Lue keskustelun säännöt.
Vihdoin pääsen valittamaan tästä. Ajettiin päivällä mökille ja yhdelle lapselle tuli tosi kova vessahätä autossa eikä mies halunnut pysähtyä kun oltiin jo niin lähellä mökkiä.
20.02.2022 |
Otsikossa se jo tulikin. Voi herran jumala kun mua otti tuo päähän. Oltiin ajettu yli neljä tuntia ja esikoista lukuun ottamatta oltiin kaikki käyty matkan aikana pissalla. Viimeisen puoli tuntia esikoinen valitti pissahätää ja pari kertaa pyysi päästä pissalle, mutta miehen mukaan oltiin jo niin lähellä ja oli lapsen oma vika, kun ei käynyt huoltoasemalla, joten ei suostunut pysähtymään. Mua otti niin paljon päähän ja karjaisin miehelle, että pysäyttää auton. Vasta sitten pysäytti ja päästi lapsen puskapissalle. Loppumatkan nurisi ja napisi, että olisi lapsi voinut vielä hetken pidättää. Lapsi itki, että hänen takia me riidellään. Ei olla juurikaan puhuttu miehen kanssa koko iltana. Mulla on mennyt maku koko miehestä. Mies on niin itsekäs ja omahyväinen. Edes lasta kohtaan ei voi olla kiva ja reilu.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä pienet murheet.
Se että isä käyttää lastaan kohtaan henkistä väkivaltaa ei ole pieni murhe. Yhtä paha asia kuin jos olisi tukistanut tai antanut luunapin.
Väittäisin että paljon pahempi. Se että saa tukistuksen kun kymmenettä kertaa kaataa tahallaan maitoa sohvalle on paljon ymmärrettävämpää, ja jopa kasvatuksellista verrattuna siihen että rankaistaan sillä ettei päästetä vessaan. Ja tuo rankaisu siis ei tule mistään typerästä lällättelystä jossa kaadellaan maitoa tahallaan pitkin sohvia, vaan ihan vain siitä rankaistaan että sattuu pissattamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mies tietysti käyttäytyi tosi ikävästi lasta kohtaan, se on totta.
Mutta voin kuvitella, että neljän tunnin ajon jälkeen, varsinkin jos ei toinen aikuinen missään vaiheessa tarjoudu välillä ajamaan, kuski saattaa olla jo aika ryytynyt ja nuutunut ja toivoo vain perille pääsyä. Pysähdyspaikan etsiminen huonossa kelissä ei välttämättä aina ole sekään ihan helppoa, ei tiellä nyt ihan mihin tahansa voi pysähtyä.
Ja voihan olla, että perhe ärsytti jo häntä yleensäkin. Reissusääntö, joka on hyvä opettaa kaikille lapsille: pissalla käydään aina kun on vessa. Tämä nyt vaatii pientä auktoriteettia aikuiselta, mutta helpottaa ensinnäkin perheen reissuja ja toiseksikin helpottaa jatkossa sen lapsen elämää, kun oppii tämän ajoissa. Ettei sitten ole se aikuispissis, jota saa aina odottaa, kun hänelle tulee pissahätä mitä merkillisempinä hetkinä - kun ei ole oppinut ennakoimaan.
Mun mies oli tälläinen reissusäätäjä, ei taukoja, ei pysähdyksiä, äkkiä perille, kaikki vessaan sata kertaa olipa tarvetta tai ei, perhe ärsytti milloin mistäkin syystä, ja herra hidalgo vaati aina, että hän ajaa itse.
Kyllästyin ja otin asiakseni ajaa itse.
Meninpä ostamaan oman autonkin.
Mies alkoi jäädä pois reissuista, ja nyt puhutaan lähes kaikesta liikkumisesta kun auto lähtee pihalta. Kauppareissu, laskettelureissu, turnausreissu, mummolareissu, jne.
Ja huomasinkin, että minulla ja lapsilla olikin oikein kivaa. Pysähdyttiin aina tarvittaessa, lähteminen oli helppoa, kamat kasaan ja jälkikasvu kyytiin ja tie kutsuu, ei säätämistä, kiukuttelua, mökötystä.
Mies omalla käytöksellään aiheutti sen, että lähes kirjaimellisesti tipahti kyydistä.
En ole kaipaillut.Tunnistan tämän. Jossain vaiheessa huomasin, että koko perheen matkustelu oli aivan perseestä! Tuntui oudolta, että kun reissussa oli kaksi aikuista niin kaikki oli niin vaikeaa. Vaikeus tuli siitä, ettei miehellä ollut mitään käsitystä lasten tarpeista. Jos hänellä ei ollut nälkä tai väsymys niin hän ei kerta kaikkiaan tajunnut, että jollain toisella saattoi olla. Hän sitten hermostui, kun lapsi oli väsynyt tai nälkäinen. Meilläkin mies tipahti reissuilta pois. Ei sitä kitinää jaksanut kuunnella. Vaikka lapset ovat jo kouluikäisiä niin silti miehestä on tosi vaikea tehdä heidän kanssaan mitään. Hän ei edes risteilylle lähde heidän kanssaan, koska se on niin vaikeaa (ja kallista). Itse olen reissannut lasten kanssa ulkomaita myötä jo vuosia sitten. Nykyään mies on jo ex eikä ymmärrä mitä kaikkea menettää, kun ei luo yhteisiä muistoja lasten kanssa.
Nämä on kyllä jänniä juttuja! Oma jo aikuinen lapseni on pahasti adhd, ja ollut sitä siis tietysti syntymästään.
Olemme reissanneet hänen kanssaan kahdestaan vaikka missä, eikä ikinä ole ollut yhtään ainoaa ongelmaa. HETI kun reissuun lyöttäytyy joku kolmas, niin voi odottaa jotain ongelmaa, joka johtuu siitä ettei se 3. tyyppi ymmärrä lapsesta mitään. Huudatetaan tahallaan, just pimitellään pissataukoja, moititaan kun lapsi syö väärää ruokaa, liian paljon, liian hitaasti, liian vähän, ja kaikin tavoin yrittää kiusata lasta ja saada reissun epäonnistumaan.
Tuo 3. voi olla lapsen isä, mummo, setä, tai vaikka vanhemman ystävä.
Kahdestaan ei mitään onglemaa.
Jännää on myös se, että miehen lasten kanssa en yksinkertaisesti jaksa reissata, koska en jaksa niitä lapsia. Moni muu sen sijaan jaksaa niitä lapsia oikein hyvin :D Miehen lapset ovat normaaleja ja terveitä, ja toinen sellainen kympin tyttö vieläpä, kun taas oma lapseni ei ollut "normaali" eikä edes terve.
Jotain kemiaakin siis varmasti on mukana kun toisten kanssa tulee paremmin toimeen ja jaksaa katsella kauemmin.
Olen tuo lainaamasi ja tarkennan vielä, että meidän automatkat olivat (ja ovat edelleen) satojen kilometrien pituisia matkoja kesät talvet. Mukana on lisäksi kaksi lasta ja koira. Kun olimme ex:n kanssa vielä yhdessä, toinen lapsi oli vielä vaipoissa ja rattaissa. Silti minusta tuntui helpommalta matkustaa lasten ja koiran kanssa yksin, kuin miehen kanssa. Jos lapsia hankkii, niin pitäisi sen verran kasvattaa selkärankaa, että yhteiselo ja matkustaminen sujuisi.
Omalla lapsella alkoi noro automatkalla. Pysähdeltiin sitten noin viiden minuutin välein nelostiellä pientareelle ja poika oksensi ja ripuloi auton vieressä... Voin sanoa, että oli hirvein mahdollinen päätös sille lomalle.
Eikä se jatkuva pysähtelykään, vaan lapsen huono olo ja paniikki, että pitää pysähtyä ja ehtiikö ulos autosta. Tyttö kiljuu ja itkee, että ei halua istua veljen vieressä takapenkillä ja poika valittaa huonoa oloa ja panikoi että tulee oksennus tai ripuli... Varmaan tunti kesti ihan pahinta vaihetta, sitten päästiin vähän pidemmillä väleillä jatkamaan.
Ei enää yksi puskapissa paina mitään.
Lapsi opettelee käyttämään sitä vessaa.
Matkustelin lapsena paljon kotimaassa kummisetäni ja tämän perheen kanssa satojen kilometrien autoreissuja. Kummisetä oli juuri sellainen mies, ettei olisi halunnut pysähtyä mihinkään. Aina sai näillä reissuilla stressata autossa, että toivottavasti ei tulisi vessahätä. Sama setä tekee mm. uhkarohkeita ohituksia (oli perheenjäsenen mukaan joskus todella lähellä, ettei tullut kolari) ja ajotyyli on muutenkin sellainen, että kyydissä oleva lemmikki oksentaa vain hänen autokyydissään.
Huomaatko AP muita samankaltaisuuksia miehessä tähän tarinaan liittyen? Taitaa olla tyypillisempää miehille tällainen pakkomielle nopeasta ajamisesta.
Lapsellahan olisi muuten oikeasti saattanut olla vaikka pissatulehdus, jolloin on kyllä pakko päästä vessaan. Tai entä jos on joskus oikeasti maha sekaisin? Suorastaan kiusaamista olla päästämättä vessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perheen isällä tuntuu olevan paineita. Hän ei lähtenyt lomaööe rennolla mielellä. Ymmärrän kyllä, että kun on niska jäykkänä ajanut jo 4 tuntia, keskittyen muuhun liikenteeseen ja kelioloihin, alkaa väsyttää ja pinna kiristyy "turhista" hidastuksista.
Minusta ap:n ja miehen kannattaisi jatkossa vaihtaa kuskia ainakin kerran, juuri sen huoltoasemapysäyksen kohdalla. Tai miksei milloin tahansa, jos siltä alkaa tuntua.Muistan itse lapsuudestani, kun ajeltiin Suomea pitki ja poikin kesäreissuilla, ja isä ei malttanut pysähtyä ollenkaan. Vaikka tiesi esim. että kohta on kiva uimapaikka lähellä tietä ja joku nähtävyys ihan matkan varrella, ohi vaan!
Lomareissut olivat semmoista posottamista paikasta toiseen,missä sitten yövyttiin. Vain isällä oli ajokortti. 🤷
Ihan jokaisella ihmisellä ei Suomessa ole ajokorttia.
Vierailija kirjoitti:
Matkustelin lapsena paljon kotimaassa kummisetäni ja tämän perheen kanssa satojen kilometrien autoreissuja. Kummisetä oli juuri sellainen mies, ettei olisi halunnut pysähtyä mihinkään. Aina sai näillä reissuilla stressata autossa, että toivottavasti ei tulisi vessahätä. Sama setä tekee mm. uhkarohkeita ohituksia (oli perheenjäsenen mukaan joskus todella lähellä, ettei tullut kolari) ja ajotyyli on muutenkin sellainen, että kyydissä oleva lemmikki oksentaa vain hänen autokyydissään.
Huomaatko AP muita samankaltaisuuksia miehessä tähän tarinaan liittyen? Taitaa olla tyypillisempää miehille tällainen pakkomielle nopeasta ajamisesta.
Lapsellahan olisi muuten oikeasti saattanut olla vaikka pissatulehdus, jolloin on kyllä pakko päästä vessaan. Tai entä jos on joskus oikeasti maha sekaisin? Suorastaan kiusaamista olla päästämättä vessaan.
Aargh, sivusta, mutta todellakin. Oma vessatauoista marmattava exäni ajoi joskus jäisellä ja pimeällä tiellä sellaista ylinopeutta ja teki sellaisia ohituksia, että lapset takapenkillä pelkäsivät. Kun käskin hiljentämään vauhtia, kesti mykkäkoulu sen jälkeen monta päivää. Mutta jännää, että aina kun hänellä oli hätä niin piti tietenkin pitää vessatauko ja kaikkien käydä silloin vessassa. Mutta jos jollain muulla oli hätä, niin ei tietenkään tarvinnut pysähtyä ja hänen käydä samalla vessassa. Varsinainen despootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Istun tässä koulutuksessa ja äsken oli pakko pitää oma wc-tauko. Olisin toki voinut käydä vessassa ruokiksella ennen koulutusta. Mutta en käynyt kun ei ollut hätä. Voi voi.
Kai kouluttaja kertoi sulle pitkällisesti oikean vesssassakäynnin käytännöistä, miten hän ja perheensä tekee sen aina optimaaalisesti tai sanoi että kuse pulloon seuraavalla kerralla?
No kyllä se pokkaa ja piittaamattomuutta vaatii nousta jossain auditoriossa taukojen välillä ylös ja lähteä omalle vessatauolle.
Koulutus oli Teamsilla, joten kukaan ei edes tiennyt että poistuin hetkeksi ruudulta. Mutta ei kyllä ketään hetkauta jos joku luentosalista hetkeksi poistuu. Ei ole tapana ottaa puheenvuoroa ja kertoa että menen nyt pissimään ja anteeksi kun ei ole pissapullo mukana.
Mitä valitatte? Kun kerran miehet on niin hirveitä niin miksi ootte menneet sellasten miesten kyytiin ja niiden kanssa kimppaan ja tehneet niiden kanssa vauvoja?
Ja muistakaa nyt sitten että koulitte ne poikanne sellaisiksi että varmasti ikinä eivät rupee kenenkään naisen vaivoiksi. Koska nyt kun nykynaiset olemme jo näin hirmun voimaantuneita niin millaisia mahtaa olla seuraavan sukupolven tytöt ja naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsella alkoi noro automatkalla. Pysähdeltiin sitten noin viiden minuutin välein nelostiellä pientareelle ja poika oksensi ja ripuloi auton vieressä... Voin sanoa, että oli hirvein mahdollinen päätös sille lomalle.
Eikä se jatkuva pysähtelykään, vaan lapsen huono olo ja paniikki, että pitää pysähtyä ja ehtiikö ulos autosta. Tyttö kiljuu ja itkee, että ei halua istua veljen vieressä takapenkillä ja poika valittaa huonoa oloa ja panikoi että tulee oksennus tai ripuli... Varmaan tunti kesti ihan pahinta vaihetta, sitten päästiin vähän pidemmillä väleillä jatkamaan.
Ei enää yksi puskapissa paina mitään.
Hui kauheaa. Tää kuulostaa ihan kauhealta. Ei ole ollut lapsellakaan hyvä olla.
sano sille mieslapselle et lopettaa sen oman pahan olonsa purkamisen muihin.
ja ainiin sano kans et se on ihan pelle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi se esikoinen ei käynyt pissalla aikaisemmin? Jos pysähdytään huoltoasemalle, niin koko porukka käy vessassa, ei silloin sanota, että ei ole tarvetta.
Minkä ikäinen ei pysty pidättämään puolta tuntia. Ehkä mies ajatteli että pitää pystyä ja opettaa lasta huomioimaan ajoissa. Pissatauko ei kylläkään paljon aikaa vie että sikäli miehen oli turha tuosta mielipahaa nostaa. Ellei ihan halunnut.
Jos on tarpeeksi kova hätä niin KUKAAN ei pysty. Ei 8-, 38- tai 83-vuotias.
Joo ei pysty ei. Hain oman 19-vuotiaan poikani kerran bussista kun oli tulossa intistä lomille ja ihmettelin kun oli niin kireänä. Noin kilometri ennen kotia sanoi, että hänellä on aivan jumalaton kusihätä. Asutaan sen verran syrjässä ja pysäytin heti auton ja poika kävi pissalla. Sitten jatkettiin se pari minuuttia kotiin. Ei tullut mieleenkään sanoa, että pidättelee vielä hetken, vaikka oltiin jo tosi lähellä kotia. Näytti jo aika tukalalta hänen olonsa.
No kai se nyt pari minuuttia olisi jaksanut odottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi se esikoinen ei käynyt pissalla aikaisemmin? Jos pysähdytään huoltoasemalle, niin koko porukka käy vessassa, ei silloin sanota, että ei ole tarvetta.
Minkä ikäinen ei pysty pidättämään puolta tuntia. Ehkä mies ajatteli että pitää pystyä ja opettaa lasta huomioimaan ajoissa. Pissatauko ei kylläkään paljon aikaa vie että sikäli miehen oli turha tuosta mielipahaa nostaa. Ellei ihan halunnut.
Jos on tarpeeksi kova hätä niin KUKAAN ei pysty. Ei 8-, 38- tai 83-vuotias.
Joo ei pysty ei. Hain oman 19-vuotiaan poikani kerran bussista kun oli tulossa intistä lomille ja ihmettelin kun oli niin kireänä. Noin kilometri ennen kotia sanoi, että hänellä on aivan jumalaton kusihätä. Asutaan sen verran syrjässä ja pysäytin heti auton ja poika kävi pissalla. Sitten jatkettiin se pari minuuttia kotiin. Ei tullut mieleenkään sanoa, että pidättelee vielä hetken, vaikka oltiin jo tosi lähellä kotia. Näytti jo aika tukalalta hänen olonsa.
No kai se nyt pari minuuttia olisi jaksanut odottaa?
No en tosiaan tiedä olisiko eikä mun mielestä ollut mitään syytä kiduttaa toista, kun ei tuossa muuta liikennettä edes kulje.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap onko sun miehellä alkoholiongelma? Mun miehellä on, ja hän haluaa sen takia mahdollisimman pian perille että saa avata kaljatölkin.
Tykkään kuitenkin tosi paljon miehestäni. Joskus ennen mökille lähtöä tehdäänkin niin että töiden jälkeen kotona syödään rauhassa, käydään suihkussa, seksiä, sitten vasta tavarat autoon.
Alkumatkan mies ajaa. Puolessa välissä matkaa käydään kaupassa ja mies ostaa samalla mukaan pari kylmää olutta. Siinä kohtaa minä siirryn rattiin.
Tämä hitaampi reissuun lähtö tuo koko viikonloppuun paljon mukavamman fiiliksen. Tosin miehelle saattaa tulla loppumatkasta tarve puskapissalle mutta ei se minua haittaa.
Aikoinaan kun lapset oli pieniä en vielä ymmärtänyt miksi mies halusi mahdollisimman äkkiä tien päälle ja mahdollisimman äkkiä perille. Asiat helpotti kun tajusin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta tuli mieleen omat lapsuuden mummolamatkat. Meiltä oli mummolaan matkaa parin tunnin verran eikä minua sinä aikana pissattanut. Kärsin pahasta matkapahoinvoinnista ja varsinkin kesäisin matkat oli painajaista. Jouduin aina istumaan takapenkillä sillä puolella, jolle aamuisin mennessä ja iltaisin tullessa paistoi aurinko. Autossa oli tappavan kuuma, mitään ilmastointia ei ollut eikä isä suostunut pysähtymään edes hetkeksi. Yhden ainoan kerran isä kerran raotti ikkunaa pari senttiä, että sain hengittää raitista ilmaa. Yleensä sain pidäteltyä oksennusta niin pitkään, että oksensin vasta perillä heti ulos päästyäni. Oli ihan hirveää pidätellä oksennusta. Omia lapsia emme ole kiusanneet vaan tauko on pidetty aina, jos on ollut tarvis.
Lähes identtinen kokemus omista mummolamatkoistani. Olin ainoa joka kärsi pahasta matkapahoinvoinnista, mutta veljeni sai silti istua edessä, kun isä ajoi, ja minä ja äiti istuttiin takana. Veljen mukaan vain teeskentelin jotta pääsisin etupenkille. Mummolassa oltiin vain viikonloppu, eli pe-su. Pahoinvointini hellitti vasta lauantaina, joten minulla jäi muutama tunti olla terveenä mummolassa, kunnes taas piti lähteä ajamaan kotiinpäin.
Eväät oli aina mukana, ja ne pysähdyttiin syömään puolivälissä matkaa. Itser en voinut syödä ollenkaan koska vatsani oli ihan nurinpäin pahoinvoinnista. Kun sitten pääsimme perille, niin en saanut mitään syödäkseni kun huono olo hellitti sene verran että olisin voinut jotain vähän ottaa nälästä kiljuvaan vatsaani, niin ruokaa ei saanut kun en kerran ollut halunnut syödä matkalla. Juuri oli reissunpäällä syöty, ja oli oma vikani etten silloin ollut syönyt.
Tuollaiseen
K
I
D
U
T
Ukseen en ikinä lastani laittaisi. Mutta jotkut ne ei rakasta kaikkia lapsiaan.
Todella inhottava kuulla tuollaisesta rääkkäyksestä. Toivottavasti lastensuojelu pelasti teidät lapsia kiduttavilta hirviövanhemmiltanne!
Tulee ihan mieleen oma lapsuuteni, vaikka automatkat eivät olleetkaan ihan noin hirveitä. Toki matkapahoinvointi teki kaikesta reissauksesta aivan kamalaa, mutta sitäkin hirveämpää oli migreeni. Pyhä narsistiäitini kärsi vakavasta migreenistä, ja kohtauksen saadessaan hänellä oli aina lupa vetäytyä pimeään huoneeseen, jättää meidät lapset ilman hoitoa ja ruokaa, ja meidän lasten tehtävä oli olla hipi hiljaa koska äidillä oli paha olo. Hän imuroi kasoittain kohtauslääkkeitä ja kipulääkkeitä kauheaan migreeniinsä ja sai siitä huolimatta olla aivan surkeana.
Mutta entäs silloin, kun minäkin sain migreenikohtauksen?
Kerran heräsin aamulla pää mäsänä, ja valo sattui silmiini niin, että silmien avaaminen hämärässäkin huoneessa tuntui siltä kuin molemmista silmämunistani olisi runnottu sisään punahehkuinen hiilihanko. Sanoin, etten voi nousta, valo sattuu silmiini. Äiti nauroi, sytytti kaikki valot, veti peiton pois, repi silmäluomeni sormillaan auki ja sanoi, että kyllä silmäni kohta tottuvat kun vain reippaasti nousen. Hampaita pestessä menetin tajuntani kivusta ja löin pääni lavuaariin. Äidin reaktio: "No niin, katso nyt mitä tapahtui kun draamailit, kolautit sitten vahingossa pääsi pelleillessäsi".
Toisen kerran olin kärsinyt alkavasta migreenistä koko koulupäivän, ja kotona se sitten iski päälle aivan täysillä. Tiesin, että lapsilla ei ole oikeutta saada särkylääkkeitä, joten kävin suihkussa, nojasin päätäni pakastimeen, oksensin, hieroin päätäni, mutta mikään ei helpottanut kipua, enkä pystynyt nukahtamaan niin, että olisin voinut nukkua kivun yli. Kipu oli niin kova, että luulin oikeasti ehkä kuolevani. Viimeisillä voimillani hakeuduin anelemaan vanhemmiltani apua. Toivoin ambulanssia, mutta jos olisin edes poikkeuksellisesti voinut saada särkylääkkeen. Vanhempieni reaktio: "ai sinulla vähän kivistää päätä, no mene suihkuun ja nukkumaan niin se helpottaa". Ei helpottanut.
Sitten äitini vielä kehtaa taivastella, miten minulla ei riitä hänelle empatiaa silloin, kun hänellä on olevinaan mukamas paha (eli kohtaus- ja kipulääkkeillä lievennetty) migreenikohtaus meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä valitatte? Kun kerran miehet on niin hirveitä niin miksi ootte menneet sellasten miesten kyytiin ja niiden kanssa kimppaan ja tehneet niiden kanssa vauvoja?
Ja muistakaa nyt sitten että koulitte ne poikanne sellaisiksi että varmasti ikinä eivät rupee kenenkään naisen vaivoiksi. Koska nyt kun nykynaiset olemme jo näin hirmun voimaantuneita niin millaisia mahtaa olla seuraavan sukupolven tytöt ja naiset.
Naisilta näköjään vaaditaan vaikka minkä tilanteen selvittämistä etukäteen ennen lasten hankintaa, mutta se, että naisen pitää selvittää etukäteen miten mies joskus tulevaisuudessa suhtautuu ajomatkan aikana lapsen pissahätään, menee jo naurettavaksi. Saisit hävetä.
Miehellä on asennevamma. Edes minä, aikuinen 45v, en voi ajatuksen voimalla päättää, milloin tulee vessahätä (välillä 5h välein, välillä 3kertaa tunnissa), joten pitäisikö lapsen voida? Pysähdykseen menee se pari minuuttia, joka ei perille pääsyä hidasta juurikaan. Miehesi pitäisi laittaa matkustamaan tunteja bussilla, jossa ei ole vessaa. Sitten ehkä tajuaisi yksityisautoilun edut ja että niitä voi myös hyödyntää. Lapsellinen ja itsekäs (putkinäköinen) mies.
Toivottavasti ap puhutteli miehensä kunnolla.
Rakastan nykyistä miestäni aina vain enemmän kun luen tällaisia juttuja. Olen suorastaan liikuttunut siitä miten vakavasti hän keskittyy saman tien pissapaikan etsimiseen kun vain joku vihjaakin hänelle että seuraavan puolen tunnin sisällä voisi pysähtyä. Sama asenne näkyy kaikessa hänen tekemisessään. Se, että minun ja lasten hyvinvointi ja mukavuus on tärkeää hänelle.
Hän on aina ihmeissään siitä kuinka paljon hänen käytöksensä minulle merkitsee, koska pitää sitä itsestäänselvänä. Niinhän se normaalisti onkin, mutta olen elänyt vuosia juuri tuollaisen "odota kaksi tuntia, sitten ollaan perillä" -tyypin kanssa, joka traumatisoi minut täysin automatkojen suhteen. Harmittaa etten koskaan kussut hänen autoonsa. Jotain vallankäyttöä siinä kai oli, että edes metsätiellä ei voinut pysähtyä ellei itsellään ollut tarvetta. Vuosiin tuon suhteen jälkeen en mielelläni lähtenyt pitkille automatkoille muuten kuin kuskina, jolloin en ainakaan ole kenenkään armoilla vessakäyntieni kanssa. Nykyisen kanssa ei onneksi ainakaan tarvitse pelätä <3
Olen vastaaja nro 261 (muistaakseni). Kiitän onneani ettei meille tullut poikalapsia, koska imisivät vaikutteet isältään. Valitettavasti isänsä tekee sen, että tyttäret kiertävän pojat/miehet kaukaa.