Lue keskustelun säännöt.
Opettajien joukkopako on käynnistynyt.
04.03.2022 |
Kunnassamme on ollut useita aineenopettajan paikkoja auki viimeisen parin vuoden aikana. Yhteenkään ei olla saatu pätevää hakijaa. Hommiin on onneksi saatu edes vähän asioista perillä olevia ihmisiä aina muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Töistä on lähtenyt useampi pätevä opettaja muualle. Sillä kykyprofiililla, jolla valmistuu esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi, pääsee paremmille palkoille muissa töissä. Samalla pääsee eroon vittuilevista teineistä ja heidän hankalista huoltajistaan.
Työnkuva on paisunut viimeisen kymmenen vuoden aikana aivan tolkuttomasti. Lisää palkkaa tai pakollisten työtehtävien vähentämistä ei ole saatu. Opetustuntien määrät ovat pysyneet samana, vaikka pakollisia virkatehtäviä on jatkuvasti lisää ja lisää.
Opettajille tosiaan maksetaan palkkaa vain oppitunneista ja muutamasta muusta työnantajan määräämästä tunnista viikkoa kohti. Loput työstä, jota voi olla miten paljon tahansa tehdään omalla ajalla. Esimerkiksi luokanvalvojalle maksetaan tunti viikossa luokanvalvojan tehtävistä. Hankalan ryhmän kanssa voi kulua kymmenen tuntia viikossa kaikkeen säätämiseen. Rehtori voi kuitenkin määrätä opettajan tekemään loput luokanvalvojan tehtävät, koska ne ovat virkatehtäviä. Palkan saat silti vain tunnista.
Opetushallitus tuottaa opettajille jatkuvalla syötöllä uusia työtehtäviä, joista ei mitään korvausta tipu. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelmat on uudistettu vain muutaman vuoden välein. Opettaja reppanat joutuvat joka kerta tekemään oppituntien materiaalit uusiksi (valmista käyttökelpoista materiaalia on lähinnä alakouluun). Oppituntien ja tehtäväpakettien valmistelusta saatava korvaus kuuluu oppitunnin pitämisestä tulevaan korvaukseen. Tuplaantunut suunnittelutyön määrä ei näy palkassa mitenkään, koska palkan perusteena ovat vain oppitunnit. Yläkoulun puolella opettajien pitäisi nyt räätälöidä uusiin päättöarvioinnin kriteereihin sopivat suoritukset. Siinä on aivan valtava työ.
Kommentit (313)
Yksi joukkopakoon osallistuja tässä hei!
Olen nyt opintovapaalla alkuopettajan työstä ja palaan kyllä virkaani vielä tänä lukuvuonna, mutta harkitsen samalla jotain ihan muuta työtä.
Meidän koulussamme uupumus, turhautuminen ja muualle hakeutuminen näkyy juuri alkuopetuksen puolella. Ensi syksyksi ei löytynyt ketään, joka olisi vapaaehtoisesti ottamassa uutta ekaluokkaa, sinne piti määrätä. Näin kävi ensimmäistä kertaa ikinä. Koulunsa aloittavissa lapsissa on tällä hetkellä aivan hälyyttävän paljon psyykkisesti pahoinvoivia lapsia, joiden parissa työskentely on muuttunut ihan psykiatrisen sairaanhoitajan työksi.
Esim. omassa ryhmässäni aloitti elokuussa melkein 50% tuen piirissä, 4 erityistä ja 4 tehostettua, näistä oppimisperusteista tuki on vain kolmella ja lopuilla syynä ovat mm. laaja-alaiset tunne-elämän häiriöt, adhd tai autismin kirjon moninaiset haasteet. Yhdellä on lievään kehitysvammaan rinnastettava geenivirhe ja pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakokoni pitää olla alle 20. Muita tuen tarpeisia ei luokan koossa tai sen saamassa tuessa huomioida.
Oppilaistani 7 käy jossain terapiassa. Kolmella on myös pienryhmäpaikka, mutta kaikki ovat osan tunneista isossa luokassa, liian usein ilman ohjaajaa. Minua on lyöty, nipistelty, haukuttu, syljetty päälle, juostu pakoon. Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista.
Työ on henkisesti aivan älyttömän kuormittavaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin ja silti koulussa ehtii tapahtua lasten välillä paljon pahaa. Kaiken tämän lomassa pitäisi opettaakin! Luokassani on tietenkin myös niitä ihan tavallisia lapsia, jotka haluaisivat oppia lukemaan ja laskemaan sekä kaikkea niitä kymmeniä muitakin sirpaleisia sisältöjä tunnetaidoista yrittäjyyteen (kyllä, molempia velvoitetaan opettamaan ekalla oppiaineiden sisältöjen ulkopuolella), mutta usein aikani menee riitojen selvittelyyn.
Hyppäsin tänä talvena hetkeksi pois. Saman ratkaisun on tehnyt koulussani moni muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama asia tapahtuu hitaasti mutta varmasti kaikilla aloilla. Kymmenen tai kaksikymmentä vuotta ja suomi on onnistuneesti jaettu menestyvään yksityissektoriin ja omassa loassaan kieriskelevään julkissektoriin. Näkyvintä tämä on koulutuksessa ja terveydenhuollossa mutta se tapahtuu kaikkialla. Hyvä me!
Minä olen työskennellyt yksityisellä sektorilla 20 vuotta. Ikinä en ole yltänyt opettajan palkkatasoon, ja moni kollegani on näinä vuosina lähtenyt opettajaksi paremman palkan ja lyhyempien päivien vuoksi. Miehenikin itse asiassa harkitsee sitä.
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Rehtorit ovat monen koulun ongelma. Rehtoreilta pitäisi vaatia kunnon pätevyys. Tohtorintutkinto ja sivistyshistoriallista ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Opettajia on paljon työttöminä Jyväskylän Oulun, Tampereen ja Turun seudulla puolentoista tunnin matkasäteellä. Erityisesti kielten opettajia on liikaa. Biologian opettajan
yhteen virkaan on usein 200 hakijaa ympäri Suomen. Myös luokanopettajista on alkanut tulla liikatarjontaa, mutta sijaisuuksia saa sentään aina. Pieniä lukioita lopetetaan, samoin alakouluja ympäri Suomen, joten virkoja ei juuri tule. Lastentarhanooettajat lukevat äkkiä päälle luokanopettajan tutkinnon täydennysopintoina ja siirtyvät alakouluun. Opettajia on liikaa.
Tilanne oli sama jo ainakin 25 vuotta sitten. On toki voinut pahentua, mutta sama ilmiö: opettajankoulutuspaikkakunnilla poislukien Helsinki opettajia suuret määrät työttömänä, maalaiskunnissa ja pääkaupunkiseudulla samaan aikaan opettajapula. Ratkaisun pitää löytyä sieltä kuntien puolelta. Keksikää keinoja, joilla houkuttelette ne Tampereella tai Oulussa olevat työttömät opettajat tulemaan kuntaanne. Mitkään valtakunnalliset muutokset esim. virkaehtosopimuksissa eivät tietenkään auta, koska kilpailutilanne kuntien välillä ei silloin muutu. Pitää olla jokin syy, miksi opettajan kannattaa juuri teidän kuntaanne lähteä. Huomatkaa, että esim. puolisolla voi olla hyväpalkkainen vakityö vaikkapa siellä Oulussa, niin ei perhe kovin helposti muuta mihinkään satojen kilometrien päähän vain siksi, että toinen pääsisi johonkin junttikylään opettamaan kasvattamatta jääneille kullannupuillenne fysiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Rehtorit ovat monen koulun ongelma. Rehtoreilta pitäisi vaatia kunnon pätevyys. Tohtorintutkinto ja sivistyshistoriallista ymmärrystä.
Riippuu rehtorista, onko ongelma vai ratkaisu. Eli vaihtelua on aivan liikaa.
Mutta tuolla lääkkeellä saataisiin vain vielä enemmän opettajien arjesta vieraantuneita rehtoreita. Parempi olisi pakollinen rehtorikurssi ja valintaan määritellyt arviointikriteerit nykyisten pärstäkerroinkriteerien tilalle.
Ehkä jossain pienissä kyläkouluissa on vielä rauha maassa, mutta kyllä näiden isojen taajamien ja kaupunkien jättikoulut on ihan karseita paikkoja. Siellä ei viihdy enää kukaan täyspäinen opettaja eikä oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun poikien vessaa joutuu nykyään vahtimaan ihan tosissaan. Muuten siellä pissitään seinille ja kakitaan lavuaariin!
Ai teilläkin on tätä? Onko tää joku haaste vai onko nämä oikeasti jo niin sairaita? Meillä on jouduttu lukitsemaan osa vessoista.
Ja ihan aiheeseen. Ei löydy enää pääkaupunkiseudulla päteviä hakijoita varsinkaan yläkouluun. Korona ei ole yhtään tilannetta helpottanut. Itsekin etsin sopivaa etätyötä. Ei vaan jaksa.
MITÄ HITTOA? 90 luvula kun kävin koulussa oltiin vielä ihmisiksi eikä tuollaisia eläimiä? Vai onkohan kyse insinöörien tekosista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun poikien vessaa joutuu nykyään vahtimaan ihan tosissaan. Muuten siellä pissitään seinille ja kakitaan lavuaariin!
Ai teilläkin on tätä? Onko tää joku haaste vai onko nämä oikeasti jo niin sairaita? Meillä on jouduttu lukitsemaan osa vessoista.
Ja ihan aiheeseen. Ei löydy enää pääkaupunkiseudulla päteviä hakijoita varsinkaan yläkouluun. Korona ei ole yhtään tilannetta helpottanut. Itsekin etsin sopivaa etätyötä. Ei vaan jaksa.MITÄ HITTOA? 90 luvula kun kävin koulussa oltiin vielä ihmisiksi eikä tuollaisia eläimiä? Vai onkohan kyse insinöörien tekosista?
"insinööri" on kiertosana tiedätte mille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Rehtorit ovat monen koulun ongelma. Rehtoreilta pitäisi vaatia kunnon pätevyys. Tohtorintutkinto ja sivistyshistoriallista ymmärrystä.
Riippuu rehtorista, onko ongelma vai ratkaisu. Eli vaihtelua on aivan liikaa.
Mutta tuolla lääkkeellä saataisiin vain vielä enemmän opettajien arjesta vieraantuneita rehtoreita. Parempi olisi pakollinen rehtorikurssi ja valintaan määritellyt arviointikriteerit nykyisten pärstäkerroinkriteerien tilalle.
Pahimmillaan esimerkiksi on nähty lukiossa liikunnanopettajarehtori, joka ei ymmärrä sivistysasioista tuon taivaallista.
Vierailija kirjoitti:
Yksi joukkopakoon osallistuja tässä hei!
Olen nyt opintovapaalla alkuopettajan työstä ja palaan kyllä virkaani vielä tänä lukuvuonna, mutta harkitsen samalla jotain ihan muuta työtä.
Meidän koulussamme uupumus, turhautuminen ja muualle hakeutuminen näkyy juuri alkuopetuksen puolella. Ensi syksyksi ei löytynyt ketään, joka olisi vapaaehtoisesti ottamassa uutta ekaluokkaa, sinne piti määrätä. Näin kävi ensimmäistä kertaa ikinä. Koulunsa aloittavissa lapsissa on tällä hetkellä aivan hälyyttävän paljon psyykkisesti pahoinvoivia lapsia, joiden parissa työskentely on muuttunut ihan psykiatrisen sairaanhoitajan työksi.
Esim. omassa ryhmässäni aloitti elokuussa melkein 50% tuen piirissä, 4 erityistä ja 4 tehostettua, näistä oppimisperusteista tuki on vain kolmella ja lopuilla syynä ovat mm. laaja-alaiset tunne-elämän häiriöt, adhd tai autismin kirjon moninaiset haasteet. Yhdellä on lievään kehitysvammaan rinnastettava geenivirhe ja pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakokoni pitää olla alle 20. Muita tuen tarpeisia ei luokan koossa tai sen saamassa tuessa huomioida.
Oppilaistani 7 käy jossain terapiassa. Kolmella on myös pienryhmäpaikka, mutta kaikki ovat osan tunneista isossa luokassa, liian usein ilman ohjaajaa. Minua on lyöty, nipistelty, haukuttu, syljetty päälle, juostu pakoon. Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista.
Työ on henkisesti aivan älyttömän kuormittavaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin ja silti koulussa ehtii tapahtua lasten välillä paljon pahaa. Kaiken tämän lomassa pitäisi opettaakin! Luokassani on tietenkin myös niitä ihan tavallisia lapsia, jotka haluaisivat oppia lukemaan ja laskemaan sekä kaikkea niitä kymmeniä muitakin sirpaleisia sisältöjä tunnetaidoista yrittäjyyteen (kyllä, molempia velvoitetaan opettamaan ekalla oppiaineiden sisältöjen ulkopuolella), mutta usein aikani menee riitojen selvittelyyn.
Hyppäsin tänä talvena hetkeksi pois. Saman ratkaisun on tehnyt koulussani moni muukin.
Varmasti on rankkaa ja muutoksia tarvitaan.
"Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista."
Näin systeemi ruokkii systeemiä. Ja työaikaa palaa, mutta mitään konkreettista ei oikeasti tapahdu. Lastensuojelu organisoi pari moniammatillista palaveria, poliisi siirtää 8-vuotiaan kouluriidan lastensuojelulle tai suoraan mappi ö-hön. Kirjoitetaan muistio ja tehdään joku suunnitelma homehtumaan järjestelmään. Ja arki jatkuu samanlaisena kenenkään puuttumatta sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Rehtorit ovat monen koulun ongelma. Rehtoreilta pitäisi vaatia kunnon pätevyys. Tohtorintutkinto ja sivistyshistoriallista ymmärrystä.
Riippuu rehtorista, onko ongelma vai ratkaisu. Eli vaihtelua on aivan liikaa.
Mutta tuolla lääkkeellä saataisiin vain vielä enemmän opettajien arjesta vieraantuneita rehtoreita. Parempi olisi pakollinen rehtorikurssi ja valintaan määritellyt arviointikriteerit nykyisten pärstäkerroinkriteerien tilalle.
Kriteerithän ovat 1. Ylempi korkeakoulututkinto 2. riittävä kokemus opettajana toimisesta 3. Pätevyys opettaa k.o. opetusmuodossa 4. OPH:n tutkinto. "Virallinen rehtorikurssi" on siis jo olemassa.
Mutta rehtorienkin kädet ovat nykyisin aika sidotut vararekseistä puhumattakaan. Joissain pikkukouluissa rekseillä ja vararekseillä on opetusvelvollisuuskin hallintohommien lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette kai hae opettajia kolmoispätevyydellä?
Ma/Fy/Ke on se normaali paketti. Pelkälle Fy/Ke opettajalle eivät tunnit riitä.
Tämä oli nyt vaan esimerkki. Päteviä opettajia ei olla saatu muihinkaan aineisiin.
Onko teillä auki virka, vai joku määräaikainen pesti, missä kesä jätetään maksamatta?
Estääkö joku laki maksamasta ylimääräistä päälle sen, mitä palkkataulukko sanoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskainta on varmasti niissä kouluissa, joissa johto ja omaksuttu koulukulttuuri kääntää ongelmat ja oppilaiden heikon menestyksen opettajien pätevyyden ja osaamisen puutteeksi.
Rehtorit ovat monen koulun ongelma. Rehtoreilta pitäisi vaatia kunnon pätevyys. Tohtorintutkinto ja sivistyshistoriallista ymmärrystä.
Riippuu rehtorista, onko ongelma vai ratkaisu. Eli vaihtelua on aivan liikaa.
Mutta tuolla lääkkeellä saataisiin vain vielä enemmän opettajien arjesta vieraantuneita rehtoreita. Parempi olisi pakollinen rehtorikurssi ja valintaan määritellyt arviointikriteerit nykyisten pärstäkerroinkriteerien tilalle.
Kriteerithän ovat 1. Ylempi korkeakoulututkinto 2. riittävä kokemus opettajana toimisesta 3. Pätevyys opettaa k.o. opetusmuodossa 4. OPH:n tutkinto. "Virallinen rehtorikurssi" on siis jo olemassa.
Mutta rehtorienkin kädet ovat nykyisin aika sidotut vararekseistä puhumattakaan. Joissain pikkukouluissa rekseillä ja vararekseillä on opetusvelvollisuuskin hallintohommien lisäksi.
Rehtorin pitäisi olla sivistysjohtaja, ei talous- ja byrokratiatyyppi. Sivistyksen maailmassa ei tarvita mitään hierakkiseen asemaan perustuvia "johtajia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajia on paljon työttöminä Jyväskylän Oulun, Tampereen ja Turun seudulla puolentoista tunnin matkasäteellä. Erityisesti kielten opettajia on liikaa. Biologian opettajan
yhteen virkaan on usein 200 hakijaa ympäri Suomen. Myös luokanopettajista on alkanut tulla liikatarjontaa, mutta sijaisuuksia saa sentään aina. Pieniä lukioita lopetetaan, samoin alakouluja ympäri Suomen, joten virkoja ei juuri tule. Lastentarhanooettajat lukevat äkkiä päälle luokanopettajan tutkinnon täydennysopintoina ja siirtyvät alakouluun. Opettajia on liikaa.Ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla, ja ei ainakaan erityisopettajia. Pitkin vuotta huudellaan kouluihin erityisopettajia, kun paikkoihin ei välttämättä ole yhtään hakijaa. Tai ainakaan pätevää. Tiedän tosin vain joidenkin koulujen arkea, mutta yhdessäkään niistä ei ole kaikki erityisopettajat päteviä.
Täällä oli aiemmin hyvä ketju Jani Sievisen pestistä. Siinä tuli alan ulkopuolisellekin selväksi, mitä se erityisopettajan työ on. Päteviä ei saada ja toisaalta se muodollinen pätevyyskään ei takaa onnistumista itse työssä, joka pohjaa vahvasti opettajan persoonaan. Epäpätevä voi siis juuri tuossa erityisopettajan hommassa pärjätä paremmin kuin pätevä, joka ei vaan osaa käsitellä vaikeita nuoria.
Todella pelottavia uutisia on koulumaailmasta kuulunut. Ehkä eniten on järkyttänyt lukutaidon ja suomen kielen osaamisen rapautuminen. Ei ymmärretä ihan tavallisiakaan sanoja, ei osata lukea käyttöohjeita jne. Se lahjakas aines toki porskuttaa, vaikka kärsii rauhattomuudesta, mutta heistäkin taitaa valtaosa hakeutua jonkinlaiseen painotukseen heti kun vaan onnistuu, jos vanhemmat ovat yhtään hereillä. Ja hyvä niin.
Todella paljon tuntuu menevän päin mäntyä nykyisessä koululaitoksessa! Ja taitaa tämä kehitys alkaa jo sieltä päiväkodista, kun kouluun tulee oppilaita, joilla ei ole valmiuksia koulunkäynnistä suoriutua.
Eikä vanhempia saisi todellakaan syyllistää siitä, että yrittävät pelastaa edes oman lapsensa. Ei voi olettaa, että kukaan haluaa uhrata lahjakkaan lapsensa apulaisopettajaksi häirikköluokkaan. Niillä lahjakkaillakin lapsilla on oikeus oppimiseen omalla tasollaan, turha kiukutella jos heidät pelastetaan kielikylvyn tai painotuksen kautta, jotta pääsevät nauttimaan opiskelurauhasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaispula oli näkyvissä jo muutama vuosi sitten. Nyt koronan aikaan tilanne on kriisiytynyt. Ilman opiskelupaikkaa jääneitä lukiosta päässeitä on meilläkin käytetty paikkaajina. He toteavat aika nopeasti, ettei tässä opettajan hommassa ole mitään järkeä.
Kertokaapa vielä, missäpäin sijaispulaa?
Jotenkin sitä kuvittelisi, että niissä piireissä, jotka sijaistuksia tekevät (opiskelijat ja työttömät opettajat?) hyvin nopeasti sana leviää, mihin kouluun _ei_ kannata mennä missään nimessä! Aivan kuten lääkäriopiskelijat ovat oppineet karttamaan Helsingin kaupunkia, koska palkanmaksussa on käsittämättömiä viiveitä ja ongelmia, kuvittelisin että sijaistuksia tekevät opettajat oppivat karttamaan pahimpia slummikouluja.
Allekirjoitan täysin edellä olevat. Meno kouluissa pahenee koko ajan! OAJ on täysin hampaaton, kunnissa säästetään vaan rahaa, jota tarvitaan entistä enemmän vanhuksiin ja koulujen vakaviin ongelmiin ei puutu kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette kai hae opettajia kolmoispätevyydellä?
Ma/Fy/Ke on se normaali paketti. Pelkälle Fy/Ke opettajalle eivät tunnit riitä.
Tämä oli nyt vaan esimerkki. Päteviä opettajia ei olla saatu muihinkaan aineisiin.Ei ihmekää ettei hakemuksia tule. Tunnen kymmeniä nuoria luma-opettajia eikä kenelläkään ole tuota kolmen aineen yhdistelmää.
Minulla on kolmen aineen pätevyys, ei riitä. Pitäisi olla vielä neljäs aine. Pienissä kouluissa sama opettaja joutuu opettamaan monta ainetta, jotta saa päätoimisen työn. Jokaisen aineen kaikki kurssimateriaalit pitää valmistella, siinä on valtava työ. Olisi helpompaa opettaa isommassa koulussa, jossa voisi pitää saman kurssin rinnakkaisluokille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaispula oli näkyvissä jo muutama vuosi sitten. Nyt koronan aikaan tilanne on kriisiytynyt. Ilman opiskelupaikkaa jääneitä lukiosta päässeitä on meilläkin käytetty paikkaajina. He toteavat aika nopeasti, ettei tässä opettajan hommassa ole mitään järkeä.
Kertokaapa vielä, missäpäin sijaispulaa?
Lue vaikka tämä juttu: https://yle.fi/uutiset/3-12312037
Tässä jutussa näytti olevan osittain myös huonoa johtamista. Jos isossa koulussa sijaisten löytäminen joka aamu on iso homma, miksi pirussa eivät lisää resurssiopettajien määrää? Mitä enemmän koulussa on opettajia, sitä enempi se käy järkeen. Aina sieltä joku on sairaana. Sijaisia jouduttaisiin etsimään toki silloin, kun useampia olisi sairaana samanaikaisesti, mutta tavallisemmista sairaspoissaoloista selvittäisiin resurssiopettajilla.
Luulisi että ressuopen työ olisi työttömälle opettajalle houkuttelevampi vaihtoehto kuin eri kouluissa hyppääminen lyhyiden sijaisuuksien perässä?
Mutta onhan sentään pitkät lomat.