Lue keskustelun säännöt.
Äitini ei välitä yhtään, vaikka hajoan vaikean vauvavuoden alle
Hän ei koskaan soita tai tarjoa apuaan. Pahinta kuitenkin on, että kertoessani vauvan koliikki-itkuista, omasta uupumuksestani, huolestani ja univelastani hän ei kommentoi niitä mitenkään. Hän haluaa vaan suloisia kuvia vauvasta ja käydessään kylässä sylittelee ja kuvaa vauvaa eli ottaa vain "parhaat palat". Tuntuu niin pahalta kun oma äiti ei osoita mitään myötätuntoa tai totea, että "sinulla kuulostaa olevan rankkaa". Sekin jo auttaa kun joku huomaa ja myöntää, että nyt on rankkaa aikaa.
Kommentit (1209)
Vierailija kirjoitti:
Niina kirjoitti:
Nyt täytyy sanoa, että todella ihmeissäni ja surullisena olen tätä ketjua lukenut. Keskustelusta tuli juupas-eipäs väittely siitä, paljonko mummojen kuuluu auttaa.
Aina ne mummot ei tietysti pysty, osaa tai jaksa auttaa. Monet ei myöskään halua. Mutta, kun oma lapsi soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, liittyipä tämä nyt sitten vauva-ajan jaksamiseen tai ihan mihin tahansa, niin millainen äiti ei osoita empatiaa?
Ei maksaisi vaivaa sanoa muutama kaunis, kannustava sana edes. Osoittaa välittävänsä ja olevansa kiinnostunut. En voisi koskaan tehdä noin omille lapsilleni, ja täytyy sanoa että on ollut todella suuri pettymys ja tehnyt kipeää myöntää itselleni, ettei se minunkaan oma äiti sitten oikeasti välitä. Taitaa olla aika yleistä 50-60 -luvulla syntyneissä vanhemmissa.
Ap:lle vinkki: näitä tukiverkottomia on tämä maa pullollaan. Verkostoidu toisen samanmoisen kanssa. Saatte seuraa ja tukea toisistanne, toinen laittaa ruokaa kun toinen viihdyttää molempien lapset ja toisinpäin. Myöhemmin lastenhoitoapua, leikkiseuraa jne. Etsi perhekerhoista tai -kahviloista, somesta jne.
Minä olen vanhusten suusta kuullut usein myös sen toisen puolen. Jopa omat lapset ovat julmia ja jatkuvasti hyötykäyttävät vanhoja ihmisiä. Vaaditaan lastenhoitoapua vaikka vanhempi olisi vielä työelämässä, rahaakin ollaan vailla. Eikä kaikki eläkeläisetkään jaksa lapsia hoitaa. Minä hoidan paljon lapsenlapsiani, olen 67 v ja olen ihan poikki kun kotiin tulen. Samaa sanovat samanikäiset ystävätkin.
Joku syys ap äidillä on, aivan ilmeisesti se, ettei ap ole ystävällisyyden arvoinen.
Mistä sinä sen tiedät? Tahallas vaan olet ilkeä. Miten voi olla vaikea tajuta että monen äiti vaan ON tyly ja kylmä ja välinpitämätön.
Tuo sun ilkeily kertoo SINUSTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
Ihmiset sekoilee ja vastailee ja keksii tarinoita apsta.
Ap:lla ei äiti auta. Ei ole miestä. Ei ole anoppia. Ei ole ketään. On tukiverkoton.Nää muut sit sönköttää omista äideistään ja anopeistaan ja uhkailee ventovieraita kirjoittaja perinnöttömäksi jättämisellä. Sekopää av palsta.
Ja sitten siihen kaaokseen tehdään lapsi! Miksi?
Hakeeko tyhjään elämäänsä sisältöä, ois ottanut koiran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
Ihmiset sekoilee ja vastailee ja keksii tarinoita apsta.
Ap:lla ei äiti auta. Ei ole miestä. Ei ole anoppia. Ei ole ketään. On tukiverkoton.Nää muut sit sönköttää omista äideistään ja anopeistaan ja uhkailee ventovieraita kirjoittaja perinnöttömäksi jättämisellä. Sekopää av palsta.
Ja sitten siihen kaaokseen tehdään lapsi! Miksi?
Hakeeko tyhjään elämäänsä sisältöä, ois ottanut koiran.
Mitä se oikeastaan sulle kuuluu?
Oon pyytänyt ketjun poistoa. Aivan törkeää loukkausta ap:ta kohtaan. Miten modet vaan nukkuu ruususen unta!?
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
En itsekään ihan pysy perässä, mutta yritetään.
1. Ap on vihainen äidilleen, joka suosii vävyään (valmistaa mm. vaapukkahilloa hänelle), mutta ei auta tarpeeksi vauvan hoidossa.
2. Ap ei saa otettua asiaa puheeksi äitinsä kanssa. Hieman outo äitisuhde muutenkin, kutsuu äitiään ”miehen anopiksi”.
3. Perhe on jotenkin jumittanut syömään joka aamu saman aamiaisen (graham-puuroa).
Kaikesta tästä on tullut riitaa, mutta yllätys, yllätys, kukaan ei kehtaa puhua tilanteesta avoimesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap sai varmaan taas lisää voimia koliikkivauvansa hoitamiseen rättiväsyneenä, kun lukee tätä mammojen suun soittoa! Lähimmäisen tukeminen vaikeuksissa...siitä ei monet tän ketjun naiset tiedä mitään. Sen sijaan he tietävät parhaiten, milloin kukakin saa olla väsynyt ja milloin ei saa, milloin on oikeutettu toisen apuun ja milloin ei. Oon tosi surullinen luettuani tän ketjun. Kertoo paljon siitä, miksi me monet ollaan niin yksin. Harva välittää tarpeeksi.
Niin makaa kuin petaa. Jos on valinnut tehdä lapsen yksin niin turha tulla muille ruikuttamaan.
Niin makaa kuin petaa. Jos ap:n äiti jättää tyttärensä ilman apua hädässä saa yksin mädätä pskavaipoissa vanhuksena. Turha tulla muille ruikuttamaan.
Höpö höpö. Vaikka millä lailla hoitaisi lapsenlapsiaan ja yrittäisi lastaan auttaa, niin paskahan sitä on aina, ja turha kuvitella että nykyiset nuoret aikuiset auttaisivat mua kun olen vanha, tai niiden lapsetkaan. Kyllä ne mumojen avut unohtuu saman tien kun mummosta tulee hyödytön. Tään olen niin nähnyt monen tuttavaperheen kohdalla.
Että toi uhkaus on aivan turha. Kun joka tapauksessa saa yksin mädätä p-vaipoissaan, niin miksi niitä terveitä vuosiaan haaskaisi kiittämättömiin lapsiin ja lapsenlapsiin? senkin ajan ja rahat voi käyttää elämästä nauttimiseen - ja varallisuuskin kannattaa sijoittaa niin että on varaa maksaa itselleen palveluja vanhana, sen sijaan että lykkäisi kaiken kakaroilleen ja niiden kakaroille.
Mitä nää kommentit oikein on? Ei ihme et ihmiset voi näin huonosti jos todellakin "kaikkien pitää pärjätä yksin" omassa tuttavapiirissä lähes kaikilla on välittävät isovanhemmat, pl alkoholistit ja mt-ongelmaiset.
Valitettavasti omalla kohdallani on juuri tällaiset mielenvikaiset vanhemmat, eipä semmoisista apua saa omien lasten kanssa kun eivät edes lapsuudessa välittäneet! Lapset, eli meidät tyrkättiin kyllä joka lomalla mummolaan tai sitten jätettiin olemaan keskenään (5-vuotiaana olin mm. vastuussa 2-vuotiaasta useita tunteja jatkuvasti, sain huudot ja selkään jos sisarus esim kaatui pihalla), 7-vuotiaana pitikin sitten viettää kotona yksin aikaa klo 12-17 jne eli "kasvatus" oli täysin laiminlyövää, nyt tähän sen syvemmälle menemättä. Isäni uhkasi heittää minut kadulle milloin mistäkin syystä (tyyliin halusin mennä kaverin kanssa jonnekkin) En usko että kukaan voi ymmärtää ellei ole elänyt tälläistä lapsuutta itse. Tiesin etten apua tule saamaan, mutta kyllä se usein herättää surua ja katkeruutta ettei ole normaaleja vanhempia (ja lapsille isovanhempia omalta puolelta), koska itsellä oli kuitenkin normaalit ja välittävät isovanhemmat (jotka luultavasti pelastivat pahimmalta, koska omat vanhemmat oli täysin kyvyttömiä vanhemmuuteen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap sai varmaan taas lisää voimia koliikkivauvansa hoitamiseen rättiväsyneenä, kun lukee tätä mammojen suun soittoa! Lähimmäisen tukeminen vaikeuksissa...siitä ei monet tän ketjun naiset tiedä mitään. Sen sijaan he tietävät parhaiten, milloin kukakin saa olla väsynyt ja milloin ei saa, milloin on oikeutettu toisen apuun ja milloin ei. Oon tosi surullinen luettuani tän ketjun. Kertoo paljon siitä, miksi me monet ollaan niin yksin. Harva välittää tarpeeksi.
Niin makaa kuin petaa. Jos on valinnut tehdä lapsen yksin niin turha tulla muille ruikuttamaan.
Niin makaa kuin petaa. Jos ap:n äiti jättää tyttärensä ilman apua hädässä saa yksin mädätä pskavaipoissa vanhuksena. Turha tulla muille ruikuttamaan.
Höpö höpö. Vaikka millä lailla hoitaisi lapsenlapsiaan ja yrittäisi lastaan auttaa, niin paskahan sitä on aina, ja turha kuvitella että nykyiset nuoret aikuiset auttaisivat mua kun olen vanha, tai niiden lapsetkaan. Kyllä ne mumojen avut unohtuu saman tien kun mummosta tulee hyödytön. Tään olen niin nähnyt monen tuttavaperheen kohdalla.
Että toi uhkaus on aivan turha. Kun joka tapauksessa saa yksin mädätä p-vaipoissaan, niin miksi niitä terveitä vuosiaan haaskaisi kiittämättömiin lapsiin ja lapsenlapsiin? senkin ajan ja rahat voi käyttää elämästä nauttimiseen - ja varallisuuskin kannattaa sijoittaa niin että on varaa maksaa itselleen palveluja vanhana, sen sijaan että lykkäisi kaiken kakaroilleen ja niiden kakaroille.
Mistä tää viha kumpuaa? Ootko harkinnut terapiaa? Ne sun "kakarat" on täällä maailmassa SUN valintasi vuoksi. Let that sink in.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
En itsekään ihan pysy perässä, mutta yritetään.
1. Ap on vihainen äidilleen, joka suosii vävyään (valmistaa mm. vaapukkahilloa hänelle), mutta ei auta tarpeeksi vauvan hoidossa.
2. Ap ei saa otettua asiaa puheeksi äitinsä kanssa. Hieman outo äitisuhde muutenkin, kutsuu äitiään ”miehen anopiksi”.
3. Perhe on jotenkin jumittanut syömään joka aamu saman aamiaisen (graham-puuroa).
Kaikesta tästä on tullut riitaa, mutta yllätys, yllätys, kukaan ei kehtaa puhua tilanteesta avoimesti.
Kiitos ! Nyt olen taas kartalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin oma töissäkäyntinsä eli ei ole kuormittunut. Hän vain on henkisesti niin etäinen ja vaurioitunut ihminen, että ei pysty osoittamaan myötätuntoa. Sitä se on ollut koko minun elämän ajan, mutta silti otan nyt jotenkin tosi raskaasti hänen piittaamattomuuden kun olen itse tosi herkässä ja vaikeassa tilanteessa ensimmäisen lapseni kanssa, jolla on koliikki ja joka itkee lähes kaiken hereilläoloaikansa. Ja pelkään, että en saa omaan lapseeni luotua hyvää suhdetta vaan tulen olemaan samanlainen vaurioitunut ihminen hänelle.
Ap
Sanot sen tässä itse - hän on vaurioitunut ihminen. Äidilläsi ei kertakaikkiaan ole kykyä jakaa myötätuntoa, hän ei osaa tai tunne pystyvänsä auttamaan. Pyydä apua neuvolasta tai ystäviltä. Voisi olla hyvä käydä terapeutin kanssa juttelemassa minkälaisia tunteita äitisi etäisyys sinussa herättää ja käsitellä niitä ammattilaisen kanssa. Kiintymyssuhdeteoriaa tunteva olisi hyvä terapeutti.
Minua auttoi aikoinaan kun aloin hyväksymään ajatuksen, ettei oma äitini koskaan ole kokenut turvallista vuorovaikutusta eikä näinollen ole ollut kykenevä enempään, vaikka olisi ehkä halunnutkin. Hän siis yritti parhaansa niillä resursseilla mitä oli. Kuitenkin vauvasi on tässä ja nyt ja hänen kanssaan voit korjata vuorovaikutusta ja katkaista sukupolvien yli kantaneen turvattoman kiintymyssuhteiden ketjun.
Positiivista on myöskin se, että äitisi osoittaa vauvallesi sitä mitä ei ole sinulle osannut antaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä nää kommentit oikein on? Ei ihme et ihmiset voi näin huonosti jos todellakin "kaikkien pitää pärjätä yksin" omassa tuttavapiirissä lähes kaikilla on välittävät isovanhemmat, pl alkoholistit ja mt-ongelmaiset.
Valitettavasti omalla kohdallani on juuri tällaiset mielenvikaiset vanhemmat, eipä semmoisista apua saa omien lasten kanssa kun eivät edes lapsuudessa välittäneet! Lapset, eli meidät tyrkättiin kyllä joka lomalla mummolaan tai sitten jätettiin olemaan keskenään (5-vuotiaana olin mm. vastuussa 2-vuotiaasta useita tunteja jatkuvasti, sain huudot ja selkään jos sisarus esim kaatui pihalla), 7-vuotiaana pitikin sitten viettää kotona yksin aikaa klo 12-17 jne eli "kasvatus" oli täysin laiminlyövää, nyt tähän sen syvemmälle menemättä. Isäni uhkasi heittää minut kadulle milloin mistäkin syystä (tyyliin halusin mennä kaverin kanssa jonnekkin) En usko että kukaan voi ymmärtää ellei ole elänyt tälläistä lapsuutta itse. Tiesin etten apua tule saamaan, mutta kyllä se usein herättää surua ja katkeruutta ettei ole normaaleja vanhempia (ja lapsille isovanhempia omalta puolelta), koska itsellä oli kuitenkin normaalit ja välittävät isovanhemmat (jotka luultavasti pelastivat pahimmalta, koska omat vanhemmat oli täysin kyvyttömiä vanhemmuuteen)
No kerropa sinäkin nyt sitten miten paljon olet auttanut ikääntyviä isovanhempiasi heidän viimeisinä vuosinaan? Loitko lumet, kannoitko ruoat, autoitko tekniikassa, kävitkö siivoamassa? tuskin. Vaikka kuinka isovanhemmat sinua hoiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap sai varmaan taas lisää voimia koliikkivauvansa hoitamiseen rättiväsyneenä, kun lukee tätä mammojen suun soittoa! Lähimmäisen tukeminen vaikeuksissa...siitä ei monet tän ketjun naiset tiedä mitään. Sen sijaan he tietävät parhaiten, milloin kukakin saa olla väsynyt ja milloin ei saa, milloin on oikeutettu toisen apuun ja milloin ei. Oon tosi surullinen luettuani tän ketjun. Kertoo paljon siitä, miksi me monet ollaan niin yksin. Harva välittää tarpeeksi.
Niin makaa kuin petaa. Jos on valinnut tehdä lapsen yksin niin turha tulla muille ruikuttamaan.
Niin makaa kuin petaa. Jos ap:n äiti jättää tyttärensä ilman apua hädässä saa yksin mädätä pskavaipoissa vanhuksena. Turha tulla muille ruikuttamaan.
Höpö höpö. Vaikka millä lailla hoitaisi lapsenlapsiaan ja yrittäisi lastaan auttaa, niin paskahan sitä on aina, ja turha kuvitella että nykyiset nuoret aikuiset auttaisivat mua kun olen vanha, tai niiden lapsetkaan. Kyllä ne mumojen avut unohtuu saman tien kun mummosta tulee hyödytön. Tään olen niin nähnyt monen tuttavaperheen kohdalla.
Että toi uhkaus on aivan turha. Kun joka tapauksessa saa yksin mädätä p-vaipoissaan, niin miksi niitä terveitä vuosiaan haaskaisi kiittämättömiin lapsiin ja lapsenlapsiin? senkin ajan ja rahat voi käyttää elämästä nauttimiseen - ja varallisuuskin kannattaa sijoittaa niin että on varaa maksaa itselleen palveluja vanhana, sen sijaan että lykkäisi kaiken kakaroilleen ja niiden kakaroille.
Ihan oikein!
Kuka noita haaskoja haluaa loppumetreillä paskavaippoja vaihtamaan. Eihän nuo mukuloitaankaan jaksa hoitaa. Parempi kun saa olla rauhassa ikiunta odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
En itsekään ihan pysy perässä, mutta yritetään.
1. Ap on vihainen äidilleen, joka suosii vävyään (valmistaa mm. vaapukkahilloa hänelle), mutta ei auta tarpeeksi vauvan hoidossa.
2. Ap ei saa otettua asiaa puheeksi äitinsä kanssa. Hieman outo äitisuhde muutenkin, kutsuu äitiään ”miehen anopiksi”.
3. Perhe on jotenkin jumittanut syömään joka aamu saman aamiaisen (graham-puuroa).
Kaikesta tästä on tullut riitaa, mutta yllätys, yllätys, kukaan ei kehtaa puhua tilanteesta avoimesti.
Grahampuuro ei ole apn teksti! Se on palstan vakiojamppa joka kirjoittaa joka ketjuun grahampuuro tarinansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä nää kommentit oikein on? Ei ihme et ihmiset voi näin huonosti jos todellakin "kaikkien pitää pärjätä yksin" omassa tuttavapiirissä lähes kaikilla on välittävät isovanhemmat, pl alkoholistit ja mt-ongelmaiset.
Valitettavasti omalla kohdallani on juuri tällaiset mielenvikaiset vanhemmat, eipä semmoisista apua saa omien lasten kanssa kun eivät edes lapsuudessa välittäneet! Lapset, eli meidät tyrkättiin kyllä joka lomalla mummolaan tai sitten jätettiin olemaan keskenään (5-vuotiaana olin mm. vastuussa 2-vuotiaasta useita tunteja jatkuvasti, sain huudot ja selkään jos sisarus esim kaatui pihalla), 7-vuotiaana pitikin sitten viettää kotona yksin aikaa klo 12-17 jne eli "kasvatus" oli täysin laiminlyövää, nyt tähän sen syvemmälle menemättä. Isäni uhkasi heittää minut kadulle milloin mistäkin syystä (tyyliin halusin mennä kaverin kanssa jonnekkin) En usko että kukaan voi ymmärtää ellei ole elänyt tälläistä lapsuutta itse. Tiesin etten apua tule saamaan, mutta kyllä se usein herättää surua ja katkeruutta ettei ole normaaleja vanhempia (ja lapsille isovanhempia omalta puolelta), koska itsellä oli kuitenkin normaalit ja välittävät isovanhemmat (jotka luultavasti pelastivat pahimmalta, koska omat vanhemmat oli täysin kyvyttömiä vanhemmuuteen)
siinäpä taas 70-luvun sekopään uli uli virsi
saman kohtalon tulet itse kärsimään palsta-asukki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap sai varmaan taas lisää voimia koliikkivauvansa hoitamiseen rättiväsyneenä, kun lukee tätä mammojen suun soittoa! Lähimmäisen tukeminen vaikeuksissa...siitä ei monet tän ketjun naiset tiedä mitään. Sen sijaan he tietävät parhaiten, milloin kukakin saa olla väsynyt ja milloin ei saa, milloin on oikeutettu toisen apuun ja milloin ei. Oon tosi surullinen luettuani tän ketjun. Kertoo paljon siitä, miksi me monet ollaan niin yksin. Harva välittää tarpeeksi.
Niin makaa kuin petaa. Jos on valinnut tehdä lapsen yksin niin turha tulla muille ruikuttamaan.
Niin makaa kuin petaa. Jos ap:n äiti jättää tyttärensä ilman apua hädässä saa yksin mädätä pskavaipoissa vanhuksena. Turha tulla muille ruikuttamaan.
Höpö höpö. Vaikka millä lailla hoitaisi lapsenlapsiaan ja yrittäisi lastaan auttaa, niin paskahan sitä on aina, ja turha kuvitella että nykyiset nuoret aikuiset auttaisivat mua kun olen vanha, tai niiden lapsetkaan. Kyllä ne mumojen avut unohtuu saman tien kun mummosta tulee hyödytön. Tään olen niin nähnyt monen tuttavaperheen kohdalla.
Että toi uhkaus on aivan turha. Kun joka tapauksessa saa yksin mädätä p-vaipoissaan, niin miksi niitä terveitä vuosiaan haaskaisi kiittämättömiin lapsiin ja lapsenlapsiin? senkin ajan ja rahat voi käyttää elämästä nauttimiseen - ja varallisuuskin kannattaa sijoittaa niin että on varaa maksaa itselleen palveluja vanhana, sen sijaan että lykkäisi kaiken kakaroilleen ja niiden kakaroille.
Mistä tää viha kumpuaa? Ootko harkinnut terapiaa? Ne sun "kakarat" on täällä maailmassa SUN valintasi vuoksi. Let that sink in.
Viha kumpuaa siitä miten olen nähnyt iäkkäitä ystäviäni käytetyn hyväksi ja sitten heidät on unohdettu.
Itselläni tilanne on vähän eri. Minulla ei ole lapsenlapsia, mutta rahaa on ja itse maksan tulevaisuudessa omat hoitoni.
Kolahtiko kovasti sinuun nuo julistamani totuudet? Koska kaikki mitä sanoin on totta. Vai autatko itse suvussasi niitä vanhempia suvun jäseniä? Oletko koskaan vaihtanut ikäihmisen paskavaippaa sinä?
Luojan kiitos tää ketju häviää kohta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan paljon lapsettomien kirjoituksia täällä,kuulostaa siltä.Ja todella ilkeitä kirjoituksia.Olisi inhimillistä ja kohtuullista,että oma äiti auttaisi,kun apua tarvitsee.Onneksi pikkulapsiaika menee aika nopeasti,kaikki varmaan helpottaa ,kun lapsi kasvaa.Toivon,että kirjoittaja saa apua.Kannattaa yrittää nukkua silloin,kun vauva nukkuu.Kyllä neuvolassakin asioista voi puhua ja kysyä.
Ei minunkaan äitini auttanut.
Kun aikoinaan kerroin raskaudesta hän sanoi ennen, että hän ei sitten hoida sitä.
Ei kaikkien äidit ole niin lutusia. Apu pitää hakea silloin muualta.
Jumalauta missä sanotaan ,että aikuisten lasten äitien pitää olla lutusia isovanhempia ja hoitaa muiden kakaroita. Jokaisella on se yksi elämä, jota ei kannata tuhlata. Kitiskää kerrankin kun pappa ei ota koliikkivauvaa hoitoon.
olisko kannattanut pitää jalat yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen tästä ketjusta ihan sekaisin. Kuka tässä nyt auttaa ketä ja ketä ei auteta ? Kuka on kenenkin äiti ja kuka taas anoppi ? Tässähän näyttää ihan siltä, että ap elää jotain idylliä vaapukkahilloineen kaikkineen. Vääntäkää nyt joku rauralangasta, mistä tässä oikein on kysymys.
En itsekään ihan pysy perässä, mutta yritetään.
1. Ap on vihainen äidilleen, joka suosii vävyään (valmistaa mm. vaapukkahilloa hänelle), mutta ei auta tarpeeksi vauvan hoidossa.
2. Ap ei saa otettua asiaa puheeksi äitinsä kanssa. Hieman outo äitisuhde muutenkin, kutsuu äitiään ”miehen anopiksi”.
3. Perhe on jotenkin jumittanut syömään joka aamu saman aamiaisen (graham-puuroa).
Kaikesta tästä on tullut riitaa, mutta yllätys, yllätys, kukaan ei kehtaa puhua tilanteesta avoimesti.
Grahampuuro ei ole apn teksti! Se on palstan vakiojamppa joka kirjoittaa joka ketjuun grahampuuro tarinansa
Täytyy sen olla ap:n teksti. Eihän tässä ketjussa muuten ole mitään järkeä. Enkä sitäpaitsi ole koskaan aikaisemmin lukenut täältä mistään grahampuurosta.
Ap on provo joka heitti tämmöisen yleisesti tämän ajan äitejä ärsyttävän asian. Kun ei se mun äiti auta, kun ei se kuuntele, kun se on sitä ja tätä. Äidit ovat syntyneet syyllisiksi, ja siksi heitä saa haukkua hautaan asti.
Ihana ajatus, että näiden äitien lapset taatusti tulevaisuudessa ovat vielä kamalampia kuin nykyiset vanhemmuusikäiset. Ja ne vasta haukkuvatkin näitä paskaäitejään, tekivät nämä mitä ikinä tekevätkään... ja se on niille äideille kyllä ihan oikein.