Belgiassa myönnetty armokuolema 24-vuotiaalle masennuksesta kärsivälle:

Laura haluaisi mieluummin elämän. Rivien välistä voi lukea että tuo on vain avunhuuto. Ei oikeasti haluaisi kuolla. Jos haluaisi, niin aiemmat itsemurhayritykset eivät olisi epäonnistuneet. :

Olen aina ajatellut, että armokuolema on vain vanhoille joilla on etenevä sairaus. Ensimmäinen ajatukseni oli "ei" kun luin ap:n otsikon. Mutta sitten. Jos elämä on noin masentavaa eikä mitään toivoa ole niin miksi ei.

Laura on ollut hoidettavana psykiatrisessa laitoksessa 21-vuotiaasta saakka ja hän kertoo yrittäneensä aiemmin useita kertoja itsemurhaa.

Laura kokee, ettei hänellä ole enää muuta vaihtoehtoa kuin kuolema.

– Jos voisin valita, valitsisin elämän, mutta olen tehnyt jo kaiken mahdollisen ja epäonnistunut, hän kertoo.

Ei varmasti ole tehnyt kaikkea mahdollista. Tyttöparka. Apuahan tuo tarvitsisi eikä kuolemaa :(

Ehdoton EI! Vaikka armokuolema olisikin yksilön etu joskus, sellainen mahdollisuus kyllä rapauttaa koko yhteisön arvokäsityksiä.

Pidän huonona juttuna. :( 

Keskittyisivät mieluummin kunnollisten kivunlievitysmenetelmien ja terapioiden ja muiden oloa helpottavien menetelmien kehittämiseen ja tarjoamiseen. Nuori fyysisesti terve nainen, koko elämä mahdollisuuksineen edessä! 

Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki.

Olen kyllä aina ollut eutanasian kannalla, mutta onhan tuo nyt vähän arveluttavaa. Niin nuori ja kuitenkin käsittääkseni masennuksesta on aina mahdollista parantua, tai ainakin saada elämästä taas elämisen arvoista.

Kolme vuotta psykiatrisessa laitoksessa on pitkä aika, mutta kyseessä on kuitenkin todella nuori ihminen kuolemaan. Vaikka viettäisi laitoksessa seuraavatkin kolme vuotta, olisi reilusti yli puolet elämästä vielä jäljellä.

Tulee mieleen raha. Onko armokuoleman valinnut Laura halvempi "hoitaa" kuin vuosikymmeniä terapiassa käyvä Laura?

Liian nuori tyttö. Katsotaan uudelleen sitten kun oikeasti on toinen jalka haudassa. Oikeasti sairaille ja vanhuksille armokuolema olisi hyvä juttu. 

Vain heikot sortuvat elontiellä. Itsemurha on myös joissain tapauksissa itsekäs teko. Sitä en pidä itsekkäänä jos vanhus jolla ei ole ketään tappaa itsensä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:56"]

Oikeasti sairaille ja vanhuksille armokuolema olisi hyvä juttu. 

[/quote]

Tuo oikeasti sairaat vähän pisti silmään. Kyllä masennuskin on oikea sairaus, ei kuitenkaan mielestäni hyvä peruste armokuolemalle.

Vaikea juttu. Tekisi mieli ajatella, että eutanasia pitäisi sallia vain psyykkisesti terveille, mutta kun todella vakava masennus on jatkunut noin pitkään, henkilön elämä on ollut pitkään kärsimystä ja paranemisennuste on nykyhoidolla varmaan huono. Varmasti vakava ja pitkäaikainen masennus voi aiheuttaa yhtä suurta kärsimystä kuin ne eutanasian sallimiseen johtavat fyysisetkin sairaudet, mutta erityisesti noin nuoren kohdalla tuntuu silti kauhealta.  Mitä jos joskus vaikka kuitenkin kehitettäisiin lääke tai muu hoito joka auttaisi niitäkin, joiden elämä tuntuu nykyhoidolla toivottomalta.

Jokasella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa.

Itsemurha on kauhea asia läheisille loppuelämäksi. Kaikkeen "apuun" ei pidä yhteiskuntaa pyytää.

Miten voi yrittää itsemurhaa useasti onnistumatta siinä? Onko itsensä tappamisen halua ollut oikeasti edes olemassa?

Ja ei, en todellakaan sallisi piikkiä Lauralle.

Tätä uutista kauhistelevat ihmiset eivät ymmärrä, että monille meistä elämä ei ole mikään lahja tai itsessään arvokas asia. Ei-olemassaolossa on paljon hyviä puolia olemassaoloon verrattuna. Jos joku haluaa lopettaa olemassaolonsa, hänen tahtoaan on tässä asiassa kunnioitettava. Niinhän mekin kunnioitamme teidän oikeuttanne olla elossa!

Ihmisellä on oikeus päättää elämänsä, jos niin haluaa. Jos elämä on ollut pelkkää kitumista vuosikaudet, oli syy sitten fyysinen tai psyykkinen, niin sallitakoon vapaaehtoinen poistuminen. Kuka me olemme kertomaan jollekulle, että "hei sun elämä on oikeaasti elämisen arvoista." Entä jos ei ole?

Jos minä olisin saanut eutanasian silloin kun olen syvällä masennuksessa ja yritin itsemurhaa, niin kaikki tämä ihana nykyinen elämä olisi jäänyt kokematta ja lapseni olisi jäänyt syntymättä. Olen sairastellut myös fyysisesti. Olin pitkiä jaksoja psykiatrisella. Kaksi vuotta sitten en päässyt sängystä ylös ja lääkäri sanoi että saatan joutua pyörätuoliin. Tässä sitä vaan kuitenkin ollaan ja mennään. Just tulin juoksulenkiltä ja huomenna salille. Ajattelin silloin sängyn pohjalla maatessani että ei se voi ikuisesti kestää. Eikä kestänytkään. :) Äitini on viettänyt puolet lapsuudestamme psykiatrisissa sairaaloissa. Nyt hän nauttii elämästään ja mummoudestaan vaikka hänkin kävi joskus pohjalla, vielä syvemmällä kuin minä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:01"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 19:45"] [quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 15:11"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 14:54"] [quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 14:37"][/quote] Hyvänen aika!! Te masentuneet saatte vapaasti tehdä itsemurhan jollette halua elää!! Miksi se ei riitä?? Että yhteiskunnan pitäisi vielä oikein palkata lääkärit surmaamaan teidät vaikka mitään fyysistä estettä ei ole tehdä sitä ihan itse!! [/quote]

Se olisikin varmasti aivan hurja kuluerä antaa muutamia myrkkyruiskeita. Ja jos on rahasta kyse, niin kyllähän se aika mittavan summan säästää kuluissa, kun palkataan se lääkäri antamaan se ruiske, siis sen henkilön kohdalla.

On loppujen lopuksi aika hankalaa tehdä "siistiä" itsemurhaa, missä jäisi suht ehjä ruumis jälkeen, eikä kukaan joudu siivouspuuhiin tai mädäntynyttä ruumista käsittelemään, tai keräillä ruumiin palasia jostakin, kaapia suolia asfaltista. No ja kaikkea mitä kivaa nämä kuolemat jättääkään jälkeensä..

Mutta miksi mielisairas ei saisi kokea siistiä ja mukavaa loppua?. Rahaan ei voi mitenkään tätä perustaa, koska se on ikävästi sanottuna suuri säästö.
Varmasti myös löytyy aatteen kannattavia lääkäreitä/hoitajia, jotka voivat ruiskeet antaa.
Suomeenkin voisi perustaa ns.itsemurhaklinikan.
Ennen kuolemaa, voi vielä tehdä "mukavia" asioita, jos haluaa. Syödä hyvin, jos kykenee jne. Ja sitten voi nukkua rauhassa pois.

Mutta eihän tämä käy päinsä meidän "elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa" tyypeille.
Masentuneita ihmisiä parjataan jatkuvasti, haukutaan loisiksi, laiskoiksi, yhteiskunnan taakaksi. Ties miksi. Edelleenkin on masentuneena paljon todennäköisempää kuulla moitteita, kuin kannustusta.
Mutta sitten kun masentunut haluaa kuolla, niin ei sekään käy.
Senhän on pakko elää ja kärsiä, koska joku muu niin tahtoo..



[/quote] Ehdotat siis, että myrkkyruiskeita pitäisi ruveta jakamaan tuosta vaan jokaiselle, joka sellaista keksii pyytää? Aika hurjaa. Todellisuudessahan jokainen eutanasiapäätös on edellyttänyt lukuisia ja taas lukuisia lääkärikonsultaatioita ja tapaamisia useamman eri lääkärin kanssa. Se edellyttää erittäin paljon potilaan tuntemusta, tähän tutustumista, jotta varmistutaan siitä, että päätös on oikea, koska se on lopullinen. Halpaa huvia yhteiskunnalle ei eutanasia ole. Ja hyvää ja kaunista kuolemaa ei nykyresursseilla pystytä takaamaan muillekaan. Kuolema voi tulla vaikka miten elämänhalua olisi eikä siinä ole välttämättä mitään kaunista. Kaikilla ei ole valtaa valita edes sitä, milloin ja mihin kuolee. Masentunut voisi edes sen valita ihan itsekin. Suo anteeksi, mutta en näe miksi yhteiskunnan pitäisi alkaa teitä tappamaan teidän puolestanne. Jotta teillä olisi oikeus siistiin ja mukavaan loppuun, vaikkei sellaiseen ole oikeutta muillakaan?!? Toisin kuin monilla parantumattomasti sairailla, pyörätuoliin tai vuoteeseen sidotuilla, teillä on sentään valinnanvaraa!! Mutta ilmeisesti mikään ei vain riitä?

[/quote]

Että kyllä sitä saatte tekin perkele kärsiä!!1!!

Olethan sinäkin hoitaja?
[/quote]

En ole hoitaja. Enkä toivo kärsimystä kellekään. Mielestäni hoitajien ja lääkäreiden ensisijainen tehtävä olisi pyrkiä lievittämään kärsimystä ja parantaa se, mikä vielä parannettavissa olisi, ei jaella myrkkyruiskeita jokaiselle joka sanoo, että haluaa kuolla. Eutanasian laillistamista kannatan, mutta missään nimessä en kannata sitä, että sitä alettaisiin myöntämään leväperäisesti, saatika sitten ihmisille, joilla on ihan realistiset toiveet parantuakin, ainakin niin hyvin, että pystyy tässä yhteiskunnassa elämään. Mielestäni se, että sinua huvittaa enemmän kuolla kuin yrittää parantua, ei ole peruste eutanasialle. Jos haluat todella kuolla, sinä voit hoitaa asian itsekin. Kaikki eivät voi edes sitä. Sinulla on todellakin enemmän vaihtoehtoja ja valinnanvaraa kuin monilla muilla. Olen todella pahoillani, että sinä et kykene näkemään mitään muuta kuin itsesi ja oman kurjuutesi. Siltikään yhteiskunnan tehtävä ei mielestäni ole palvella sinun itsekeskeisyyttäsi ja toteuttaa sinun kuolintoiveitasi. Masennus ei ole parantumaton sairaus eikä sen hoitokeino mielestäni ole alkaa tappamaan masentuneita heti kun he tuntevat halua kuolla.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:53"]Minusta Laura pitäis laittaa asumaan luonnon keskelle, kylvämään perunaa ja porkkanaa, laittamaan itse ruokansa alusta loppuun ja lämmittämään tupansa. Taistelemaan elämästä. Jos saa kaiken valmiiksi annosteltuna ei elämä maistu millekään. Kauniiseen järvimaisemaan toki.
[/quote]
Hear hear!!
Oikeanlainen paikka ja oikeanlaista tehtävää. Tämä nyky-yhteiskunta ei vaan anna mahdollisuutta moiseen oikeasti mielekkääseen elämäntapaan.