Se taisi sitten olla hyvästit lapsihaaveille :( Olen 34v ja
kuuden vuoden suhde päättyi juuri eroon. Viimeiset 3v olen vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän, mies lupaili jatkuvasti, että ihan kohta aletaan yrittämään. Yritti sitten toisaalla tai oli yrittämättä, mutta tilanne on joka tapauksessa se, että toinen nainen odottaa nyt hänelle lasta salasuhteesta (josta en todellakaan tiennyt enkä osannut kuvitellakaan).
Eli romahdus oli täydellinen, ja nyt noin kuukauden eroa itkettyäni alan pikkuhiljaa vasta tajuamaan, että siinä taisi tuon suhteen mukana mennä' myös mun mahdollisuudet enää tulla äidiksi :( Täytin tänä vuonna 34v ja tähän kun lasketaan erosta toipumiseen menevä aika + mahd. uuteen kumppaniin tutustumiseen menevä aika + vakiintumiseen menevä aika, jotta lapsista voi edes alkaa puhua.. Multa loppuu vuodet. Itkettää ja katkeroittaa NIIN paljon!
Nyt haluaisin kuulla rohkaisevia tarinoita tosielämästä - jos sellaisia ylipäänsä on - voiko tän ikäisenä enää saada ns. uutta mahdollisuutta? Siis perhettä, omia lapsia.
Kommentit (211)
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:18"]Tänään voisi olla 40 mammojen pillun tomutustalkoot. Annatte nyt sitä vanhaa rämettä niille miehillenne (tai jos sellaista ei ole niin naapurin pertille). Lähtee hämähäkin verkot sun muut ja voi jopa hetkittäin tuntua ihan nuorelta kaksvitoselta. Se nuoruus kun meni jo :)
[/quote]
Jatkan vielä pienesti :)
Nuoruus meni jo, joten unohtakaa ne lapset. Niiden aika oli jo. Kehokin pistää jo kapulaa rattaisiin, kun 95% suvun jatkamisesta karisi kuin hilse olkapäille :D
Jos sä todella haluat lapsia niin täällä olis 20v ori, hyvillä perinnöllisillä geeneillä! ;)
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:28"]
Jos sä todella haluat lapsia niin täällä olis 20v ori, hyvillä perinnöllisillä geeneillä! ;)
[/quote]
AV-palstalla trollailu tosin kertoo, että perimä ei kaikin puolin ole alfaa. Mutta jos ei parempaa ole saatavilla niin miksipäs ei.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:29"]
Hesarin artikkeli asiasta sanoo näin: Kun kolmekymppinen tulee vuoden kuluessa raskaaksi 76 prosentin todennäköisyydellä, yli 35-vuotiailla onnistumisprosentti on enää 66. 40-vuotiailla luku putoaa 44 prosenttiin
[/quote]
Jos todennäköisyys kuolla ensi viikolla olisi 66% niin en pitäisi sitä mitenkään pienenä....
Mielenkiintoista olisi tietää mihin nämä artikkeleiden ja tutkimusten tiedot perustuvat. Onko jollain instanssilla kovinkin tarkkaa tietoa siitä miten ihmiset harrastavat seksiä lisääntymistarkoituksessa eri ikäluokissa ? Onnistuneet raskaudet voisi sitten suhteuttaa tähän lukuun ja laskea näitä prosentteja...
Eri asia on tietysti fysiologinen todennäköisyys - mutta nämähän ovat aika lailla yksilökohtaisia. Kaikki parikymppiset eivät tule raskaaksi ja jollekin nelikymppiselle se voi onnistua ensi yrittämällä. Mutta totta on kuitenkin että y l e i s e s t i naisten kyky raskautua (tai miehillä siittää jälkeläisiä) laskee iän myötä. Ja jos joku siinä onnistuu myöhemmällä iällä, niin se ei ole keneltäkään pois.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:18"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:59"]
Äitini jätti alkoholisiutuvan isäni 2- vuotiaana ja olen siis käytännössä katsoen kasvanut ilman isää. Olimme koko lapsuuteni kaksistaan ja tuntuu aika pahalta ajatella että hän olisi luopunut haaveestaan vain siksi, että biologinen isäni osoittautui sairaaksi. Minulla on ainakin ollut onnellinen lapsuus :). Niin onnellinen, etten pitkään aikaan ajatellut että perheen perustamiseen edes tarvitsee miestä. Enkä usko näin vieläkään. Lapsi on onneksi vielä minulle mahdollista yksinkin. Ja niin on myös sinulle :) Älä anna eron tuoman surun ja pettymyksen vaikuttaa sinun lapsihaaveisiisi.
[/quote]
Meinasin kirjoittaa samaa ennen kuin törmäsin tähän tekstiin. Miksi ihmiset luulevat, että lasten tekeminen vaatii parisuhteen?? Toki vauva-aika voi olla raskasta jos ei ole mahdollisuutta asua sukulaisten lähellä eikä ystävistä ole auttamaan. Mutta huono parisuhde voi olla jopa raskaampaa, kuin ilman miestä eläminen. Jos olet ap aina halunnut lapsia, niin keinoja kyllä riittää!
[/quote]
Nyt suosittelen jättämään tällaiset neuvot kahvipöytiin. Lassukat ovat ottaneet vallan. Heille jokainen nainen, joka elää onnellista elämää ilman miestä, on uhka. Parempi siis kannustaa kaikkia luopumaan lapsihaaveistaan ja aukomaan haaroja muuten vaan. Onneks 90 % naisista ja tytöistä on näiden junttien vaikutuspiirin ulottumattomissa.
Sulla on 10 v. vielä aikaa. Ja tuossa iässä kun löytyy sopiva kumppani (niinkuin varmasti löytyykin) ei tarvitse lapsentekoa enää harkita vaan voi ryhtyä toimiin! Työpaikallani on enemmän sääntö kuin poikkeus raskautua vasta 35 + ja muutama on löytäntyt elämänsä miehen vasta 40 + ja silti saatu lapsia!
No tämä nyt voi olla vähän moraalisesti arveluttavaa, mutta mikset ottaisi spermaa joltain baaripanolta? Siis niin, ettet edes kertoisi lapsesta "isälleen"? Sukupuolitautien riskihän tuossa on, mutta jos olet valmis sen ottamaan...
Nimim. Hemmetin kyllästynyt kondomin käytöstä valittaviin miehiin
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 20:51"]
kuuden vuoden suhde päättyi juuri eroon. Viimeiset 3v olen vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän, mies lupaili jatkuvasti, että ihan kohta aletaan yrittämään. Yritti sitten toisaalla tai oli yrittämättä, mutta tilanne on joka tapauksessa se, että toinen nainen odottaa nyt hänelle lasta salasuhteesta (josta en todellakaan tiennyt enkä osannut kuvitellakaan).
Eli romahdus oli täydellinen, ja nyt noin kuukauden eroa itkettyäni alan pikkuhiljaa vasta tajuamaan, että siinä taisi tuon suhteen mukana mennä' myös mun mahdollisuudet enää tulla äidiksi :( Täytin tänä vuonna 34v ja tähän kun lasketaan erosta toipumiseen menevä aika + mahd. uuteen kumppaniin tutustumiseen menevä aika + vakiintumiseen menevä aika, jotta lapsista voi edes alkaa puhua.. Multa loppuu vuodet. Itkettää ja katkeroittaa NIIN paljon!
Nyt haluaisin kuulla rohkaisevia tarinoita tosielämästä - jos sellaisia ylipäänsä on - voiko tän ikäisenä enää saada ns. uutta mahdollisuutta? Siis perhettä, omia lapsia.
[/quote]
Voit saada vielä vaikka suurperheen :) mun äiti löysi mun isän kun äiti oli 40. Sai mut sitten siitä parin vuoden päästä :)
34 alkaa jo olemaan aika vanha ensisynnyttäjäksi sry.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 07:55"]Yrjö näitä 40 synnyttäjiä.
[/quote]
Hei, ota ne lääkkeet. Olo paranee.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:33"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:27"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:24"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:18"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:08"]Tapasin mieheni 36- vuotiaana. Nyt olen 40, toinen lapsi tulossa. Asiat voivat tapahtua hyvinkin nopeasti, kun kaikki kolahtaa kohdalleen. Älä koskaan anna periksi äläkä jää katkeraksi. Kaikki on vielä mahdollista. Tsemppiä! [/quote] Nämä on kamalia nämä 40 ja päälle olevat odottajat. Siis keski-ikäiset akat vielä sikiää. Hyi helvetti. Mitä te A) yritätte tai B) kuvittelette tai C) todistelette ja D) kenelle? Vauvan terveysriskit kasvaa eikä varmaan kukaan olisi lapsena halunnut, että omat vanhemmat ovat kavereiden isovanhempien ikäisiä. Lapselle todella noloa, ja ymmärrän. Myötähäpeä. Terveisin 40+v
[/quote]
Tämä on kuitenkin vauvapalsta, joten tätä asiaa katsotaan vaaleanpunaisten lasien läpi. Naisen halu saada oma lapsi ylittää kaiken muun logiikan. Vaikka mies pettää ja on narkki, ei se mitään, yh-mammaksi. Vaikka tulee vammainen lapsi, ei se mitään. Ainakin pääsi toteuttamaan toiveensa ja jokainen lapsi on rakas. Vaikka olisi elämässä muita haaveita, niin niistä voi luopua koska lasta halusit ja nyt lasta hoidat.
[/quote]
Kaikki tuntemani 40 plus äidit on saaneet terveen erittäin toivotun lapsen. Niillä on yleensä kykyä valita mies isäksi,joka on hyvä isä. Ja niillä on fyffeäkin. Vituttaako?
[/quote]
Minua ei vituta. Vaan kuvottaa, lapsen puolesta. Lapsi menee kouluun niin vanhemmat ovat ryppyisiä mummo-pappaikäisiä. Siis isovanhempien kaltaisia. Voi sitä häpeää.
Mietittekö yhtään sitä lasta. Ette varmaan jaksa 50-60v siten kuin 22-35v jaksaa vanhempana.
Ja on sulla meriitit RAHA, se on varmaan lasten prioriteetti nro: 1 :D
[/quote]
Sulla on niin jännä ajatusmaailma, että kiinnostaisi tietää mut teet työksesi. Niin?
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 10:07"]
No tämä nyt voi olla vähän moraalisesti arveluttavaa, mutta mikset ottaisi spermaa joltain baaripanolta? Siis niin, ettet edes kertoisi lapsesta "isälleen"? Sukupuolitautien riskihän tuossa on, mutta jos olet valmis sen ottamaan...
Nimim. Hemmetin kyllästynyt kondomin käytöstä valittaviin miehiin
[/quote]
Kjeh kjeh, hedelmöitys"hoito" sai juuri uuden merkityksen :D
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:45"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:37"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:22"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:20"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:18"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:08"]Tapasin mieheni 36- vuotiaana. Nyt olen 40, toinen lapsi tulossa. Asiat voivat tapahtua hyvinkin nopeasti, kun kaikki kolahtaa kohdalleen. Älä koskaan anna periksi äläkä jää katkeraksi. Kaikki on vielä mahdollista. Tsemppiä!
[/quote]
Nämä on kamalia nämä 40 ja päälle olevat odottajat. Siis keski-ikäiset akat vielä sikiää. Hyi helvetti. Mitä te
A) yritätte tai
B) kuvittelette tai
C) todistelette ja
D) kenelle?
Vauvan terveysriskit kasvaa eikä varmaan kukaan olisi lapsena halunnut, että omat vanhemmat ovat kavereiden isovanhempien ikäisiä. Lapselle todella noloa, ja ymmärrän. Myötähäpeä.
Terveisin 40+v
[/quote]
Parempi onkin ettet enää lasta suunnittele. Olet aika inhottava ihminen.
[/quote]
Olisiko niin että nämä 40v ja yli olevat odottajat, ovat inhottavia sen lapsen kannalta ja hänen terveytensä!
[/quote]
Lapseni sai alkunsa ihan luomusti. Tiesithän, että luonto sanelee näitä juttuja.
[/quote]
Vanha rämevaja. Ota viikatteella enimmät homeet ennen synnytystä vajan edestä.
T.38n
[/quote]
Kai tajuat rouva 38n että ajattelutapasi mukaisi olet jo itsekin siinä iässä, että hometta on vajan edessä?
T:n25
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 10:30"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 10:07"]
No tämä nyt voi olla vähän moraalisesti arveluttavaa, mutta mikset ottaisi spermaa joltain baaripanolta? Siis niin, ettet edes kertoisi lapsesta "isälleen"? Sukupuolitautien riskihän tuossa on, mutta jos olet valmis sen ottamaan...
Nimim. Hemmetin kyllästynyt kondomin käytöstä valittaviin miehiin
[/quote]
Kjeh kjeh, hedelmöitys"hoito" sai juuri uuden merkityksen :D
[/quote]
Kannattaa muuten katsoa se "hoito" jostain muualta kuin kotikaupungista. Aika kauheeta oli kun törmäsin omaani viidennellä kuulla prismassa. Ei varmasti tajunnu mitään mutta kävin sen jälkeen melkei vuoden ainoastaan sulkemisaikaan kaupassa. Nyt tyttö on ihana nelivuotias ja yhteenmuttoa mietitään miehen kanssa jolla itsellä 10v poika. En ole katunut hetkeäkään :)
Ehdit vielä! Jos olet käyttänyt vuosikausia hormoniehkäisyä, kannattaa ehkä lopettaa se jo nyt, on sitten hormonitoiminta normalisoitunut kun alatte uuden miehen kanssa toivomaan lasta. Lueskele muutenkin hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista, niin ei jää ainakaan siitä kiinni.
Kun löydät sopivan miehen, varmista jo alkumetreillä, että hänkin olisi valmis saamaan lapsia jo pian. Jos lähdette toivomaan lasta tuoreeseen suhteeseen, sopikaa etukäteen miten toimitte yhteisen lapsen kanssa, jos suhde ei kestäkään.
Moni nelikymppinen on kanssasi samassa elämäntilanteessa, valmis parisuhteeseen ja perheeseen nopeallakin aikataululla.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 05:43"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 05:16"]
Kaverini erosi pitkästä parisuhteesta ja oli 37v. kun oli toipunut erosta. Vuoden sisällä hän hakeutui hedelmöityshoitoihin, mutta tapasikin netissä miehen, joka oli sitä mieltä että mitä sitä turhaan juoksisi hoidoissa. Ensitreffeiltä lähtien suostui siis isäksi. Valitettavasti ensimmäinen yritys päättyi keskenmenoon, mutta yrittävät edelleen. En usko, että heidän suhde tulee kestämään, mutta molemmat ovat sitoutuneita hankkimaan lapsen yhdessä.
[/quote]
Kuulostaa aika hurjalta päätyä sänkyyn ja haluta lasta heti ensitreffeillä. Mikä siiinä jos pakko on, mutta ei ehkä paras ratkaisu mielenterveyden kannalta.
[/quote]
Ja sillon on todellakin oltava kaikki tähdet oikeessa asennossa. Vähän niinku kävelis silmät kiinni moottoritien yli.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 10:37"]
Ehdit vielä! Jos olet käyttänyt vuosikausia hormoniehkäisyä, kannattaa ehkä lopettaa se jo nyt, on sitten hormonitoiminta normalisoitunut kun alatte uuden miehen kanssa toivomaan lasta. Lueskele muutenkin hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista, niin ei jää ainakaan siitä kiinni. Kun löydät sopivan miehen, varmista jo alkumetreillä, että hänkin olisi valmis saamaan lapsia jo pian. Jos lähdette toivomaan lasta tuoreeseen suhteeseen, sopikaa etukäteen miten toimitte yhteisen lapsen kanssa, jos suhde ei kestäkään. Moni nelikymppinen on kanssasi samassa elämäntilanteessa, valmis parisuhteeseen ja perheeseen nopeallakin aikataululla.
[/quote]
Tuo on mielestäni huono neuvo sen vuoksi, että valitettavasti niitä miehiä ja rakkautta ei voi vain tilata. Se uusi "oikea" voi löytyä ensi viikolla tai sitten sitä ei löydy laisinkaan. Ja ne pettymykset 37 tai 40 vuoden iässä on sitten jo todella paljon raskaampia. Minä ehdottaisin vastaavassa tilanteessa oleville terapiaa, jossa voi pohtia sitä mitä haluaa lapselta ja miksi ydinperheen ideaali on niin tärkeää. Jos ei ole varaa terapiaan, ei ole varaa lapseenkaan. Neuvon nyt siitäkin huolimatta että neuvojen kysyminen on kaikkein huonoin vaihtoehto. Kukaan muu ei voi tietää millaista elämää haluat elää. Sen voi kuitenkin tietää, että kaiken muun, talon, lapset, auton, ammatin, yms. voi valita. Mutta parisuhde tulee jos on tullakseen. Senkö varaan kannattaa kaikki laskea, kun jo kertaalleen on osoitettu että se voi pettää?
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 20:51"]
kuuden vuoden suhde päättyi juuri eroon. Viimeiset 3v olen vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän, mies lupaili jatkuvasti, että ihan kohta aletaan yrittämään. Yritti sitten toisaalla tai oli yrittämättä, mutta tilanne on joka tapauksessa se, että toinen nainen odottaa nyt hänelle lasta salasuhteesta (josta en todellakaan tiennyt enkä osannut kuvitellakaan).
Eli romahdus oli täydellinen, ja nyt noin kuukauden eroa itkettyäni alan pikkuhiljaa vasta tajuamaan, että siinä taisi tuon suhteen mukana mennä' myös mun mahdollisuudet enää tulla äidiksi :( Täytin tänä vuonna 34v ja tähän kun lasketaan erosta toipumiseen menevä aika + mahd. uuteen kumppaniin tutustumiseen menevä aika + vakiintumiseen menevä aika, jotta lapsista voi edes alkaa puhua.. Multa loppuu vuodet. Itkettää ja katkeroittaa NIIN paljon!
Nyt haluaisin kuulla rohkaisevia tarinoita tosielämästä - jos sellaisia ylipäänsä on - voiko tän ikäisenä enää saada ns. uutta mahdollisuutta? Siis perhettä, omia lapsia.
[/quote]
En rupea lukemaan koko ketjua, mutta olen puolestasi pahoillaan, meillä kun ruvettiin suunnitelemaan lasta olimme olleet jo pitkään yhdessä eikä lasta tullut, selvisi että vaivolla oli vaikeuksia tulla rskaaksi useiden vuosien lapsettomuus hoitojen jälkeen raskaus alkoi 38 vuotiaana, tyttö tulo ja on ollut terve ja suunnittelee jo omilleen muuttamista. Älä jää miettimään edellistä suhdetta, samoin mene vain vauhdilla uuteen, minä mies voin sanoa että lapsi on se mikä tekee elämästä tärkeän. Kaikkea hyvää sinulle.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:07"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 06:06"][quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 20:51"]kuuden vuoden suhde päättyi juuri eroon. Viimeiset 3v olen vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän, mies lupaili jatkuvasti, että ihan kohta aletaan yrittämään. Yritti sitten toisaalla tai oli yrittämättä, mutta tilanne on joka tapauksessa se, että toinen nainen odottaa nyt hänelle lasta salasuhteesta (josta en todellakaan tiennyt enkä osannut kuvitellakaan).
Eli romahdus oli täydellinen, ja nyt noin kuukauden eroa itkettyäni alan pikkuhiljaa vasta tajuamaan, että siinä taisi tuon suhteen mukana mennä' myös mun mahdollisuudet enää tulla äidiksi :( Täytin tänä vuonna 34v ja tähän kun lasketaan erosta toipumiseen menevä aika + mahd. uuteen kumppaniin tutustumiseen menevä aika + vakiintumiseen menevä aika, jotta lapsista voi edes alkaa puhua.. Multa loppuu vuodet. Itkettää ja katkeroittaa NIIN paljon!
Nyt haluaisin kuulla rohkaisevia tarinoita tosielämästä - jos sellaisia ylipäänsä on - voiko tän ikäisenä enää saada ns. uutta mahdollisuutta? Siis perhettä, omia lapsia.
[/quote]
No ei voi valitettavasti saada. Olet noiden vuosien jälkeen liian vanha raskauteen. Olet jo nyt. Lapselle ei ole hyvä kovin vanhat vanhemmat ja yksinkertaisesti saada vammautunut lapsi tuon ikäisenä on liian suuri riski.
[/quote]
Älä ap usko näitä teiniäitejä.
[/quote]
Olen teiniäiti enkä ole samaa mieltä kuin edellinen. Kuka tahansa voi olla hyvä äiti iästä riippumatta oli sitten 17 vuotias tai 50 vuotias. Toivon todellakin, että apee vielä lapsensa saa. Tuli oikein itku kun ajattelin, mitä jos itselle olisi noin käynyt. Aivan kamala mies.
Tänään voisi olla 40 mammojen pillun tomutustalkoot. Annatte nyt sitä vanhaa rämettä niille miehillenne (tai jos sellaista ei ole niin naapurin pertille). Lähtee hämähäkin verkot sun muut ja voi jopa hetkittäin tuntua ihan nuorelta kaksvitoselta. Se nuoruus kun meni jo :)