Mikä kylässä syömäsi tarjottava sai oksennuksen nousemaan kurkkuusi?

Eräissä yo-juhlissa oli tarjolla jotakin mikä näytti jonkinlaiselta hienolta lihamurekkeelta, en tiedä oliko se multa jotenkin junttia luulla, että sellaisessa hienossa tilaisuudessa tarjottaisiin jotain helvetin mureketta.

No, otin sitä pari kunnon siivua ja sitten maistaessa tajusin, että se olikin maksapateeta. Hyi helvetti.

-Piirakkaa jossa kaikkea inhoamaani. Hunajamarinoitua broileria, herne-maissi-paprikaa, aurajuustoa. Päällä kilo emmentalia. Piirakka maistuu suomalaiselta lähiöltä. 

-Mummolassa klimppisoppaa ja vähän homehtuneen makuista kuivakakkua.

-Aikalailla kaikki makkarat, varsinkin ne isot pötköt gouteria, lauantaita, teemakkaraa yms. Leski pappani syö usein tollasta makkaraa ruuaksi, siihen kylkeen 10 perunaa, 100g voita ja näkkäriä. Usein tarjoaa ruokaa kun käyn mutta olen vähän prisenssa ja kieltäydyn. 

Söin ekan poikaystävän kotona eka kertaa käydessäni jauheliha-pottumuusisörsseliä, johon oli pilkottu reilusti raakaa sipulia. Raaka sipuli on hirveetä ja olen sitäpaitsi kasvissyöjä, mutta en kehdannut kieltäytyä, kun piti yrittää olla edukseen. Kyllä nousi pala kurkkuun, kun piti väkisin niellä. Kohta tulikin vielä ripuli, kun maha ei kestänyt lihaa.

Toinen kammottava kokemus on ollut koulussa eka luokalla, kun kaikkia ruokia oli pakko maistaa ja oli ensimmäistä kertaa kaalilaatikkoa ruokana. Yritin syödä, mutta kypsennetty kaali oli jotain aivan järkyttävää enkä saanut sitä nieltyä. Olin viimeisenä luokassa ja opettaja odotti, että söisin edes vähän. Lopulta sain nielaistua, mutta laatta lensi välittömästi. Opettaja pyysi anteeksi, kun oli pakottanut ja sen jälkeen mun ei tarvinnut syödä kuin näkkäriä kaalilaatikkopäivinä.

Eräs tuttavani tekee todella hyviä voileipäkakkuja ja niinpä juhlissa kerran otin ahneuksissani ison palasen hyvännäköisestä kakusta. Ensimmäisellä lusikallisella paljastui, että välissä on inhokkiani, maksamakkaraa. Jokainen suupala jäi suuhun pyörimään ja piti huuhdella kahvilla alas, mikä taisi vain pahentaa tuota makunautintoa. 

Kahvimaidoksi tuoretta maitoa suoraan lehmän tissistä haettu. Se haisi pahalta, oli rasvaista ja lämmintä. Yäk.

Onko ruokaa pakko kehua, jos siitä ei oikeasti pidä? Eikö voi sanoa, sori, minä nyt en vaan pidä juustosta/lihasta/sienistä/rasvasta/rahkasta/hedelmistä/mausteista tai että olen tottunut toisenlaisiin syötäviin?

Ja onko töihin pakko raahata pakkopullaa tai muuta itse tehtyä? En ole innostunut niistä pakkokestityksistä jokaisena syntymäpäivänä yms.

Pinaattikeitto on järkyttävää. Kaikki kasvissosekeitot ovat myös käsittämättömän pahoja.

Söin erään kasvissyöjäkaverini luona juustokeittoa ja piti pidättää hengitystä etten haistanut sitä ja laatta meinasi lentää.

Vihaan myös sitä kun suolaiseen ruokaan laitetaan joukkoon jotain makeaa, esim. ananasta pizzaan.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:26"]

Onko ruokaa pakko kehua, jos siitä ei oikeasti pidä? Eikö voi sanoa, sori, minä nyt en vaan pidä juustosta/lihasta/sienistä/rasvasta/rahkasta/hedelmistä/mausteista tai että olen tottunut toisenlaisiin syötäviin?

[/quote]

No en minä aikaan ole aikaisemmin mainitsemistani mitään kehunut. Mutta en ala kahvi/ruokapöydässä huutamaankaan "hyi stna en syö" ellei oikeasti ole syytä (kuten allergia tai kasvisruokavalio) Yritän kohteliaasti syödä, mutten kehu. 

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:30"]

Vihaan myös sitä kun suolaiseen ruokaan laitetaan joukkoon jotain makeaa, esim. ananasta pizzaan.

[/quote]

Samat!! Miksi pitää hyvä kanakastike pilata jollain persikalla tai wokki ananaksella? Ja sitten kun se makeus tarttuu siihen ruokaan, että ei auta, vaikka nyppisitkin ne hedelmät pois. Ruoka on jo pilalla.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:26"]

Onko ruokaa pakko kehua, jos siitä ei oikeasti pidä? Eikö voi sanoa, sori, minä nyt en vaan pidä juustosta/lihasta/sienistä/rasvasta/rahkasta/hedelmistä/mausteista tai että olen tottunut toisenlaisiin syötäviin?

Ja onko töihin pakko raahata pakkopullaa tai muuta itse tehtyä? En ole innostunut niistä pakkokestityksistä jokaisena syntymäpäivänä yms.

[/quote]

No meillä kotona opetettiin tavat. Ei sitä tosin ole laissa kielletty että siitä vaan heittämään lusikka sörsseliin ja inisemään emännälle ettei tämä tällainen ole mitään ruokaa.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 01:26"]

Onko ruokaa pakko kehua, jos siitä ei oikeasti pidä? Eikö voi sanoa, sori, minä nyt en vaan pidä juustosta/lihasta/sienistä/rasvasta/rahkasta/hedelmistä/mausteista tai että olen tottunut toisenlaisiin syötäviin?

Ja onko töihin pakko raahata pakkopullaa tai muuta itse tehtyä? En ole innostunut niistä pakkokestityksistä jokaisena syntymäpäivänä yms.

[/quote]

No meillä kotona opetettiin tavat. Ei sitä tosin ole laissa kielletty että siitä vaan heittämään lusikka sörsseliin ja inisemään emännälle ettei tämä tällainen ole mitään ruokaa.

[/quote]

No teeskennelty kehuminenkaan ei kuulu hyviin tapoihin. Voi sitä paitsi sanoa kohteliaasti, jos ei pidä jostakin.

Mulla tökkis varmaan pahasti kaikki simpukat,osterit,ravut,etanat ja sensellaiset.Etanoita olen syönyt joskus paellassa ulkomailla ja rapuja yhden kerran lapsena.En muista niiden makua,mutta aikuisena syön veden eläjistä vain kalaa ja kuorittuja katkarapuja.Ruoka,jota en suostu maistamaan,vaikka melkein joka joulu teen,on livekala.Lapsena se oli joulun "ihanan kamala " tuoksu.Isä rakasti kalaa ja minä isää.Oli ihana nähdä hänen hyvä mielensä,mutta itse en uskaltanut maistaa.Viimeisenä joulunaan isärullaoli pyörätuolillaan uunin luukulle maistelemaan livekalan kypsyyttä,kun sitä hänelle tein.Itse en syö.Nykyään teen avomiehelle.

Ex anopin paistama joulukinkku. Oli raakaa punertavaa sitkeätä pas.aa. samoin saman ex anopin paistamat kanankoivet...kiva oli tökätä veitsellä, kun verta pukkas lihasta. Kanankoipia "syödessäni" ilmoitin kyllä että raakaa on eikä voi syödä.

Salaatissa oli multaa. Epäuskoisena huomautinkin siitä, emäntä totesi "höhö, ei tässä mun salaatissa ainakaan ole." Teki mieli poistua oksentamaan, mutta pakotin ne kamalan makuiset lehdet suuhuni revittyäni pahimmat multakeskittymät pois.

Ruoasta löytyi pitkiä koirankarvoja. En käsitä miten, meillä on kolme (!) kissaa, joiden karvoja on kaikkialla, mutta ruokaan niitä ei päädy. Kokki rapsutellut koiraansa kokatessaan tai pitänyt kattilaa lattialla tuntikausia?

Ja sitten yleisesti: likaiset astiat. Mikä siinä tiskaamisessa on niin vaikeaa? Vilkaise sitä saakelin astiaa joka puolelta pestyäsi sen, ei ole vaikeaa. Ahkera voi jopa vilkaista valoa vasten, ettei juuri tiskatussa astiassa ole ole rasvakerrosta.

Ja se saippualla hankaaminen ei riitä, tiskiaine pitää oikeasti huuhtoa astiasta pois. Saippua ei ole hyvää tai terveellistä. Join joskus lasin tiskiaineen makuista mehua anoppilassa, enkä ole ikinä unohtanut sitä oksennusreaktiota ja välitöntä huolta omasta terveydestä. Olisi ollut typerin kunniaitsemurha, jos siitä olisi jotain seurannut.

Ensimmäisillä treffeillä mies tarjosi raakaa kanaa, enkä uskaltanut huomauttaa. Itku kurkussa nielin suurimman osan ja lopuksi väitin, etten jaksa enempää.

Ei teille sitten tule koskaan mieleen, että voi sanoa kohteliaati "Ei kiitos", ei ole pakko syödä. Kiltin tytön syndroomasta kärsitte, onneksi meillä miehillä ei ole sellaista.

Karjalanpiirakat, sokerikorput, kanelikorput. HalpaHallista ostetut halvat keksit mm. mansikanmakuiset vohvelikeksit. Järkyttävää paskaa, miten jotkut edes ilkeää tarjota noita kahvipöydissä!

Kyllä tätä söi, mutta en nyt kehtaisi itse tarjota...Tuttuni ei ole mikään loistokokki, mutta yritystä kyllä. Hän oli tehnyt vierailuani varten kinkkupiirakan eli makea valmistaikinapohja, jonka päällä keittokinkkusiivuja. Hänellä oli muitakin vastaavia bravuureja.

Minä en ymmärrä hyvän lihan päälle. Kerran söin jotain pyytä tms. hienossa ravintolassa ja ne haulit siellä lihan seassa tuotti vaikeuksia. Yleensäkin kaikki luut ja läskit etoo, ruoassa ei saa olla mitään yllätyksiä tai syömäkelvotonta.

Mä en tajua miksi se kommenti inkiväärikahvista sai alapeukkuja. Se maistuu tällaiselle peruskahvin juojalle ekalla kerralla oudolle, jopa pahalle.

Lipeäkala on myös inhokkejani kylätarjoiluista. Muistan kun lapsena väkisellä pakotettiin syömään sitä.