Belgiassa myönnetty armokuolema 24-vuotiaalle masennuksesta kärsivälle:

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:14"]

Tuli mieleen se ohjelma, jossa "väsynyt" seniori otti itselleen armokuoleman. Se hirvittävä kuolemanenkeli hymyillen jakoi myrkkyjuomaa. Minusta se oli niin hirveä ohjelma, että vieläkin puistattaa. Pitää olla vinksahtanut luonne, joka työkseen tuota tekee. Kuka haluaa toisten ihmisten kuolemia vastuulleen ottaa?

[/quote]

Tämä on ainoa terveydenhuollon tehtävä, jota tekisin mielelläni.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:53"] Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki. [/quote]Nimenomaan! Tai vaikka kriisialuelle käsipariksi auttamaan niitä joilla on TODELLISIA ongelmia, todellista taistelua elämästä. [/quote] He varmasti vaihtaisivat elämiä Lauran kanssa ihan mielellään, sen tajutessaan voisi Laurankin mieli muuttua...

[/quote]

Ei masennus ole kiinni asenteesta. Masennus on sairaus, aivan yhtä lailla kuin dementia tai syöpä. Masennuksessa ei ole vain yksinkertaisesti jaksamista nousta ylös ja olla iloinen. Ei ole samanlaista elämäniloa ja -halua kuin "normaalilla" ihmisellä. Vaikka asuisi pakolaisleirissä, se ei muuttaisi asiaa. Masennukseen auttaa terapia ja syyt, jotka ovat laukaisseet masennuksen, niiden etsiminen siis. Aina voi toki kiikuttaa masentunutta ympäri maailmaa ja käskeä hymyilemään, mutta kun mieli on sairas, se on sairas, aivan yhtä lailla kuin voi olla fyysisesti sairas, esim kuumeessa.

[/quote]

Totta kai masentuneen mieli on sairas. Mutta se on kuitenkin parannettavissa, toisin kuin ALS tai terminaalivaiheen selkärankasyöpä. Sehän tässä on pointtina koko ajan ollutkin. Eli "toivoa on, vaikkei potilas itse sitä välttämättä ymmärrä tämänhetkisessä tilanteessa" vs. "toivoa ei yksinkertaisesti enää ole, on vain asteittain paheneva kärsimys ja loppu". Minun mielestäni on pöyristyttävää antaa masennuspotilaille tuota jälkimmäistä viestiä.

Mä olen jotenkin ajatellut eutanasiaa vain vanhuksille ja kuolemansairaille. Musta se ei sovi tälläiseen.

Järkyttävää! Täysin vastuutonta. Juuri tuollaisen takia sitä ei saa laillistaa eikä hyväksyä. Sitä käytettäisiin kuitenkin väärin.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:53"] Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki. [/quote]Nimenomaan! Tai vaikka kriisialuelle käsipariksi auttamaan niitä joilla on TODELLISIA ongelmia, todellista taistelua elämästä. [/quote] He varmasti vaihtaisivat elämiä Lauran kanssa ihan mielellään, sen tajutessaan voisi Laurankin mieli muuttua...

[/quote]

Ei masennus ole kiinni asenteesta. Masennus on sairaus, aivan yhtä lailla kuin dementia tai syöpä. Masennuksessa ei ole vain yksinkertaisesti jaksamista nousta ylös ja olla iloinen. Ei ole samanlaista elämäniloa ja -halua kuin "normaalilla" ihmisellä. Vaikka asuisi pakolaisleirissä, se ei muuttaisi asiaa. Masennukseen auttaa terapia ja syyt, jotka ovat laukaisseet masennuksen, niiden etsiminen siis. Aina voi toki kiikuttaa masentunutta ympäri maailmaa ja käskeä hymyilemään, mutta kun mieli on sairas, se on sairas, aivan yhtä lailla kuin voi olla fyysisesti sairas, esim kuumeessa.

[/quote]

Totta kai masentuneen mieli on sairas. Mutta se on kuitenkin parannettavissa, toisin kuin ALS tai terminaalivaiheen selkärankasyöpä. Sehän tässä on pointtina koko ajan ollutkin. Eli "toivoa on, vaikkei potilas itse sitä välttämättä ymmärrä tämänhetkisessä tilanteessa" vs. "toivoa ei yksinkertaisesti enää ole, on vain asteittain paheneva kärsimys ja loppu". Minun mielestäni on pöyristyttävää antaa masennuspotilaille tuota jälkimmäistä viestiä.

[/quote]

Vastasinkin niille, jotka sanoi, että pitäisi lähettää pakolaisleirille jos on masennus.. Oon ihan samaa mieltä kyllä sun kanssa muuten.

Hyvin vaikea kysymys. Olen Lauraa 20 v.vanhempi, sairastanut masennuksen ja parantunut siitä monivuotisen terapian ja lääkityksen avulla. Missään vaiheessa en halunnut kuolla, mutta toivoin etten olisi koskaan syntynyt.

Mieli tekee sanoa Lauralle, että älä vielä luovuta. Mutta mitäpä minä tiedän hänen elämästään? Ja Iltalehti vielä, jo kun sen nimen näkee linkissä niin osaa odottaa jotain epämääräistä mössöä, liian vähän faktoja, joten seurauksena on tunteita ja asenteita. Turhaa höpinää. 

Minäkin olen ajatellut että eutanasian (= hyvä kuolema) tulee olla sallittu vaikeaa, parantumatonta. kivuliasta, somaattista sairautta poteville, iästä riippumatta. Mutta 24-vuotias ja masennus, josta voi oikealla hoidolla parantua? 

Kuinka monta kertaa Laura on yrittänyt itsemurhaa, millä keinoin (onko tulkittavissa avunpuyynnöiksi?), minkä ikäisestä lähtien? Hän on ollut vain kolme vuotta hoidossa, mikä hoidossa on mennyt pieleen ettei se ole auttanut edes vähän?

Perusperiaatteni on, että koska kukaan ei ole pyytänyt syntyä tähän maailmaan hänellä pitää sentään olla oikeus kuolla hetkellä ja tavalla jonka itse valitsee. 

Uutinen tekee minut surulliseksi, Laura  on niin nuori, mutta mitäpä minö hänen todellisuudestaan tiedän. 

Ehkä kuolinavulle pitäisi määritellä joku alaikäraja? Vai puuttuisiko se liikaa yksilönvapauteen, joka on länsimaisessa moraalikoodistossa kesleinen periaate. 

Vakavasta masennuksesta on vaikea parantua ja se helposti uusiutuu kerta toisensa jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:46"]

Mä olen jotenkin ajatellut eutanasiaa vain vanhuksille ja kuolemansairaille. Musta se ei sovi tälläiseen.

[/quote]Minusta sinun ei pidä elää. Sallitko minulle oikeuden päättää sinun elämästäsi, vai päätätkö siitä mieluummin itse? Jos päätät mieluummin itse, miksi sinusta Lauran elämästä päättäminen kuuluu muille kuin hänelle itselleen?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:56"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:50"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:03"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:56"] Outo ajatus että vapaaehtoisesti kuolevan kuolema pitäisi olla kaunis ja kivuton. Miksi? Heität hukkaan kauneimman lahjan minkä ikinä voit saada, elämäsi, ja sinun pitäisi vielä saada mennä kauniisti, siististi ja kivuttomasti? Kun taas elämää arvostavat ja elämänhaluiset kuolevat mitä hirveimmillä tavoilla. Reilua? [/quote] Kuka siitä hyötyy, että vapaaehtoisesti kuolevan kuolema on ruma ja sotkuinen? Paitsi sairaat sadistit saa tyydytyksen, mutta jos ajatellaan ihan vaikka yhteiskunnan näkökulmasta. [/quote] Haluaisiko Laura kuolla avustetusti jos se tarkoittaisikin vaikka elävältä polttamista? Niinpä. Voisi vähän hillitä haluja siinä vaiheessa. Harva meistä saa mennä nätisti, miksi nämä sitten?

[/quote]

No mieti nyt sitten itse. Kumpi maksaa yhteiskunnalle vähemmän. Se, että nuori vetää lääkkeitä tai viiltää ranteensa, jonka jälkeen se saa ambulanssikyydin ja sitä yritetään väkisin pitää hengissä vai se, että se saa sairaalassa jonkun tapporuiskeen vaikkapa? Ja miksi ei saisi olla inhimillinen. Olen ylipäätään noin nuoren ihmisen eutanasiaa vastaan, koska uskon, että masennusta voidaan hoitaa, mutta jos nuorille sallitaan eutanasia, niin ei kai siitä rumaakaan tarvitse tehdä?
[/quote]
A) Kaikessa ei ole kyse rahasta
B) Tällaisten asioiden ei pidäkään olla helppoja, jos tuo avustettu kuolema tarkottaisi elävältä polttamista niin veikkaanpa että suurin osa skippaisi siinä vaiheessa...

Huoh... Voisipa nämä elämänhaluttomat luovuttaa elämänsä jollekin kuolemansairaalle joka ei HALUA KUOLLA, vaihtaa päikseen... Niin epäreilua, toiset heittää hukkaan sen mitä toiset (suurin osa) pitää merkittävimpänä... Kai ovat edes elinluovuttajia? Jotain hyvää saisivat sentään aikaiseksi.

Älä koskaan tuomitse ihmistä ennen kuin olet kävellyt hänen kengissään.

Eihän masentuneena ajattele selkeästi. Ei todellakaan pitäisi eutanasian mahdollisuutta olla. Laittaisi itsensä päiviltään, jos oikeasti haluaa kuolla.

Hmm..mutta nämä samat ihmiset täällä valittavat kuinka masennuspotilaat ovat laiskoja yhteiskunnan elättejä. Eikö olisi parempi, että nämä tuottamattomat ihmiset tajuavat itse päättää päivänsä?

Minäkin päättäisin päiväni, jos annettaisiin tehokas ja kivuton vaihtoehto. Näin en rasittaisi yhteiskuntaa enkä maapalloa.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:46"]

Mä olen jotenkin ajatellut eutanasiaa vain vanhuksille ja kuolemansairaille. Musta se ei sovi tälläiseen.

[/quote]Minusta sinun ei pidä elää. Sallitko minulle oikeuden päättää sinun elämästäsi, vai päätätkö siitä mieluummin itse? Jos päätät mieluummin itse, miksi sinusta Lauran elämästä päättäminen kuuluu muille kuin hänelle itselleen?
[/quote]

Laura on vapaa tekemään itsemurhan jos kuolla haluaa. Fyysisesti hän on terve, joten kyse ei ole sellaisesta, ettei hän kykenisi fyysisten vammojensa tai heikon kuntonsa vuoksi liikkumaan. Kyllä eutanasia minusta tulisi säästää niille, joille itsemurhan tekeminen omin voimin on äärimmäisen vaikeaa fyysisesti, taikka täysin mahdotonta.

Ollaan yhteiskunnassa ja lainsäädännössä jo hyvin ´vaarallisilla vesillä´ jos   eutanasian perusteeksi riittää esim. nuoren ihmisen masennus ja että mihinkään järkeviin  päätöksiin siinä tilassa kykenemättömänä pääsee itse siitä vielä  päättämään .

Onko siis lääketiede osoittautunut täysin voimattomaksi ja sen paikalliset edustajat aivan  kyvyttömiksi Lauran tapauksen edessä?

Eikö siis  tosiaankaan mitään muuta ole enää tehtävissä ? Oliko kaikki mahdollisuudet ja vaihtoehdot varmasti käyty läpi? Mikä tahansa vaihtoehto joka toimisi, olisi tietenkin parempi,kuin nuoren ihmisen tappaminen ( vai  pitäisikö sitä sitten sanoa (ikäänkuin ´armollisemmin´)  vain ...´lopettamiseksi´)

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:53"] Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki. [/quote]Nimenomaan! Tai vaikka kriisialuelle käsipariksi auttamaan niitä joilla on TODELLISIA ongelmia, todellista taistelua elämästä. [/quote] He varmasti vaihtaisivat elämiä Lauran kanssa ihan mielellään, sen tajutessaan voisi Laurankin mieli muuttua...

[/quote]

Ei masennus ole kiinni asenteesta. Masennus on sairaus, aivan yhtä lailla kuin dementia tai syöpä. Masennuksessa ei ole vain yksinkertaisesti jaksamista nousta ylös ja olla iloinen. Ei ole samanlaista elämäniloa ja -halua kuin "normaalilla" ihmisellä. Vaikka asuisi pakolaisleirissä, se ei muuttaisi asiaa. Masennukseen auttaa terapia ja syyt, jotka ovat laukaisseet masennuksen, niiden etsiminen siis. Aina voi toki kiikuttaa masentunutta ympäri maailmaa ja käskeä hymyilemään, mutta kun mieli on sairas, se on sairas, aivan yhtä lailla kuin voi olla fyysisesti sairas, esim kuumeessa.
[/quote]
Länsimainen ihminen on niin pilalle lellitty että niin "masentuneelle" kuin "normaalillekin" tekisi hyvä saada vähän perspektiiviä, nähdä mitä on todellinen kurjuus, esim. sota-aikana.

Miksi vanhukset ja kuolemansairaat tarvitsevat eutanasiaa? Kuoleman saapuminen on kuitenkin ainoa varma asia tässä elämässä. Ja heillä se jo on lähellä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:56"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:50"] [quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:03"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:56"] Outo ajatus että vapaaehtoisesti kuolevan kuolema pitäisi olla kaunis ja kivuton. Miksi? Heität hukkaan kauneimman lahjan minkä ikinä voit saada, elämäsi, ja sinun pitäisi vielä saada mennä kauniisti, siististi ja kivuttomasti? Kun taas elämää arvostavat ja elämänhaluiset kuolevat mitä hirveimmillä tavoilla. Reilua? [/quote] Kuka siitä hyötyy, että vapaaehtoisesti kuolevan kuolema on ruma ja sotkuinen? Paitsi sairaat sadistit saa tyydytyksen, mutta jos ajatellaan ihan vaikka yhteiskunnan näkökulmasta. [/quote] Haluaisiko Laura kuolla avustetusti jos se tarkoittaisikin vaikka elävältä polttamista? Niinpä. Voisi vähän hillitä haluja siinä vaiheessa. Harva meistä saa mennä nätisti, miksi nämä sitten? [/quote] No mieti nyt sitten itse. Kumpi maksaa yhteiskunnalle vähemmän. Se, että nuori vetää lääkkeitä tai viiltää ranteensa, jonka jälkeen se saa ambulanssikyydin ja sitä yritetään väkisin pitää hengissä vai se, että se saa sairaalassa jonkun tapporuiskeen vaikkapa? Ja miksi ei saisi olla inhimillinen. Olen ylipäätään noin nuoren ihmisen eutanasiaa vastaan, koska uskon, että masennusta voidaan hoitaa, mutta jos nuorille sallitaan eutanasia, niin ei kai siitä rumaakaan tarvitse tehdä? [/quote] A) Kaikessa ei ole kyse rahasta B) Tällaisten asioiden ei pidäkään olla helppoja, jos tuo avustettu kuolema tarkottaisi elävältä polttamista niin veikkaanpa että suurin osa skippaisi siinä vaiheessa... Huoh... Voisipa nämä elämänhaluttomat luovuttaa elämänsä jollekin kuolemansairaalle joka ei HALUA KUOLLA, vaihtaa päikseen... Niin epäreilua, toiset heittää hukkaan sen mitä toiset (suurin osa) pitää merkittävimpänä... Kai ovat edes elinluovuttajia? Jotain hyvää saisivat sentään aikaiseksi.

[/quote]

Sekin on mun mielestä väärin, että syödään itsensä niin huonoon kuntoon vaikka ruumiskin on asia, mitä tulisi tietyllä tavalla vaalia. Ja elämä on epäreilua, sen oppii jo päiväkodissa. Mutta joka tapauksessa en ikinä ajattelisi elämää tuolla tavalla. Yksi elämä on annettu jokaiselle ja sillä tekee mitä haluaa. Masennus vie elämänhalun, samoin kun anoreksia vie syömishalun. Ja ei tietenkään ole kyse rahasta, mutta yhteiskunnalle se on yksinkertaisesti halvempaa antaa se myrkkyruiske kuin kyyditä ambulansseilla ja pitää hengissä laitteilla.

Itsemurha on aina peruuttamaton, mutta ei siitä kuulu ketään tuomita jos joku on niin huonossa tilanteessa. Moni ei tunnu käsittävän, että mieli voi yhtä lailla olla sairas, ei jaksa tehdä mitään, ihan sama asia, kun ei voi jalka murtuneena kävellä. Ja miksi pitäisi tappaa mahdollisimman epäinhimillisellä tavalla toinen, jos on mahdollisuus inhimillisempääkin. Eikö elämänhalunsa menettänyt ole jo kärsinyt tarpeeksi, täytyykö sen vielä kuolemankin hetkillä kärsiä? Itsekin olen sitä mieltä että ensisijaisesti hoitoon, mutta fakta on se, että kunnon hoitoon menevät ne, joilla on rahaa.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:11"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:36"] [quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:53"] Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki. [/quote]Nimenomaan! Tai vaikka kriisialuelle käsipariksi auttamaan niitä joilla on TODELLISIA ongelmia, todellista taistelua elämästä. [/quote] He varmasti vaihtaisivat elämiä Lauran kanssa ihan mielellään, sen tajutessaan voisi Laurankin mieli muuttua... [/quote] Ei masennus ole kiinni asenteesta. Masennus on sairaus, aivan yhtä lailla kuin dementia tai syöpä. Masennuksessa ei ole vain yksinkertaisesti jaksamista nousta ylös ja olla iloinen. Ei ole samanlaista elämäniloa ja -halua kuin "normaalilla" ihmisellä. Vaikka asuisi pakolaisleirissä, se ei muuttaisi asiaa. Masennukseen auttaa terapia ja syyt, jotka ovat laukaisseet masennuksen, niiden etsiminen siis. Aina voi toki kiikuttaa masentunutta ympäri maailmaa ja käskeä hymyilemään, mutta kun mieli on sairas, se on sairas, aivan yhtä lailla kuin voi olla fyysisesti sairas, esim kuumeessa. [/quote] Länsimainen ihminen on niin pilalle lellitty että niin "masentuneelle" kuin "normaalillekin" tekisi hyvä saada vähän perspektiiviä, nähdä mitä on todellinen kurjuus, esim. sota-aikana.

[/quote]

Se on kyllä fakta, että sota ei tee kenellekään hyvää, se vaan saa aikaan enemmän potilaita. Ja se tarkoittaa pilalle lellittyä, että vanhemmat maksavat kaiken ja sulkee silmänsä maailman kurjuudelta, se ei tarkoita pilalle lellittyä, että tiedostaa olevansa hyvässä asemassa, osaa arvostaa asemaansa ja ymmärtää maailman kurjuuden. Se olisi silti kaikille kurjaa, jos haluat sodan, jotta nähdään todellista maailmaa. Ja masennukseen sairastuu jos sairastuu, koita jo käsittää. Vaikka olisi kuinka syntynyt helsinkiin lääkäriperheeseen, voi masentua.

Jokainen saa päättää omasta elämästää kuten tahtoo alaikäiset poislukien. Jos joku halua kuolla niin hän kyllä keksii tavan sen tehdä ajamalla päin rekkaa tai hyppäämällä junan alle. 

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:03"]Tätä uutista kauhistelevat ihmiset eivät ymmärrä, että monille meistä elämä ei ole mikään lahja tai itsessään arvokas asia. Ei-olemassaolossa on paljon hyviä puolia olemassaoloon verrattuna. Jos joku haluaa lopettaa olemassaolonsa, hänen tahtoaan on tässä asiassa kunnioitettava. Niinhän mekin kunnioitamme teidän oikeuttanne olla elossa!
[/quote]
Masennuksesta voi parantua ja paljon on ihmisiä, jotka selviävät ja saavat onnellisen elämän. Ei missään tapauksessa eutanasiaa muussa tapauksessa kuin kivuliaassa ja muutenkin kuolemaan johtavassa sairauksissa.