Anoppi holhouksen tarpeessa? (avautuminen)
Kyse ei ole mistään ikälopusta, seniilistä ihmisestä, vaan työssäkäyvästä 53-vuotiaasta. Meillä on vastasyntynyt vauva, jota anoppi on tulossa katsomaan. Mies osti (!) äidilleen junalipun, jotta tämä pääsisi katsomaan vauvaa. Simppeli homma, radanvarsikaupungista X asemalle Y, josta mies poimii äitinsä mukaansa ja tuo autolla tänne meille. Meille pääsisi ihan kävellenkin asemalta, mutta kuulemma äitinsä ei osaa vaihtaa junaa. Mietin jo silloin, että voiko muka ihminen olla niin avuton ja tyhmä, mutten sanonut mitään.
NOH, nyt sitten anoppi soitti itkien (!!!) pojalleen Riihimäen asemalta, se on lahopää mennyt väärään suuntaan lähtevään junaan, enkä todellakaan ymmärrä miten se voi olla mahdollista. Tyyppi ruikutti puhelimessa vartin verran, ettei hän todellakaan voi mennä kysymään keneltäkään apua eikä varmasti osaa ostaa lippua eikä siis varmaan pääse enää koskaan Riihimäeltä pois ja kuolee sinne, joten ei auttanut muu kuin miehen lähteä hakemaan sitä autolla.
Voiko tuollainen oikeasti olla normaaliälyisen aikuisen ihmisen käytöstä, voiko noin tapahtua ns. "tavikselle"? Vai onko tuo nyt viimeinen osoitus siitä, että miehen puolelta ei periydy mitenkään tyydyttävä älykkyysosamäärä? Mies on ihan normaali, mitä nyt oli alkuun aivan uskomattoman avuton äitinsä höösättyä ja lellittyä piloille.
Kommentit (134)
Mies on saanut yhtä avuttoman vaimon kuin äitinsä on.. ja vitutus on ankaraa..
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:50"]
Kaikki syyttää APta ettei valmistanut ruokia pakkaseen tai syö jotain eineksiä, hävetkää idiootit. Onko se teille mahdotonta että ruokapuolen hoitaa miehenne kun olette itse toipilaana? Itse en toipilaana suostuisi syömään mitään paskaa vaan tuoretta ja terveellistä ruokaa kuten tähänkin asti
[/quote]
No herran jestas - älä pakasta paskaa vaan sitä terveellistä ruokaa.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:31"]
Siis ap:n anopin, ei ap:n...
Kakkoselle: huomasin tuolta vasta, että olet lääkityksellä neuroosiesi takia. Pyydän anteeksi, mielen sairaudet toki on oma juttunsa. Ap:n anoppi kumminkaan ei ole sairas, ainoastaan avuton.
19
[/quote]
Voi hyvinkin olla sairas, mutta ei ole ehkä diagnosoitu ja saanut hoitoa. Paljon niitä on jotka sinnittelee epänormaalien pelkojen kanssa ajatellen olevansa vain herkkiä ja arkoja luonteita. Moni yrittää pakottaa itseään reippaammaksi ja häpeää itseään, mutta ei onnistu siinä rohkaistumisessa, koska oikeasti taustalla on joku fobia tai paniikkihäiriö.
Toki sekin on mahdollista että on kyseessä ihminen joka ei ole mitenkään sairas vaan vain elänyt niin pienissä ympyröissä että siksi mikään sieltä poistuminen on nykyisin pelottavaa ja vaikeaa. Itse en silti tuomitse niitäkään, varsinkaan kun on jo tuonikäinen ihminen kuin ap:n anoppi. Jos olisi 25-vuotias, varmaan olisi toivoa että siitä reipastuu ja totuttelee laajempaan elämään, mutta yli viisikymppinen varmaan on lopun ikänsä mikä on, ja se pitää vaan muiden hyväksyä.
[/quote]
Eiköhän ap:n mies äitinsä tunne. Ja tietäisi, jos tällä on sosiaalisia fobioita (ap kertoo anoppinsa olevan sosiaalinen).
AINA voi reipastua ja opetella asioita. Viisikymppinen kun ei todellakaan ole mikään ikäloppu vanhus. Mutta jos on laiska, onhan se helpompi ripustautua muihin ja vaatia palveluksia. Tuo on ihan samaa kuin joillakin miehillä "kyvyttömyys" tehdä kotitöitä ja hoitaa lapsiaan. "En vaan osaa, tee sä kun olet niin paljon parempi tässä".
Newsflash: avuttomaksi heittäytymällä ei ikinä mitään opikaan.
Ja edelleen, sairaudet ovat asia erikseen.
19, itsekin viisikymppinen
Onhan se nyt avutonta, ettei ennen synnytystä ole ennakoinut ruoan tarvetta pidemmälle. Sitä on toitotettu oppaissa ja keskustelupalstoilla ja neuvolassakin. Jotenkin kummallista sekin, ettei ap ole ennakoinut anopin vierailua ruoantarpeineen etukäteen tai reilusti sopinut anopin kanssa, että hän tuo ruoat.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:50"]
Kaikki syyttää APta ettei valmistanut ruokia pakkaseen tai syö jotain eineksiä, hävetkää idiootit. Onko se teille mahdotonta että ruokapuolen hoitaa miehenne kun olette itse toipilaana? Itse en toipilaana suostuisi syömään mitään paskaa vaan tuoretta ja terveellistä ruokaa kuten tähänkin asti
[/quote]
Tässä huomaa kyllä sukupuolierot ja sen, miten eri tavalla suhtauduttaisiin mieheen vastaavassa tilanteessa. Jos miehelle olisi juuri tehty oikeasti haastava ja pitkää parantumista vaativa leikkaus, syytettäisiin täällä vaimoa heitteillejätöstä, jos ei pidä huolta potilaan ruokailuista. Nyt kun potilas onkin nainen, olisi pitänyt itse tehdä ruuat pakastimeen tai pitsat tilata. KUKAAN ei sanoisi isosta leikkauksesta toipuvalle miehelle noin, kuusi päivää sitten keisarinleikattu on tuskin ollut kotonaankaan vielä montaa yötä.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:50"]
Onko se teille mahdotonta että ruokapuolen hoitaa miehenne kun olette itse toipilaana?
[/quote]
On, minä huolehdin ITSE siitä että saan kaikissa tilanteissa tarpeeksi ruokaa. Aikuinen ihminen on itse vastuussa itsestään. Hienoa jos mies auttaa, mutta vastuu on aikuisella itsellään. JOKA IKINEN opas kertoo siitä, että vauvan tuloon pitää varautua ja JOKA IKINEN vinkkilista vinkkaa varautumaan siihen ettei joka päivä -tai hetki pääse kauppaan kun talossa on vastasyntynyt.
Kohta ap kertoo ettei ole pakastinta. No, silloin ei ole varaa vauvaan. Ja sitten kertoo että vauva oli yllätys - no silloin olisi pitänyt tehdä abortti/ huolehtia siitä ehkäisystä kunnolla. Tässä ei ole kyse mistään odottamattomasta äkillisestä onnettomuudesta vaan siitä, ettei ap ole varautunut kotiinpaluuseen vauvan kanssa perusteellisesti. (Voin vaan arvata ettei ole lääkekaappi kunnossa eikä korviketta varmuuden varalle paria tetraa. Eikä hoitomaksuja eikä yleisimpiä lastensairauksia selvitettynä jo odotusaikana)
Näkee että täällä palstailee paljon maalaisia, junapelkoineen ja ajatuksineen perinteisistä naisten rooleista / vastuusta. Herätkää 2015 vuoteen, mies on hoitaa perheen ruokapuolen yhtälailla kuin nainen.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:07"]
Kuinka paljon tuollainen yksittäinen hakureissu nyt vie vuositasolla aikaa? Miehesi pitäisi olla koko ajan sinua varten? Kukahan tässä on avuton eikä pärjää pientä hetkeä vauvan kanssa yksin.
[/quote]
Ei se nyt mitään ihan älyttömiä vie, reilun kaksi tuntia. On tässä kuitenkin se, että jos anoppi olisi löytänyt siihen oikeaan junaan, olisi hän jo perillä ja mies toisi samalla reissulla ruokaa. Nyt meillä ei ole lämmintä ruokaa kotona, enkä voi kiireellisestä sektiosta toipuvana ottaa jalkoja alle ja lähteä melkein kilometrin päähän kauppaan. Kun se autokin on sillä miehellä siis. Meidän vauva on kuusipäiväinen ja synnytys oli aikas mutkikas, joten en ole ihan normaaleissa ruumiin voimissani tällä hetkellä.
[/quote]
Tilaa pizza! Eikö kukaan neuvonut sinulle PAKASTAMAAN aterioita valmiiksi ennen vauvan syntymää? Ennakointia peliin, nyt äkkiä pakastin täyteen avlmiita, nopeasti sulatettavia ja lämmitettäviä ruokia. Olet ollut yhtä avuton kuin anoppisi, eri asiassa vaan
[/quote] Voi tsissus! Ei kai se vauvan tulo nyt NIIN mullistavaa ole, että pitää ruoatkin etukäteen varata. Neuroottista tuokin.
Minusta tuo ei voi olla oikea ongelma että "lämmin ruoka" myöhästyy pari tuntia. Mikä sua ap oikein vaivaa itseäsi? Tekstisi on hyvin vihamielistä.
Ap, aloituksesi on sekava. Mikä on ongelmasi tarkalleen? Sekö, että anoppisi ei toimi kuten olit odottanut? Sekö, että miehesi ei ollut järjestänyt sinulle sairaalle ihmiselle lämmintä ruokaa etukäteen? Sekö, että hän on poissa kaksi tuntia? Sekö, että vialliset geenit periytyvät vauvallesi? Sekö, että pitäisikö anoppi asettaa holhouksen alle? Näitä heittelit viesteissäsi.
Sano rehdisti vaan ettet oikein pärjää yksin.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:50"]
Onko se teille mahdotonta että ruokapuolen hoitaa miehenne kun olette itse toipilaana?
[/quote]
On, minä huolehdin ITSE siitä että saan kaikissa tilanteissa tarpeeksi ruokaa. Aikuinen ihminen on itse vastuussa itsestään. Hienoa jos mies auttaa, mutta vastuu on aikuisella itsellään. JOKA IKINEN opas kertoo siitä, että vauvan tuloon pitää varautua ja JOKA IKINEN vinkkilista vinkkaa varautumaan siihen ettei joka päivä -tai hetki pääse kauppaan kun talossa on vastasyntynyt.
Kohta ap kertoo ettei ole pakastinta. No, silloin ei ole varaa vauvaan. Ja sitten kertoo että vauva oli yllätys - no silloin olisi pitänyt tehdä abortti/ huolehtia siitä ehkäisystä kunnolla. Tässä ei ole kyse mistään odottamattomasta äkillisestä onnettomuudesta vaan siitä, ettei ap ole varautunut kotiinpaluuseen vauvan kanssa perusteellisesti. (Voin vaan arvata ettei ole lääkekaappi kunnossa eikä korviketta varmuuden varalle paria tetraa. Eikä hoitomaksuja eikä yleisimpiä lastensairauksia selvitettynä jo odotusaikana)
[/quote]
Jokainen huolehtii ITSE siitä että löytää oikean junan eikä jää missään tilanteessa vieraalle paikkakunnalle vangiksi itkeskelemään. Aikuinen ihminen on aina vastuussa itsestään, eikä aikuisen lapsen tarvitse hoitaa vanhempaansa, etenkään kun tämä on vielä täysissä voimissaan. JOKA IKINEN opas kyllä kertoo, miten löydetään oikeaan suuntaan lähtevä juna ja miten ostetaan junalippu ja JOKA IKINEN opas kyllä korostaa sitä, miten selviytyä vaikeista tilanteista (väärälle juna-asemalle päätymisestä aurinkoisena perjantai-iltapäivänä ilmeisen vailla raha- tai muitakaan huolia).
Kuulostaako paremmalta, urpo? ;)
No niin, 45, otas nyt ne lääkkeet taas. Vaikka ihan tuplana. Ja pistä korkki saman tien kiinni.
Nykyaikana, kun miestä pidetään ihan yhtä vastuullisena sen kakaran maailmaan saattamisesta kuin naista, voi mieheltä olettaa, että hoitaa oman osuutensa. Joka tässä tapauksessa on kivuliaan, ilmeisesti esikoisensa synnyttäneen ja väsyneen vaimonsa, lapsensa äidin ruokkiminen. Me normaalit ihmiset voimme elää parisuhteessa siten, että sovitaan asioiden jakamisesta, ja kumpikin hoitaa oman tonttinsa. Ikävää, että sinua on elämä kohdellut niin huonosti, että luotto muihin on tuo. Mahtaa olla rankkaa. :(
Ymmärrän ap:ta. Mä en kestä sählääjiä enkä ynisköjä juurikaan. Asioihin tartutaan reippaasti ja ollaan oma-aloitteisia. Ei jäädä vinkumaan ja ynisemään johonkin nurkkaan, että en mä osaa. Sellaista tyyppiä tekee mieli läimäyttää. Juu, voihan sitä nykyajan ihkudaamedikalisaatiomaailmassa tehdä joka jumalan toopesta jonkun ADHD:n ja hahmotushäiriöisen tai vähintään ahdistuneen, mutta kun julma tosiasia on vaan se, että osa tyypeistä on ihan puhtaasti pösilöitä, ilman mitään diagnooseja. Ja tuollaiset pösilöt ovat yleensä aika raskaita vahdittavia. Miehen mummi on tuollainen, jumalatonta sähläämistä ja panikointia ja etukäteen vatkaamista jostain saatanan teatteriinmenosta. Hän on ainakin ihan yksinkertaisesti tyhmä. Tiedättekö, matala älykkyysosamäärä ja sillee.
Tunnen ihmistyypin, oma äitini on samanlainen. Ei se nyt ehkä väärään junaan päätyisi, mutta muuten on ihan saatanallista vääntöä ihan pienistä jutuista, kun ei kuitenkaan osaa eikä taida eikä pysty eikä ehdi. Täytyy sanoa, että tuollaista ihmistyyppiä kohtaan en tunne tippaakaan sympatiaa, saati että pitäisin noita häsliä jotenkin herttaisina ja huvittavina tyyppeinä, kuten jotkut tapaavat tehdä. Tyhmyyttä ja oman elinpiirin ja elämänkokemuksen kapeutta se on eikä mitään muuta. Eiköhän ap tietäisi, jos taustalla olisi jotain mielenterveysongelmaa.
Entä jos anopille on puhkeamassa alzheimerin tauti . Alkaa oireilla usein juuri viidenkymmenen paikkeilla. Siinä sitä onkin, että ap saa haukkua tulevina vuosina anoppiaan monet kerrat tälle palstalle.
Paskat alkaa Alzheimer _usein_ viisikymppisenä. Kahdeksankymppisenä ennemminkin. Joitain vahvasti suvuissa kulkevia varhain alkavia muotoja on, mutta ovat harvinaisia. Frontotemporaalidementiaa on nuoremmillakin melko yleisesti, mutta se oireilee ihan eri tavalla ja on sairautena taas todella harvinainen.
Mutta arvasinkin, että joku tuon muistiasiankin tulee heittämään. Sekin on nykyään aina ensimmäinen selitys ihan kaikkeen, jos kyseessä oleva henkilö on yli 45-vuotias. Vaikka tosielämässä nuorena alkavat muistihäiriöt eivät todellakaan ole mikään tavanomainen juttu.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 17:23"]
Paskat alkaa Alzheimer _usein_ viisikymppisenä. Kahdeksankymppisenä ennemminkin. Joitain vahvasti suvuissa kulkevia varhain alkavia muotoja on, mutta ovat harvinaisia. Frontotemporaalidementiaa on nuoremmillakin melko yleisesti, mutta se oireilee ihan eri tavalla ja on sairautena taas todella harvinainen.
Mutta arvasinkin, että joku tuon muistiasiankin tulee heittämään. Sekin on nykyään aina ensimmäinen selitys ihan kaikkeen, jos kyseessä oleva henkilö on yli 45-vuotias. Vaikka tosielämässä nuorena alkavat muistihäiriöt eivät todellakaan ole mikään tavanomainen juttu.
[/quote]
No, minulla on kolme tuttua, joilla on alzheimer alkanut oireilemaan jo viisikymppisenä. Liekö sitten tilastoharvinaisuuksia
Mutta ihan vapaasti anoppihullu saa keksiä näitä anopinparjausketjuja. Kai sekin on jonkinlainen sairaus
Kyllä siinä on miehellä kestämistä, kahden avuttoman akan kanssa... Huh.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:27"]Olisiko hänellä hahmotushäiriö. Voi olla muuten normaali ja jopa lahjakas.
[/quote]
Hyvin mahdollista. Ennen sitä ei olisi huomattu
Viestin otsikko on yhtä kuin aihe. Siinä on kysymys, johon siis ap toivoo vastauksia.
Ei ole holhouksen tarpeessa. Kerroit että hänellä on työ, harrastuksia ja on menevä ihminen.
[quote author="Vierailija" time="07.08.2015 klo 16:50"]
Kaikki syyttää APta ettei valmistanut ruokia pakkaseen tai syö jotain eineksiä, hävetkää idiootit. Onko se teille mahdotonta että ruokapuolen hoitaa miehenne kun olette itse toipilaana? Itse en toipilaana suostuisi syömään mitään paskaa vaan tuoretta ja terveellistä ruokaa kuten tähänkin asti
[/quote]
Mäkkärin ruokaahan ap siellä odottaa.