Se taisi sitten olla hyvästit lapsihaaveille :( Olen 34v ja
kuuden vuoden suhde päättyi juuri eroon. Viimeiset 3v olen vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän, mies lupaili jatkuvasti, että ihan kohta aletaan yrittämään. Yritti sitten toisaalla tai oli yrittämättä, mutta tilanne on joka tapauksessa se, että toinen nainen odottaa nyt hänelle lasta salasuhteesta (josta en todellakaan tiennyt enkä osannut kuvitellakaan).
Eli romahdus oli täydellinen, ja nyt noin kuukauden eroa itkettyäni alan pikkuhiljaa vasta tajuamaan, että siinä taisi tuon suhteen mukana mennä' myös mun mahdollisuudet enää tulla äidiksi :( Täytin tänä vuonna 34v ja tähän kun lasketaan erosta toipumiseen menevä aika + mahd. uuteen kumppaniin tutustumiseen menevä aika + vakiintumiseen menevä aika, jotta lapsista voi edes alkaa puhua.. Multa loppuu vuodet. Itkettää ja katkeroittaa NIIN paljon!
Nyt haluaisin kuulla rohkaisevia tarinoita tosielämästä - jos sellaisia ylipäänsä on - voiko tän ikäisenä enää saada ns. uutta mahdollisuutta? Siis perhettä, omia lapsia.
Kommentit (211)
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:06"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 07:54"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 07:32"]Entinen esimieheni oli nainen, joka eli pitkässä suhteessa miehen kanssa hedelmällisimmän ikänsä. Lapsia ei syystä tai toisesta siunaantunut ja naisen ollessa reilu 40 suhde päättyi. Tapasi muutaman vuoden kuluttua uuden, kivan miehen ja mietti vakavasti lapsia. Hän tuli siihen tulokseen, ettei halua, että hänen lapsillaan olisi niin vanhat vanhemmat. Eikä lapsia siis koskaan tullut. Suru oli valtava ja hän kävi sen takia terapiaprosessinkin läpi.
Tarve lisääntyä on monella biologinen, sisäänrakennettu. Ei sillä järjen kanssa ole paljoa tekemistä (ylikansoitus yms.). Itse olen sitä mieltä, että jos täytyy valita, niin mieluummin yli 40v. ensisynnyttäjä kuin teiniäiti. Nykyään vanhat vanhemmat eivät ole mitenkään erikoisuus eivätkä lapset heistä mitenkään kärsi. Kun ensisynnyttäjien keski-ikä hipoo 30v, on ihan sama, onko rippijuhlissa vanhemmat 45 vai 55 :)
[/quote]
Mistä tiedät ettei kärsi. Itse olen kyllä monelta vanhojen vanhempien aikuisilta lapsilta kuullut siitä katkeruudesta ja häpeästä omia vanhoja vanhempia kohtaan. Ihan sisaruksilla saattaa olla kateutta kun vanhemmilla siskoilla ollut äiti nuori mutta itsellä jo vanha.
[/quote]
Tilanne ennen oli eri, kun vanhempia vanhempia oli vähemmän. Nykyään ainakin täällä pk-seudulla lapset saadaan sen verran myöhään, ettei yli 40v synnyttäjä ole mikään juttu. Itse sain kuopukseni 34v enkä ole hänen ikätovereidensa joukossa mitenkään erikoinen. Joitakin nuorempia, useita minua vanhempia löytyy. Esikoisen suhteen tunnun olevan jopa nuori, kun hänen syntyessään olin 27v.
[/quote]
Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Vain alle 1% 40 vuotiaista saa lapsen. Niin 40v synnyttäjä "ei ole mikään harvinainen juttu" vai? Ja mitä vanhemmaksi mennään niin lapsen saa enää 0.3%.
Ne taitaa sitten olla kaikki nämä harvat vanhat synnyttäjä PK-seudulla :D
[/quote]
Ihan voit siteetata tilastoja miten paljon haluat, mut todellisuus on toinen. Omassa ystäväpiirissänikin on useita yli 40v :na synnyttäneitä. Ja jos tarkastelee laajemmin lasten koulu- ja harrastuspiirejä, niin vieläkin enemmän.
On totta, että naisen hedelmällisyys laskee 35 ikävuoden jälkeen ja riski down-lapsen syntymiseen kasvaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että yli 40v. naiset eivät tulisi raskaaksi ja synnyttäisi.
Tässähän on kyse siitä kuinka moni 40-vuotiaista yrittää. Ei kovin moni, jos vain 1% tulee raskaaksi. Ei se luonnonvastaisuudesta kerro mitään?
Sinä 1%-hokija: Mikä on kommenttisi tuohon Hesarin artikkeliin (viesti 136)?
Vertaistukea
Ei mitään normaalia kaavaa vaan nopeaa toimintaa, kun on jo ikää. Mun kaveri noudatti kuin mantraa tota kaavaa ja on todellakin nyt sitten lapseton ja ikinä ei tule saamaan lasta ikänsä puolesta.
Kun tapasi miehensä niin vikisi vaan että haluaa olla kaksin ja sitä ja tätä. Sanoin ettei teillä ole aikaa siihen vaan lapsi on tehtävä nopeasti. No ei uskonut ja nyt ei ole toivoakaan lapsesta, kun on lähes 50v.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:41"]
Vertaistukea
http://kunsitavahitenodottaa.blogspot.fi/
[/quote]
Aloita lukeminen ihan blogin alusta.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:36"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:16"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:06"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 07:54"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 07:32"]Entinen esimieheni oli nainen, joka eli pitkässä suhteessa miehen kanssa hedelmällisimmän ikänsä. Lapsia ei syystä tai toisesta siunaantunut ja naisen ollessa reilu 40 suhde päättyi. Tapasi muutaman vuoden kuluttua uuden, kivan miehen ja mietti vakavasti lapsia. Hän tuli siihen tulokseen, ettei halua, että hänen lapsillaan olisi niin vanhat vanhemmat. Eikä lapsia siis koskaan tullut. Suru oli valtava ja hän kävi sen takia terapiaprosessinkin läpi.
Tarve lisääntyä on monella biologinen, sisäänrakennettu. Ei sillä järjen kanssa ole paljoa tekemistä (ylikansoitus yms.). Itse olen sitä mieltä, että jos täytyy valita, niin mieluummin yli 40v. ensisynnyttäjä kuin teiniäiti. Nykyään vanhat vanhemmat eivät ole mitenkään erikoisuus eivätkä lapset heistä mitenkään kärsi. Kun ensisynnyttäjien keski-ikä hipoo 30v, on ihan sama, onko rippijuhlissa vanhemmat 45 vai 55 :)
[/quote]
Mistä tiedät ettei kärsi. Itse olen kyllä monelta vanhojen vanhempien aikuisilta lapsilta kuullut siitä katkeruudesta ja häpeästä omia vanhoja vanhempia kohtaan. Ihan sisaruksilla saattaa olla kateutta kun vanhemmilla siskoilla ollut äiti nuori mutta itsellä jo vanha.
[/quote]
Tilanne ennen oli eri, kun vanhempia vanhempia oli vähemmän. Nykyään ainakin täällä pk-seudulla lapset saadaan sen verran myöhään, ettei yli 40v synnyttäjä ole mikään juttu. Itse sain kuopukseni 34v enkä ole hänen ikätovereidensa joukossa mitenkään erikoinen. Joitakin nuorempia, useita minua vanhempia löytyy. Esikoisen suhteen tunnun olevan jopa nuori, kun hänen syntyessään olin 27v.
[/quote]
Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Vain alle 1% 40 vuotiaista saa lapsen. Niin 40v synnyttäjä "ei ole mikään harvinainen juttu" vai? Ja mitä vanhemmaksi mennään niin lapsen saa enää 0.3%.
Ne taitaa sitten olla kaikki nämä harvat vanhat synnyttäjä PK-seudulla :D
[/quote]
Ihan voit siteetata tilastoja miten paljon haluat, mut todellisuus on toinen. Omassa ystäväpiirissänikin on useita yli 40v :na synnyttäneitä. Ja jos tarkastelee laajemmin lasten koulu- ja harrastuspiirejä, niin vieläkin enemmän.
On totta, että naisen hedelmällisyys laskee 35 ikävuoden jälkeen ja riski down-lapsen syntymiseen kasvaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että yli 40v. naiset eivät tulisi raskaaksi ja synnyttäisi.
[/quote]
Tilastoja ei voi katsoa kuin yhdellä tapaa. Pidit siitä tai et.
Sinun ystäväpiiri kun ei ole koko totuus.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:36"]Tässähän on kyse siitä kuinka moni 40-vuotiaista yrittää. Ei kovin moni, jos vain 1% tulee raskaaksi. Ei se luonnonvastaisuudesta kerro mitään?
[/quote]
Aika harva varmaan yrittää yleensä 40v. Miksiköhän! Ja siinä kerrotaan että on 5% mahdollisuus tulla enää raskaaksi sen (40) ikäisenä. Että kyllä kertoo. Ja aika paljonkin. Vain 1% saa lapsen. Moni mennyt kesken.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:38"]Sinä 1%-hokija: Mikä on kommenttisi tuohon Hesarin artikkeliin (viesti 136)?
[/quote]
Tässä vastaus Hesari-hokijalle. Heippa vaan.
Heippa, onhan se kommentti tuokin. Lääkärilehti näköjään sanoo, että nykyään jo 4% synnyttäjistä on yli 40-vuotiaita.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:31"]Suosittelen todennäköisyyslaskennan kurssien kertausta. Montako prosenttia 16 - 18 vuotiaista suomalaisista nuorista naisista saa lapsen? Entä mikä on todennäköisyys, että nuori halutessaan raskausuu?
[/quote]
Suosittelen sinulle aiheeseen perehtymistä. 40 vuotiailla on enää 5% mahdollisuus tulla raskaaksi. So...
Äitini jätti alkoholisiutuvan isäni 2- vuotiaana ja olen siis käytännössä katsoen kasvanut ilman isää. Olimme koko lapsuuteni kaksistaan ja tuntuu aika pahalta ajatella että hän olisi luopunut haaveestaan vain siksi, että biologinen isäni osoittautui sairaaksi. Minulla on ainakin ollut onnellinen lapsuus :). Niin onnellinen, etten pitkään aikaan ajatellut että perheen perustamiseen edes tarvitsee miestä. Enkä usko näin vieläkään. Lapsi on onneksi vielä minulle mahdollista yksinkin. Ja niin on myös sinulle :) Älä anna eron tuoman surun ja pettymyksen vaikuttaa sinun lapsihaaveisiisi.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:58"]Heippa, onhan se kommentti tuokin. Lääkärilehti näköjään sanoo, että nykyään jo 4% synnyttäjistä on yli 40-vuotiaita.
[/quote]
Varmaan kun väkisin yritetään kaiken maailman hedelmöitys... Saahan sen 69 vuotiaalle Alma mummollekin pullat uuniin jos oikeen vängertää.
Ja 4% on kanssa toooosiii pieni osuus.
Tapasin miehen 38 vuotiaana ja kaksi lasta pienellä ikäerolla ennen kuin täytin 41 vuotta. Ei siinä paljoa haikailtu.
Sinulla on kymmenen vuotta aikaa tehdä lapsia. Lessut tekisi tuossa ajassa 5-8 kpl.
HS:n artikkeli kertoo seuraavaa: Kuukautta kohden 20–30-vuotiaiden hedelmöittymismahdollisuus on 20 prosentin paremmalla puolella. 35-vuotiailla se on hieman yli 15 prosenttia ja 40-vuotiailla enää runsaat viisi prosenttia. Näin kerrotaan muiden muassa yksityisen hedelmällisyysklinikan, Väestöliiton, esittelymateriaaleissa.
Minusta vaikuttaa, että joku täällä yrittää vääristellä tietoa tukemaan omaa ideologiaansa.
Raskauteen liian vanhat 40 mammat nyt sen rahkatorttu jatkossa vain siihen seksin harrastamiseen eikä muuhun. Ei niin pölyynny ja tomua, kun mies kerran kuukaudessa kiipeää satulaan.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:04"]HS:n artikkeli kertoo seuraavaa: Kuukautta kohden 20–30-vuotiaiden hedelmöittymismahdollisuus on 20 prosentin paremmalla puolella. 35-vuotiailla se on hieman yli 15 prosenttia ja 40-vuotiailla enää runsaat viisi prosenttia. Näin kerrotaan muiden muassa yksityisen hedelmällisyysklinikan, Väestöliiton, esittelymateriaaleissa.
Minusta vaikuttaa, että joku täällä yrittää vääristellä tietoa tukemaan omaa ideologiaansa.
[/quote]
Tuo liittynee väkisin vängertämiseen.
Miten tuota painettua kirjoitusta voi väärentää. Siis linkki on täysin kaikkien luettavissa, kun vain klikkaa. Niin sieltä kaikki selviää... Vaajaako olet.
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 20:55"]Onko pakko toipua erosta niin kauan? Nyt vaan nopeasti uutta matoa koukkuun!
[/quote]
Totta. Monesti paras lääke on jatkaa eteenpäin. Itse kun erosin, niin siitä puoli vuotta eteenpäin tapasin mieheni. Nyt on reilu viisi vuotta yhdessä kuljettu.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:59"]
Äitini jätti alkoholisiutuvan isäni 2- vuotiaana ja olen siis käytännössä katsoen kasvanut ilman isää. Olimme koko lapsuuteni kaksistaan ja tuntuu aika pahalta ajatella että hän olisi luopunut haaveestaan vain siksi, että biologinen isäni osoittautui sairaaksi. Minulla on ainakin ollut onnellinen lapsuus :). Niin onnellinen, etten pitkään aikaan ajatellut että perheen perustamiseen edes tarvitsee miestä. Enkä usko näin vieläkään. Lapsi on onneksi vielä minulle mahdollista yksinkin. Ja niin on myös sinulle :) Älä anna eron tuoman surun ja pettymyksen vaikuttaa sinun lapsihaaveisiisi.
[/quote]
Meinasin kirjoittaa samaa ennen kuin törmäsin tähän tekstiin. Miksi ihmiset luulevat, että lasten tekeminen vaatii parisuhteen?? Toki vauva-aika voi olla raskasta jos ei ole mahdollisuutta asua sukulaisten lähellä eikä ystävistä ole auttamaan. Mutta huono parisuhde voi olla jopa raskaampaa, kuin ilman miestä eläminen. Jos olet ap aina halunnut lapsia, niin keinoja kyllä riittää!
Lapsen voi hankkia yksinkin hedelmöityshoidoilla