Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko mokannut totaalisesti lapsen nimen valinnassa?
03.08.2015 |
Minulla on 8 kk poikavauva ja minua on alkanut ahdistamaan hänen ihana nimensä, joka aluksi tuntui niin oikealta. Nimessä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta nyt tuntuu että se ei sovikkaan meidän perheen lapselle. Asiaa ei tee helpommaksi se, että saamme jatkuvasti kuulla muiden kummastelevia kommentteja nimivalinnasta ja ehkä juuri se muiden kummastelu onkin saanut minut heräämään. Tässä hieman taustatietoa:
Minä olen täysin kaksikielinen, koska lapsuudenkodissani puhuttiin kumpaakin kotimaista. Virallinen äidinkieleni on suomi, mutta ruotsi on kuitenkin hieman "vahvempi" kieli, koska olen käynyt ruotsinkieliset koulut ja siten saanut ruotsinkielisiä kavereita. Mieheni on ruotsinkielinen ja me puhumme keskenään ruotsia. Lapsestamme aiomme tehdä kaksikielisen, joten minä puhun hänelle suomea ja isä ruotsia. Asumme kaksikielisellä alueella ja tuttavapiiriimme kuuluu pääasiassa ruotsinkielisiä.
Sukujuuristamme ja kaksikielisyydestä johtuen olisimme halunneet antaa lapselle sellaisen nimen, joka on yhtä lailla suomalainen kuin ruotsalainen (tyyliin "Lasse"), mutta emme onnistuneet löytämään sellaista nimeä, joka olisi miellyttänyt kumpaakin. Lopuksi päädyimme suomenkieliseen nimeen, johon me kummatkin ihastuimme. Kyseessä ei ole mikään supisuomalainen Pertti tai Väinö, vaan lyhyt ja helposti lausuttava nimi, jonka ruotsinkielisetkin osaavat lausua ongelmitta. Minä olen aina tykännyt lyhyistä suomenkielisistä nimistä, tyyliin "Miro, Aaro, Samu" jne. Myös mieheni siis ihastui nimeen, vaikka hän on se kokonaan ruotsinkielinen. Lisäksi minusta tuntui hyvältä kunnioittaa lapsen etunimellä myös suomenkielistä taustaani (muut nimet ovat ruotsinkielisiä).
No niinhän siinä kävi, että ihmiset alkoivat kummastelemaan suomalaista nimivalintaa. Aluksi en piitannut muiden kommenteista, mutta kun vielä 8 kk jälkeenkin saa kuulla muiden ihmettelyä, niin lopuksi havahduin ja ymmärsin täysin miksi he kummastelevat. Onhan se vähän outoa että meidän lapsella on suomenkielinen nimi, kun minä ja mies puhutaan keskenään ruotsia ja suurin osa suvusta ja tuttavapiiristä on ruotsinkielisiä. Vaikka nimi on tosi ihana, niin se ei vain enää tunnu sopivan meidän lapselle. Lisäksi lapsi laitetaan todennäköisesti ruotsinkieliseen kouluun. Tiedän että koulu on vain muutama vuotta koko elämästä, mutta koulun mukaan lapselle todennäköisesti tulee muodostumaan se "vahvempi" kieli.
Voi että kun mua ahdistaa tämä asia. En tiedä mitä minä tällä pitkällä tekstillä haen, mutta ehkä kaipaan kommentteja myös suomenkielisiltä, kun nimivalintaa kummastelevat tyypit ovat pääasiassa olleet ruotsinkielisiä. Mitä mieltä olette? Menikö koko nimitouhu täysin metsään?
Sen verran vielä kerron, että lisäämällä vain yhden kirjaimen lapsen nimeen (nimen loppuun) siitä tulisi kansainvälinen nimi. Sekin nimi oli mietinnässä ennen ristiäisiä, mutta silloin se ei jostain syystä tuntunut täysin oikealta. Nyt se taas tuntuisi oikealta ja tekisi mieli lisätä pojan nimeen se yksi kirjain, mutta kehtaako sitä nimeä enää mennä muuttamaan? Sitten vasta olisi muilla taas kummasteltavaa...
Kommentit (62)
Miksi pitää miettiä niin paljon sitä mitä muut ajattelee? Onko sinun miehelle tullut samoja tuntemuksia, että nimivalinta olisikin ollut huono? Jos nimi on suomalainen ja asuttekin Suomessa, niin miksi ihmeessä se nyt kummastuttaa niin paljon ketään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenruotsalaisille on jotenkin niin hitsin tärkeää korostaa sitä että on ruotsalainen, se vaan tulee jotenkin esiin tässä että muut (ruotsinkieliset) on ihmetellet suomalaista nimeä. Oonko mä mokannut jos suomalaisella tytöllä ni on esim nimi Saga eikä Saara tms, koska Saga miellytti mua enemmän?
Ei se nimen valinta siinä alussa niin helppoa ole. Ei ainakaan meillä. Mikä nimi sitten sopii loppuelämän. Voi sen kirjaimen laittaa siihen perään jos Te Haluatte mutta ei siksi että muut sen haluaa. Monet käyttävät myös nykyään toista nimeä ns etunimenä.
Jos nimi pulma ratkeaa lisäämällä siihen se yksi kirjain niin lisätkää ja kutsukaa lasta sitten sillä nimellä jatkossa. Ei ole suuri muutos kun nimi ei kokonaan muutu.
Luulisin, että jos nimen ihmettelijät ovat saaneet suunsa auki, niin tilanne ei ole kovin paha. Jos nimivalinta olisi mennyt aivan metsään, ei juuri kukaan olisi uskaltanut sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme Suomessa. Mitä outoa siinä on, että Suomessa syntyneelle annetaan suomalainen nimi. Ihan normaalia se on. Tuttavien lasten äitikin on kotoisin kaukaa eri maasta, mutta silti heidän lapsillaan on suomalaiset nimet, vaikka vain isä puhuu suomea.
Suomessahan me kuitenkin asutaan niin onpa "outoa", että lapsella on suomalainen nimi. Exäni oli täysin ruotsinkielinen ja sen kaverit myös, kyllä sielläkin oli muutama, jonka etunimi oli suomalainen. En nyt ihan ymmärtänyt aloitusta sitten vissiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla. Hölmöä vaihtaa nimi kun on kerran jo annettu ja ristitty. Se on vaan parempi kun suomessa asutte että lapsi palkataan aikusena suomenkieliseen firmaan ja hän saa paremmat lähtökohdat kuin ruotsinkieliset nimet. Lopeta vatvominen ja mene eteenpäin.
Tiedän tapauksen jossa äiti alkanut kutsua lastaan "matiksi" vaikka oikea nimi "Pekka". Kaikki tuntevat pojan "mattina".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö, mitä ihmettä? Täällä suunnilleen kaikki käskee vaihtamaan lapsen nimen, jos se vanhempia vaivaa. Nyt pää pystyyn ja selkä suoraksi, ap! Te olette nimen valinneet, te piditte siitä alunperin ja se sopii varmasti lapsellenne hyvin. Nyt jätätte ne junttien sukulaisten loukkaavat kommentit omaan arvoonsa ja kasvatatte pojan reippaasti sen nimisenä kuin hän on. Suomenkielinen nimi kaksikielisessä perheessä on täysin normaalia, jopa ihanaa (minusta) ja tuo varmasti lapsellenne kivasti särmää. Kotimaanne on kuitenkin Suomi! Miksi ihmeessä antaisitte joidenkin tietämättömien ja epäkorrektien sukulaisten vaikuttaa johonkin niin tärkeään asiaan kuin lapsen nimi. Jos lähdette nimeä vaihtamaan, niin alistutte samalla muiden mielipiteiden alle ja unohdatte omanne. Rohkeasti ja reippaasti vain, iloitkaa pojastanne!
Jessus... olisit vaan onnellinen terveestä lapsesta. Täysin typerää jauhaa tuommoisia turhanpäiväisyyksiä, koska mitä väliä sillä nimellä loppujen lopuksi on??? Ei mitään, jos sentään on ihan kunnollinen nimi, eikä mikään omituinen, jota pitäisi hävetä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun työnantajani on kaksikielinen (suomi-ruotsi) ja miehensä norjalainen, ei puhu suomea juuri ollenkaan. Heidän poikansa nimi on Arto, eikä kukaan ole kummastellut. Lakkaa vatvomasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se etunimi joku wt-nimi? Jos on just tuontyylinen, joita mainitsit, kuten Miro tai Samu, ni ne on kyllä tosi pahoja wt-nimiä. Saata aiheuttaa lapsesi syrjäytymisen, hänestä voi tulla kiusattu, sitten kiusaaba ja lopulta rikollinen!!
Ei mitään väliä. Lapsemme menevät ruotsinkieliseen kouluun. Vanhemmat ovat kaksikielisiä. Toisella lapsella on suomenkielinen etunimi ja toisella ruotsinkielinen. Ongelman nyt saa tietysti halutessaan tehtyä tästäkin. Lasten dagiskavereilla on tasaisesti suomen- ja ruotsinkielisiä sekä kansainvälisiä nimiä.
Jos nyt lähdet tuollaisesta vaihtamaan lapsen _nimeä_ , mitä kaikkea vielä oletkaan vielä valmis tekemään muiden miellyttämiseksi!? Kaikella kunnioituksella.
Ihan hirveetä WT meininkiä antaa etunimeksi joku Christopher ja sukunimi on tyyliin Möttönen...
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 23:50"]Ihan hirveetä WT meininkiä antaa etunimeksi joku Christopher ja sukunimi on tyyliin Möttönen...
[/quote]
Ei kun nyt on etunimenä joku nolo Matti ja sukunimenä af Weissenberger.
me ollaan suomalaisia ja pojan nimi on ruotsalainen. Ihan sama mitä muut ajattelee. Nimeä kehutaan usein :)
Alue: Aihe vapaa
Ai onko ruotsinkielisistä suomenkielinen etunimi jotenkin huono? Vaikka ap (äiti?) kirjoittaa täydellistä suomea ja muut nimet ruotsinkielisiä? Fy fan, sa jag. Jätä omaan arvoonsa moinen moukkamaisuus. Nimi on varmasti hyvä.