Lue keskustelun säännöt.
Miten pysytte normaalipainon ylärajoilla?
26.02.2022 |
Kiinnostaa teidän elämäntavat, jotka olette suunnilleen pituisiani: 170cm, ja painatte 68-72kg. Muistan kun itse olin tuossa painossa, ja siinä sai ottaa elämää myöskin rennosti. Herkuttelinkin.
Mutta en onnistunut pitämään sitä montaa vuotta. Teini-iästä saakka olen joka vuosi kerryttänyt lisää painoa. Nyt painan jo 90kg. En halua että tämä kasvusuunta jatkuu. Mutta minulla on aina hirveä nälkä tai makeanhimo, ja on hankalaa olla lihomatta.
En tiedä onko ruokavalioni huono. Enkö saa tarvittavia ravintoaineita tai saanko liian vähän energiaa, kun tulee syömishimoja. Yleensä arkena yritän syödä vähän kevyemmin, mutta viikonloppuna yritän syödä normaalisti, mutta en onnistu, vaan alkaa aina herkuttelu.
Syön noin 1800-2000 kaloria päivässä. Mutta tällä määrällä tulee nälkä tai herkkuhimo. Paljonko te kertomissani mitoissa olevat syötte kaloreita päivässä keskimäärin? Itse teen myös fyysistä työtä, niin energiantarpeeni ei ihan pienimmästä päästä ole.
Mitään kitudieettejä minulle on turha ehdottaa. Niistä tämä paisuminen sai alkunsa, kun kuvittelin kitudieetin tuovan minulle 70-kiloisena jotain hyvää. Nyt haluaisin vain takaisin tuohon lähtöpainoon.
Otetaan siis vastaan kaikki vinkit, kuinka saada ylipaino terveellisesti ja pysyvästi pois, miten vähentää syömis- ja herkkuhimoja ja tehdä omasta kehosta paremmin voiva.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miten ravintotieteilijät ja muut aiheeseen liittyvien alojen asiantuntijat eivät ole vielä ratkaisseet ylensyönnin syitä ja ongelmia. Onko kyse todella tiedon puutteesta, mitä puoltaa ainakin se, että vasta vastikään on yhdistetty suolistomikrobisto liikalihavuuteen, vai onko kyseessä yhteiskunnallinen salajuoni, kuten Jenkeissä, että kansan halutaankin lihovan, olevan tyytymättömiä itseensä ja epäterveitä, sekä roskaruokaan addiktoituneita, jolloin he kuluttavat enemmän kauneus-, terveys- ja elintarvikepalveluita?
Kyllä se tiedossa on, mutta ruoka- ja lääketeollisuus määrittää paljon ravintoasiantuntijoiden sanomisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon tosiaan ongelman olevan siinä, että syöt liian vähän. Tuo 1800-2000 kcal olisi sun kokoisellesi hyvä määrä laihduttamiseen, jos et liikkuisi ja tekisit istumatyötä. Aktiivinen työ on kuitenkin vähän eri juttu, siihen tarvitaan paljon energiaa.
Kokeile syödä 2200-2400 kcal päivässä (ehkä tuo 2000-2100 niinä päivinä kun et liiku) ja katso vaikka kuukauden ajan, mitä tapahtuu. Vähenevätkö ahmimishimot ja tippuuko paino? Laihdutustahdinkaan ei tarvitse olla se puoli kiloa viikossa, vaan parisataa grammaa riittää ja tekee kuukauden aikana melkein kilon.
Muuttamalla pituuttani tarpeen mukaan. Esim. tällä hetkellä olen reilusti yli kaksimetrinen ja siten edelleen normaalipainon rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon tosiaan ongelman olevan siinä, että syöt liian vähän. Tuo 1800-2000 kcal olisi sun kokoisellesi hyvä määrä laihduttamiseen, jos et liikkuisi ja tekisit istumatyötä. Aktiivinen työ on kuitenkin vähän eri juttu, siihen tarvitaan paljon energiaa.
Kokeile syödä 2200-2400 kcal päivässä (ehkä tuo 2000-2100 niinä päivinä kun et liiku) ja katso vaikka kuukauden ajan, mitä tapahtuu. Vähenevätkö ahmimishimot ja tippuuko paino? Laihdutustahdinkaan ei tarvitse olla se puoli kiloa viikossa, vaan parisataa grammaa riittää ja tekee kuukauden aikana melkein kilon.
Tätä kokeilen. Jos täällä kerta istumatyöläisetkin sanoo syövänsä 2000 kcal päivässä, minulle tuo määrä on varmaan sitten liian vähän, kun painoa on niin paljon ja arkipäivät hyvin aktiivisia. Jollain 2200 saakin vatsan jo hyvin täyteen, kun syö terveellistä ruokaa, ja jokin kilo kuukaudessa-laihtuminenkin olisi mielestäni juuri hyvä. Kunhan ahmimispäivät vain loppuisi. Kokeiluun siis.
Kiitos myös noista vitamiini- ja kivennäisaine-vinkeistä. Jonkin verran olenkin niitä jo ottanut, kun olen lukenut että ne vaikuttaa syömishimoihin.
Ap
hassua, että jotkut, jotka ei edes tykkää makeasta, tulee urputtamaan, miten helppoa on olla syömättä makeaa.. ja siksi tämän pitäisi onnistua kaikilta normaaleilta yhtä helposti.
kaikilla on ongelmakohtansa.
munkin on tosi helppo olla tupakoimatta. ymmärrän silti, että tupakoivien on vaikea lopettaa tupakointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen vatsalaukku venyy. Se, mikä tekee sinut nyt kylläiseksi, on se ruokamäärä joka tämänhetkiseen vatsalaukkuusi mahtuu. Kun hetken syöt vähemmän ja lisäät aerobista liikuntaa, laihdut, eli vatsalaukkusi koko kutistuu ja tulet kylläiseksi pienemmästä annoksesta.
En ole koskaan uskonut ruualla laihduttamiseen, siihen tarvitaan muutos myös kulutuksessa, eli liikuntaa.
Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei suinkaan määrästä.
tulee se määrästäkin. syö vaikka paketti tai pari ranskanleipää, menee se nälkä pois. se vaan sitten palaakin pian.
Vierailija kirjoitti:
hassua, että jotkut, jotka ei edes tykkää makeasta, tulee urputtamaan, miten helppoa on olla syömättä makeaa.. ja siksi tämän pitäisi onnistua kaikilta normaaleilta yhtä helposti.
kaikilla on ongelmakohtansa.
munkin on tosi helppo olla tupakoimatta. ymmärrän silti, että tupakoivien on vaikea lopettaa tupakointia.
Herkkuaddiktioon auttoi minulla parhaiten herkuista kieltäytyminen kokonaan.
Olen kuin narkomaani tai alkoholisti, en vain kertakaikkiaan pysty kohtuuteen näissä.
Parin kuukauden totuttelun jälkeen mässyt oli jo helppo jättää kokonaan ostamatta. Ja kun niitä ei edes ole kotona, eikä niiden ostaminen ole asia jota tarvitsee harkita, niin eivät ne enää mene suuluukusta sisäänkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen raskausaikaa lukuunottamatta painanut 60 kg koko aikuisikäni. Pituutta on 175 cm. Syön kunnon aamupalan ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Välillä pistelen suklaata ja leivonnaisia, mutta en joka päivä. Työ ei ole fyysistä, mutta toisaalta liikun aika paljon.
Syömällä säännöllisesti perusterveellistä ruokaa. Syön 5x pvä, joka on monelle pullahiirelle kauhistus ja vitsin aihe: kun sä syöt koko ajan..Noh, kun nälkä on taltutettu kunnon ruualla ei elimistö huuda koko ajan herkkuja ja sokeria. Ja jännästi monet onnistuneet laihdutustarinat tukee tätä teoriaa. Mun ei ole tarvinnut lähteä laihduttamalla laihduttamaan vain reagoin heti jos esim. farkut alkaa kiristämään liikaa, silloin on hyvä vetää vähäksi aikaa vielä kevennystä(malliin korvaamalla hiilarit kasviksilla lounaalla) ja kiristys loppuu eikä siirrytä suurempaan vaatekokoon.
Kannattaisiko sun mennä kunnon ravintoterapeutin juttusille, jossa voisitte laatia yhdessä sopivan järkevän ruokavalion, jolla paino tippuu tasaisesti ja nälkä ja liialliset mieliteot pysyvät pois. Kaikenmaailmann fitnessbloggareiden vastaavat kannattaa unohtaa. Sulla on ylipainoa sen verran reippaasti että yksin laihduttaminen voi käydä hankalaksi ja vaara superdieeteille suuri. Plus liikunta osaksi arkeen,, aluksi vaikka äänikirja soimaan ja päivittäin puolen tunnin kävelylenkille, sitten pikkuhiljaa lisäämään viikkoon pidempiä lenkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen vatsalaukku venyy. Se, mikä tekee sinut nyt kylläiseksi, on se ruokamäärä joka tämänhetkiseen vatsalaukkuusi mahtuu. Kun hetken syöt vähemmän ja lisäät aerobista liikuntaa, laihdut, eli vatsalaukkusi koko kutistuu ja tulet kylläiseksi pienemmästä annoksesta.
En ole koskaan uskonut ruualla laihduttamiseen, siihen tarvitaan muutos myös kulutuksessa, eli liikuntaa.
Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei suinkaan määrästä.
tulee se määrästäkin. syö vaikka paketti tai pari ranskanleipää, menee se nälkä pois. se vaan sitten palaakin pian.
Joten se kylläisyys jää saamatta, vaikka vedät sitä ranskista mahan täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen raskausaikaa lukuunottamatta painanut 60 kg koko aikuisikäni. Pituutta on 175 cm. Syön kunnon aamupalan ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Välillä pistelen suklaata ja leivonnaisia, mutta en joka päivä. Työ ei ole fyysistä, mutta toisaalta liikun aika paljon.
oletko normaalipainon ylärajoilla? no et. silti piti änkeä ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42v, pituus 170cm ja paino ollut aikuisena aina välillä 60-70kg. Vaakalla en ramppaa kun saman koon vaatteet ovat menneet viimeiset 20v niin siitä päättelen että paino on pysynyt samana Lapsia on kolme, nuorimmainen 14v. Raskauksien aikana paino ei noussut kuin max 75kg asti ja palautui nopeasti ennalleen. Syön sekaruokaa, punaista lihaa melko vähän eli lähinnä kanaa ja kalaa. Vihanneksia menee paljon, vesi ruokajuomana tai joskus hedelmämehu. Kahvia en juo ollenkaan. Syön kolmesti päivässä eli aamulla, lounaalla ja päivällisellä. Iltaisin klo 18 jälkeen en syö kuin hyvin harvoin, pidän sellaista 'pätkäpaastoa' klo18 - klo7 välillä. En napostele vaan syön vain ruoka-aikoina. Ravintolassa syön hyvin harvoin eli tavallista 'tylsää' kotiruokaa syön. Alkoholia en käytä ollenkaan eli ei mitään keski-ikäisen naisen viinintissuttelua enkä polta tupakkia. Karkki ja keksit ovat paheeni mutta niitä syön kohtuudella tyyliin suklaalevystä yksi 4 palan siivu jälkiruoaksi. Liikuntaa harrastan monipuolisesti crossfit, ratsastus, jooga lenkkeily, kävely jne. Sanoisin että itsekuri on se avain painonhallinnassa, ei mitkään poppakonstit vaan pysyvä elämäntapa - niin tylsää kuin se onkin.
Olet taistellut kalvavia ja jatkuvia mielitekoja vastaan ja voitat ne aina vaan, päivästä toiseen itsekurillasi?
Mistä nämä tällaiset mieliteot tulevat? Mitä voisi tehdä, että niistä pääsisi eroon?
Kylläisyys tulee ruuan sisällöstä, ei suinkaan määrästä.