Lue keskustelun säännöt.
Kerro lyhyesti tämän hetkisestä elämäntilanteestasi
27.07.2015 |
Av:lla pyörii todella erilaisia ihmisiä, joten olisi todella kiva kuulla, millainen tilanne kullakin juuri nyt elämässään meneillään. Kukin saa kertoa, mitä itse haluaa, mitään tarkkoja raameja en aseta.
Itse olen juuri 18 vuotta täyttänyt tyttö. Muutin keväällä ennen koulujen loppua omilleni ja syksyllä aloitan abivuoteni lukiossa. Lukion jälkeen suunnittelen hakevani lääkikseen. Tällä hetkellä olen kesätöissä siivousfirmassa. Olen todella läheisissä väleissä äitini kanssa, mutta isäni on alkoholisti ja näen häntä noin kerran kuukaudessa. (Äiti sen sijaan poikkeaa luonani ainakin 3 kertaa viikossa :D). Totuttelen vielä yksin asumiseen ja yo-kirjoitukset jännittävät, mutta kaiken kaikkiaan elämäni on ihan kivaa :).
Mobiili luultavasti poistaa kappalejakoni, pahoittelut...
Kommentit (91)
35-v nainen. Asun yksin, mutta aika tuore, vähän mua vanhempi miesystävä on. Ei avioliittoja takana eikä lapsia. Olen korkeasti koulutettu, vaativassa ja melko hyvin palkatussa työssä. Teen aika paljon töitä, koska pidän työstäni, mutta tulevaisuudessa haluaisin tehdä vähemmän. Haluaisin lapsen. Muutama oikein hyvä ystävä on. Olen tyytyväinen tähän epätäydellisyyteen, koska luulen tietäväni mitä haluan, ja yritän elää sen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26- vuotias nainen, vakityö lasten kanssa josta pidän hirmuisesti. Muutama hyvä ystävä. Oma asunto, parisuhteessa miehen kanssa - ei vielä lapsia. Tarkoitus on mennän naimisiin kahden vuoden päästä.
Tyytyväinen olen :)
Keski-ikäinen teinin yh, työssäkäyvä, pienipalkkainen sinkku.
22-vuotias sinkku. Pääsin ooiskelemaan kauppakorkeakouluun joten siinä oikeastaan seuraavan ainakin viiden vuoden suunnitelmat. Vähän aikaa vielä vakkaritöitä jäljellä ennen koulujen aloitusta. Elämä hymyilee, urheilu maistuu ja odotan innolla mitä tulvevaisuus tuo tullessaan :)
32-vuotias kahden lapsen kotiäiti. Ensi vuonna olisi tarkoitus palata työelämään. Asumme omakotitalossa maaseudulla. Elän varmaankin juuri nyt elämäni parasta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
19-vuotias nainen, keväällä valmistuin ylioppilaaksi ja syyskuussa tarkoitus olisi siirtyä yliopiston penkeille sekä muuttaa omaan asuntoon. Koko kesän ollut töissä, ihmissuhdeasiat aivan päin helvettiä ja sekasin, väsyttää. Mutta ylöspäin mennään! Syksyä jännityksellä oottelen.
20 vuotias amispohjaine koulutus, masennusta ja itsemurhayritys harkinnassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
24v sinkkunainen. Opinnot tauolla. Sairastan masennusta ja syömishäiriötä ja olen niiden takia nyt sairauslomalla. Tulevaisuus ahdistaa ja en tiedä mitä haluaisin elämälläni tehdä kun tuntuu ettei minusta ole mihinkään eikä mikään kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 01:41"]Olen 27-vuotias yksin Yhdysvalloissa asuva nainen. Mieheni asuu Suomessa. Olen tällä hetkellä sairauslomalla ampumahaavojen takia (kaksi luotia, vatsaan ja käteen). Nautin elämän erilaisuudesta täällä ulkomailla mutta jos en saa vakituista paikkaa täältä, palaan Suomeen. Tulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu lapsia, rakkaani ovat työ ja mies.
[/quote]
En tarkoita tätä mitenkään ilkeästi, mutta olen bongannut sanan ampumahaava monessa eri ketjussa. Toki se traumatisoi, en sitä kiellä lainkaan.
[/quote]
Mitää? Onko täällä muitakin :)? Itse eksyin tälle palstalle vasta, ja tuo oli ensimmäinen kommenttini.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 12:37"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 01:41"]Olen 27-vuotias yksin Yhdysvalloissa asuva nainen. Mieheni asuu Suomessa. Olen tällä hetkellä sairauslomalla ampumahaavojen takia (kaksi luotia, vatsaan ja käteen). Nautin elämän erilaisuudesta täällä ulkomailla mutta jos en saa vakituista paikkaa täältä, palaan Suomeen. Tulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu lapsia, rakkaani ovat työ ja mies.
[/quote]
En tarkoita tätä mitenkään ilkeästi, mutta olen bongannut sanan ampumahaava monessa eri ketjussa. Toki se traumatisoi, en sitä kiellä lainkaan.
[/quote]
Mitää? Onko täällä muitakin :)? Itse eksyin tälle palstalle vasta, ja tuo oli ensimmäinen kommenttini.
[/quote]
Itse veikkaan, että suurimmalla osalla ei ole luoti ollut edes lähellä, kerjää sääliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea ap:lle abivuoteen, ota siitä kaikki irti! :) Itse valmistuin juuri keväällä ylioppilaaksi, hain opiskelemaan kauppikseen mutta en tällä kertaa päässyt. Nyt pakollinen välivuosi menee töissä ja rahaa säästäen. Asun vielä vanhempien luona, mutta kun säästöjä on tarpeeksi ajattelin muuttaa omilleni. Ja kohta täytän jo 20-vuotta!
vakityössä, avioliitossa, lapseton, avioliiton lisäksi kuuma miesystävä. helppoa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelikymppinen, eronnut, lapsia, lähdössä opiskelemaan uutta ammattia. Tyytyväinen elämäänsä.
25v nainen, avoliitossa muutamaa vuotta vanhemman miehen kanssa. Valmistuin amk:sta päälle parikymppisenä, tein oman alan töitä ja paloin siinä loppuun. Pari vuotta meni tuuliajolla - tiesin, että en voi kyseiseen ammattiin palata, masennus vei elämänhalun.
Tänä keväänä sain kuitenkin opiskelupaikan ja syksyllä aloitan opiskelut. Oltiin kesäkuussa matkalla ja mies kosi yllättäen siellä, kaikista vaikeuksista huolimatta haluaa kuulemma vaan minut :) Rahasta on välillä tiukkaa, kun vaan mies pystyy käymään töissä mutta en valita. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että aurinko paistaa vähän tähänkin risukasaan <3
23-vuotias, valmistuin keväällä amk:sta, töissä oman alan hommissa jo toista vuotta. Asun kihlattuni kanssa pienessä kaupungissa. Suunnittelen innolla häitämme, urheilen ja luen paljon.
28-vuotias lapseton nainen. Vaikityössä josta tykkään tosi paljon. Tulevaisuudessa haluaisin kouluttautua lisää, toivottavasti se olisi taloudellisesti mahdollista. En ole sinkku, mutta en virallisesti suhteessakaan. Toivon, että tästä miehestä tulisi tulevaisuudessa aviomieheni ja saisimme lapsia. Muutama hyvä ystävä on ja se riittää. Mieleisiä harrastuksia on. En tiedä olenko tyytyväinen elämääni.
En kerro kun haukutte nistiksi ja white trashiks. Tääl on sama homma ku ylä-asteella.kysytään ja sit nälvitään.
Olen 23-vuotias, asun yksin koiran kanssa. Olen ollut 7 vuotta suhteessa miehen kanssa, jonka kanssa asuttiin yhdessä 2 vuotta sitten ja nyt ollaan suunnittelemassa muuttoa takaisin yhteen. Mies on pettänyt minua monia kertoja ja siksi muutettiin erilleen. Jäin tänä kesänä työttömäksi ja olen täysin pihalla mitä tekisin elämässäni. Ystäviä ei juurikaan ole introverttiuteni vuoksi, perheeseen on suhteellisen lämpimät välit. Rakastan miestäni, mutta tiedän ettei hän rakasta minua. Juon alkoholia yksin kotona miltei joka päivä. Ainoa asia mikä pitää minut elossa, on koirani, jonka puolesta tekisin ihan mitä vain (esimerkiksi en tapa itseäni).
30-vuotias korkeasti koulutettu nainen avoliitossa. Työni on vaativaa, mutta myös innostavaa. Miehen kanssa olemme seurustelleet kolme vuotta. Haluaisin lapsia, ja mietin, että olisiko nyt oikea aika yrittää. Äitiys vaan on iso asia ja elämä on tällä hetkellä ilman lapsia on niin ihanan huoletonta. Lisäksi mietityttää, onko mies todella se, jonka kanssa lapsia haluan tehdä. Elämä on joka tapauksessa hyvää :).