Onko hölmöä vielä 42-vuotiaana haaveilla esikoiskirjan kirjoittamisesta?
Tuo on ollut haave jo lukioikäisestä eli yli 20 vuotta. Onko kuitenkin jo myöhäistä tällä ikää kun en ole tähänkään mennessä saanut aikaiseksi kirjoittaa kirjaa?
Kirjoitan kyllä erilaisia tekstejä ja kirjaan on hahmot ja juoni osittain mietittynä, mutta en tiedä mistä aloittaa. On kynnys edessä enkä tiedä miten sen ylittää.
Tiedän kuitenkin jos en edes yritä, niin tämä tulee olemaan asia jota kadun sitten vanhana keinutuolissa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Mulla olisi useita "valmiita" teoksia tuolla noin ja vähän tuollakin. Olen koko ikäni kirjoittanut kaikenlaista. Luonnut hahmoja, miljöitä, juonia on monenlaisia. Niitä on kokonaisia juttuja, on irrallaan olevia, helposti toisiinsa liitettäviä asioita ja paljon yksittäisiä pikkuisia juttuja, joita vaan pitäisi jatkaa.
Muinoin kirjoitin Reginaan muutamia novelleja. Vuosittain olen ottanut osaa kirjoituskilpailuihin ja olen niissä pärjännyt ihan kivasti. Yhä emmin.. sisäinen sabotoija sanoo, etten ole tarpeeksi hyvä.
Pitäisi saada yhteys kustannustoimittajaan, että onko niistä mihinkään tai kuinka paljon niitä pitäisi retusoida, että niistä olisi johonkin.
N49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Millä perusteella on negatiivista kirjoittaa tosiasioista?
Viestihän oli että kannattaa yrittää, mutta harva saa tekstiään julkaistavaksi, mikä on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Millä perusteella on negatiivista kirjoittaa tosiasioista?
Viestihän oli että kannattaa yrittää, mutta harva saa tekstiään julkaistavaksi, mikä on fakta.
Kun toinen ihminen kertoo unelmastaan, on hyvin negatiivista vastata, että "todennäköisesti et onnistu", vaikka se tilastollisesti totta olisikin. Jos sinä et tätä käsitä niin en minä lähde siitä sen enempää vääntämään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi useita "valmiita" teoksia tuolla noin ja vähän tuollakin. Olen koko ikäni kirjoittanut kaikenlaista. Luonnut hahmoja, miljöitä, juonia on monenlaisia. Niitä on kokonaisia juttuja, on irrallaan olevia, helposti toisiinsa liitettäviä asioita ja paljon yksittäisiä pikkuisia juttuja, joita vaan pitäisi jatkaa.
Muinoin kirjoitin Reginaan muutamia novelleja. Vuosittain olen ottanut osaa kirjoituskilpailuihin ja olen niissä pärjännyt ihan kivasti. Yhä emmin.. sisäinen sabotoija sanoo, etten ole tarpeeksi hyvä.
Pitäisi saada yhteys kustannustoimittajaan, että onko niistä mihinkään tai kuinka paljon niitä pitäisi retusoida, että niistä olisi johonkin.
N49
Väärä järjestys.
Ei toimi niin että soittelet kustannustoimittajalle ja pyydät neuvoa saisiko hajanaisista ideoista jotain. Juuri tuo on sitä pöytälaatikkokirjailua, jossa unohtuu että kustannustoimittaja tekee hommaa ammatikseen.
Ensin kirjotat tekstin niin valmiiksi kuin saat. Sitten käyt sen läpi uudestaan, uudestaan, ja uudestaan.
Sen jälkeen kun uskot että sinulla on valmis kirja, lähetät sen kustannustoimittajille. Jos joku innostuu, tod näk kirjoitat tekstin useampaan otteeseen uusiksi. Jos olet vlamis tekemään työtä ja kuuntelemaan neuvoja, ehkä päästään siihen että sinulla on oikeasti valmis kirja joka julkaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Millä perusteella on negatiivista kirjoittaa tosiasioista?
Viestihän oli että kannattaa yrittää, mutta harva saa tekstiään julkaistavaksi, mikä on fakta.
Kun toinen ihminen kertoo unelmastaan, on hyvin negatiivista vastata, että "todennäköisesti et onnistu", vaikka se tilastollisesti totta olisikin. Jos sinä et tätä käsitä niin en minä lähde siitä sen enempää vääntämään.
No juuri kävi ilmi että ap:lla on väärä käsitys siitä miten homma toimii.
Kirjan saaminen julkaistavaksi edellyttää paitsi lahjakkuutta, myös valtavasti työtä ja kärsivällisyyttä.
Jos noista "negatiivisista" (realistisista) viesteistä lannistuu, sitten ei kannata yrittää. Jos taas tuntuu että kova työ mutta olen siihen valmis, niin go for it.
Osallistu johonkin kirjoittajapiiriin.
Lähes jokaisella kansanopistolla on omansa. Etänä myös paljon tarjolla. Saat vertaispalautetta ja voit itsekin verrata omaa tasoasi muihin. Voit saada vinkkejä kirjoittamiseen.
Yksikseen ei kannata puurtaa, koska oma sisäinen kriitikko on omien oletusten vanki. Kehittyä voi vain vuorovaikutuksessa.
Yhden ostetun romaanin hintaan saat monen kuukauden vertaisryhmäkokemuksen. On sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Miksi ymmärsit väärin. Vastasin sille joka kirjoitti että "todennäköisesti ei oteta kustannettavaksi....", en tarkoittanut ap:tä vaan tuon kommentin kirjoittajaa. Ap:lle toivotan onnea kirjoittaa kirjansa.
Jos sinulla on vasta hajanaisia aiheita eikä vielä selvyyttä miten kirjaasi kehittelisit, niin suosittelisin kirjoittajakoulutukseen osallistumista (esim. opistot). Siellä annetaan tukea kirjoittamiselle, voi keskustella muiden kirjoittajien kanssa ja saada tukea ja virikkeitä.
Kuten joku jo sanoikin, niin nykymaailmassa pöytälaatikkokirjoittelijoita on niin paljon, että kustantaja tuskin innostuu raakileesta (koska voi aloittaa niistä valmiimmista tuotoksista).
Esim. Eeva-Kaarina Aronen ja Anneli Kanto kirjoittivat ensimmäiset romaaninsa "vanhempina", toki kummallakin oli muunlaista kirjoittajakokemusta ennen kuin aloittivat romaaneja kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Inhoan tuollaista suomalaista latistamista.
Kyllä. Kirjoittajia on paljon.
Mutta jos on jotain sanottavaa ja tekee systemaattisesti työtä, aika usein onnistuu saamaan asiansa saa läpi.
On omakohtaista kokemusta vähän toiselta alalta.
Jos vielä keksii jonkun epäsovinnaisen tavan ilmaista itseään tai uuden poikkeavan kanavan tulla ulos todennäköisyys on suurempi.
Ja lisäksi etsii itselleen mentorin todennäköisyys paranee.
Britannian vanhin esikoiskirjailija taitaa olla 98 vuotias. Ehti kirjoittaa 2 kirjaa.
Haaveita pitää olla, ja elämästä saa nauttia loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Millä perusteella on negatiivista kirjoittaa tosiasioista?
Viestihän oli että kannattaa yrittää, mutta harva saa tekstiään julkaistavaksi, mikä on fakta.
Kun toinen ihminen kertoo unelmastaan, on hyvin negatiivista vastata, että "todennäköisesti et onnistu", vaikka se tilastollisesti totta olisikin. Jos sinä et tätä käsitä niin en minä lähde siitä sen enempää vääntämään.
No juuri kävi ilmi että ap:lla on väärä käsitys siitä miten homma toimii.
Kirjan saaminen julkaistavaksi edellyttää paitsi lahjakkuutta, myös valtavasti työtä ja kärsivällisyyttä.
Jos noista "negatiivisista" (realistisista) viesteistä lannistuu, sitten ei kannata yrittää. Jos taas tuntuu että kova työ mutta olen siihen valmis, niin go for it.
Anteeksi mitä?! Missä käy mun aloituksessa ilmi, että mulla on väärä käsitys miten homma toimii. Mä en ole kirjoittanut muuta kuin aloituksen. Nyt sekoitat mut ilmeisesti tuohon jolla monia ideoita kirjoihin ja jolla väärä käsitys asioista.
Kyllä mä tiedän miten homma menee.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on vasta hajanaisia aiheita eikä vielä selvyyttä miten kirjaasi kehittelisit, niin suosittelisin kirjoittajakoulutukseen osallistumista (esim. opistot). Siellä annetaan tukea kirjoittamiselle, voi keskustella muiden kirjoittajien kanssa ja saada tukea ja virikkeitä.
Kuten joku jo sanoikin, niin nykymaailmassa pöytälaatikkokirjoittelijoita on niin paljon, että kustantaja tuskin innostuu raakileesta (koska voi aloittaa niistä valmiimmista tuotoksista).
Esim. Eeva-Kaarina Aronen ja Anneli Kanto kirjoittivat ensimmäiset romaaninsa "vanhempina", toki kummallakin oli muunlaista kirjoittajakokemusta ennen kuin aloittivat romaaneja kirjoittamaan.
Ei ole mitään hajanaisia aiheita ja tiedän kyllä juonta pitkälle, mutta en tiedä miten aloittaa.
Haaveilija ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Olet tyypillinen suomalainen kannustaja onneksi olkoon.
Miksi aina pitää morkata omaa kansaa? Kaikki muut tässä ketjussa ovat vakuutelleet, että totta kai kannattaa kokeilla, ei se iästä ole kiinni. Kaksi negatiivista kommentoijaa on ollut, tuo toinen ja sinä.
Millä perusteella on negatiivista kirjoittaa tosiasioista?
Viestihän oli että kannattaa yrittää, mutta harva saa tekstiään julkaistavaksi, mikä on fakta.
Kun toinen ihminen kertoo unelmastaan, on hyvin negatiivista vastata, että "todennäköisesti et onnistu", vaikka se tilastollisesti totta olisikin. Jos sinä et tätä käsitä niin en minä lähde siitä sen enempää vääntämään.
No juuri kävi ilmi että ap:lla on väärä käsitys siitä miten homma toimii.
Kirjan saaminen julkaistavaksi edellyttää paitsi lahjakkuutta, myös valtavasti työtä ja kärsivällisyyttä.
Jos noista "negatiivisista" (realistisista) viesteistä lannistuu, sitten ei kannata yrittää. Jos taas tuntuu että kova työ mutta olen siihen valmis, niin go for it.
Anteeksi mitä?! Missä käy mun aloituksessa ilmi, että mulla on väärä käsitys miten homma toimii. Mä en ole kirjoittanut muuta kuin aloituksen. Nyt sekoitat mut ilmeisesti tuohon jolla monia ideoita kirjoihin ja jolla väärä käsitys asioista.
Kyllä mä tiedän miten homma menee.
Noin taisi sitten tapahtua, oletin että olit se toinen kirjoittaja.
On ehdottoman myöhäistä, nelikymppisenä on korkea aika alkaa valmistautua himmaamaan kohti kultaisia eläkevuosia. Etkö tiedä, että Suomessa ei muutenkaan ole tapana olla kuin yhden asian ammattilainen. Olet varmaan tuon ikäisenä alasi valinnut. Aivan. Älä siis haikaile muuta, vaan paina suorassa putkessasi hautaan asti. Se jos joku on uskottavaa, kaikki muu löperöö haihattelua ja taivaan rannan maalailua. MITÄ IHMISETKIN AJATTELEE?
Vielä en ole aloittanut kirjoittamista, mutta juonta olen mielessäni kehitellyt eteenpäin. Pitäisi nyt kyllä oikein istua alas ja ylittää se kynnys.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa harrastamista. Kannattaa vaan muistaa, että kaltaisiasi pöytälaatikkokirjailijoita on 12 tusinassa, joten hyvin todennäköisesti sitä ei oteta kustannettavaksi.
Nykyään kuka tahansa voi julkaista kirjan.
Ei! Pistä kirjoittaen vaan.
Ei Rowlingkaan ollur mitään kevätesikko Pottereita vääntäessään.
Äitini aloitti kirjoittamisen eläkkeelle päästyään. Nyt on 2 kirjaa julkaistuna, 3 kirjaa tekeillä ja uusia ideoita pukkaa kokoajan lisää. Ei ole myöhäistä :)