Mikä aivan arkipäiväinen juttu sinua nolottaa/pelottaa?

Soittopelko ;(

Mopon tankkaus pelottaa ihan kamalasti. Meinaan koska mulla kävi näin tässä kun olin viime kerralla tankkaamassa: menin siihen, laitoin mopolle jalan ja rupesin maksamaan, nii kuuluu kamala rysäys ja käännyn nii mopo kaatuneena maassa. Eiköhän just sillon takanaolevat autoilijat rupee tööttäämään ja avaamaan ikkunoita ja huutelemaan esim painu nyt jo vittuun siitä penikka.
Pyydän teitä hyvät ihmiset että koettakaa ymmärtää että kaikki eivät ole yhtä tottuneita tekemään tiettyjä asioita kuin te..

Roskien vieminen, en vaan pysty menemään sinne suljettuun pimeään koppiin. Pelkään rottia ja tiedän että niitä on siellä. Avoroskisten kanssa ei ole ongelmaa.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:12"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:08"]Puhelinsoitot. :-D Ja tuo kakalla käynti. Pienenä ei ollut ongelma, mutta nyt se on ja vaan pahentuu koko ajan. En pysty käymään kotona enää isolla hädällä jos joku on talossa samaan aikaan. En pysty käymään vieraissa paikoissakaan. Pisin aika käymättä kakalla on ollut lomamatka kaksi viikkoa... Oli kyllä kamala olo sen jälkeen.
[/quote]
Laivan vessa on painajainen. Niin pieni tila että kaikki kuuluu ja haisee. Olin kahden läheisen ystäväni kanssa viime vuonna risteilyllä ja piti käydä kakalla salaa yleisissä vessoissa. Odotin että vessat tyhjät ja vasta sitten pystyi kakkaamaan. Miksi pitää olla näin estynyt ihminen!!!!
[/quote]

Minusta ystävyys on sitä, että kehdataan olla avoimesti ihmisiä. Kavereiden kanssa häoeillään typeriä asioita, mutta ystävien kanssa voidaan piereskellä ja paskoa vaikka kaverit olisivat yleisönä vieressä. Ja kyllä, olen ollut vessassa ja piereskellyt ystävien kuullen, samoin he. Eikä ole edes hävettänyt.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:12"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:08"]Puhelinsoitot. :-D Ja tuo kakalla käynti. Pienenä ei ollut ongelma, mutta nyt se on ja vaan pahentuu koko ajan. En pysty käymään kotona enää isolla hädällä jos joku on talossa samaan aikaan. En pysty käymään vieraissa paikoissakaan. Pisin aika käymättä kakalla on ollut lomamatka kaksi viikkoa... Oli kyllä kamala olo sen jälkeen.
[/quote]
Laivan vessa on painajainen. Niin pieni tila että kaikki kuuluu ja haisee. Olin kahden läheisen ystäväni kanssa viime vuonna risteilyllä ja piti käydä kakalla salaa yleisissä vessoissa. Odotin että vessat tyhjät ja vasta sitten pystyi kakkaamaan. Miksi pitää olla näin estynyt ihminen!!!!
[/quote]

Minusta ystävyys on sitä, että kehdataan olla avoimesti ihmisiä. Kavereiden kanssa häoeillään typeriä asioita, mutta ystävien kanssa voidaan piereskellä ja paskoa vaikka kaverit olisivat yleisönä vieressä. Ja kyllä, olen ollut vessassa ja piereskellyt ystävien kuullen, samoin he. Eikä ole edes hävettänyt.
[/quote]

Mäkin haluaisin ajatella noin, mutta en vaan pysty! En tajua mikä siinä on.

Julkisilla kulkeminen on yksi pahimmista peloistani. Olen yrittänyt kulkea bussilla, mutta sydän jyskyttää, pyörryttää ja jatkuva jännitys siitä, että menetän jotenkin kontrollin tilanteessa. Ja tietysti muiden ihmisten reaktiot ahdistaa, jännittää, että katsovat kummeksuen :P

Toisena haasteena on erityisesti apteekissa käynt. Jännitän muutenkin sosiaalisia tilanteita niin se hetki, kun suu kuivuu, ääni ei tahdo tulla, kasvot alkavat punoittaa ja asia pitäisi saada suht rivakasti hoidettua, koska jonoa alkaa kertyä. 

N28

No just toi paskalla käyminen! Seurustelun alkuaikoina oli ihan kauheeta viettää viikonloput yhessä ku joutu olemaan paskomatta yli kaks päivää. Onneks asia helpottu puolen vuoden jälkeen ja nykyään yhdessä asutaan ja kerrotaan erittäin avoimesti et millo mennää paskalle ja repästää ihan kunnolla!

Oksentamisen ääntä ja hajua. Mieheni poimi jostain ruokamyrkytyksen (päivän aikana syöty kantiinissa ja ystäviensä luona), ja aamulla pakenin olohuoneeseen huudattamaan musiikkia yökkimisen yli. Mitähän sitten kun saadaan lapsia, en todellakaan halua siivota ihmisoksennuksia. Jo koirienkin oksennukset ovat sietorajalla, onneksi meillä ei ole nykyään edes lemmikkejä.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:09"]Oksentamisen ääntä ja hajua. Mieheni poimi jostain ruokamyrkytyksen (päivän aikana syöty kantiinissa ja ystäviensä luona), ja aamulla pakenin olohuoneeseen huudattamaan musiikkia yökkimisen yli. Mitähän sitten kun saadaan lapsia, en todellakaan halua siivota ihmisoksennuksia. Jo koirienkin oksennukset ovat sietorajalla, onneksi meillä ei ole nykyään edes lemmikkejä.
[/quote]

Sama, vaikkei tää nyt olekkaan ehkä arkinen asia.

Pelottaa törmätä naapureihin. Asun kerrostalossa. Pahinta olisi joutua samaan hissiin naapurin kanssa

Pelkään sammakoita yli kaiken. Inhoan muiden hampaiden pesua. Jos vaikka tv mainoksessa pestään hampaita niin kylmät väreet menee ja kanava vaihtuu äkkiä. En voi käsittää että jotkut pariskunnat ehkä pesevät hampaitaan toisen nähden. Kammottavaa

Meressä tai järvessä uiminen yksin tai niin, ettei ketään ole näköetäisyydellä. Pelkään, että siellä vedessä on "jokin" joka tarttuu jalkoihini ja vetää pinnan alle. Toinen skenaario on, että jalkani osuvat johonkin virran mukana ajelehtivaan ruumiseen.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:38"]

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 20:57"]Somalit [/quote] Rasismi ja fobia, kaksi eri asiaa.

[/quote]

Niin ovat, ja siksi on ihan mahdollista pelätä somaleita olematta rasisti. Joku toinen voi pelätä vaikka albiinoja. Yleensä siihen on syynsä, kuten aikaisemmat huonot kokemukset.

[/quote]

No johan oli vertaus. Useissa Afrikan maissa suhtaudutaan albiinoihin vähintäänkin huonosti, heitä inhotaan ja vieroksutaan, useissa maissa heitä vainotaan ja joissakin maissa, erityisesti Tansaniassa ja Burundissa, he todella saavat pelätä henkensä puolesta. Afrikan maissa albinismi on huomattavasti yleisempää, kuin omilla leveysasteillamme. 

Syynä ei ole paikallisten huonot kokemukset albiinoista. Syynä on raha ja taikausko. Paikalliset noitatohtorit maksavat albiinojen ruumiista ihan huikeita summia. 

Peruste on jotakuinkin yhtä naurettava, kuin Suomessa henkilön pelätessä jokaista Somalia, tai missä tahansa maailmankolkassa mitä tahansa kansallisuutta tai etnistä ryhmää vieroksuttaessa.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 18:09"]Oksentamisen ääntä ja hajua. Mieheni poimi jostain ruokamyrkytyksen (päivän aikana syöty kantiinissa ja ystäviensä luona), ja aamulla pakenin olohuoneeseen huudattamaan musiikkia yökkimisen yli. Mitähän sitten kun saadaan lapsia, en todellakaan halua siivota ihmisoksennuksia. Jo koirienkin oksennukset ovat sietorajalla, onneksi meillä ei ole nykyään edes lemmikkejä.
[/quote]

Sama, vaikkei tää nyt olekkaan ehkä arkinen asia.
[/quote]
Totta. Normaali elimistön toiminto kuitenkin, ja lapsiperheissä puklaukset ja vatsapöpöt ovat kai enemmän arkea kuin kahdestaan asuvan parin. Hyvä tietää etten ole yksin!

Itseni pistäminen. Sain ennen leikkausta Klexanea, jota piti pistää itse edellisenä iltana. Istuin varmaan kaksi tuntia ruisku kädessä ennen kuin uskalsin tuikata sen mahaani. Leikkauksen jälkeen piti vielä pistää joka päivä kuukauden ajan, mutta en oppinut tekemään sitä jännittämättä. Joka kerta kämmenet hikosi.

Pelkään kakkalla käyntiä sen kannalta että pelkään että pönttöön putoaa minusta jotakin pahaa, tyyliin pökäleen kokoinen kovakuoriainen! Välillä olen hysteerinenkin kun kakkannan ja kauhuissani aina katson sormieni välistä mitä sieltä tuli.

Sänkyyn meneminen. Joka ikisen kerran lapsesta asti käy mielessä että sängyn alta tulee käsi ja tarttuu nilkkaan. Tämän takia vielä nytkin hypähdän aina sänkyyn nopeasti.

Paskantaminen sanana kuulostaa rumalta ja vastenmieliseltä. Miksi aikuisen pitäisi käyttää rumaa kieltä? Kakkaaminen ja ulostaminen merkitsevät samaa, mutta ovat vähemmän tunnepitoisia.
Minua muuten nolottaa kammata ja meikata muiden nähden. Jotenkin siinä tulee sellainen tunne kuin olisin olevinani jotain, mitä en ole. Kuin rupikonna leikkimässä
Venusta. Jotkut naiset tekevät nuo jutut niin luontevasti ja näyttävät niin hienoilta. En kuulu heihin.

Mä inhoan revenneitä, lohjenneita ja taittuneita kynsiä. Sekä itselläni, että muilla. Joo ja ammatiltani olen sh, eikä esim diabeetikon jalkahaavojen tmv hoitaminen tunnu missään.

Kaljan ostaminen! Olen aina pistänyt mieheni ostamaan saunakaljat, ja kerran kun ajelin töistä kotiin, mieheni soitti, josko voisin tuoda matkalla kaupasta meille saunakaljat. Yritin siinä selitellä kuinka on vessahätä ja pitäisi äkkiä kotiin päästä, mutta mies sai sit kuitenkin ympäripuhuttua, kun oli sauna jo päällä. Olin siellä hyllyjen välissä varmaan 15 minuuttia, ja odotin, että ihmisiä olisi mahdollisimman vähän siinä matkalla kassalle, johon törmätä:D En tiedä miten se vaan on niin vaikeaa, ostin 10 kaljaa, ja mietin koko ajan, että mitähän se kassakin ajattelee:D