Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Suomessa kaatuu nyt 3 maatilaa päivässä
19.02.2022 |
Linkki juttuun https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008607049.html
Luin juuri Twitteriä jossa ihmiset ihmettelee miksei ne sitten lopeta kun toimita ollut jo kauan tappiollista. Oisko syynä investoinnit?!
Tilallisilla on velkaa jopa miljoonia, lainat saa maksettua kun muut jättää maksettua. Vähän pakkorako jatkaa.
Meillä on alasajo aloitettu, se ei näy vielä missään tilastoissa. 25 vuoden työstä jää käteen vain velkaa, maat, rakennukset ja koti lähtee. Naapuri aloitti myös alasajon, ei vaan hallitusti. Tuttu karjatilallinen teki radikaalin ratkaisun, tilanpito loppui sekunnissa.
Tähän meni Suomi, kaunopuheisia huolimatta peruuttamatonta on jo tapahtunut. Vaikka raha vielä pelastaisi, motivaatio on mennyt.
Kommentit (457)
Kauankohan tämä "kehitys" jatkuu ja mihin mahtaa pystähtyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihertuholaisten unelma, voidaan laivata soijaa ulkomailta.
Ja painajainen, kun muut maat ilmoittaa, että nyt ei ole mitään ruokaa myydä...
Tai on, mutta hinta on tietenkin sellainen, että sillä pääsee rikastumaan.
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Ei niitä asioita ajatella pitkälle tai mietitä millaisi lieveilmiöitä milläkin on. Otetaan vaan tavoitteeksi lopettaa asia X, miettimättä mitä kaikkea siitä seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin maanviljelijä, niin lähtisin Uruguayhin viljelemään. Siinä vinkkiä teille, jotka haluatte vaihtaa maisemaa.
Joo mäkin, sinne viidakkokaskipellolle soijaa kasvattamaan että Suomen vegaanit saa tofunsa.
Siellä saattaa tulla huumeparoni valtaamaan tilukset omalle tuotantosuunnalleen...
Vitsit vitseinä, mutta minä aikuisten oikeasti laitan joka tilkkuni kasvamaan virkistyskäyttöhamppua mikäli tämä viherhallitus laillistaa sen.
Uruguayssa se on jo laillista. Tekivät sen sen takia, etteivät ne huumeparonit pääse hillumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Niin. Maailma muuttuu koko ajan. Oli sitten ilmastonmuutoksesta ja sen syistä ihan mitä mieltä tahansa, ilmastotutkijoiden arvio on että monissa paikoissa vedenpinta tulee nousemaan. Se puolestaan tulee aiheuttamaan monenlaisia ilmiöitä globaalistikin.
Samoin maailman tehtaina toimineissa kehitysmaissa on paikoin ympäristö ja luonto maaperää myöten jo täysin pilalla. Ei siellä välttämättä voida enää turvallisesti tuottaa eli tarvikkeita tulevaisuudessa, jos mitään enää edes kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihertuholaisten unelma, voidaan laivata soijaa ulkomailta.
Ja painajainen, kun muut maat ilmoittaa, että nyt ei ole mitään ruokaa myydä...
Tai on, mutta hinta on tietenkin sellainen, että sillä pääsee rikastumaan.
Varmaan Jylhän & Sarmasteen kautta hoidetaan kaupat :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Lisään vielä että jos joku oikea iso kriisi iskisi ja Suomelle iskisi huutava pula esim voitelyöljystä ja bensiinistä niin todennäköisimmin siitä seuraisi se että öljyä tilattaisiin Tiina Jylhältä ja bensiiniä Onni Sarmasteelta.
Tiina toimittaisi kiinalaista rottien raatoja sisältävä jäteöjyä 50€/L ja Sarmaste 50% vedellä laimennettua tärpättiä 100€/L.
Eikä tämä ole edes vitsi. Olen kohtalaisen varma että Suomi romahtaa ensimmäisien maiden joukossa mikäli joku oikea iso kriisi iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Huoltovarmuusvarasto oli Suomen bluffi Venäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihertuholaisten unelma, voidaan laivata soijaa ulkomailta.
Ja painajainen, kun muut maat ilmoittaa, että nyt ei ole mitään ruokaa myydä...
Tai on, mutta hinta on tietenkin sellainen, että sillä pääsee rikastumaan.
Varmaan Jylhän & Sarmasteen kautta hoidetaan kaupat :D
Halvinta kuraa meille sitten tuodaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen maatalous kipuilee globaalin kilpailun paineessa, kärsii huimasti kohonneista lannoitteiden/rehun/polttoaineiden/laitteiden hinnoista. Myös etenkin maidon kulutus on ollut laskeva jo pidemmän aikaa, kun ihmiset siirtyvät kauramaitoihin jne.
Myös ilmastonmuutos on pilannut alan tilannetta. Kesät ovat kuivia ja/tai jos sataa, niin sataa kerralla aivan liikaa.
Nämä ovat niitä pohjimmaisia syitä, miksi alalla menee nyt niin huonosti.
Suomalainen kyllä sanoo ostavansa mielellään kotimaista, mutta todellisuudessa isot kuluttaja massat valitsevat kuitenkin sitä halvinta, koska taloudellinen pakko näin sanelee.
Voisi tietysti kysyä, onko suomalaisessa tulonjaossa isomminkin jotain pielessä ja parantaisiko reilumpi ansiotulojen jako/pääomatulojen kovempi verotus myös suomalaista maataloustuotannon asemaa, kun huomattavasti useammilla kansalaisilla olisi edes realistinen mahdollisuus tukea kotimaista tuotantoa?
Suomalaisen maatalouden on vaikea kilpailla Suomen eläinsuojelu ynnä muilla asetuksilla, laeilla ja säädöksillä jotakin puolalaista, puhumattakaan vaikka Etelä-amerikkalaista yms tuotantoa vastaan. Maita, joissa tuotantoeläinten oikeuksia ei käytännössä ole olemassa (tai ainakaan niitä ei noudateta) ja muutenkin alaa säädellään paljon vähemmän.
Lisäksi näissä maissa tietenkin myös rehun kasvukaudet on pidemmät (sato on isompi) ja kaikki tuotantopanokset halvempia.Pienenä miinuksena tuottajia kohtaan sanoisin kuitenkin, että he "unohtavat" aina tulojaan mainitessa mainita, että lainoja lyhentäessään he kerryttävät melkoista pääomaa maanomistuksen muodossa, vaikka näennäiset palkkatulot olisivatkin pienet. Tämä toki pätee vain osassa maata, vähiten Itä- ja Pohjois Suomessa ja eniten Uudellamaalla.
Suomen maatalouden lähitulevaisuus näyttää kuitenkin siltä, että maassamme on enää joitakin kymmeniä pääomasijoittaja ryhmittymien omistamia mega kokoluokan tuotantotiloja (joihin tarvittavat maat/eläimet on ostettu pilkkahintaan konkurssikypsiltä tiloilta).
Maan oma ruoantuotanto on kuitenkin aivan keskeinen huoltovarmuus kaikenlaisten kriisiaikojen koittaessa ja kun se kerran menetetään, niin paluuta ei enää ole, ei ainakaan nykyisellä yksityisyrittäjyys mallilla.
Olisiko siten järkeä, että valtio hankkisi ainakin isompia konkurssikypsiä tiloja?
Niihin voitaisiin työllistää työttömiä ja valtion tuskin tarvitsisi itselleen maksella Alv:ta, joten toiminnan kannattavuus saattaisi olla paremmalla tolalla. Maatilat voisivat olla mittaluokaltaan suurempia ja työttömälle olisi tarjolla selkeä "urapolku":
Työkokeilu - perus töitä maatilalla - työnjohdolliset/kehitys tehtävätOikeasti uskot että kuka tahansa osaa tosta vaan maatilan työt? Ihan turhaan sitä alaa opiskellaan, kun kortistosta voi mennä suoraan töihin lypsyrobottia hoitelemaan ja viljaa kylvämään, vai?
Sen verran älyän minäkin, ettei se ihan niin helppoa ole. Osaatko itse sanoa, mihin syvyyteen mikäkin kasvi laitetaan ja millä säädöillä mitäkin maalajia äestetään, että sieltä tulee ensimmäinenkään jyvä pintaan? Minä en ainakaan osaa tehdä, ellei joku laita konetta valmiiksi. Sitä osaa kyllä ajaa, jos vähän neuvotaan.
Sen takia mainitsinkin tuossa tämän "urakehityksen". Maatalous ala vaatii paljon erilaista osaamista, ei sen niksejä tai edes fyysistä kuntoa kaikkiin suorittaviin töihin saavuta hetkessä.
Ala sopisi silti erinomaisesti kuntouttavaksi alaksi hyvin laaja-alaisesti, koska se sisältää hyvin erilaisia työtehtäviä koneiden käsittelystä ja huollosta eläinten käsittelyyn/hoitoon, rehdistä lapiohommasta tietotekniikan/tukipapereiden ja kirjanpidon parissa työskentelyyn. Lisäksi paljon teoriatietoa viljelystä ja eläinten hyvinvointiin liittyen.
Pidemmän aikaa työttömänä olleenkin olisi helppo hiljalleen opetella alan teoria ja käytännön osaaminen haltuun sekä fyysinen/mielenterveydellinen työkunto takaisin "harjoittelijana" avustavissa töissä.
Tässä vaiheessa voisi myös valita oman kiinnostuksen ja kykyjen perusteella oman erikoistumis alueensa, esimerkiksi keskittyykö koneiden ja laitteiden huoltoon ja ylläpitoon, koneiden käsittelyyn, eläinten hoitoon, avustaviin tehtäviin (ns lapiohommat) jne.Vasta myöhemmin siirryttäisiin vastuullisena työntekijänä varsinaisiin tilan töihin "työntekijänä".
Tähän ryhmään voisi aluksi palkata alan koulutuksen suorittaneita tai aikaisemmin omaa tilaa pyörittäneitä. He myös opastaisivat ja opettaisivat "harjoittelijoita".Työnjohtajat/kehittäjät tasolta voisi ensi alkuun aloittaa väistyvät yrittäjät. He vastaisivat tilan hankinnoista, kehittämisestä, koulutuksen/opastuksen sisällöstä sekä työnjohdosta.
Maataloudesta joku toimipiste kuntoutuspotilaille?
Kiitos ei, viimeinen paikka mihin laskisin joku mt-toipilaan on traktorin ratti tai navetta. Jos maatila tarvitsee työvoimaa sen pitää olla sellaista joka tietää mitä tekee ilman että tilan väki pitää kädestä.
Et sitten lukenut viestiäni ihan ajatuksella?
En puhunut missään vaiheessa mt-potilaista, vaan pelkästään työttömyystukea nostavista työttömistä ihmisistä.
Toki moni useamman vuoden työttömänä ollut vaatii ensi alkuun "kuntoutusta" päästääkseen jälleen kiinni työssäkäynnin vaatimaan rutiiniin.
Tiesitkö muuten, että mt-diagnoosin omaavia ihmisiä työskentelee mitä erilaisimmissa ammateissa ja hyvin vastuullisissakin työtehtävissä varsin hyvällä menestyksellä.
Se, että omaa mt-diagnoosin ei sinällään kerro yhtään mitään kapasiteetistasi, motivaatiostasi ja kompetenssistasi jonkin työtehtävän hoitamisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Huoltovarmuusvarasto oli Suomen bluffi Venäjälle.
Umm ei.
Instanssi on eri muodoissa ollut olemassa 1920-luvulta alkaen ja sota-aikana se joutui oikeasti ponnistelemaankin. Mutta sen jälkeen on ollut niin monta vuosikymmentä rauhaa että tyypit ovat unohtaneet mitä varten he ovat olemassa.
Esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta valtion ylläpitämät viljavarastot ajettiin alas jokunen vuosi sitten. Sitä ennen valtiollakin oli viljaa varastossa säännösteltynä parin vuoden tarpeisiin, maatilojen varastojenm lisäksi.
Nyt sellaista hätävaraa ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Punavihertuholaisten unelma, voidaan laivata soijaa ulkomailta.
Omituisinta tässä on se että kepu mahdollisti vasemmistohallituksen synnyn, toki kepun kentän mielipide oli täysin toista kuin johtajien, 'hei me voidaan pelata vasemmistopopulismilla lisää äänestäjiä' aivopierut.
Vierailija kirjoitti:
Ruuan tuottaminen on kauheaa eläinrääkkäystä. Parempi että lopetetaan kaikki köyhät tilat. Köyhät eivät eläimien hyvinvoinnista perusta.
Köyhyys ei ole paijaamisen este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen maatalous kipuilee globaalin kilpailun paineessa, kärsii huimasti kohonneista lannoitteiden/rehun/polttoaineiden/laitteiden hinnoista. Myös etenkin maidon kulutus on ollut laskeva jo pidemmän aikaa, kun ihmiset siirtyvät kauramaitoihin jne.
Myös ilmastonmuutos on pilannut alan tilannetta. Kesät ovat kuivia ja/tai jos sataa, niin sataa kerralla aivan liikaa.
Nämä ovat niitä pohjimmaisia syitä, miksi alalla menee nyt niin huonosti.
Suomalainen kyllä sanoo ostavansa mielellään kotimaista, mutta todellisuudessa isot kuluttaja massat valitsevat kuitenkin sitä halvinta, koska taloudellinen pakko näin sanelee.
Voisi tietysti kysyä, onko suomalaisessa tulonjaossa isomminkin jotain pielessä ja parantaisiko reilumpi ansiotulojen jako/pääomatulojen kovempi verotus myös suomalaista maataloustuotannon asemaa, kun huomattavasti useammilla kansalaisilla olisi edes realistinen mahdollisuus tukea kotimaista tuotantoa?
Suomalaisen maatalouden on vaikea kilpailla Suomen eläinsuojelu ynnä muilla asetuksilla, laeilla ja säädöksillä jotakin puolalaista, puhumattakaan vaikka Etelä-amerikkalaista yms tuotantoa vastaan. Maita, joissa tuotantoeläinten oikeuksia ei käytännössä ole olemassa (tai ainakaan niitä ei noudateta) ja muutenkin alaa säädellään paljon vähemmän.
Lisäksi näissä maissa tietenkin myös rehun kasvukaudet on pidemmät (sato on isompi) ja kaikki tuotantopanokset halvempia.Pienenä miinuksena tuottajia kohtaan sanoisin kuitenkin, että he "unohtavat" aina tulojaan mainitessa mainita, että lainoja lyhentäessään he kerryttävät melkoista pääomaa maanomistuksen muodossa, vaikka näennäiset palkkatulot olisivatkin pienet. Tämä toki pätee vain osassa maata, vähiten Itä- ja Pohjois Suomessa ja eniten Uudellamaalla.
Suomen maatalouden lähitulevaisuus näyttää kuitenkin siltä, että maassamme on enää joitakin kymmeniä pääomasijoittaja ryhmittymien omistamia mega kokoluokan tuotantotiloja (joihin tarvittavat maat/eläimet on ostettu pilkkahintaan konkurssikypsiltä tiloilta).
Maan oma ruoantuotanto on kuitenkin aivan keskeinen huoltovarmuus kaikenlaisten kriisiaikojen koittaessa ja kun se kerran menetetään, niin paluuta ei enää ole, ei ainakaan nykyisellä yksityisyrittäjyys mallilla.
Olisiko siten järkeä, että valtio hankkisi ainakin isompia konkurssikypsiä tiloja?
Niihin voitaisiin työllistää työttömiä ja valtion tuskin tarvitsisi itselleen maksella Alv:ta, joten toiminnan kannattavuus saattaisi olla paremmalla tolalla. Maatilat voisivat olla mittaluokaltaan suurempia ja työttömälle olisi tarjolla selkeä "urapolku":
Työkokeilu - perus töitä maatilalla - työnjohdolliset/kehitys tehtävätOikeasti uskot että kuka tahansa osaa tosta vaan maatilan työt? Ihan turhaan sitä alaa opiskellaan, kun kortistosta voi mennä suoraan töihin lypsyrobottia hoitelemaan ja viljaa kylvämään, vai?
Sen verran älyän minäkin, ettei se ihan niin helppoa ole. Osaatko itse sanoa, mihin syvyyteen mikäkin kasvi laitetaan ja millä säädöillä mitäkin maalajia äestetään, että sieltä tulee ensimmäinenkään jyvä pintaan? Minä en ainakaan osaa tehdä, ellei joku laita konetta valmiiksi. Sitä osaa kyllä ajaa, jos vähän neuvotaan.
Sen takia mainitsinkin tuossa tämän "urakehityksen". Maatalous ala vaatii paljon erilaista osaamista, ei sen niksejä tai edes fyysistä kuntoa kaikkiin suorittaviin töihin saavuta hetkessä.
Ala sopisi silti erinomaisesti kuntouttavaksi alaksi hyvin laaja-alaisesti, koska se sisältää hyvin erilaisia työtehtäviä koneiden käsittelystä ja huollosta eläinten käsittelyyn/hoitoon, rehdistä lapiohommasta tietotekniikan/tukipapereiden ja kirjanpidon parissa työskentelyyn. Lisäksi paljon teoriatietoa viljelystä ja eläinten hyvinvointiin liittyen.
Pidemmän aikaa työttömänä olleenkin olisi helppo hiljalleen opetella alan teoria ja käytännön osaaminen haltuun sekä fyysinen/mielenterveydellinen työkunto takaisin "harjoittelijana" avustavissa töissä.
Tässä vaiheessa voisi myös valita oman kiinnostuksen ja kykyjen perusteella oman erikoistumis alueensa, esimerkiksi keskittyykö koneiden ja laitteiden huoltoon ja ylläpitoon, koneiden käsittelyyn, eläinten hoitoon, avustaviin tehtäviin (ns lapiohommat) jne.Vasta myöhemmin siirryttäisiin vastuullisena työntekijänä varsinaisiin tilan töihin "työntekijänä".
Tähän ryhmään voisi aluksi palkata alan koulutuksen suorittaneita tai aikaisemmin omaa tilaa pyörittäneitä. He myös opastaisivat ja opettaisivat "harjoittelijoita".Työnjohtajat/kehittäjät tasolta voisi ensi alkuun aloittaa väistyvät yrittäjät. He vastaisivat tilan hankinnoista, kehittämisestä, koulutuksen/opastuksen sisällöstä sekä työnjohdosta.
Maataloudesta joku toimipiste kuntoutuspotilaille?
Kiitos ei, viimeinen paikka mihin laskisin joku mt-toipilaan on traktorin ratti tai navetta. Jos maatila tarvitsee työvoimaa sen pitää olla sellaista joka tietää mitä tekee ilman että tilan väki pitää kädestä.
Et sitten lukenut viestiäni ihan ajatuksella?
En puhunut missään vaiheessa mt-potilaista, vaan pelkästään työttömyystukea nostavista työttömistä ihmisistä.
Toki moni useamman vuoden työttömänä ollut vaatii ensi alkuun "kuntoutusta" päästääkseen jälleen kiinni työssäkäynnin vaatimaan rutiiniin.
Tiesitkö muuten, että mt-diagnoosin omaavia ihmisiä työskentelee mitä erilaisimmissa ammateissa ja hyvin vastuullisissakin työtehtävissä varsin hyvällä menestyksellä.
Se, että omaa mt-diagnoosin ei sinällään kerro yhtään mitään kapasiteetistasi, motivaatiostasi ja kompetenssistasi jonkin työtehtävän hoitamisen suhteen.
Luin, eikä uusinkaan tekstisi muuta mielipidettäni.
Silloin tilalla on kiireisin aika ja tarvitaan lisäkäsiä tarvitaan ihan oikeasti ihmisiä joista on lisäapua ilman opettamista ja vahtimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Lähinnä HVK näkyy havahtuneen laatimaan lyhyitä tilannekatsauksia, joista ei vielä juurikaan iloa tositilanteessa ole
11.2.2022 Huoltovarmuuden tilannekuva: maatalouden kannattavuuskriisi syö tuotantonäkymiä
Maataloudessa on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi, jolla on tuotannollisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tuotannon ja tuotantokyvyn ylläpito edellyttää riittävää kannattavuutta ja siksi vaikutukset voivat näkyä tuotannon alasajona tai investointien ja tuotannon kehittämisen alenemisena.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/huoltovarmuuden-tilannekuva-maatal…
Vierailija kirjoitti:
Mitä kurjemmin tiloilla menee, sitä enemmän tulee esille eläinsuojelurikoksia. Pahasti velkaantuneet ja mielenterveydenhäiriöstä kärsivät omistajat unohtavat lehmänsä, lampaansa ja sikansa sinne talliin josta kunnaneläinlääkäri ne sitten löytää. Osan kuolleena, loput hätäteurastettavana.
Kurjasti meneminen ei ole tekosyy olla hakematta apua. Ihminen tiedostaa sen hetken kun voimat alkavat loppua. Se hetki on se, jolloin eläimet hävitetään asianmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää miten omavaraisuus on ajateltu toteutuvan yhteiskuntatasolla,,jos nyt kunnon kriisi tulee niin kuin pahasti näyttää niin miten ajateltu selvittävän tästä?
Lisäksi kaikki tärkeimmät asiat energiaa myöten myyty Ruotsiin sun muualle. ja ihmetellään miksi ruotsi porskuttaa taloudellisesti.
Sinä et oikeasti halua tietää miten nykypäivänä Suomi on varautunut toteuttamaan omavaraisuutta kriisien varalta.
Sillä se selvisi kun korona iski.
Huoltovarmuuskeskus on se taho jonka tehtävä on viimekädessä varmistaa että suomalainen yhteiskunta pyörii myös kriisin iskiessä.
Iski historian valossa suhteellisen kevyt kriisi joka ei uhannut mitenkään yhteiskunnan perustoimia kuten energia ja ruoantuotanto.
Missä tilassa oli HVK?
Housut kintuissa.
Varastot tyhjät.
Kävin keväällä 2020 lukemassa HVK:n nettisivut ja siellä lukee yhä se mihin Suomi kuvittelee huoltovarmuuden kriisin aikana toimivan.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/tavoitteet
"Huoltovarmuustyön tavoitteena on, että vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein. Lähtökohtina ovat vakaa julkinen talous, monipuolinen teollinen tuotanto, kilpailukykyinen kansantalous ja toimivat kansainväliset markkinat.
Perinteisesti huoltovarmuus on merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Toiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto ja liikenneväylät sekä tieto- ja rahaliikenteen turvatut yhteydet.
Kansainväliset keskinäisriippuvuudet ja globaalit arvoketjut ovat yhä merkittävämpiä. Siksi huoltovarmuustoiminta edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä."
Noin tiivistäen, Suomen "huoltovarmuus" perustuu yhä enemmän toimiviin kansainvälisiin markkinoihin ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Eli niihin asioihin jotka ensimmäisenä lakkaavat toimivasta jos kunnon globaali kriisi iskee.
Lähinnä HVK näkyy havahtuneen laatimaan lyhyitä tilannekatsauksia, joista ei vielä juurikaan iloa tositilanteessa ole
11.2.2022 Huoltovarmuuden tilannekuva: maatalouden kannattavuuskriisi syö tuotantonäkymiä
Maataloudessa on käynnissä akuutti kannattavuuskriisi, jolla on tuotannollisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tuotannon ja tuotantokyvyn ylläpito edellyttää riittävää kannattavuutta ja siksi vaikutukset voivat näkyä tuotannon alasajona tai investointien ja tuotannon kehittämisen alenemisena.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/huoltovarmuuden-tilannekuva-maatal…
Ei kuulu HVK:n toimenkuvaan pätkäkään murehtia minkään toimialan normaaleja suhdanneheilahteluja. Ilmeisesti liikaa vapaa-aikaa siellä toimistolla.
HVK:n tehtävä on pohtia miten myös maatilat toimivat silloin kun Itämeri on kiinni ja idästä ei tule sähköä eikä ammoniakkia lannoitetehtaille.
Ja painajainen, kun muut maat ilmoittaa, että nyt ei ole mitään ruokaa myydä...