Yritin puhua opinnoista, mies heitti sormuksen seinään
Tiedän että luovaa-alaa ei kannata opiskella jos haluaa työllistyä, mutta minua silti kiinnostaa. Yritin puhua miehelle tuntemuksistani, juurikin tästä ristiriidasta. En ehtinyr paljoa sanoa, kun mies jo suuttui "ootko vieläki noin lapsellinen" "eikö yksi v*tun paska tutkinto jo riitä" viitaten siihen että minulla on yksi luovan-alan tutkinto.
Mies meni makkariin ja kohta kuulin kun hän heitti tänne olkkarin seinään sormuksen.
Tilanne on yhä päällä ja olen sanaton.
Kommentit (153)
En lukenut koko ketjua, mutta tässä yksi näkökulma pohdittavaksi: On raskasta olla perheen vastuunkantaja. Itse olen vuosia odottanut, että puolisoni saisi elämänsä järjestykseen, jotta pystyisimme kantamaan taloudellisen vastuun yhdessä. Tilanne on ollut pitkään niin, että puolisoni opiskelee/keskeyttää opinnot/tekee pätkätöitä/on työttömänä jne. ja minä olen samassa vakiduunissa. Näin olemme pärjänneet taloudellisesti, mutta minulta tämä on vienyt mahdollisuuden esimerkiksi jatko-opintoihin tai työpaikan vaihtoon, sillä minulla on vastuu taloudestamme (meillä kyllä myös lapsia). Ymmärrän miehesi turhautumisen hyvin, uudet opinnot vaikuttavat hänenkin elämäänsä. Toisaalta ymmärrän kyllä sinuakin, olisi ihanaa opiskella, mutta ikuisesti ei voi odottaa että toinen joustaa ja tukee. Ja olen siis nainen.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:15"]Luin koko ketjun läpi enkä tajua kuinka kukaan ei kommentoinut tuota luovaa tapaa kirjoittaa luova ala; luova-ala. Kehottaisin sua ap mieluummin kertaamaan ala-asteen ja yläasteen (huom. yläasteessa ei ole myöskään väliviivaa).
[/quote]
Haha, et lukenut tarpeeksi tarkkaan. On sitä jo kommentoitu. ;)
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:04"]
Siis mikä loishaihattelija pakkomielteinen täällä pyörii? Jokatoisessa kommentissa toistuvat sanat loinen ja haihattelija. Varmana on aina sama tyyppi!
Hanki nyt saatanan ääliö jotain apua itsellesi ja vaikka sivistä itseäs! Oot just sellainen perinteinen pelle, joka vaan aukoo typeriä mielipiteitään luovan alan töistä, humanisteista jne, tietämättä mistään oikeasti mitään. Kaikki perustuu vaan harhaluuloihin.
[/quote]
En, vaan kritisoin loisivaa ämmää. Saisiko sinun miehesi ( jota sinulla tuskin on ) loisia sinun rahoillasi loputtomiin, kun haihattelee vaikka sitä viidettä tutkintoaan?
Tiedän jo vastauksesi. Miehen kuuluu maksaa.
[/quote]
Mutta kysymys kuuluukin, että MIKSI kritisoit sitä joka sivulla ja laitat jatkuvasti uusia kritisoivia kommentteja? Eikö yksi kommentti riitä vai onko sinulla se pakkomielle? Vai miksi tuo menee sinulla noin tunteisiin? Ei ole nyt ihan tervettä...
[/quote]
Aloittaja jankkaa viidettä sivua halustaan opiskella, eikä ota miestä millään tapaa huomioon.
Ihan kamalaahan se on, että mies haluaa puolisonsa ottavan jotain vastuuta?
Ikuinen opiskeilja saa mielestäsi loisia loputtomiin? Myös yhteiskunnan varoilla?
[/quote]
Tähän ei nyt minun mielipiteeni ja ajatukseni liity mitenkään. Ainoastaan se, miten itse jankutat samaa asiaa myöskin sitä viidettä sivua. Jos sinun mielipidettäsi ei ole tähän asti noteerattu niin tuskin noteerataan vieläkään. Olisi ehkä hyvä oppia, ettet voi kaikkien ajatuksia muuttaa ja sinun tapasi ei sovi kaikille. Jos ei tätä ymmärrä, niin koituu siitä vain niitä pakkomielteitä, kuten olemme sinun kohdallasi jo saaneet huomata.
[/quote]
Ainoa pakkomielle ketjussa on aloittajalla loisimiseen. Taitaa olla sullekin kovin tuttua?
[/quote]
Tuossa kaikki mitä keksit vastata? Joo'o, huomaa ettet ole kovin älykäs.
Voi ei, kuulostaa tosi kamalalta, miten ihminen voi kohdella rakastaan noin? :/
Taas muistan, miksi pitää olla tyytyväinen (vaikkakin rahaton) siihen, että sekä minä, että mies olemme luovalla alalla, joskin eri aloilla.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:48"]
Voi ei, kuulostaa tosi kamalalta, miten ihminen voi kohdella rakastaan noin? :/ Taas muistan, miksi pitää olla tyytyväinen (vaikkakin rahaton) siihen, että sekä minä, että mies olemme luovalla alalla, joskin eri aloilla.
[/quote]
Minustakin on kamalaa, jos toinen loisii ja haihattelee, olkoonkin kuinka luova.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:27"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 21:22"]Sorry, nyt huomasin että kyseessä oli graafinen suunnittelu. Tervetuloa alalle, tästä on kyllä luovuus kaukana nykyisin. T. Se graafikkona 30 v [/quote] Ajattelin että se olisi ala jossa voisi olla mahdollisuuksia työllistyä myös mahdollisesti media alalle. Ja omalla ahkeruudella ylläpitää työllistymismahdollisuuksia. Ap
[/quote]
Miten sä luulet työnantajan suhtautuvan sellaiseen ihmiseen, joka on vain opiskellut, ilman mitään työkokemusta? Sulla on joku pakkomielle opiskelemiseen, työtä sä et ikinä pelkällä paperilla saa.
[/quote]
Vähän paremmin kuin ihmiseen joka on ollut pelkästään työttömänä?
Olen tosiaan epätoivoissani hakenut muitakin kuin oman alani töitä, mutta eipä niitäkään saa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:04"]
Siis mikä loishaihattelija pakkomielteinen täällä pyörii? Jokatoisessa kommentissa toistuvat sanat loinen ja haihattelija. Varmana on aina sama tyyppi!
Hanki nyt saatanan ääliö jotain apua itsellesi ja vaikka sivistä itseäs! Oot just sellainen perinteinen pelle, joka vaan aukoo typeriä mielipiteitään luovan alan töistä, humanisteista jne, tietämättä mistään oikeasti mitään. Kaikki perustuu vaan harhaluuloihin.
[/quote]
En, vaan kritisoin loisivaa ämmää. Saisiko sinun miehesi ( jota sinulla tuskin on ) loisia sinun rahoillasi loputtomiin, kun haihattelee vaikka sitä viidettä tutkintoaan?
Tiedän jo vastauksesi. Miehen kuuluu maksaa.
[/quote]
Mutta kysymys kuuluukin, että MIKSI kritisoit sitä joka sivulla ja laitat jatkuvasti uusia kritisoivia kommentteja? Eikö yksi kommentti riitä vai onko sinulla se pakkomielle? Vai miksi tuo menee sinulla noin tunteisiin? Ei ole nyt ihan tervettä...
[/quote]
Aloittaja jankkaa viidettä sivua halustaan opiskella, eikä ota miestä millään tapaa huomioon.
Ihan kamalaahan se on, että mies haluaa puolisonsa ottavan jotain vastuuta?
Ikuinen opiskeilja saa mielestäsi loisia loputtomiin? Myös yhteiskunnan varoilla?
[/quote]
Tähän ei nyt minun mielipiteeni ja ajatukseni liity mitenkään. Ainoastaan se, miten itse jankutat samaa asiaa myöskin sitä viidettä sivua. Jos sinun mielipidettäsi ei ole tähän asti noteerattu niin tuskin noteerataan vieläkään. Olisi ehkä hyvä oppia, ettet voi kaikkien ajatuksia muuttaa ja sinun tapasi ei sovi kaikille. Jos ei tätä ymmärrä, niin koituu siitä vain niitä pakkomielteitä, kuten olemme sinun kohdallasi jo saaneet huomata.
[/quote]
Ainoa pakkomielle ketjussa on aloittajalla loisimiseen. Taitaa olla sullekin kovin tuttua?
[/quote]
Tuossa kaikki mitä keksit vastata? Joo'o, huomaa ettet ole kovin älykäs.
[/quote]
Huvittavinta on että tää kaveri on itse joku elämäntapatyötön ja toisin sanoen loisii yhteiskunnan lompakolla. Siitä tää raivo varmaankin pohjimmiltaan kumpuaakin, omasta häpeästä.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:22"]
Tiedän että luovaa-alaa ei kannata opiskella jos haluaa työllistyä, mutta minua silti kiinnostaa. Yritin puhua miehelle tuntemuksistani, juurikin tästä ristiriidasta. En ehtinyr paljoa sanoa, kun mies jo suuttui "ootko vieläki noin lapsellinen" "eikö yksi v*tun paska tutkinto jo riitä" viitaten siihen että minulla on yksi luovan-alan tutkinto. Mies meni makkariin ja kohta kuulin kun hän heitti tänne olkkarin seinään sormuksen. Tilanne on yhä päällä ja olen sanaton.
[/quote]
No mikä sitä miestä vaivaa oikein, kannattaisiko keskustella? Aika sangen ääliömäistä käytöstä, alkaa haukkua lapselliseksi, heittää sormus ja haukkua tuolla tavalla. Ei tuollainen käytös ole oikeutettua ja reilua, ei mies päätä mitä aikuinen ihminen opiskelee ja miten elää elämäänsä. Onpa todella toisen tukemista... Inhottavaa että joku mieluummin alkaa riehumaan kuin keskustelee asiallisesti jos tuossa nyt mitään keskusteltavaa edes on.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:36"]Miehes on aika idiootti. Onko sillä menkat tulossa?
[/quote]
Luulen että sillä on kesto-menkat. Minulla on menkat tällä hetkellä, ja osasin silti olla huutamatta takaisin...
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:36"]Miehesi on katkera siitä, että on itse joutunut luopumaan luovasta alastaan.
[/quote]
Luultavasti. Olen sanonut hänelle että edes hakisi alansa töitä, mutta hän on pessimistisenä vain tuhahdellut ettei kuitenkaan saisi niitä. Vaikka kuitenkin on ollut oman alan hommissa.
Itse menin ensin palkattomaan kokeiluun ja sain sitä kautta alani töitä. Vaikkakin vain vähäksi aikaa, mutta silti.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:37"]miestäsi turhauttaa kun sulla on jo yksi tutkinto, etkä vieläkään osaa kirjoittaa oikein "luovan alan"...
se luultavasti ajattelee, että aivan yhtä turha olisi seuraavakin tutkinto
[/quote]
No en ole ihan paras kirjoittamaan. :D
Itse ajattelin optimistina että edes joku lyht tutkinto voisi tukea aiempaa tutkintoani ja mahdollisesti työllistymistä. Ehkä koulussa tuleva asiakastyö poikisi jatkossa töitä?
Olisin toivonut että mies olisi ilmoittanut asiansa hieman aikuismaisemmin. Koulupaikkaa minulla ei ole, enkä sellaiseen hae, jos toinen kokee asian kohtuuttomana.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:37"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:26"]
Ehkä sulle kädestä suuhun eläminen ja sossun kanta-asiakaskortti on hyvä vaihtoehto ja miehellesi ei?
Taitaa olla vähän liian erilaiset elämänkatsomukset.
[/quote]
En minäkään tuollaista elämää halua. Mutta en myöskään halua, että joudun näivettymään työssä jota vihaan. Olen yrittänyt keksiä mihin töihin pääsisin, ja missä kuvittelisin viihtyväni sen verran ettei tee mieli tempaista itseäni jojoon. Olen halunnut keskustella tästä mieheni kanssa, mutta kaikki yritykset päätyy hänen raivoamiseen. Silloin hän vaikutti tyytyväinen kun olin työttömänä kotona ja puunasin kotia.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:11"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:37"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:26"]
Ehkä sulle kädestä suuhun eläminen ja sossun kanta-asiakaskortti on hyvä vaihtoehto ja miehellesi ei?
Taitaa olla vähän liian erilaiset elämänkatsomukset.
[/quote]
En minäkään tuollaista elämää halua. Mutta en myöskään halua, että joudun näivettymään työssä jota vihaan. Olen yrittänyt keksiä mihin töihin pääsisin, ja missä kuvittelisin viihtyväni sen verran ettei tee mieli tempaista itseäni jojoon. Olen halunnut keskustella tästä mieheni kanssa, mutta kaikki yritykset päätyy hänen raivoamiseen. Silloin hän vaikutti tyytyväinen kun olin työttömänä kotona ja puunasin kotia.
Ap
[/quote]
Onko sillä sitten mitään väliä, että opiskeletko, jos mies olisi tyytyväinen sun kotona oleiluunkin?
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:41"]Mulle ois viimeinen niitti tuo, että raivoten heittäisi sormuksen pois. En siitä sormuksesta sinällään välittäisi, mutta mua ärsyttäisi tuon tasoinen lapsellisuus - ja vielä kehtaisi syyttää lapsellisuudesta muita!
[/quote]
No se tässä juuri pistää tympimään. Halusin vain selvittää päätäni, kun vaikka kovasti haluaisin työskennella luovalla alalla, ei siellä ole töitä kuin harvoille valituille. Ymmärrän kyllä tämän. Opiskelu olisi tyhmää, mutta toisaalta sitä sanotaan että opiskelu kannattaa aina.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:27"]
Niin, jospa miestä ahdistaa että on ainut joka tuo massia taloon. Olisiko mahdollista opiskella työn ohessa? En itsekään jaksaisi katsella mitään ikuisuusopiskelijaa, varsinkin jos kyseessä on niin sanottu huuhaa-ala. Luovan alan ammattilaisia tarvitaan kovin vähän verraten siihen paljonko heitä valmistuu.
[/quote]
No voisiko mies ehkä esim. sanoa, että "ymmärrän, että haluaisit opiskella sinua kiinnostavaa alaa, mutta minua ahdistaa olla jatkuvasti isommassa vastuussa taloudestamme. Siksi toivon, ettet nyt aloita opiskelua.". Tai ainakin jättää sen sormuksen paiskaamatta.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:14"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:11"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:37"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:26"]
Onko sillä sitten mitään väliä, että opiskeletko, jos mies olisi tyytyväinen sun kotona oleiluunkin?
[/quote]
Nähtävästi on. Mies totesi ettei halua että tuhlaan taas pari vuotta turhaan opiskeluun. Ilmeisesti kuitenkin saan tuhlata pari vuotta kotona olemiseen?! En vain ymmärrä.
Aikaisemmin mies totesi työstäni, etten varmasti tule saamaan sopimukseen jatkoa. Olen hrittänyt nyt miettiä mitä tedn, jos en saa jatkaa töissä. Opiskelu tuntuu jotenkin loogiselta vaihtoehdolta.
Ap
Jos mieskin on kerran kouluttautunut luovalle alalle eikä ole työllistynyt, voisiko olla että hän juurikin peilaa itseään sinusta ja katkeruus omien unelmien toteutumattomuudesta purkautuu tuollaisena käytöksenä? Jos elämä taas on muutenkin tuollaista, niin jotain ammattiapua ehkä kannattaisi harkita jotta hän oppisi keskustelemaan kuin aikuinen ihminen.
Sivussa voi miettiä omia ammattivalintoja. Itsekin olen aina palavasti tahtonut luovalle alalle, mutta viime aikoina olen alkanut taipua vaihtoehtoon, jossa opiskelen itselleni ammatin jossa joten kuten viihdyn vaikkei suurempaa intohimoa olisikaan. Ansaituilla rahoilla voin sitten kustantaa taideharrastustani vapaa-ajalla. Jos olet jo kokeillut etkä ole päässyt eteenpäin, niin elämän realiteetteja kannattaa pohtia. Ei kannata myöskään jumittua "mutkun mikään muu ei kiinnosta" -ajatukseen, vaan laajentaa aktiivisesti horisontteja.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:16"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:27"]
No voisiko mies ehkä esim. sanoa, että "ymmärrän, että haluaisit opiskella sinua kiinnostavaa alaa, mutta minua ahdistaa olla jatkuvasti isommassa vastuussa taloudestamme. Siksi toivon, ettet nyt aloita opiskelua.". Tai ainakin jättää sen sormuksen paiskaamatta.
[/quote]
Niinpä. :/ elämä on ollut viimeajat yhtä riitelyä.Mies suuttuu nollasta sataan kun edes mietin jotain hänen mielestään väärää.
Olen joutunut suhtedmme aikana olemaan pari vuotta tyhjänoanttina, kun en lle päässyt minnekään töihin. Joten tuntuisi fiksulta olla varasuunnitelmaa. Ehkä olen naiivi jos kuvittelen että lisäopiskelu alallani toisi töitä...
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:24"]Jos mieskin on kerran kouluttautunut luovalle alalle eikä ole työllistynyt, voisiko olla että hän juurikin peilaa itseään sinusta ja katkeruus omien unelmien toteutumattomuudesta purkautuu tuollaisena käytöksenä? Jos elämä taas on muutenkin tuollaista, niin jotain ammattiapua ehkä kannattaisi harkita jotta hän oppisi keskustelemaan kuin aikuinen ihminen.
Sivussa voi miettiä omia ammattivalintoja. Itsekin olen aina palavasti tahtonut luovalle alalle, mutta viime aikoina olen alkanut taipua vaihtoehtoon, jossa opiskelen itselleni ammatin jossa joten kuten viihdyn vaikkei suurempaa intohimoa olisikaan. Ansaituilla rahoilla voin sitten kustantaa taideharrastustani vapaa-ajalla. Jos olet jo kokeillut etkä ole päässyt eteenpäin, niin elämän realiteetteja kannattaa pohtia. Ei kannata myöskään jumittua "mutkun mikään muu ei kiinnosta" -ajatukseen, vaan laajentaa aktiivisesti horisontteja.
[/quote]
Kuullostaa järkeenkäyvältä. Olen toistuvasti ehdotellut parisuhdeterapiaa, kun meno on usein tätä, mutta miehen mielestä meillä ei olemitään ongelmaa. Olen sanonut hänelle että hänen suuttumisensa pelottaa minua, enkä kykene silloin puhumaan hänelle. Tämänkin olen sanonut monet kerrat ja kertonut että haluan riitatilanteissa keskustella, en huutaa. Jolloin mies yleensä huutaa takaisin että "minähän keskustelen" ja saattaa vielä kohta paukauttaa oven perässään kiinni.
Olen miettonyt muitakin ammatteja, ja puhunut miehelle aiheesta. Mietin sihteerin ja kirjanpitäjän töitä, mutta mies lyttäsi ne heti alkujnsa. Etsin jo lyhytopintoja ja oppisopimuskoulutuksia niihin, mutta mies muistutti ettei minulla ole minkäänlaisia taitoja mitä niihin vaaditaan, joten jätin homman siihen.
Tiedän että voisin ihan hyvin vapaa-ajallani tehdä juttujani, mutta tunnen itseni kertakaikkiaan niin muille aloille taidottomaksi. En ymmärfä millä alalla voisin menestyä noin etten vihaisi joka ainutta työpäivää ja omaa osaamattomuuttani.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 21:54"]Itse luovasta alasta haaveilleena, ei niin luovalle alalle kouluttautuneena ja luovalle alalle opiskelleen miehen "ylläpitäneenä" ymmärrän miestäsi. Hänellä taitaa olla mitta täynnä omaan työhönsä. Häntä kannattaisi yrittää ymmärtää. Opiskelu on toki parempi vaihtoehto kuin työttömänä oleilu. Parisuhteen kannalta hänellä vaan tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet opiskeluun / taiteelle heittäytymiseen kuin sinulla. Samoin myös sinun kannattaa todella harkita mille alalle kouluttaudut jos olet yhden tutkinnon jo tehnyt vähemmän työllistävältä alalta.
[/quote]
Saimme nyt ihan oikeasti keskusteltua miehen kanssa. Kerroin miten loukkaavana ja pelottavana koin hänen reaktion ja hän totesi että kuka tahansa olisi reagoinut noin(?).
Nyt pystyimme pohtimaan yhdessä mahdollisuuksia, mies ei mollannut ja kannusti että opiskelisin jonkun ehdottamistani työllistävämmistä aloista.
Hän kertoi sen huolensa, etyä on työssä jota vihaa, ja minä kerroin kuinka pelkään jumittuvani työttömäksi jos en opiskele. Kai me ymmärsimme vähän paremmin toisiamme? Yritämme keksiä rekrykoulutusta tai muuta vastaavaa, jos nykyinen työpaikkani ei pysty jatkamaan sopimustani.
Ap