Lue keskustelun säännöt.
Pääsin sisään yliopistoon = sain koulupaikan. VÄÄRIN!!
07.07.2015 |
Mua niin sieppaa tää nykyajan paikka puhua yliopistosta kouluna. Tuntuu, että nykyään kaikki nuoret puhuu, että "voi kun saisin koulupaikan" tai "jes, pääsin kouluun", kun ovat tulleet hyväksytyiksi yliopistoon. Xeniakin haluaa "suorittaa koulun alta pois".
Kommentit (354)
Yliopisto-opiskelun alkuajat ovat koulumaisia. Vasta myöhemmin tehdään itsenäistä tutkimusta, kaikki eivät tee koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:08"]
Yliopisto-opiskelun alkuajat ovat koulumaisia. Vasta myöhemmin tehdään itsenäistä tutkimusta, kaikki eivät tee koskaan.
[/quote]
Millä tavalla yliopisto-opiskelun alkuajat ovat koulumaisia? Soiko kellot välitunnin loppumisen merkiksi vai mitä tarkalleen tarkoittaa koulumaisuus tässä?
sivuaineopintojahan on pakko olla : D
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:11"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:08"]
Yliopisto-opiskelun alkuajat ovat koulumaisia. Vasta myöhemmin tehdään itsenäistä tutkimusta, kaikki eivät tee koskaan.
[/quote]
Millä tavalla yliopisto-opiskelun alkuajat ovat koulumaisia? Soiko kellot välitunnin loppumisen merkiksi vai mitä tarkalleen tarkoittaa koulumaisuus tässä?
[/quote]
Nyt ois hyvä määritellä termit; mitä koulumaisuus tarkoittaa? Millä tavalla yliopisto-opiskelu on vähemmän "koulumaista" kuin vaikkapa kauppaopistossa tai jossain ammattikorkeakoulussa opiskelu?
Veikkaan että ed. kommentoija viittaa tässä opiskelun itsenäisyyden tasoon. Ehkä alkuvaiheessa opettajat ohjaavat enemmän ennen kuin taidot karttuvat?
Ei meillä ainakaan ollut valmista lukujärjestystä tai pakkoa suorittaa tietty kurssimäärä periodissa, tai pakkoa käydä samoilla kursseilla muiden koulutusohjelmassa samana syksynä aloittaneiden kanssa, niin että voisi puhua "luokkakavereista". Ei ollut luokkia kuten peruskoulussa, tai ryhmiä kuten lukioissa.
En näe yliopisto-opiskelussa mitään koulumaista. Voi roikkua kirjoilla vaikka koko vuoden suorittamatta yhtä ainoaa kurssia, tai suorittaa sen ainoan jostain naistutkimuksesta. Ei siinä ole mitään koulumaista. Koulu on joillakin päässänsä, mutta ei pidä sitä yliopiston ominaisuudeksi laskea jos itse on mieleltään koululainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 18:31"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 18:28"]
Jotenkin tuntuu siltä, että nämä opinahjojen nimityksistä kinaavat eivät kuitenkaan ole niitä, joiden varassa Suomen tieteiden ja taiteiden tulevaisuus on.
[/quote]
No se ainakin on varmaa, että yliopistoa kouluksi sanovat eivät ole tutkijoita.
[/quote]
Joo ei, kun me ei enää käydä sitä. Me vaan ihmetellään, kun vuosi vuodelta tulee pienempiä nappuloita sinne käytäville istuksimaan. Ihan lapsilta ne näyttää, mutta ei sitä saisi ääneen sanoa.
Kutsuin yliopistoa kouluksi kun vielä oli opintoja suoritettavana. En kutsu työpaikkaani kouluksi.
Kyllä meillä lääkiksessä on opiskelu ainakin ensimmäiset pari vuotta ollut varsin koulumaista. Ei samaan tapaan kuin lukiossa, mutta kyllä tästä tieteen tekeminen on vielä kaukana. Opitaan asioita, joita myöhemmin sitten osataan soveltaa itsenäisesti käytäntöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä yliopistosta sait koulupaikan?
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:23"]
Ei meillä ainakaan ollut valmista lukujärjestystä tai pakkoa suorittaa tietty kurssimäärä periodissa, tai pakkoa käydä samoilla kursseilla muiden koulutusohjelmassa samana syksynä aloittaneiden kanssa, niin että voisi puhua "luokkakavereista". Ei ollut luokkia kuten peruskoulussa, tai ryhmiä kuten lukioissa.
En näe yliopisto-opiskelussa mitään koulumaista. Voi roikkua kirjoilla vaikka koko vuoden suorittamatta yhtä ainoaa kurssia, tai suorittaa sen ainoan jostain naistutkimuksesta. Ei siinä ole mitään koulumaista. Koulu on joillakin päässänsä, mutta ei pidä sitä yliopiston ominaisuudeksi laskea jos itse on mieleltään koululainen.
[/quote]
Okei, eli se on opintojen rakenne joka sun mielestä erottaa yliopistokoulun muista kouluista. Mutta mitenkäs kun AMK:ssa on käsittääkseni sama systeemi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa hahmottua, että Yliopiston erityisasemaa korostavat voisivat olla niitä jotka lukevat jotain humanistista, yhteiskuntatieteellistä, filosofista tms. ei suoraan nimettyyn ammattiin valmistavaa.
Ne, joiden opiskelu tähtää ammattinimikkeeseen puhuvat oikiksesta, lääkiksestä, kauppiksesta, taikista, Viikistä, Otaniemestä, Hervannasta. Ja todella vanhat, nyt jo eläkeikäiset Polista. Mutta ei niinkään Yliopistosta. Kun se oma osasto on tärkeämpi kuin koko laitos.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:29"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:23"]
Ei meillä ainakaan ollut valmista lukujärjestystä tai pakkoa suorittaa tietty kurssimäärä periodissa, tai pakkoa käydä samoilla kursseilla muiden koulutusohjelmassa samana syksynä aloittaneiden kanssa, niin että voisi puhua "luokkakavereista". Ei ollut luokkia kuten peruskoulussa, tai ryhmiä kuten lukioissa.
En näe yliopisto-opiskelussa mitään koulumaista. Voi roikkua kirjoilla vaikka koko vuoden suorittamatta yhtä ainoaa kurssia, tai suorittaa sen ainoan jostain naistutkimuksesta. Ei siinä ole mitään koulumaista. Koulu on joillakin päässänsä, mutta ei pidä sitä yliopiston ominaisuudeksi laskea jos itse on mieleltään koululainen.
[/quote]
Okei, eli se on opintojen rakenne joka sun mielestä erottaa yliopistokoulun muista kouluista. Mutta mitenkäs kun AMK:ssa on käsittääkseni sama systeemi?
[/quote]En ole niin sanonut, että minun mielestäni opintojen rakenne erottaa yliopiston kouluista. Vastasin vain edelliselle, joka puhui opiskelun itsenäisyydestä.
Yliopisto ei ole koulu vaan instituutio, jolla on tietty yhteiskunnallinen, autonominen asema. Esimerkiksi eduskunnan valiokunnat kutsuvat kuultavakseen yliopistoista asiantuntijoita ennen jonkun lain luonnostelua tai käsittelyä. Eivät valiokunnat minkään peräkylän ala-asteelta ketään kutsu kuultavaksi.
Osoittaa joko tietämättömyyttä tai suoranaista tyhmyyttä puhua yliopistosta kouluna siihen malliin, kun nykyään puhutaan. Hävettää kuunnellakaan sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan, kun yliopistot on suomessa määritelty korkeaKOULUIKSI ja niissä järjestetään opetusta, aion kutsua yliopistoja puhekielessä kouluiksi.
Toki käytän eri yhteyksissä eri termejä, mutta koulu on edelleen yksi niistä.
Terveisin teknillisestä yliopistosta pian valmistuva, joka käy edelleen hyvillä mielin KOULULLA syömässä sekä tapaamassa KOULUkavereitaan.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:29"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:23"]
Ei meillä ainakaan ollut valmista lukujärjestystä tai pakkoa suorittaa tietty kurssimäärä periodissa, tai pakkoa käydä samoilla kursseilla muiden koulutusohjelmassa samana syksynä aloittaneiden kanssa, niin että voisi puhua "luokkakavereista". Ei ollut luokkia kuten peruskoulussa, tai ryhmiä kuten lukioissa.
En näe yliopisto-opiskelussa mitään koulumaista. Voi roikkua kirjoilla vaikka koko vuoden suorittamatta yhtä ainoaa kurssia, tai suorittaa sen ainoan jostain naistutkimuksesta. Ei siinä ole mitään koulumaista. Koulu on joillakin päässänsä, mutta ei pidä sitä yliopiston ominaisuudeksi laskea jos itse on mieleltään koululainen.
[/quote]
Okei, eli se on opintojen rakenne joka sun mielestä erottaa yliopistokoulun muista kouluista. Mutta mitenkäs kun AMK:ssa on käsittääkseni sama systeemi?
[/quote]En ole niin sanonut, että minun mielestäni opintojen rakenne erottaa yliopiston kouluista. Vastasin vain edelliselle, joka puhui opiskelun itsenäisyydestä.
Yliopisto ei ole koulu vaan instituutio, jolla on tietty yhteiskunnallinen, autonominen asema. Esimerkiksi eduskunnan valiokunnat kutsuvat kuultavakseen yliopistoista asiantuntijoita ennen jonkun lain luonnostelua tai käsittelyä. Eivät valiokunnat minkään peräkylän ala-asteelta ketään kutsu kuultavaksi.
Osoittaa joko tietämättömyyttä tai suoranaista tyhmyyttä puhua yliopistosta kouluna siihen malliin, kun nykyään puhutaan. Hävettää kuunnellakaan sivusta.
[/quote]
Tavallaan ymmärrän sun pointin. Eri leirit puhuu tässä nyt eri asioista. Mun mielestä normiopiskelijalle on ihan o.k käyttää arkipuheessa yliopistosta nimitystä koulu. Vaikkapa puhumalla koulupäivästä tai kertomalla olevansa koululla jos joku soittaa ja kysyy missä tämä on.
Suurimmalle osalle opiskelijoista, niille joille on päätavoitteena saada ne maisterinpaperit, yliopisto on arjessa koulu, ei niinkään yhteiskunnallinen instituutio. Näillä opiskelijoilla on käytännöllinen, ei niinkään "ihannoiva" suhtautuminen yliopistoon. Se ei tarkoita sitä etteivätkö nämä olisi ylpeitä akateemisesta statuksestaan ja koulustaan. He vain ehkä identifioivat itsensä ensisijaisesti alansa tutkinto-opiskelijoiksi, eivät niinkään osaksi jotain suurta tiedeyhteisöä. Tutkijat ovat taas asia erikseen, kuten täällä on todettukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin 90-94 Helsingin yliopistossa ja olin töissä siellä 98-06. Sinä aikana ei puhuttu koulusta vaan yliopistosta tai laitoksesta. Eli mentiin yliopistolle tai laitokselle jne. Kukaan ei käyttänyt sanaa koulu. Ajat muuttuvat.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 17:34"][quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 10:52"]Puhun monesti yliopistosta koulun tilalla, mutta joissain tilanteissa se kuulostaisi tosi urpolta. Iäkäs sukulainen kysyy, koska lomani loppuu. Vastaan mieluummin, että palaan kouluun 1.9. kuin että "palaan yliopistoon 1.9." Mulla on myös koulukavereita eikä yliopistokavereita, teen harkkatöitä koulun koneella enkä yliopiston koneella jne.
[/quote]
90-luvulla puhuttiin kurssikavereista tai opiskelukavereista.
[/quote]
No niin puhuttiin. Ja kyllä silloin saatiin nimenomaan opiskelupaikka, ei koulupaikka. Ja nautittiin opiskelijaeduista, ei koululaiseduista :)
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:29"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:23"]
Ei meillä ainakaan ollut valmista lukujärjestystä tai pakkoa suorittaa tietty kurssimäärä periodissa, tai pakkoa käydä samoilla kursseilla muiden koulutusohjelmassa samana syksynä aloittaneiden kanssa, niin että voisi puhua "luokkakavereista". Ei ollut luokkia kuten peruskoulussa, tai ryhmiä kuten lukioissa.
En näe yliopisto-opiskelussa mitään koulumaista. Voi roikkua kirjoilla vaikka koko vuoden suorittamatta yhtä ainoaa kurssia, tai suorittaa sen ainoan jostain naistutkimuksesta. Ei siinä ole mitään koulumaista. Koulu on joillakin päässänsä, mutta ei pidä sitä yliopiston ominaisuudeksi laskea jos itse on mieleltään koululainen.
[/quote]
Okei, eli se on opintojen rakenne joka sun mielestä erottaa yliopistokoulun muista kouluista. Mutta mitenkäs kun AMK:ssa on käsittääkseni sama systeemi?
[/quote]En ole niin sanonut, että minun mielestäni opintojen rakenne erottaa yliopiston kouluista. Vastasin vain edelliselle, joka puhui opiskelun itsenäisyydestä.
Yliopisto ei ole koulu vaan instituutio, jolla on tietty yhteiskunnallinen, autonominen asema. Esimerkiksi eduskunnan valiokunnat kutsuvat kuultavakseen yliopistoista asiantuntijoita ennen jonkun lain luonnostelua tai käsittelyä. Eivät valiokunnat minkään peräkylän ala-asteelta ketään kutsu kuultavaksi.
Osoittaa joko tietämättömyyttä tai suoranaista tyhmyyttä puhua yliopistosta kouluna siihen malliin, kun nykyään puhutaan. Hävettää kuunnellakaan sivusta.
[/quote]
Tavallaan ymmärrän sun pointin. Eri leirit puhuu tässä nyt eri asioista. Mun mielestä normiopiskelijalle on ihan o.k käyttää arkipuheessa yliopistosta nimitystä koulu. Vaikkapa puhumalla koulupäivästä tai kertomalla olevansa koululla jos joku soittaa ja kysyy missä tämä on.
Suurimmalle osalle opiskelijoista, niille joille on päätavoitteena saada ne maisterinpaperit, yliopisto on arjessa koulu, ei niinkään yhteiskunnallinen instituutio. Näillä opiskelijoilla on käytännöllinen, ei niinkään "ihannoiva" suhtautuminen yliopistoon. Se ei tarkoita sitä etteivätkö nämä olisi ylpeitä akateemisesta statuksestaan ja koulustaan. He vain ehkä identifioivat itsensä ensisijaisesti alansa tutkinto-opiskelijoiksi, eivät niinkään osaksi jotain suurta tiedeyhteisöä. Tutkijat ovat taas asia erikseen, kuten täällä on todettukin.
[/quote]
Minun mielestäni juuri sen normiopiskelijan osalta yliopiston sanominen kouluksi ei ole ok. Kukaan muuhan ei puhukaan yliopistosta kouluna kuin se tavallinen tutkinto-opiskelija.
Eiväthän he mitään pahaa tarkoita ja ovat ihan kivoja nuoria ihmisiä, mutta ilmeisesti eivät vain ole täysin käsittäneet yliopistoa instituutiona. Se on harmi.
Opiskelin Tampereella vuosituhanteen vaihteessa, eikä silloin kukaan opiskelukavereistani puhunut koulusta. Menimme luennoille yliopistolle. Ja sen jälkeen kaljalle.
Tilaatteko te yliopistoa kouluksi sanovat Koululainen-lehteä?
Minä kävin aikanaan 90-luvulla koululla tai osastolla.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 17:03"][quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 12:42"]
Mä ostin eilen repun syksyn opiskeluita varten. En koulureppua, vaan yliopistorepun. Sain myös siskoni vanhan pyörän, että koulu... anteeksi, yliopistomatka olisi mukavampi kulkea. Pitäisi myös ostaa yliopistotarvikkeita, kuten luentolehtiöitä ja kyniä.
[/quote]
Entä, jos osaisit ihan vain repun? Aikuiset ihmiset mitään koulureppuja ostele muuta kuin ekaluokkalaisilleen.. eikä kukaan nyt sanoisi yliopistomatka, vaan matka yliopistolle.
Naurettavia esimerkkejä. Mutta jos olet jotenkin jälkeenjäänyt henkisesti ja haluat yliopisto-opiskelijanakin itsellesi koulurepun, niin siitä sitten vain. Olet myös varmasti mielestäsi oppilas, et opiskelija?
[/quote]
En ole henkisesti tai muutenkaan jälkeenjäänyt, vaan selkäongelmainen. Omistan koulureppuni lisäksi pari ns. kaupunkireppua, sekä retkeilyrepun. Reput ovat vaivaiselle selälleni paras mahdollinen tavaroiden kantoväline. Repuillani on myös eri ominaisuuksia: siinä missä siroon ja söpöön kaupunkireppuuni mahtuu lompakko ja muuta pientä sälää, jämerä koulureppuni vetää sisäänsä kasan kirjoja, tabletin ja tarvittaessa suuremmatkin ruokaostokset. Poikkean nimittäin monesti ruokakaupassa luentojen jälkeen, sillä kauppa sattuu olemaan koulureittini varrella. Aion jatkossakin ostaa reppuja - myös koulua varten. Syvimmät surunvalitteluni jos sinulla on asian kanssa joku ongelma. Toisaalta, jos surisin jokaista mielensäpahoittajaa, pätijää ja ahdasmielistä vänisijää, saattaisi jäädä minunkin koulut käymättä ajanpuutteen takia.