Lue keskustelun säännöt.
BBC: Polyamoristen parisuhdeonni muita suurempaa
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheessä eläminen on kiistatta tutkimusten mukaan lapsille parempi ja vakaampi ympäristö kasvaa ja kehittyä.
Jordan Peterson on Polyamory, erittäin hyvä puheenvuoro juutuubista.
Trolli? Kuitenkin Jordan Peterson ja Youtube kriittisinä lähteinä nyt esiin tuotu. :D
Tämä oli puheenvuoro, jonka takana on kattavasti tutkimuksellista tietoa. Peterson on kliininen psykologi ja toiminut Toronton yliopistossa psykologian professorina. Millä tavalla sinä olet pätevöitynyt kommentoimaan aihetta?
Erityisesti kiinnostaa, miten sinä perustelet, että polygamia/polyamoria olisi yhteiskunnalle parempi vaihtoehto? Tähän saakka perustelut sen puolesta ovat perustuneet ainoastaan ihmisten omiin kokemuksiin ihmissuhteista. Mielenkiintoista että vastakkaisen näkemyksen omaavan pitäisi tuoda puolestaan esiin tieteellistä evidenssiä, jotta argumentit olisivat uskottavia. Heitän pallon sinulle, perustele miksi polyamoria on yhteiskunnalle ja perheille parempi, sekä tarjoa tästä tieteellistä evidenssiä. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käsityksessä, että tätä vaihtoehtoista suhdemuotoa suosivat vähän älykkäämmät yksilöt, jotka tykkäävät puhua tunteista jne. sukupuolesta riippumatta. Jos monogaamisista pareista valittaisiin vain tällaisista henkilöistä muodostuvat parit, monogaamiset olisivat luultavasti yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä.
Hyvin sanottu, mutta käytännön ongelma on, että harva meistä edes tietää, mitä "oikeasti" haluaa. Voidaan esimerkiksi olla yksiavioisia vain tottumuksesta tai polyjä koska se on "muotia".
Mä näen asian niin, että se mitä ihminen haluaa, on muuttuva asia. Valtaosa haluaa tavallisen yksiavioisen suhteen, mutta se ei tarkoita etteikö sama ihminen voisi päätyä myöhemmin ihan yhtä oikeasta halusta polyamoriseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi sitä, että suhteessakin vain ajelehditaan ihmisten välillä. Minulla, kun monella muullakin on arki varmaan sitä, ettei mikään ole pysyvää ja vuoden parin välein joudut vaihtamaan töitä (tai ainakaan niiden pysyvyydestä ei ole tietoa), asuinpaikkaasi, kaupunkiakin. Rutiini, varmuus ja pysyvyys olisi kivaa vaihteeksi ja toisi onnea. Ehkä noihin polyjuttuihin lähtevät ovat vaihtelunhaluisia?
Mä tunnen yhden polyamorisen henkilön. Heitä on ollut samat kolme ihmistä samassa suhteessa viimeiset 23 vuotta, eli aika vakiituneesta suhteesta voidaan puhua. Toisaalta tunnen paljon yksiavioisia henkilöitä joiden suhteet kestävät maksimissaan viisi vuotta. Pelkän parisuhdemuodon perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä ajelehtimisesta, rutiinista, varmuudesta ja pysyvyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mulle, kunhan säännöt on sovittu yhdessä ja kuvio sopii jokaiselle. Eikä kuviossa mielellään ole lapsia.
Iltiksessä oli joku aika sitten juttu joka oli otsikoitu jotenkin niin, että lapset tietävät kun Minna menee tapaamaan poikaystävää. Minnan asuinkumppani ja muistaakseni lasten isä oli lasten kanssa sillä aikaa. Mun mielestäni ei ole lasten asia tietää että äiti menee n-simaan toista miestä, jota lapset eivät tunne.
Mielestäni kaikki saavat panna toisiaan niin paljon kuin sielu sietää, mutta pettää ei saa eikä kenenkään tunteilla saa leikkiä. Sen verran konservatiivinen kuitenkin olen että mielestäni lasten kohdalla pitää pyrkiä ydinperhekuvioon ja siihen että lasten olot olisivat mahdollisimman vakaat.
Millä tavalla polyamoria luo lapselle epävakaan kasvuympäristön? Kuten itsekin myönsit, kyse on vain konservatiivisista käsityksistäsi.
On ihan tutkittu juttu, että ydinperhe on lapselle se paras vaihtoehto. Googletteleppa aiheesta vaikka lisää infoa.
Tieteellisiin tutkimuksiin johdattavia linkkejäsi odotellessa! T. Sosiologi
Taitaa olla sosiologiakin jo aika pitkälle kriittisen teorian syövyttämää, joten sinuna en hirveästi ylpeilisi...
-eri
Se nyt vaan on niin, että epämääräiset "tutkittu on, guugletteleppa vaan" -heitot eivät vakuuta oikein millään tasolla.
On vaikea keksiä, miten tosielämään saataisiin loihdittua tutkimusasetelma, jossa lukuisia muuttujia kyetään hallitsemaan siten, että syy-seuraussuhde polyamorian ja lapsen kehitysongelmien (tai positiivisten vaikutusten) välillä pystyttäisiin mitenkään luotettavasti osoittamaan.
-myöskin eri-
Täältä vielä yksi eri tuppaa väliin kommentoimaan ottamatta itse aiheeseen kantaa. En ymmärrä miksei polyamoristen perheiden lapsista saisi ihan yhtä validia tutkimustietoa kuin ydinperhelapsista, yh-perheiden lapsista tai sateenkaariperheiden lapsista? Ihan samanlailla näissä perhemalleissa on lukuisia muuttujia.
En toki tarkoittanut, etteikö asiaa pystyisi tutkimaan. Halusin havainnollistaa tutkimuskohteen monimuotoisuutta, sitä miten polyamoriaa ei voi irrottaa muista elämänalueista irralliseksi tutkimuskohteeksi ja sitä kautta kategorisesti julistaa sen olevan "hyvä" tai "paha" ilmiö. Moni tässä ketjussa kun tuntuu olevan yksioikoisen vakuuttunut polyamorian turmiollisuudesta.
Jos aletaan kertomaan "tutuista" ja "tiedän yhden", niin minä tunnen yhden polyamorikon, ja aika epästabiili henkilö kyseessä. Joten ei varmaan tue tätä vahvaa viestiä siitä, että polyamorikot ovat muita keskimäärin älykkäämpiä ja onnellisempia. Ja tietenkin rehellisempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mulle, kunhan säännöt on sovittu yhdessä ja kuvio sopii jokaiselle. Eikä kuviossa mielellään ole lapsia.
Iltiksessä oli joku aika sitten juttu joka oli otsikoitu jotenkin niin, että lapset tietävät kun Minna menee tapaamaan poikaystävää. Minnan asuinkumppani ja muistaakseni lasten isä oli lasten kanssa sillä aikaa. Mun mielestäni ei ole lasten asia tietää että äiti menee n-simaan toista miestä, jota lapset eivät tunne.
Mielestäni kaikki saavat panna toisiaan niin paljon kuin sielu sietää, mutta pettää ei saa eikä kenenkään tunteilla saa leikkiä. Sen verran konservatiivinen kuitenkin olen että mielestäni lasten kohdalla pitää pyrkiä ydinperhekuvioon ja siihen että lasten olot olisivat mahdollisimman vakaat.
Millä tavalla polyamoria luo lapselle epävakaan kasvuympäristön? Kuten itsekin myönsit, kyse on vain konservatiivisista käsityksistäsi.
No, lähdetään vaikka siitä että itselläni on ollut onnellinen, vakaa lapsuus kahden hyvässä parisuhteessa ja avioliitossa elävän vanhemman kanssa. Olen nähnyt eroista ja uusperhekuvioista koituvan ongelmia. Olen nähnyt että vanhemman uusi suhde, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, ei koskaan välitä lapsesta niin kuin oma vanhempi. Ja monesti omillekin vanhemmille menee uuden suhteen perässä juokseminen lasten edelle.
Lisäksi tiedän että suhde jossa on monta ihmistä ei ikinä ole tasapuolinen. Aina on joku suosikki, joku ihastuu enemmän, joku on mustasukkainen. Vaikka alkuhurmassa esitetään että nyt on kaikki hyvin, niin pidemmän päälle kuvio romahtaa. Näin käy aina kun juostaan vain himojen ja kevyiden tunteidem perässä. Lasten ei tarvitse olla kärsijöinä aikuisten draamoissa.
Kuten sanoin, nussikaa joka suuntaan niin paljon kuin vehkeet kestävät, mutta älkää tehkö lapsia ellei ole taata vakaita olosuhteita.
Vierailija kirjoitti:
No, lähdetään vaikka siitä että itselläni on ollut onnellinen, vakaa lapsuus kahden hyvässä parisuhteessa ja avioliitossa elävän vanhemman kanssa. Olen nähnyt eroista ja uusperhekuvioista koituvan ongelmia. Olen nähnyt että vanhemman uusi suhde, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, ei koskaan välitä lapsesta niin kuin oma vanhempi. Ja monesti omillekin vanhemmille menee uuden suhteen perässä juokseminen lasten edelle.
Lisäksi tiedän että suhde jossa on monta ihmistä ei ikinä ole tasapuolinen. Aina on joku suosikki, joku ihastuu enemmän, joku on mustasukkainen. Vaikka alkuhurmassa esitetään että nyt on kaikki hyvin, niin pidemmän päälle kuvio romahtaa. Näin käy aina kun juostaan vain himojen ja kevyiden tunteidem perässä. Lasten ei tarvitse olla kärsijöinä aikuisten draamoissa.
Kuten sanoin, nussikaa joka suuntaan niin paljon kuin vehkeet kestävät, mutta älkää tehkö lapsia ellei ole taata vakaita olosuhteita.
Rehellistä puhetta. Valitettavasti asia on näin, vaikka siitä ei saisi puhua. Elän uusperheessä, enkä voi sanoa kiintyneeni puolisoni lapsiin kuten omiini. Ja puolisoni kohdalla asia on samoin, hän halaa lapsiani mutta ei kohtele heitä kuten omiaan. Se vaan on erilaista.
Olisin pysynyt ydinperheessä ja alkuperäisessä avioliitossani jos se vain olisi ollut mahdollista. Ei valitettavasti ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos aletaan kertomaan "tutuista" ja "tiedän yhden", niin minä tunnen yhden polyamorikon, ja aika epästabiili henkilö kyseessä. Joten ei varmaan tue tätä vahvaa viestiä siitä, että polyamorikot ovat muita keskimäärin älykkäämpiä ja onnellisempia. Ja tietenkin rehellisempiä.
Käsitääkseni nuo mainitsemasi kommentit liittyvät siihen palstatotuuteen, että kaikki polyamoriset ovat epävakaita mt-tapauksia. Ihmiset haluavat tuoda oman kokemuksensa ilmi, eikä sitä tarvitse väkisin ottaa väitteenä, että he tarkoittaisivat oman kokemuksensa olevan yhtä kuin kaikki polyamoriset. Varsinkaan kuin kukaan ei ole edes näin väittänyt kommenteissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheessä eläminen on kiistatta tutkimusten mukaan lapsille parempi ja vakaampi ympäristö kasvaa ja kehittyä.
Jordan Peterson on Polyamory, erittäin hyvä puheenvuoro juutuubista.
Trolli? Kuitenkin Jordan Peterson ja Youtube kriittisinä lähteinä nyt esiin tuotu. :D
Tämä oli puheenvuoro, jonka takana on kattavasti tutkimuksellista tietoa. Peterson on kliininen psykologi ja toiminut Toronton yliopistossa psykologian professorina. Millä tavalla sinä olet pätevöitynyt kommentoimaan aihetta?
Erityisesti kiinnostaa, miten sinä perustelet, että polygamia/polyamoria olisi yhteiskunnalle parempi vaihtoehto? Tähän saakka perustelut sen puolesta ovat perustuneet ainoastaan ihmisten omiin kokemuksiin ihmissuhteista. Mielenkiintoista että vastakkaisen näkemyksen omaavan pitäisi tuoda puolestaan esiin tieteellistä evidenssiä, jotta argumentit olisivat uskottavia. Heitän pallon sinulle, perustele miksi polyamoria on yhteiskunnalle ja perheille parempi, sekä tarjoa tästä tieteellistä evidenssiä. Kiitos.
1) Oletko tietoinen, miten Jordan Petersoniin yleisesti tutkijayhteisössä suhtaudutaan? Mitkä ovat hänen keskeiset tutkimukselliset meriittinsä, kuinka usein häneen saavutuksiinsa viitataan vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa jne.? Vihje: Youtube.
2) Minä en ainakaan ole missään vaiheessa väittänyt polyamorian olevan "yhteiskunnalle parempi vaihtoehto". Kommenteissa kylläkin väitettiin päinvastaista, tutkimuksiin perustuvana kiistattomana faktana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polyamoria ja parisuhde 😁 pari-suhde.. p-a-r-i-suhde.
Vierailija kirjoitti:
Polyamoria ja parisuhde 😁 pari-suhde.. p-a-r-i-suhde.
Ja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mulle, kunhan säännöt on sovittu yhdessä ja kuvio sopii jokaiselle. Eikä kuviossa mielellään ole lapsia.
Iltiksessä oli joku aika sitten juttu joka oli otsikoitu jotenkin niin, että lapset tietävät kun Minna menee tapaamaan poikaystävää. Minnan asuinkumppani ja muistaakseni lasten isä oli lasten kanssa sillä aikaa. Mun mielestäni ei ole lasten asia tietää että äiti menee n-simaan toista miestä, jota lapset eivät tunne.
Mielestäni kaikki saavat panna toisiaan niin paljon kuin sielu sietää, mutta pettää ei saa eikä kenenkään tunteilla saa leikkiä. Sen verran konservatiivinen kuitenkin olen että mielestäni lasten kohdalla pitää pyrkiä ydinperhekuvioon ja siihen että lasten olot olisivat mahdollisimman vakaat.
Millä tavalla polyamoria luo lapselle epävakaan kasvuympäristön? Kuten itsekin myönsit, kyse on vain konservatiivisista käsityksistäsi.
No, lähdetään vaikka siitä että itselläni on ollut onnellinen, vakaa lapsuus kahden hyvässä parisuhteessa ja avioliitossa elävän vanhemman kanssa. Olen nähnyt eroista ja uusperhekuvioista koituvan ongelmia. Olen nähnyt että vanhemman uusi suhde, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, ei koskaan välitä lapsesta niin kuin oma vanhempi. Ja monesti omillekin vanhemmille menee uuden suhteen perässä juokseminen lasten edelle.
Lisäksi tiedän että suhde jossa on monta ihmistä ei ikinä ole tasapuolinen. Aina on joku suosikki, joku ihastuu enemmän, joku on mustasukkainen. Vaikka alkuhurmassa esitetään että nyt on kaikki hyvin, niin pidemmän päälle kuvio romahtaa. Näin käy aina kun juostaan vain himojen ja kevyiden tunteidem perässä. Lasten ei tarvitse olla kärsijöinä aikuisten draamoissa.
Kuten sanoin, nussikaa joka suuntaan niin paljon kuin vehkeet kestävät, mutta älkää tehkö lapsia ellei ole taata vakaita olosuhteita.
Sinulla tuntuu olevan kauhea päähänpinttymä tuosta nussimisesta. Jos lapselle sanotaan, että äiti menee "Mikolle" yökylään, ei siitä kukaan muu kuin sinä ole vetänyt johtopäätöstä, että lapselle tehdään hyvin selväksi, että seksiähän se äiti nyt menee harrastamaan. Vai onko teillä tapana perheessä ilmoittaa lapsille, kun olette puolison kanssa alkamassa puuhiin? Siis mikäli sinulla on perhettä.
Entä onko sinulle muuten seksi parisuhteen kaikki sisältö, kun näet polysuhteenkin pelkän seksin kautta?
Muutenkin tosi lapsellista liittää tuo kommenttisi polysuhteisiin, kun se ydinperhekään ei takaa lapselle onnellista, vakaata tai edes välttämättä turvallista kasvuympäristöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tietenkin ovat onnelliempia. Saavat toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla, ja lisäksi parisuhteen eteen tehdään usein enmmän työtä ja keskustellaan asioista avoimesti.
Miksi aina kuvitellaan että vapaa suhde tarkoittaa sitä että hypitään sängystä sänkyyn? Ei se sitä tarkoita, vaan että on vapaus olla muitten kanssa JOS haluaa, ja olla olematta jos ei halua.
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä 13 vuotta vapaassa suhteessa. Tänä aikana olen ihastunut kahteen mutta en harrastanut seksiä kummankaan kanssa. Mieheni on ihastunut kerran ja harrasti ihastuksen kanssa seksiä pari kertaa. Kerromme kaiken toisillemme ja suhteemme on hyvä ja rakastava. Ei mitään sellaista salailua ja epäilyä mitä suljetuissa suhteissa on. Eikä koskaan pettämistä koska JOS haluaa tehdä jotain niin sen voi ja saa kertoa kumppanille ilman pelkoa erosta.
Vierailija kirjoitti:
1) Oletko tietoinen, miten Jordan Petersoniin yleisesti tutkijayhteisössä suhtaudutaan? Mitkä ovat hänen keskeiset tutkimukselliset meriittinsä, kuinka usein häneen saavutuksiinsa viitataan vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa jne.? Vihje: Youtube.
2) Minä en ainakaan ole missään vaiheessa väittänyt polyamorian olevan "yhteiskunnalle parempi vaihtoehto". Kommenteissa kylläkin väitettiin päinvastaista, tutkimuksiin perustuvana kiistattomana faktana.
En tiedä miten häneen suhtaudutaan. Tiedän tutkimukset joihin hän kommenteissaan viittaa. En tunne "tutkijayhteisöä" johon viittaat, ja mielestäni näkökulma ei ole aiheen kannalta relevantti. Se miten joku tietty "yhteisö" suhtautuu henkilöön ei muuta tieteellisen evidenssin merkityksellisyyttä.
Youtube on kanava. Miksi se olisi yhtään sen pätevämpi tai epäpätevämpi lähde, jos se siteeraa vertaisarvioitua tutkimustietoa? En näe tässäkään kommentissa aiheen kannalta relevanssia.
Jos oletamme, että toimiva ja hyvinvoiva yhteiskunta koostuu onnellisista ihmisistä, tämän viestiketjun otsikko antaa ymmärtää, että polyamorisissa suhteissa olevat voivat luoda toimivamman ja "onnellisemman" yhteiskunnan kuin monogamiassa elävät. Toki haluaisin tietää myös, mitä tässä tarkoitetaan onnellisuudella. Tämän väitteen tueksi kaipaisin perusteluja sekä tutkimustietoa.
Minulla ei ole asiasta selkeää mielipidettä oikein suuntaan eikä toiseen, mutta se on pistänyt silmään, että seksi tuntuu olevan pakkomielle polyja moraalisin perustein lyttääville enemmän kuin itse polyille.
Tarkoitan, että monen tuntuu olevan vaikea nähdä vapaudella mitään muuta arvoa kuin estottoman paneskelun mahdollistaminen. Hirvittävän ahdistava ajatus minusta. Sitä paitsi, luulisi ihmisillä olevan suhdemuodosta riippumatta vaihtelevan vahvuisia libidoja? Silti oletus tuntuu olevan, että poly on aina jonkinlainen hyperseksuaali tai moraaliton pervo.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina kuvitellaan että vapaa suhde tarkoittaa sitä että hypitään sängystä sänkyyn? Ei se sitä tarkoita, vaan että on vapaus olla muitten kanssa JOS haluaa, ja olla olematta jos ei halua.
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä 13 vuotta vapaassa suhteessa. Tänä aikana olen ihastunut kahteen mutta en harrastanut seksiä kummankaan kanssa. Mieheni on ihastunut kerran ja harrasti ihastuksen kanssa seksiä pari kertaa. Kerromme kaiken toisillemme ja suhteemme on hyvä ja rakastava. Ei mitään sellaista salailua ja epäilyä mitä suljetuissa suhteissa on. Eikä koskaan pettämistä koska JOS haluaa tehdä jotain niin sen voi ja saa kertoa kumppanille ilman pelkoa erosta.
Tätä minäkin olen aina ihmetellyt. Ylipäätään kaikki vähänkin "normaalista" poikkeavat suhteet ajatellaan aina vain seksin kautta. Ihan samanlaillahan aikoinaan (osa toki edelleen) tehtiin homosuhteidenkin kanssa.
Itse elän ihan yksiavioisessa, heteronormatiivisessa suhteessa ja seksi on yksi osa meidän suhdetta. Suhteeseemme kuuluu kuitenkin niin paljon muutakin, että pystyn ymmärtämään, ettei muidenkaan suhteissa ole kyse vain seksistä. Ymmärrän jopa sen, että itselleen toimivaa suhdemuotoa ei valita vain seksin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Oletko tietoinen, miten Jordan Petersoniin yleisesti tutkijayhteisössä suhtaudutaan? Mitkä ovat hänen keskeiset tutkimukselliset meriittinsä, kuinka usein häneen saavutuksiinsa viitataan vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa jne.? Vihje: Youtube.
2) Minä en ainakaan ole missään vaiheessa väittänyt polyamorian olevan "yhteiskunnalle parempi vaihtoehto". Kommenteissa kylläkin väitettiin päinvastaista, tutkimuksiin perustuvana kiistattomana faktana.
En tiedä miten häneen suhtaudutaan. Tiedän tutkimukset joihin hän kommenteissaan viittaa. En tunne "tutkijayhteisöä" johon viittaat, ja mielestäni näkökulma ei ole aiheen kannalta relevantti. Se miten joku tietty "yhteisö" suhtautuu henkilöön ei muuta tieteellisen evidenssin merkityksellisyyttä.
Youtube on kanava. Miksi se olisi yhtään sen pätevämpi tai epäpätevämpi lähde, jos se siteeraa vertaisarvioitua tutkimustietoa? En näe tässäkään kommentissa aiheen kannalta relevanssia.
Jos oletamme, että toimiva ja hyvinvoiva yhteiskunta koostuu onnellisista ihmisistä, tämän viestiketjun otsikko antaa ymmärtää, että polyamorisissa suhteissa olevat voivat luoda toimivamman ja "onnellisemman" yhteiskunnan kuin monogamiassa elävät. Toki haluaisin tietää myös, mitä tässä tarkoitetaan onnellisuudella. Tämän väitteen tueksi kaipaisin perusteluja sekä tutkimustietoa.
Sinusta ei ole relevanttia, että Peterson ajaa polyamorian vastaista agendaansa "tiedemiehen" statuksensa turvin, vaikka vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusnäyttöä hänen väitteidensä tueksi ei ole olemassa?
Hyvin sanottu, mutta käytännön ongelma on, että harva meistä edes tietää, mitä "oikeasti" haluaa. Voidaan esimerkiksi olla yksiavioisia vain tottumuksesta tai polyjä koska se on "muotia".