Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko hölmöä vielä 42-vuotiaana haaveilla esikoiskirjan kirjoittamisesta?
Haaveilija
20.02.2022 |
Tuo on ollut haave jo lukioikäisestä eli yli 20 vuotta. Onko kuitenkin jo myöhäistä tällä ikää kun en ole tähänkään mennessä saanut aikaiseksi kirjoittaa kirjaa?
Kirjoitan kyllä erilaisia tekstejä ja kirjaan on hahmot ja juoni osittain mietittynä, mutta en tiedä mistä aloittaa. On kynnys edessä enkä tiedä miten sen ylittää.
Tiedän kuitenkin jos en edes yritä, niin tämä tulee olemaan asia jota kadun sitten vanhana keinutuolissa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija tuntee taiteeseen niin suurta intohimoa, ettei voi olla tekemättä sitä, vaikka muut sanoisivat mitä. Jos sinun tarvitsee kysyä varmistusta taiteen tekemiseen vauvapalstalla, niin tuskin sinusta on taitelijaksi.
Jos mielestäsi olen väärässä, niin kirjoittamaan siitä.
Tämä pätee muuten äärimmäisen huonosti kirjailijoihin.
Nimenomaan kirjailijoihin pätee. Rosa Liksom sanoo, että jos haluaa kirjailijaksi, on jo lähtökohta väärä. Silloin kannatta vain rustailla pöytälaatikkoon. Mutta jos on niin hirveä palo ja pakko kirjoittaa, silloin on aito kirjailija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija tuntee taiteeseen niin suurta intohimoa, ettei voi olla tekemättä sitä, vaikka muut sanoisivat mitä. Jos sinun tarvitsee kysyä varmistusta taiteen tekemiseen vauvapalstalla, niin tuskin sinusta on taitelijaksi.
Jos mielestäsi olen väärässä, niin kirjoittamaan siitä.
Tämä pätee muuten äärimmäisen huonosti kirjailijoihin.
Nimenomaan kirjailijoihin pätee. Rosa Liksom sanoo, että jos haluaa kirjailijaksi, on jo lähtökohta väärä. Silloin kannatta vain rustailla pöytälaatikkoon. Mutta jos on niin hirveä palo ja pakko kirjoittaa, silloin on aito kirjailija.
Toisilla se on näin. Mutta ihan oikeassa maailmassa tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Tuossa on muuten jo ihan looginen virhekin. Kirjailijalla tarkoitetaan henkilöä joka julkaisee kirjoja. Jos haluaa kirjailijaksi, ei ole mitään järkeä kirjoittaa pöytälaatikkoon.
On täysin ok haluta kirjailijaksi. Se vain ei yksinään riitä. Eikä kirjailija tarvitse mitään hirveää paloa ja pakkoa kirjoittaa. Tämä on ihan myytti, jota jotkut haluavat viljellä. Kannattaa googlettaa oikeasti menestyneiden kirjailijoiden ajatuksia kirjoittamisesta, niin huomaat, että ne eivät todellakaan puhu mistään myyttisestä palosta. Itse asiassa sellaisia on hyvin vaikea löytää. Kirjoittaminen työnä on työtä.
Yksikään teos ei ole yhtään merkityksellisempi sen perusteella, onko se kirjoitettu valtavan pakon ja palon voimalla, vai rutiininomaisemmin, vähän itseään pakottaenkin.
Kaksikymmentä vuotta olen valmistellut omaa esikoisromaaniani ja samalla räjähtämällä nousuun suuntaavaa taiteilija-uraani.
Tällä hetkellä lukuisat projektini ovat ns. taiteellisella tauolla ja niin minä itsekin. Jopa taiteilijantyö vaatii lomien pitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija tuntee taiteeseen niin suurta intohimoa, ettei voi olla tekemättä sitä, vaikka muut sanoisivat mitä. Jos sinun tarvitsee kysyä varmistusta taiteen tekemiseen vauvapalstalla, niin tuskin sinusta on taitelijaksi.
Jos mielestäsi olen väärässä, niin kirjoittamaan siitä.
Tämä pätee muuten äärimmäisen huonosti kirjailijoihin.
Nimenomaan kirjailijoihin pätee. Rosa Liksom sanoo, että jos haluaa kirjailijaksi, on jo lähtökohta väärä. Silloin kannatta vain rustailla pöytälaatikkoon. Mutta jos on niin hirveä palo ja pakko kirjoittaa, silloin on aito kirjailija.
Toisilla se on näin. Mutta ihan oikeassa maailmassa tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Tuossa on muuten jo i
Olette kummatkin oikeilla jäljillä. Jos kaunokirjallisuudesta puhutaan, niin kirjoittamisen pakko koskee etenkin ns. kaunokirjallisia kirjoittajia. Ns. viihdekirjailijoista moni taitaa nähdä työn työnä muiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei ole hölmöä eikä epärealistinen haave. Tiedän vielä vanhempia esikoiskirjailijoita.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kun saat kirjan kyhättyä, niin siitä voi tehtä omakustanteena pehmeäkantisen pokkarin. Kovat kannet varmaan nostaa hintaa. Jollet uskalla kanteen laittaa omaa nimeä, niin laita jokin keksitty nimimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija tuntee taiteeseen niin suurta intohimoa, ettei voi olla tekemättä sitä, vaikka muut sanoisivat mitä. Jos sinun tarvitsee kysyä varmistusta taiteen tekemiseen vauvapalstalla, niin tuskin sinusta on taitelijaksi.
Jos mielestäsi olen väärässä, niin kirjoittamaan siitä.
Tämä pätee muuten äärimmäisen huonosti kirjailijoihin.
Nimenomaan kirjailijoihin pätee. Rosa Liksom sanoo, että jos haluaa kirjailijaksi, on jo lähtökohta väärä. Silloin kannatta vain rustailla pöytälaatikkoon. Mutta jos on niin hirveä palo ja pakko kirjoittaa, silloin on aito kirjailija.
Toisilla se on näin. Mutta ihan oikeassa maailmassa tämä
Kuuntelen valtavasti ulkomaalaisten kirjailijoiden haastatteluja, eikä tule mieleen yhtäkään, joka mainitsisi jonkinlaisen pakottavan tarpeen kirjoittaa. Genrellä ei ole tässä merkitystä. Kaikki puhuvat päinvastoin siitä, että kirjoittaminen on työtä, joka ei tekemällä helpotu. Itse asiassa moni mainitsee, että sen ensimmäisen kirjoittaminen on helpointa, vaikka siitä tulisi täyttä paskaa.
Raymond Chandler oli 44 aloittaessaan kirjailijan uransa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä pätee muuten äärimmäisen huonosti kirjailijoihin.