Lue keskustelun säännöt.
Mun pää ainakin hajoo tähän maailmantilanteeseen.
24.02.2022 |
Ei tiedä yhtään mihin pitäisi varautua.
Uhkia on olemassa, mitkä ovat todellisia ja kuinka tosissaan asiat pitäisi ottaa?
Pitääkö varautua sodan vuoksi kunnolliseen hätävaraan?
Miten elämää tulisi jatkaa, pitääkö jatkuvasti olla paskat housuissa ja pelätä pahinta. Mulla lähtee ainakin järki tämän kaiken kanssa. Mikä on totta, mitä helvettiä täällä on tapahtunut jo muutaman vuoden ajan?
Kommentit (101)
Järkyttävää tässä itselleni on vain se, että en ole ollut huolissaan paljoakaan, en ainakaan tällä tavoin maailman tilanteesta koskaan. Nyt vain on kammottava stressi ja huoli päällä. Olen vahvasti intuitiivinen tyyppi ja joku tässä nyt vain saa pääni sekaisin. En osaa sanoa itsekään.
Eilen en miettinyt Ukrainan tilannetta varmaan juurikaan, tänään olen aivan sekaisin tämän asian kanssa. Jotain on meneillään, tunnen sen vain.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tässä itselleni on vain se, että en ole ollut huolissaan paljoakaan, en ainakaan tällä tavoin maailman tilanteesta koskaan. Nyt vain on kammottava stressi ja huoli päällä. Olen vahvasti intuitiivinen tyyppi ja joku tässä nyt vain saa pääni sekaisin. En osaa sanoa itsekään.
Eilen en miettinyt Ukrainan tilannetta varmaan juurikaan, tänään olen aivan sekaisin tämän asian kanssa. Jotain on meneillään, tunnen sen vain.
-ap
Jotain on meneillään? Niin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ei siihen mitään tuntemuksia tarvitse, että tuon tietää.
Eniten mitä sinun tarvitsee pelätä (jos olet nainen) on miehet.
Hullua, väkivaltaista, naisvihamielistä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Eniten mitä sinun tarvitsee pelätä (jos olet nainen) on miehet.
Hullua, väkivaltaista, naisvihamielistä porukkaa.
Kyllä niitä miehiä on syytä pelätä kaikkien sukupuolien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tässä itselleni on vain se, että en ole ollut huolissaan paljoakaan, en ainakaan tällä tavoin maailman tilanteesta koskaan. Nyt vain on kammottava stressi ja huoli päällä. Olen vahvasti intuitiivinen tyyppi ja joku tässä nyt vain saa pääni sekaisin. En osaa sanoa itsekään.
Eilen en miettinyt Ukrainan tilannetta varmaan juurikaan, tänään olen aivan sekaisin tämän asian kanssa. Jotain on meneillään, tunnen sen vain.
-ap
Jotain on meneillään? Niin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ei siihen mitään tuntemuksia tarvitse, että tuon tietää.
En tarkoittanut tätä noinkaan yksiselitteisesti. Kaikki jahkailu ja epämääräisyys, kun se konkretisoituu vasten useimpien ihmisten ja päättäjien odotuksia, on vain mielessä satoja ajatuksia ja "palasien yhteen" soveltamista tähän tilanteeseen. On jokin tunne, ettei kaikki ole nyt hyvin meilläkään. Jotain on "meneillään" muutakin kuin tämä surullinen tilanne Ukrainaa kohtaan. On vahva tunne vain itsellä jostain suuremmasta vaikka en osaa sanoa sitä ääneen. Poskeani nytkin kuumottaa ja punoittaa todella paljon. Ilman, että edes tietoisesti ajattelen kauhuskenaarioita, se vain on ja valmistaudun johonkin tiedostamattakin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen sotapäivä ja pää hajoaa jo? Kyllä on nykyihminen herkkä 🙄
Tottakai sota on hirveää ja tunnen surua ukranalaisia ajatellessani, mutta en ymmärrä miten tästä saa henkilökohtaisen ongelman kehitettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jumala on luvannut olla omiensa kanssa kävi miten tahansa. Kirkoissa voi rauhoittua ja saada tukea. Tänään kaikki helsinkiläiset Tuomiokirkon portaille kynttilöitä viemään. Solidaarisuuden ilmaisemiseksi Ukrainan kansalle ja valtiolle. 🇺🇦
Pääseekö kirkkoon ilman natsipassia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten mitä sinun tarvitsee pelätä (jos olet nainen) on miehet.
Hullua, väkivaltaista, naisvihamielistä porukkaa.Kyllä niitä miehiä on syytä pelätä kaikkien sukupuolien.
Miehet sentään ymmärtävät miehiä ja ovat fyysisesti yhtä vahvoja. Ja jos jotain tapahtuu, miehiä ainakin uskotaan ja autetaan.
Naisilla ei ole mitään näistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vain sellainen tunnelma itselläni, että vertaan koko tilannetta koronan alkuaikoihin. Oltiin vakavia mutta samalla vähätteleviä. Kuin asia ei koskisi meitä mutta koski kuitenkin. Tsempattiin paljon ihmisiä elämään normaalia arkea ja kiinnittämään huomiota vain ohjeistuksiin.
Tässä hieman samaa. Ollaan huolestuneita mutta tämä ei koske meitä ja jos koskee, niin varaudutaan kuitenkin, ei huolta!
Minulla nousi ihan puna poskille stressin vuoksi aamun tiedotustilaisuuden myötä.
Mitä tehdä, miten elämää tulisi jatkaa ja mitä helvettiä täällä tapahtuu taas? Tulevaisuuteen on ihan pirun vaikea keskittyä tällaisten aikojen ja uutisoinnin vuoksi. Olen kai liian herkkä, tiedän sen. Itseäni oksettaa kun oma elämä muutenkin aika hankalassa tilanteessa eikä tiedä yhtään mitä tässä tulisi tehdä.
-ap
Eihän korona niin paha ollut kun ensin vaikutti. Olisi voinut olla paljon pahempi. Ei herkkyydessä mitään pahaa ole. Älä lue liikaa uutisia, älä jää murehtimaan. Varautuminen voi lievittää huoliasi. Sen enempää ei joka tapauksessa pysty tekemään.
Jos alkaa mennä yli, niin chattaa tai soita auttavaan kanavaan. Tämän palstan trollailu voi pahentaa ahdistustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tässä itselleni on vain se, että en ole ollut huolissaan paljoakaan, en ainakaan tällä tavoin maailman tilanteesta koskaan. Nyt vain on kammottava stressi ja huoli päällä. Olen vahvasti intuitiivinen tyyppi ja joku tässä nyt vain saa pääni sekaisin. En osaa sanoa itsekään.
Eilen en miettinyt Ukrainan tilannetta varmaan juurikaan, tänään olen aivan sekaisin tämän asian kanssa. Jotain on meneillään, tunnen sen vain.
-ap
Jotain on meneillään? Niin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ei siihen mitään tuntemuksia tarvitse, että tuon tietää.
En tarkoittanut tätä noinkaan yksiselitteisesti. Kaikki jahkailu ja epämääräisyys, kun se konkretisoituu vasten useimpien ihmisten ja päättäjien odotuksia, on vain mielessä satoja ajatuksia ja "palasien yhteen" soveltamista tähän tilanteeseen. On jokin tunne, ettei kaikki ole nyt hyvin meilläkään. Jotain on "meneillään" muutakin kuin tämä surullinen tilanne Ukrainaa kohtaan. On vahva tunne vain itsellä jostain suuremmasta vaikka en osaa sanoa sitä ääneen. Poskeani nytkin kuumottaa ja punoittaa todella paljon. Ilman, että edes tietoisesti ajattelen kauhuskenaarioita, se vain on ja valmistaudun johonkin tiedostamattakin.
-ap
Sulla on stressireaktio päällä, ns fight or flight tilanne, muista hengittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Pimeessä k*sisen pallon pääl, en edes nää, täällä mitään, niin paljon p*skaa mun silmillä. Loppu on tullu, kuoleman jälkee mä toivon etten tunne kipiää"
Älkää vajotko epätoivoon. Rohkaiskaa mielenne. Asiat järjestyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä mitään pahaa ole jos on herkkä ja intuitiivinen. Voi olla, että sota tuosta vielä eskaloituu tai sitten ei. Voihan sitä aina itsekin varautua kaikenlaisiin kriiseihin vaikka ostamalla ruokaa varastoon tms jos se omaa mieltä rauhoittaa. Saahan sitä miettiä ja varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksiin, kunhan ei ala liikaa panikoimaan.
-Peset käsiä
-Käytä maskia
-Sulje ikkunat
-Avaa radio ja kuuntele ohjeita
-Pysy rauhallisena
Toiset miettii näköjään hernekeittopurkkien ostamista, mulle tuli ensimmäisenä mieleen, että pitäisiköhän tässä hankkia kivääri! P*rkele, mun tontille ainakaan kukaan tule!
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vain sellainen tunnelma itselläni, että vertaan koko tilannetta koronan alkuaikoihin. Oltiin vakavia mutta samalla vähätteleviä. Kuin asia ei koskisi meitä mutta koski kuitenkin. Tsempattiin paljon ihmisiä elämään normaalia arkea ja kiinnittämään huomiota vain ohjeistuksiin.
Tässä hieman samaa. Ollaan huolestuneita mutta tämä ei koske meitä ja jos koskee, niin varaudutaan kuitenkin, ei huolta!
Minulla nousi ihan puna poskille stressin vuoksi aamun tiedotustilaisuuden myötä.
Mitä tehdä, miten elämää tulisi jatkaa ja mitä helvettiä täällä tapahtuu taas? Tulevaisuuteen on ihan pirun vaikea keskittyä tällaisten aikojen ja uutisoinnin vuoksi. Olen kai liian herkkä, tiedän sen. Itseäni oksettaa kun oma elämä muutenkin aika hankalassa tilanteessa eikä tiedä yhtään mitä tässä tulisi tehdä.
-ap
Minuakin vähän ärsytti viranomaisten rauhoittelu koronan alkuaikoina. Oli sellainen tunne, että tilanne voi kehittyä pahaksi, ja siihen olisi halunnut etukäteen varautua. Tulevaisuutta vain ei pysty kukaan varmuudella ennustamaan. Voidaanko tehdäkään muuta kuin elää elämää nyt ja seurata ohjeistuksia?
Jotkut toki esim. muuttivat kaupungeista maaseudulle koronan takia, ja jotkut saattavat nyt jo suunnitella muuttavansa Suomesta pois mahdollisen sodan tieltä. Jokainen tekee omaa riskiarviota, johon reagoi resurssiensa puitteissa. Mulla esim. ei ole mahdollisuutta eikä oikein haluakaan lähteä minnekään. Ei juuri nyt onneksi tarvettakaan. Hengitellään epävarmuuden läpi. Emme todellakaan ole siinä tällä hetkellä yksin.
Onhan tämä kyllä hullua aikaa. Tänään googletin 'how to survive a nuke'. Siis todella... Enpä olisi ikinä uskonut moista vakavissani lukevani. Toisaalta pieni lohtu tuli siitä, etteivät nuo välttämättä ole niin mustavalkoinen kuolemantuomio kuin ihmiset pelkäävät. Tiedänpähän nyt, mitä sellaisessa tilanteessa tulisi tehdä. Varautumista, huhhuh. Ehkä täysin epärealistista loppupeleissä. Toivottavasti.
Huomasin vielä viimeisimmän kommenttisi, että tämä on ensimmäinen kerta, kun joutuu näistä asioista huolehtimaan. Niin ne ovat olleet monille myös menneisyydessä. Kamaliin tilanteisiin ovat ihmiset joutuneet sopeutumaan. Omassa suvussani on pahoja sotatraumoja, joiden takia en ole halunnut ajatella sotaa enkä sen mahdollisuutta yhtään enempää kuin on pakko. On epätodellinen olo, että nyt on pieni pakko. Tänään olen koko päivän vain kiehunut ja pudistellut päätäni, että helv... kun näitä sotahulluja maailmassa aina vain riittää. Mutta ei tässä voi nyt kuin katsoa, mitä tuleman pitää. Toisiamme tukien.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään pahaa ole jos on herkkä ja intuitiivinen. Voi olla, että sota tuosta vielä eskaloituu tai sitten ei. Voihan sitä aina itsekin varautua kaikenlaisiin kriiseihin vaikka ostamalla ruokaa varastoon tms jos se omaa mieltä rauhoittaa. Saahan sitä miettiä ja varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksiin, kunhan ei ala liikaa panikoimaan.
Herkkyys ei ole sama asia kuin heikkous. Herkkä ihminen voi olla hyvinkin vahva.
Sehän se pelottaa, mitä on jatkossa luvassa. Onko Suomi seuraava kohde?
Eläkeläishyväksikäyttäjän vuoksi Suomen nuorilla ei ole enää tulevaisuutta.