauva.fi/keskustelu/910143/ketju/onko_kauppaa_jossa_ei_tarvii_maksaa_jos_hajottaa_j
Onneksi alapeukuilla ei ole mitään merkitystä kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta.
[/quote] Edelleenkään lapsi ei särkenyt vahingossa. Kyse on ilkivallasta. Onko sinulla ongelmia luetunymmärtämisessä ?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:05"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:47"]
Tässä tapauksessa varmaankin sovittaisiin asia jotenkin muuten. Mutta moraalista korvausvelvoitetta tuo ei poista. Jos sinusta tuossa tapauksessa ei ole korvausvelvoitetta, sittenhän ei tarvitse edes pyytää anteeksi. Eihän rikkonut toiminut väärin. Mutta me molemmat tiedämme, että hän teki.
[/quote]
Tiedätkö mitä merkitsee vakuutus?
Kun vakuutusyhtiö tarjoaa sinulle sopimusta, sinä vakuutat heille että olet valmis pitämään asioistasi huolta ja maksat siitä heille. He taas vakuuttavat sinulle, että vahingon tapahduttua, sinä saat heiltä varmasti rahaa, mutta vahingon tapahduttua vastaavasti korvauksesi heille kasvavat.
Ellet ole valmis vakuuttamaan heitä siitä että pidät asioistasi huolta, vakuutusyhtiö ei sovi kanssasi mitään, tai vastaavasti sinun vakuutusmaksusi on hyvin suuri.
Esimerkiksi tässä tapauksessa, vakuutusyhtiö ajattelee että sinun tehtäväsi on kiinnittää kalliit koristeesi niin että ne pysyvät paikoillaan, tai että sinä vartioit niistä ja pidät huolen siitä etteivät vieraasi pääse niihin käsiksi.
Toisinsanoen, jos vieraasi särkee tavarasi vahingossa tai ymmärtämättömyyttään, vieraasi ei ole korvausvelvollinen, oli kyse korvaamattoman arvokkaasta Ming dynastian vaasista, tai puhkipoljetusta jalkapallosta.
Sellaista kuin "moraalinen korvausvelvoite" ei ole olemassakaan.
Jos sinä saisit päättää, kaikki kaupoissa vahingossa rikotut tavarat joutuisivat asiakkaat maksamaan. Kauppiaalle se merkitsisi helppoa rahaa kun kaikki voisi laittaa asiakkaan syyksi silloinkin kun heidän tuotteensa on täysin heikkolaatuista roskaa. Olisitko itse valmis sellaiseen?
[/quote] Joutuu kaupassakin korvaamaan jos lapsi tahallaan särkee jotain.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:08"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:00"]Lapsi tiputti tahallaan kengän avulla lautasen seinältä. Tässä ei ole kysymys vahingosta.
[/quote]
Onko lapsi oikeustoimikelpoinen, eli ymmärsikö lapsi mitä teosta seuraa?
Ellei ymmärtänyt, kengän tai minkään muun välineen käyttäminen ei tee tekoa tahalliseksi.
Entä oliko lapsella tarkoitus tiputtaa lautanen lattialle?
[/quote] Lapsella varmasti oli tarkoitus tiputtaa lautanen lattialle, miksi hän muuten ottaisi kengän avukseen ?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.
[/quote]
Onko tämä kengän hakeminen havaittu ennen tekoa?
Jos on, silloin se olisi pitänyt estää molempien vanhempien toimesta, ei pelkästään lapsen vanhemman. Ellei kengän hakemista ole havaittu, on kyse vahingosta.
Usko tai älä, mutta vanhemmalla ei todellakaan ole aina vastuuta lapsestaan ja lapsen aiheuttamista vahingoista.
Esimerkiksi kolmetoistavuotias lapsi joka tahallaan tekee tuhopolton, ei aiheuta vanhemmilleen mitään muuta kuin häpeää. Lapsen tullessa viidentoista vuoden ikään, hän on korvausvelvollinen, myös siitä tuhopoltosta joka on tapahtunut ennen viittätoista ikävuotta. Kun lapsi alkaa tienaamaan, hän alkaa maksamaan itse tekemästään vahingosta jonka on tehnyt alaikäisenä. Sellainen on Suomen laki.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:11"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?
[/quote] Jos tahallani rikon toisen omaisuutta, niin tietysti olen korvausvelvollinen.
[/quote]niin vai onko jossain laissa sanottu että jos esine on arvokas tai jos vahingonkärsijä on varakas, niin ei tarvi korvata?
Jos näin on, niin kuulisin mielelläni, mikä lainkohta on kyseessä ja missä summissa "arvokkaan esineen" tai "rikkaan omistajan" rajat laissa menee :D
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi? [/quote] En ole ap, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minä en miljonäärinkään (enkä kenenkään muunkaan) luona tiputtaisi TAHALLANI koriste-esineitä. Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.
[/quote]
Eipä ole. Oikeuden mukaan lapsi ei ole oikeustoimi kelpoinen. Olet väärässä, hyvin yksiselitteisesti.
Huostaan voidaan ottaa myöskin väärin käyttäytyvä lapsi, mutta korvaus velvollisuutta ei ole.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:13"]Edelleenkään lapsi ei särkenyt vahingossa. Kyse on ilkivallasta. Onko sinulla ongelmia luetunymmärtämisessä ?
[/quote]Ja missähän se on kerrottu että lapsi teki ilkivaltaa?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]
Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?
[/quote]
Kyllä tässä kohtaa olisi pakko olla vakuutus tai hinta jotenkin sovitella. Ymmärrän oikein hyvin, ettei lapsi voi olla täydessä vastuussa asioista joita ei ehkä vielä ymmärrä täysin.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:47"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]
Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?
[/quote]Tässä tapauksessa varmaankin sovittaisiin asia jotenkin muuten. Mutta moraalista korvausvelvoitetta tuo ei poista. Jos sinusta tuossa tapauksessa ei ole korvausvelvoitetta, sittenhän ei tarvitse edes pyytää anteeksi. Eihän rikkonut toiminut väärin. Mutta me molemmat tiedämme, että hän teki.
[/quote]
Mikä se jotenkin muuten on? Että täysimääräisenä hinnan vaatiminen on sikamaista? (etenkin käytetystä tavarasta)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:17"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.
[/quote]
Onko tämä kengän hakeminen havaittu ennen tekoa?
Jos on, silloin se olisi pitänyt estää molempien vanhempien toimesta, ei pelkästään lapsen vanhemman. Ellei kengän hakemista ole havaittu, on kyse vahingosta.
Usko tai älä, mutta vanhemmalla ei todellakaan ole aina vastuuta lapsestaan ja lapsen aiheuttamista vahingoista.
Esimerkiksi kolmetoistavuotias lapsi joka tahallaan tekee tuhopolton, ei aiheuta vanhemmilleen mitään muuta kuin häpeää. Lapsen tullessa viidentoista vuoden ikään, hän on korvausvelvollinen, myös siitä tuhopoltosta joka on tapahtunut ennen viittätoista ikävuotta. Kun lapsi alkaa tienaamaan, hän alkaa maksamaan itse tekemästään vahingosta jonka on tehnyt alaikäisenä. Sellainen on Suomen laki.
[/quote] [quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:20"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:13"]Edelleenkään lapsi ei särkenyt vahingossa. Kyse on ilkivallasta. Onko sinulla ongelmia luetunymmärtämisessä ?
[/quote]Ja missähän se on kerrottu että lapsi teki ilkivaltaa?
[/quote] Mitähän muuta kuin ilkivaltaa toisen koriste-esineen tarkoituksellinen, tahallinen tiputtaminen ja siten rikkominen on, kuin ilkivaltaa ? Mikä olisi mielestäsi oikea termi ?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:17"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.
[/quote]
Onko tämä kengän hakeminen havaittu ennen tekoa?
Jos on, silloin se olisi pitänyt estää molempien vanhempien toimesta, ei pelkästään lapsen vanhemman. Ellei kengän hakemista ole havaittu, on kyse vahingosta.
Usko tai älä, mutta vanhemmalla ei todellakaan ole aina vastuuta lapsestaan ja lapsen aiheuttamista vahingoista.
Esimerkiksi kolmetoistavuotias lapsi joka tahallaan tekee tuhopolton, ei aiheuta vanhemmilleen mitään muuta kuin häpeää. Lapsen tullessa viidentoista vuoden ikään, hän on korvausvelvollinen, myös siitä tuhopoltosta joka on tapahtunut ennen viittätoista ikävuotta. Kun lapsi alkaa tienaamaan, hän alkaa maksamaan itse tekemästään vahingosta jonka on tehnyt alaikäisenä. Sellainen on Suomen laki.
[/quote] Lapsen vanhemmalla on vastuu estää lasta tekemästä tuhojaan, kellään muulla ei ole vastuuta valvoa ja kasvattaa toisen lasta, ellei erikseen olla sovittu, että toinen vahtii lasta.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:11"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi? [/quote] Jos tahallani rikon toisen omaisuutta, niin tietysti olen korvausvelvollinen. [/quote]niin vai onko jossain laissa sanottu että jos esine on arvokas tai jos vahingonkärsijä on varakas, niin ei tarvi korvata? Jos näin on, niin kuulisin mielelläni, mikä lainkohta on kyseessä ja missä summissa "arvokkaan esineen" tai "rikkaan omistajan" rajat laissa menee :D
[/quote]
Yleensä nämä asiat sovitellaan oikeudessa. Keppikerjäläisen Yh naisen ei oleteta maksavan miljoonia, vaikka vahinko olisikin tapahtunut. Oikeudessa käytetään usein sanaa kohtuullinen. Tavalliselle ihmiselle miljoona ei ole enää kohtuullista.
Ois voinu siskos voinu vähän tarkemmalla silmiä persehedelmäänsä vahtia!
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:17"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista. [/quote] Onko tämä kengän hakeminen havaittu ennen tekoa? Jos on, silloin se olisi pitänyt estää molempien vanhempien toimesta, ei pelkästään lapsen vanhemman. Ellei kengän hakemista ole havaittu, on kyse vahingosta. Usko tai älä, mutta vanhemmalla ei todellakaan ole aina vastuuta lapsestaan ja lapsen aiheuttamista vahingoista. Esimerkiksi kolmetoistavuotias lapsi joka tahallaan tekee tuhopolton, ei aiheuta vanhemmilleen mitään muuta kuin häpeää. Lapsen tullessa viidentoista vuoden ikään, hän on korvausvelvollinen, myös siitä tuhopoltosta joka on tapahtunut ennen viittätoista ikävuotta. Kun lapsi alkaa tienaamaan, hän alkaa maksamaan itse tekemästään vahingosta jonka on tehnyt alaikäisenä. Sellainen on Suomen laki. [/quote] Lapsen vanhemmalla on vastuu estää lasta tekemästä tuhojaan, kellään muulla ei ole vastuuta valvoa ja kasvattaa toisen lasta, ellei erikseen olla sovittu, että toinen vahtii lasta.
[/quote]
Ei olekkaan, vaan vanhempi ei ole täysimääräisesti vastuussa minkään hulttion tekemisistä. Jos nuorukainen yltyy autovarkauksiin yms. haitan tekoihin on huostaan otto yleensä seuraava toimenpide.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:18"]Hyvin yksinkertaista.
Oliko kyse tahallisesta teosta (lapsen uhkaus että rikkoo, tai ottaa lautasen), vai vahingosta? Tässä tapauksessa, kysymys kuuluu onko lapsi ollut sellainen joka ei ymmärrä tekojensa seurauksia. Vanhemman välitön läsnäolo ei ole riittävä syy korvausvelvollisuuteen, paitsi siinä tapauksessa että lapsi on ottanut ensin kontaktia uhaten tiputtaa lautasen.
Onko näin tapahtunut? Ellei ole, kyse on ollut vahingosta ja vastaus on yksiselitteinen: sinä olet vastuussa menetyksestäsi, pidit siitä tai et. Sinun tehtäväsi on huolehtia vieraistasi.
Näistä on lukuisia ennakkotapauksia. Esimerkiksi kaupoissa lasitavaraa on tippunut lattialle hyllyiltä ja mennyt rikki kun asiakas on kävellyt esimerkiksi reppu selässä hyllyjen välissä - kauppias korvaa vaikka sen olisi tiputtanut asiakas. Kauppiaan, tai tässä tapauksessa yksityisen on huolehdittava siitä että koristeet tai esineet on kiinnitetty niin ettei niitä saa helposti irti tai tiputettua. Kyse ei ole pelkästään siitä voivatko ne mennä rikki, vaan myös siitä voivatko ne aiheuttaa vammoja uhrille.
Ellei yksityinen siitä voi huolehtia, silloin yksityinen voi estää pääsyn asuntoon, tai kauppias estää pääsyn tiloihinsa esimerkiksi lapsilta tai lemmikkieläimiltä.
Valitettavasti tässä vahinkotapauksessa laki ei ole puolellasi, eikä siskollasi ole minkäänlaista korvausvelvollisuutta. Sinulla on kotivakuutus tällaisia tilanteita varten.
Jälkeenpäin lähetetty korvausvaatimus ei riitä ja siskosi voi jättää sen huomioimatta, sillä asia olisi pitänyt hoitaa paikanpäällä ja todeta vahingontekijä ja se mitä on tapahtunut. Tässä on syytä epäillä että asia on jo hoidettu paikanpäällä ja olet päättänyt olla vaatimatta korvausta. Eli korvausvaatimusta varten asia olisi pitänyt sopia korvaajan kanssa paikalla. Ellei näin ole tehty, ei asiaa voida hoitaa jälkeenpäin vaatimalla korvausta. Jos siskosi maksaa lautasen, kyse ei ole korvauksesta, joka sisältää ajatuksen velvoitteesta, vaan siinä tapauksessa on kyse vapaaehtoisesta avustuksesta jotta voit ostaa uuden lautasen.
Laki on hyvin yksinkertainen, omistajalla on velvoite huolehtia vieraistaan. Ajattele jos lautanen olisi vaikka osunut lapsen päähän ja lapsi olisi loukkaantunut, olisiko siskosi ollut muka korvausvelvollinen siinäkin tapauksessa?
[/quote] Lapsi tiputti tahallaan kengän avulla lautasen seinältä. Tässä ei ole kysymys vahingosta.