Anoppi holhouksen tarpeessa? (avautuminen)

Todennäköisesti anoppisi on valinnut vain väärän raiteen. Ja sitä sattuu ihan paremmissakin piireissä ja nuorille. Ei siitä kauaa ole kun nuori mies, ehkä kolmekymppinen hyppäsi Ouluun menevään junaan Lahdessa, vaikka oli menossa Helsinkiin ja konnari huomasi vasta lipun tarkastuksessa. Keskustelusta päätellen mies kuulosti ihan sivistyneeltä. Ei ollut kiinnittänyt raiteen numeroon huomiota, vaan lähinnä lähtöaikaan.

Ja minusta se on ihan ymmärrettävää ja inhimillistä, kun itse usein sekoilen liikenteessä ja lähden ajamaan aivan väärää kaistaa,jos on vieras paikka, oli kysymys vaikka Helsingistä tai Moskovasta.

Jo on ap:llä murheet ja noin pienestä pahoittaa mielensä ja pitää tulla oikein mammapalstalle avautumaan ja haukkumaan niin anoppi kuin aviopuoliso. Lykkyä tykö parisuhteelle.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:42"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 17:20"]Entä jos anopille on puhkeamassa alzheimerin tauti . Alkaa oireilla usein juuri viidenkymmenen paikkeilla. Siinä sitä onkin, että ap saa haukkua tulevina vuosina anoppiaan monet kerrat tälle palstalle. 
[/quote]

Ei todella ala 50 jälkeen kuin poikkeustapauksissa
[/quote]

Kyllä alkaa, olen terveydenhoitoalalla ja kyllä niitä on.
Ja vaikka olisi harvinaistakin niin jonkun kohdalle se osuu.
Kokonaisuutena tämä tarina ihmetyttää kuitenkin.
Kun minä sain vauvan, tulivat anoppi ja appi heti kylään.
Minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään muuta kuin hoitaa vauvaa ja siihenkin sain apua.
Molemmilla kerroilla (2 lasta) vierailusta oli todellakin enemmän apua kuin vaivaa.
[/quote]

Voi sinua. Lähihoitaja ja nähnyt yhden muisisairaan 50 v. Mikä hänen sairautensa oli?
Kuule. Terveydenhuollon ihmiset perustaa väitteensä tietoon ei mutuin

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:40"]

Onneksi ymmärsin pysyä poissa pojan perheen luota ensimmäiset viikot, että saivat rauhassa olla vauvan kanssa. Siellä kävi miniän äiti, sisarukset, isovanhemmat, ystävät ja työkaverit, mutta me lapsen isän sukulaiset olisimme kuulemma olleet vaivaksi. Emme menneet ristiäisiinkään, kun ne oli kuulemma ihan vaan läheisimmille, miniän vanhemmat oli kutsuttu ja tietysti vähän muutakin sukua, kun äidin suku on aina vähän niin kuin tärkeämpi vauvalle. Emme menneet senkään jälkeen, koska oli aina jotain räkätaudinpelkoa, oksennustautia ilmassa ja muuttoa tai muuta, ettei ollut sopivaa ja vauva valvotti, ettei miniä jaksanut ryhtyä kahvia keittelemään.

Mutta kun se lapsenlapsi oli täyttänyt vuoden, alkoi miniän soittelu. Että pitäisi ottaa lapsi yökylään, kun hänen äitinsä on sairastunut eikä jaksa. Mitä me sitä tuntematonta lasta meille, hyvänen aika. Olihan sillä miniällä omakin suku!

[/quote]

Eikö sua kiinnosta nähdä, millaisen lapsen sun poikas on kasvattanut?

[/quote] Ei kiinnostanut. Asuvat 15 km päässä, käyvät salaa miniältä meillä aina joskus juttelemassa. Tosin pitkään se ei onnistu, lapsi oppii puhumaan kohta.

Tulee valitettavasti mieleeni muutamista jutuista, että tämä anoppihan taitaa olla klassikko eli marttyyri :)

Ap kirjoitti, että he vierailevat yleensä anopin luona. No anoppia ottaa koville, kun HÄN joutuu vaivautumaan liikkeelle, kun HÄN ei osaa junia käyttää. Poikakaan ei ehdi hakemaan, koska on vauva ja leikkauksesta toipuva vaimo. HÄN ei siis olekaan enää keskipiste, kuten yleensä, joten HÄN päätyy tekemään kuolemaa Riihimäelle, jotta saadaan poikaan liikettä.

Ei ihme, että aloittajaa vituttaa.. Anoppi vei taas miehen huomion ja teki itsestään keskipisteen, kuten ilmeisesti tapoihin kuuluu.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:48"]Kyllä se oikeasti on niin, että kukaan nainen ei halua miehen äitiä siihen tielle vahtaamaan, kun tulee vauva. Oma äiti on eri asia, kun sen tuntee. Mutta anoppi on ihan outo nainen ja oikeasti vain riesa, jos tulee katsomaan lasta sairaalaan tai kylään, kun vauva on syntynyt.

Käsi sydämellä, kuka haluaa jonkun oudon akan huusholliinsa, kun vauva on syntynyt. Anopit voisivat sen vihdoin ymmärtää ja solmia sen suhteen lapsenlapseen sitten, kun lapsi on isompi ja osaa olla yksin yökylässä anopin eli mummonsa luona
[/quote]

Toivottavasti poikani valitsee puolison, joka sietää minutkin
Muistakaa että sinäkin olet tuleva anoppi. Vaikka poikasi olisi nyt pieni...

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:00"]

Tulee valitettavasti mieleeni muutamista jutuista, että tämä anoppihan taitaa olla klassikko eli marttyyri :) Ap kirjoitti, että he vierailevat yleensä anopin luona. No anoppia ottaa koville, kun HÄN joutuu vaivautumaan liikkeelle, kun HÄN ei osaa junia käyttää. Poikakaan ei ehdi hakemaan, koska on vauva ja leikkauksesta toipuva vaimo. HÄN ei siis olekaan enää keskipiste, kuten yleensä, joten HÄN päätyy tekemään kuolemaa Riihimäelle, jotta saadaan poikaan liikettä. Ei ihme, että aloittajaa vituttaa.. Anoppi vei taas miehen huomion ja teki itsestään keskipisteen, kuten ilmeisesti tapoihin kuuluu.

[/quote]

Mulle tuli ihan sama mieleen, hassua että tällainen kommentti tuli vasta nyt :D Aloittaja kertoi ekassa viestissä, että mies oli äitinsä pilalle hemmottelema. Tullut joku nainen äidin ja pojan väliin, "laittanut pojan ruotuun" eli ei suostunut samanlaiseksi passaajaksi kuin äitinsä ja sekös anoppia nyt vituttaa. Kieroilee sitten tuolla tavalla ärsyttääkseen miniäänsä ja luodakseen kitkaa pojan ja miniän välille. Ihan tarkoituksella se on sinne Riihimäelle päätynyt, normaali aikuinen olisi selvinnyt sieltä ilman itkupotkuraivareita pois. Tuo oli jo liian läpinäkyvää, että purskahtaa itkuun ja heittäytyy mahdottomaksi. 

"Kyllä se oikeasti on niin, että kukaan nainen ei halua miehen äitiä siihen tielle vahtaamaan, kun tulee vauva. Oma äiti on eri asia, kun sen tuntee. Mutta anoppi on ihan outo nainen ja oikeasti vain riesa, jos tulee katsomaan lasta sairaalaan tai kylään, kun vauva on syntynyt.

Käsi sydämellä, kuka haluaa jonkun oudon akan huusholliinsa, kun vauva on syntynyt. Anopit voisivat sen vihdoin ymmärtää ja solmia sen suhteen lapsenlapseen sitten, kun lapsi on isompi ja osaa olla yksin yökylässä anopin eli mummonsa luona"

Mikä ihme tekee tämän päivän äideistä niin heikkoja ja väsyneitä, ettei edes isovanhemmat pääse viikkojenkaan jälkeen katsomaan uutta suvun jäsentä, kun äiti pyörii oman navan ympärillä.

Ei siitä kauaa ole, kun koko suku ravasi vastasyntyneen kotona heti vauvan synnyttyä, tuoden perheelle rotinat, juuri äidin lapsivuode aikana, jottei äidin tarvinnut leipoa. Kommenteista päätellen, moni äiti omiin täysin lapsensa ja määrää tahdin, vaikka yhtälailla vauva kuuluu isälle.

Minunkin sympatiat saa ap, ei hänen anoppinsa. Yksin kulkeminen junalla on kivaa minusta, vaikka olenkin ujo ja ihmisarka. Mieleeni tulee, liekö ap:n anopilla alkava dementia? Mutta ehkä asiaa ei kannata ottaa vielä puheeksi. Kautta rantain voi tietysti kysellä, että mikä meni vikaan.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:37"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:44"]Uskomatonta! Onko noin epäitsenäisiä naisia vieläkin olemassa. Joskus muinoin aviomies huolehti kaikesta ja vaimo oli sitten huuli pyöreänä, kun miestä ei enää ollutkaan. Ei osannut maksaa laskuja, ei osannut hankkia matkalippuja, ei osannut hakea asemalta oikeaa junaa jne. Ettei vaan olisi huomionkipeä nainen. Jotenkin ymmärtäisin asian, jos mummeli olisi jo likempänä yhdeksääkymppiä ja heikkonäköinen ja -kuuloinen. Mutta että työelämässä oleva viisikymppinen. Ei, ei, ei.
[/quote]

Ihan yhtä avuton kun ap. Ei ole mikään syy jos on kuusi päivää vanha vauva. Olis itse hypännyt junaan tai taksiin hakemaan anoppia ja tullessa käyneet kaupassa. Ei oo yhtään varaa haukkua anoppia. Ja kyllä, olisi se mies pärjännyt sen hetken vauvan kanssa.

Mutta kun maataan perse homeessa ja roikutaan av:lla ja hoetaan minäninäminä.

Vähän ryhtiä nyt.
[/quote]

Sektiohaava. 6 päivää aikaa. Ei silloin saa liikkua

En ymmärrä miksi ap:tä pidetään hirviömäisenä? Mitä ihmettä ap tässä teki muuta kuin avautui nimettömästi nettipalstalle kun ärsytti anopin käytös - ja ihan syystä. Ei kovin hirviömäistä.

Väärään junaan ja kaupunkiin voi mennä kuka tahansa, mutta aikuinen ihminen osaa sieltä itsensä selvittää poiskin. Mä en kehtaisi vaivata tuoretta perhettä sillä että mut pitää tulla taluttamaan pois väärältä asemalta.

Minustako kirjoitit? Olen nuorempana opiskeluaikoina matkustanut junalla paljonkin. Nyt aikuisena vähemmän ja toisinaan tulee yllätyksiä. Esimerkiksi junanvaihto asemalla, kun laiturilta 4 piti lähteä juna suuntaan x. Kuinka ollakaan, siinä oli juna menossa suuntaan Y, kun ei ollut veturiongelman vuoksi päässyt lähtemään ajallaan. Jos olisin juossut kiireessä siihen junaan lukematta ilmoituksia ja kuuntelematta kuulutuksia, olisin löytänyt itseni väärästä paikasta. Toinen tapaus: olin menossa Itä-Suomeen tietyltä laiturilta lähtevällä junalla. Kas kummaa, siinä  olikin Turun satamaan menossa oleva juna. Terveisiä teille, jotka tiedätte paikkakunnan ja junan.

Onko anopillasi jotain lukihäiriötä tai vaikeuksia numeroiden kanssa? Tai jotain sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä vaikeuksia? Ehkä noin kävisi sille anopille, joka on tulossa Lappeenrantaan Kittilän Pöntsöstä, ja joka ei ole junalla matkustanut kuin muutaman kerran eläessään. Kuvitelkaapa itse olevanne jossakin Tokion lentoasemalla, jos ette ole paljon ulkomailla matkustelleet.

Sitten näin mummoikäisen neuvo tuoreelle äidille: pidä aina ruokakaapissa ns. pahanpäivänvara. Ei se tarkoita ydinlaskeumaan tai muuhun katastrofiin varautumista vaan sitä, että et koskaan joudu olemaan ilman lämmintä ruokaa, jos jotain yllättävää sattuu. Esimerkiksi säilykkeet sekä pastaa, ryyniä ja muita kuiva-aineita on aina hyvä olla. 

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:40"]Onneksi ymmärsin pysyä poissa pojan perheen luota ensimmäiset viikot, että saivat rauhassa olla vauvan kanssa. Siellä kävi miniän äiti, sisarukset, isovanhemmat, ystävät ja työkaverit, mutta me lapsen isän sukulaiset olisimme kuulemma olleet vaivaksi. Emme menneet ristiäisiinkään, kun ne oli kuulemma ihan vaan läheisimmille, miniän vanhemmat oli kutsuttu ja tietysti vähän muutakin sukua, kun äidin suku on aina vähän niin kuin tärkeämpi vauvalle. Emme menneet senkään jälkeen, koska oli aina jotain räkätaudinpelkoa, oksennustautia ilmassa ja muuttoa tai muuta, ettei ollut sopivaa ja vauva valvotti, ettei miniä jaksanut ryhtyä kahvia keittelemään.

Mutta kun se lapsenlapsi oli täyttänyt vuoden, alkoi miniän soittelu. Että pitäisi ottaa lapsi yökylään, kun hänen äitinsä on sairastunut eikä jaksa. Mitä me sitä tuntematonta lasta meille, hyvänen aika. Olihan sillä miniällä omakin suku!
[/quote]

Höpö höpö

"Onko näillä kriittisillä kommentoijilla itsellään lapsia ja jos on, kuinka tuoreessa muistissa teillä on lapsivuodeaika? Mulla on kaksi lasta ja takana kaksi hyvin tyypillistä synnytystä, ei mitään extrememenoa, niin kuin aloittajalla ilmeisesti. Silti olin ensimmäiset viikot aika heikkona, viikkoon en istunut ilman uimarengasta hetkeäkään, kävely oli hankalaa, vuoto runsasta, rinnat kipeät ja pää niin vauvahuuruinen, ettei kovin selkeästi pystynyt ajattelemaan. Onneksi minun mieheni ymmärsi, mikä oli hänen prioriteetti numero yksi tuona aikana - oma perhe, se jonka syntymisessä ollaan itse oltu aktiivisena tekijänä. Jos anoppi ei osaa ilman apua perille, niin anopilla ei varmaan ole hirveä kiire vauvaa näkemään muutenkaan. Jos hän olisi joku mielenterveystapaus, olisi ambulanssi hoitanut homman kotiin ja mummon turvaan. Jos kyse on ihan normaalista 53-vuotiaasta naisesta, hän joko hoitaa itse itsensä kotiin tai itkee ja hoitaa."

Onneksi saat asua Suomessa ja pyöriä oman navan ympärillä, muualla maailmassa äiti tulee kotiin jopa samana päivänä tai seuraavana synnytyksestä, jonka jälkeen KOKO SUKU tulee katsomaan vauvaa ja pidetään oikein kunnon kemut. Siinä ei tosiaan ehdi tuntea väsymystään, saati masentua. Se on ilon juhla myös äidille. Suomessa kaikki on toisin, siellä lapsivuodeaikakin ymmärretään vain vieraiden karkoittamiseksi, mutta salille äidit sitten rientävätkin jo muutaman viikon päästä synnytyksestä, kunhan vain inhottu anoppi pysyy poissa, vaikka hän on lapsen isoäiti ja lapsella on myös oikeus omaan sukuunsa ja isovanhempiinsa, mutta viis siitä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:58"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:40"]

Onneksi ymmärsin pysyä poissa pojan perheen luota ensimmäiset viikot, että saivat rauhassa olla vauvan kanssa. Siellä kävi miniän äiti, sisarukset, isovanhemmat, ystävät ja työkaverit, mutta me lapsen isän sukulaiset olisimme kuulemma olleet vaivaksi. Emme menneet ristiäisiinkään, kun ne oli kuulemma ihan vaan läheisimmille, miniän vanhemmat oli kutsuttu ja tietysti vähän muutakin sukua, kun äidin suku on aina vähän niin kuin tärkeämpi vauvalle. Emme menneet senkään jälkeen, koska oli aina jotain räkätaudinpelkoa, oksennustautia ilmassa ja muuttoa tai muuta, ettei ollut sopivaa ja vauva valvotti, ettei miniä jaksanut ryhtyä kahvia keittelemään.

Mutta kun se lapsenlapsi oli täyttänyt vuoden, alkoi miniän soittelu. Että pitäisi ottaa lapsi yökylään, kun hänen äitinsä on sairastunut eikä jaksa. Mitä me sitä tuntematonta lasta meille, hyvänen aika. Olihan sillä miniällä omakin suku!

[/quote]

Eikö sua kiinnosta nähdä, millaisen lapsen sun poikas on kasvattanut?

[/quote] Ei kiinnostanut. Asuvat 15 km päässä, käyvät salaa miniältä meillä aina joskus juttelemassa. Tosin pitkään se ei onnistu, lapsi oppii puhumaan kohta.

[/quote]

Aikamoisen tossukan säkin oot onnistunut kasvattamaan. Eikö nykyaikana isillä oo mitään vastuuta ja sananvaltaa lapsen suhteen?

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:20"]

En ymmärrä miksi ap:tä pidetään hirviömäisenä? Mitä ihmettä ap tässä teki muuta kuin avautui nimettömästi nettipalstalle kun ärsytti anopin käytös - ja ihan syystä. Ei kovin hirviömäistä.

Väärään junaan ja kaupunkiin voi mennä kuka tahansa, mutta aikuinen ihminen osaa sieltä itsensä selvittää poiskin. Mä en kehtaisi vaivata tuoretta perhettä sillä että mut pitää tulla taluttamaan pois väärältä asemalta.

[/quote]

Niin no, ehkä ei vain jakseta uskoa että ap jaksaisi olla ystävällinen anopilleen tuossa tilanteessa. Pahoin pelkään, että tämä ilta on mennyt kiukutellessa kun "toinen nyt sattui olemaan noin tyhmä!!!" Eipä mahda anopilla olla kovin tervetullut olo. Nämä itsekkäät naiset kun tuppaavat näyttämään tunteensa, ei siinä vieraskoreutta tunneta. Että tuskin tämä nyt oli mikään "pelkkä nimetön avautuminen netissä"...!

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:20"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:37"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:44"]Uskomatonta! Onko noin epäitsenäisiä naisia vieläkin olemassa. Joskus muinoin aviomies huolehti kaikesta ja vaimo oli sitten huuli pyöreänä, kun miestä ei enää ollutkaan. Ei osannut maksaa laskuja, ei osannut hankkia matkalippuja, ei osannut hakea asemalta oikeaa junaa jne. Ettei vaan olisi huomionkipeä nainen. Jotenkin ymmärtäisin asian, jos mummeli olisi jo likempänä yhdeksääkymppiä ja heikkonäköinen ja -kuuloinen. Mutta että työelämässä oleva viisikymppinen. Ei, ei, ei.
[/quote]

Ihan yhtä avuton kun ap. Ei ole mikään syy jos on kuusi päivää vanha vauva. Olis itse hypännyt junaan tai taksiin hakemaan anoppia ja tullessa käyneet kaupassa. Ei oo yhtään varaa haukkua anoppia. Ja kyllä, olisi se mies pärjännyt sen hetken vauvan kanssa.

Mutta kun maataan perse homeessa ja roikutaan av:lla ja hoetaan minäninäminä.

Vähän ryhtiä nyt.
[/quote]

Sektiohaava. 6 päivää aikaa. Ei silloin saa liikkua
[/quote]

Höpö höpö! Herranjumala, ei kai tuollaisia perättömiä kukaan levittele? Ei ainakaan synnärit. Ja mulla on kolme sektiota että tiedän senkin takia.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:05"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:00"]

Tulee valitettavasti mieleeni muutamista jutuista, että tämä anoppihan taitaa olla klassikko eli marttyyri :) Ap kirjoitti, että he vierailevat yleensä anopin luona. No anoppia ottaa koville, kun HÄN joutuu vaivautumaan liikkeelle, kun HÄN ei osaa junia käyttää. Poikakaan ei ehdi hakemaan, koska on vauva ja leikkauksesta toipuva vaimo. HÄN ei siis olekaan enää keskipiste, kuten yleensä, joten HÄN päätyy tekemään kuolemaa Riihimäelle, jotta saadaan poikaan liikettä. Ei ihme, että aloittajaa vituttaa.. Anoppi vei taas miehen huomion ja teki itsestään keskipisteen, kuten ilmeisesti tapoihin kuuluu.

[/quote]

Mulle tuli ihan sama mieleen, hassua että tällainen kommentti tuli vasta nyt :D Aloittaja kertoi ekassa viestissä, että mies oli äitinsä pilalle hemmottelema. Tullut joku nainen äidin ja pojan väliin, "laittanut pojan ruotuun" eli ei suostunut samanlaiseksi passaajaksi kuin äitinsä ja sekös anoppia nyt vituttaa. Kieroilee sitten tuolla tavalla ärsyttääkseen miniäänsä ja luodakseen kitkaa pojan ja miniän välille. Ihan tarkoituksella se on sinne Riihimäelle päätynyt, normaali aikuinen olisi selvinnyt sieltä ilman itkupotkuraivareita pois. Tuo oli jo liian läpinäkyvää, että purskahtaa itkuun ja heittäytyy mahdottomaksi. 
[/quote]

Onko sinulla poikia? Tykkäät varmaan automaattisesti olla ilkeä anoppi?

Mut mulla oli mukava anoppi. Auttoi tarvittaessa. Mekin autettiin häntä. Nyt hän on kuollut.
Poikani on 13. Toivottavasti hän valitsee kumppanin, joka siel tää minut. Lasten elämään. Vaatimus on siis teve kumppani, joka sietää miehenkin menneisyyden. Valitettavasti en voi tätä pokani puolesta tehdä

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:58"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:40"]

Onneksi ymmärsin pysyä poissa pojan perheen luota ensimmäiset viikot, että saivat rauhassa olla vauvan kanssa. Siellä kävi miniän äiti, sisarukset, isovanhemmat, ystävät ja työkaverit, mutta me lapsen isän sukulaiset olisimme kuulemma olleet vaivaksi. Emme menneet ristiäisiinkään, kun ne oli kuulemma ihan vaan läheisimmille, miniän vanhemmat oli kutsuttu ja tietysti vähän muutakin sukua, kun äidin suku on aina vähän niin kuin tärkeämpi vauvalle. Emme menneet senkään jälkeen, koska oli aina jotain räkätaudinpelkoa, oksennustautia ilmassa ja muuttoa tai muuta, ettei ollut sopivaa ja vauva valvotti, ettei miniä jaksanut ryhtyä kahvia keittelemään.

Mutta kun se lapsenlapsi oli täyttänyt vuoden, alkoi miniän soittelu. Että pitäisi ottaa lapsi yökylään, kun hänen äitinsä on sairastunut eikä jaksa. Mitä me sitä tuntematonta lasta meille, hyvänen aika. Olihan sillä miniällä omakin suku!

[/quote]

Eikö sua kiinnosta nähdä, millaisen lapsen sun poikas on kasvattanut?

[/quote] Ei kiinnostanut. Asuvat 15 km päässä, käyvät salaa miniältä meillä aina joskus juttelemassa. Tosin pitkään se ei onnistu, lapsi oppii puhumaan kohta.

[/quote]

Aikamoisen tossukan säkin oot onnistunut kasvattamaan. Eikö nykyaikana isillä oo mitään vastuuta ja sananvaltaa lapsen suhteen?

[/quote]

Ei. Jos isällä olisi jotain sananvaltaa, saisi ap:n mies mennä hakemaan äitinsä Riihimäeltä eikä kukaan moittisi ketään. Mutta koska perhe on aina naisen perhe, kannattaa saada raivari jo siitä, että mies auttaa äitiään. Ihailen ap:n anoppia, joka ei kasvattanut tossukkaa!

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:37"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:44"]Uskomatonta! Onko noin epäitsenäisiä naisia vieläkin olemassa. Joskus muinoin aviomies huolehti kaikesta ja vaimo oli sitten huuli pyöreänä, kun miestä ei enää ollutkaan. Ei osannut maksaa laskuja, ei osannut hankkia matkalippuja, ei osannut hakea asemalta oikeaa junaa jne. Ettei vaan olisi huomionkipeä nainen. Jotenkin ymmärtäisin asian, jos mummeli olisi jo likempänä yhdeksääkymppiä ja heikkonäköinen ja -kuuloinen. Mutta että työelämässä oleva viisikymppinen. Ei, ei, ei. [/quote] Ihan yhtä avuton kun ap. Ei ole mikään syy jos on kuusi päivää vanha vauva. Olis itse hypännyt junaan tai taksiin hakemaan anoppia ja tullessa käyneet kaupassa. Ei oo yhtään varaa haukkua anoppia. Ja kyllä, olisi se mies pärjännyt sen hetken vauvan kanssa. Mutta kun maataan perse homeessa ja roikutaan av:lla ja hoetaan minäninäminä. Vähän ryhtiä nyt. [/quote] Sektiohaava. 6 päivää aikaa. Ei silloin saa liikkua

[/quote]

MInä kävin tuossa vaiheessa kaupassa, haava oli siististi piilossa vaatteiden alla. Miksi naiset olettae, että sektio tekee liikuntakyvyttömäksi?

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 20:37"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 19:44"]Uskomatonta! Onko noin epäitsenäisiä naisia vieläkin olemassa. Joskus muinoin aviomies huolehti kaikesta ja vaimo oli sitten huuli pyöreänä, kun miestä ei enää ollutkaan. Ei osannut maksaa laskuja, ei osannut hankkia matkalippuja, ei osannut hakea asemalta oikeaa junaa jne. Ettei vaan olisi huomionkipeä nainen. Jotenkin ymmärtäisin asian, jos mummeli olisi jo likempänä yhdeksääkymppiä ja heikkonäköinen ja -kuuloinen. Mutta että työelämässä oleva viisikymppinen. Ei, ei, ei. [/quote] Ihan yhtä avuton kun ap. Ei ole mikään syy jos on kuusi päivää vanha vauva. Olis itse hypännyt junaan tai taksiin hakemaan anoppia ja tullessa käyneet kaupassa. Ei oo yhtään varaa haukkua anoppia. Ja kyllä, olisi se mies pärjännyt sen hetken vauvan kanssa. Mutta kun maataan perse homeessa ja roikutaan av:lla ja hoetaan minäninäminä. Vähän ryhtiä nyt. [/quote] Sektiohaava. 6 päivää aikaa. Ei silloin saa liikkua

[/quote]

MInä kävin tuossa vaiheessa kaupassa, haava oli siististi piilossa vaatteiden alla. Miksi naiset olettae, että sektio tekee liikuntakyvyttömäksi?

[/quote]

No kyllähän se tekee, samoin kuin vauvan syntymä tekee täysin avuttomaksi, ettei ilman miestä pysty pärjäämään! Miehen on oltava 24/7 vierellä, muuten voi kato masentua, kuten joku täällä kirjoitti.