Miksi sinkkumiehelle ei kelpaa naisen ystävyys?
Monta kertaa on käynyt niin, että olen tavannut jotain miestä ihan kaverimeiningillä ja ollaan käyty kahvilla/syömässä, mutta mies yrittää hivuttaa tuttavuutta fyysisemmäksi. Kun en lämpene millekään seksille tai parisuhteelle, mies lopettaakin sen aiemmin kivan chattailyn ja muun juttelun kokonaan. Miksi?!?
Kommentit (821)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän niin tuon tunteen! Viimeisimmästä tapauksesta on jo pari vuotta, mutta olen edelleen hieman häkeltynyt.
Menin opiskelemaan uutta ammattia ja tutustuin koulussa tähän mieheen. Aloimme jutella lähinnä siksi, että hän oli ryhmästä ainoa potentiaalinen juttukumppani, mutta tulimme ihan hyvin juttuun. Meitä luultiin aina välillä pariksi, mutta naureskelimme yhdessä koko jutulle. Kävimme välillä vapaa-ajalla yhdessä kävelyllä jutellen niitä näitä, ei mitään sen kummempaa.
Aika pian tämä kaveri alkoi avautua minulle siitä, kuinka hän halusi palata exänsä kanssa yhteen, mutta ex ei halunnut. Miestä ei niinkään kiinnostanut enää minun kuulumiseni vaan hänen oli pakko vinkua päivittäin tästä yhdestä ja samasta asiasta. Kuuntelin ja lohdutin häntä kaverillisesti ottamatta sen enempää kantaa.
Hän alkoi yhdessä vaiheessa kovasti pohtimaan ääneen, ettei meidän ehkä kannattaisi syödä ruokalassa aina kahdestaan, koska se saattaisi antaa väärän kuvan minusta kenties kiinnostuneille miehille. Kerroin hänelle miljoonasti, ettei minulla ollut mitään mielenkiintoa löytää itselleni poikaystävää enkä edes harrasta tapailua. Eräs päivä tämä kaveri kutsui minut poikkeuksellisesti luokseen. Olimme tosiaan siihen asti nähneet aina ulkona.
Päästyämme hänen luokseen mies kääntyi katsomaan minua toiveikas ilme kasvoillaan ja kysyi haluanko todella suhteen hänen kanssaan. Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta kerroin hänelle etten tosiaankaan tunne mitään muuta kuin kaverillisia tunteita häntä kohtaan. Mies hyväksyi tämän mutta kysyi, voisimmeko myöhemmin edes harrastaa seksiä. Lähdin aika pian tämän jälkeen.
Olimme kuitenkin edelleen väleissä kunnes hän kertoi ylipuhuneensa exänsä yrittämään uudelleen ja lakkasi puhumasta kanssani. Mies siis ilmeisesti piti minua koko sen ajan jonain mahdollisena varavaihtoehtona. Haluaisin vain tietää, minkä h*mmetin perusteella hän luuli minun olevan kiinnostunut hänestä siten? Varsinkin kun oikeasti teroitin hänelle koko ajan etten ole kiinnostunut deittailemaan ketään.
Ehkä hän käsitti niin, ettet halua tapailla muita miehiä paitsi tietenkin häntä. Miesten ego kun yleensä tuppaa olemaan aika valtava.
"En halua poikaystävää", "en halua tapailla ketään", "en koskaan deittaile", "en ole seurustelevaa tyyppiä" olivat lauseita joita muun muassa käytin. Miten tuosta voisi erehtyä?
Mies ajattelee, että se koskee kaikkia muita miehiä, mutta hänen kohdallaan teet poikkeuksen. Seksin himo sekoittaa miehen pään sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet haluaa sellaisen naisen, joka suostuu seksiin. Vasta sen jälkeen voi olla kyseisen naisen kaveri. Muuten se on miehen hyväksikäyttöä. Mies tekee tällöin työtä ja joku muu mies korjaa hedelmät.
Ai ystävyys on hyväksikäyttöä?
Ja seurustelu tarkoittaa toisen laajaa käyttöoikeutta ja omistamista?Sitten ihmetellään tätä yksinäisyysepidemiaa 😂
Ystävyys on hyväksikäyttöä. Siinä on taustalla toisen läheisriippuvuus ja hylätyksi tulemisen pelko. Lisäksi ystävät yrittävät lainata rahaa eivätkä halua maksaa rahoja takaisin. Ystävä joka tapauksessa unohtuu jossain vaiheessa. Ystävyys on perusteltua vain nuorena ja samansukupuolisen kanssa. Itsenäinen ihminen pärjää ilman ystäviä. Vain rakkaus pyyteetöntä ja siitä syystä kannattaa tavoitella vain rakkautta ja unohtaa ystävyys kokonaan.
Ystävämiehenä oleminen on vähän kuin entisaikaan sanottiin aisankannattajaksi. Eli piteleppä mies sen aikaan aisaa ylhäällä, niin minä piipahdan tuonne nurkan taakse hetkeksi. Ja taas ystävämiehenä oleminen ja toivominen siihen ykkösasemaan pääsemisestä jatkuu. Nou tänks. Ei ikinä tuollaiseen asemaan.
Et ilmeisesti pysty edes kuvittelemaan aitoa ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Onhan se kiva feikata ympäristölleen että on haluttu nainen ja onnistunut saalistamaan itselleen miehen, ehkä jopa näyttävän näköisenkin. Pelkästään naisseurassa liikkuminen antaa jotenkin oudohkon kuvan ympäristölle, siis että vanhatpiiat laumana liikkeellä.
Kyllä se statukseen liittyy ja on jotenkin ylevämpää naisen liikkua miehen seurassa vaikkei juuri häneltä muuta haluaiskaan.
Samalla tuo pelkkä ystävänainen saattaa torpata tuolta ystävämieheltä monta potentiaalista naisystävää, ehkä jopa sen elinkautisen rakkauden ja jopa puolison.
Moni seurusteluun halukas nainen kun kuvittelee, että kyseinen ystävämies on jo "varattu" ja jättää tutustumisen sikseen. Ystävämiehenä menee vähän niinkuin miehen elämä hukkaan
Miksi tuhlata aikaa johonkin ns ystävyyteen? Se loppuu kuin seinään kun nainen löytää kikkeleen. Olit vain vapaa-ajanviihdyttäjä eikä muuta. Ystävät ja kaverit ovat erikseen, eikä niille riitä aikaa muutenkaan kuin rajallisesti. Älkää edes ehdottako, olet muuten kiva oltais ystäviä ja nähtäis. No ei olla eikä nähdä, ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on usein se aihe, missä miehet ja naiset selkeästi erottuvat toisistaan. Naiset viehättyvät ani harvoista miehistä, jolloin kaveruus miehen kanssa on huomattavasti helpompaa. Sen sijaan mies tuntee ainakin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa lähes kaikkiin naisiin, ellei nainen ole jotain ihan järkyttävää. Tästä voidaan riidellä vaikka kuinka paljon. Naiset tulevat jatkossakin ajattelemaan, että miehet ovat samanlaisia kuin he. Ja miehet puolestaan, että naiset ovat samanlaisia, kuin he.
Vieläkään en ole ymmärtänyt miten miehillä se että voisi panna jonkun kanssa estää kaveruuden.
Ei se sitä estäkään. Kyllä mies pystyy olemaan naisen kanssa kaveri, mutta millaista kaveruutta se on? Tuskin naimisissa oleva mies hengailee kaverinaisen kanssa monta kertaa viikossa biljardisalilla juomassa kaljaa. Ja sinkkumies nyt on yleensä friendzonella omasta näkökulmastaan. Mutta kun naisilla on väkisin tarve olla sinisilmäinen ja ajatella aivan varmaksi se, että: "uskon sen olevan molemminpuolista, että kumpikaan ei halua toiselta mitään seksuaalista". Tuo väite on täysin puppua, jos mies näkee vähänkin viehättävyyttä kaverinaisessa. Okei, ehkä tässä on joku ikäraja, että 85-vuotiaat eivät välttämättä enää ajattele samalla tavalla. En tiedä asiaa, kun ei ole kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän niin tuon tunteen! Viimeisimmästä tapauksesta on jo pari vuotta, mutta olen edelleen hieman häkeltynyt.
Menin opiskelemaan uutta ammattia ja tutustuin koulussa tähän mieheen. Aloimme jutella lähinnä siksi, että hän oli ryhmästä ainoa potentiaalinen juttukumppani, mutta tulimme ihan hyvin juttuun. Meitä luultiin aina välillä pariksi, mutta naureskelimme yhdessä koko jutulle. Kävimme välillä vapaa-ajalla yhdessä kävelyllä jutellen niitä näitä, ei mitään sen kummempaa.
Aika pian tämä kaveri alkoi avautua minulle siitä, kuinka hän halusi palata exänsä kanssa yhteen, mutta ex ei halunnut. Miestä ei niinkään kiinnostanut enää minun kuulumiseni vaan hänen oli pakko vinkua päivittäin tästä yhdestä ja samasta asiasta. Kuuntelin ja lohdutin häntä kaverillisesti ottamatta sen enempää kantaa.
Hän alkoi yhdessä vaiheessa kovasti pohtimaan ääneen, ettei meidän ehkä kannattaisi syödä ruokalassa aina kahdestaan, koska se saattaisi antaa väärän kuvan minusta kenties kiinnostuneille miehille. Kerroin hänelle miljoonasti, ettei minulla ollut mitään mielenkiintoa löytää itselleni poikaystävää enkä edes harrasta tapailua. Eräs päivä tämä kaveri kutsui minut poikkeuksellisesti luokseen. Olimme tosiaan siihen asti nähneet aina ulkona.
Päästyämme hänen luokseen mies kääntyi katsomaan minua toiveikas ilme kasvoillaan ja kysyi haluanko todella suhteen hänen kanssaan. Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta kerroin hänelle etten tosiaankaan tunne mitään muuta kuin kaverillisia tunteita häntä kohtaan. Mies hyväksyi tämän mutta kysyi, voisimmeko myöhemmin edes harrastaa seksiä. Lähdin aika pian tämän jälkeen.
Olimme kuitenkin edelleen väleissä kunnes hän kertoi ylipuhuneensa exänsä yrittämään uudelleen ja lakkasi puhumasta kanssani. Mies siis ilmeisesti piti minua koko sen ajan jonain mahdollisena varavaihtoehtona. Haluaisin vain tietää, minkä h*mmetin perusteella hän luuli minun olevan kiinnostunut hänestä siten? Varsinkin kun oikeasti teroitin hänelle koko ajan etten ole kiinnostunut deittailemaan ketään.
Ehkä hän käsitti niin, ettet halua tapailla muita miehiä paitsi tietenkin häntä. Miesten ego kun yleensä tuppaa olemaan aika valtava.
"En halua poikaystävää", "en halua tapailla ketään", "en koskaan deittaile", "en ole seurustelevaa tyyppiä" olivat lauseita joita muun muassa käytin. Miten tuosta voisi erehtyä?
Mies ajattelee, että se koskee kaikkia muita miehiä, mutta hänen kohdallaan teet poikkeuksen. Seksin himo sekoittaa miehen pään sillä tavalla.
Tämä. Nyt on niin, että on ajateltava asiaa MIEHEN näkövinkkelistä, ei siitä, kuinka naisen mielestä nyt ollaan vain kavereita. Vaikka kuinka selität miehelle olevasi vain kaveri, HÄN miettii seksin mahdollisuutta. Mies on kaveri vasta sitten kun hän on kieltäytynyt romanttisesta suhteesta ja seksistä kanssasi. Sääntö numero yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on usein se aihe, missä miehet ja naiset selkeästi erottuvat toisistaan. Naiset viehättyvät ani harvoista miehistä, jolloin kaveruus miehen kanssa on huomattavasti helpompaa. Sen sijaan mies tuntee ainakin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa lähes kaikkiin naisiin, ellei nainen ole jotain ihan järkyttävää. Tästä voidaan riidellä vaikka kuinka paljon. Naiset tulevat jatkossakin ajattelemaan, että miehet ovat samanlaisia kuin he. Ja miehet puolestaan, että naiset ovat samanlaisia, kuin he.
Vieläkään en ole ymmärtänyt miten miehillä se että voisi panna jonkun kanssa estää kaveruuden.
Ei se sitä estäkään. Kyllä mies pystyy olemaan naisen kanssa kaveri, mutta millaista kaveruutta se on? Tuskin naimisissa oleva mies hengailee kaverinaisen kanssa monta kertaa viikossa biljardisalilla juomassa kaljaa. Ja sinkkumies nyt on yleensä friendzonella omasta näkökulmastaan. Mutta kun naisilla on väkisin tarve olla sinisilmäinen ja ajatella aivan varmaksi se, että: "uskon sen olevan molemminpuolista, että kumpikaan ei halua toiselta mitään seksuaalista". Tuo väite on täysin puppua, jos mies näkee vähänkin viehättävyyttä kaverinaisessa. Okei, ehkä tässä on joku ikäraja, että 85-vuotiaat eivät välttämättä enää ajattele samalla tavalla. En tiedä asiaa, kun ei ole kokemusta.
Et osannut sinäkään kertoa miten se että jonkun kanssa voisi sänkyyn mennä estää olemasta kaveri. Taitaa jäädä mysteeriksi kun miehillä itselläänkään ei näyttäisi siitä olevan kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on usein se aihe, missä miehet ja naiset selkeästi erottuvat toisistaan. Naiset viehättyvät ani harvoista miehistä, jolloin kaveruus miehen kanssa on huomattavasti helpompaa. Sen sijaan mies tuntee ainakin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa lähes kaikkiin naisiin, ellei nainen ole jotain ihan järkyttävää. Tästä voidaan riidellä vaikka kuinka paljon. Naiset tulevat jatkossakin ajattelemaan, että miehet ovat samanlaisia kuin he. Ja miehet puolestaan, että naiset ovat samanlaisia, kuin he.
Vieläkään en ole ymmärtänyt miten miehillä se että voisi panna jonkun kanssa estää kaveruuden.
Ei se sitä estäkään. Kyllä mies pystyy olemaan naisen kanssa kaveri, mutta millaista kaveruutta se on? Tuskin naimisissa oleva mies hengailee kaverinaisen kanssa monta kertaa viikossa biljardisalilla juomassa kaljaa. Ja sinkkumies nyt on yleensä friendzonella omasta näkökulmastaan. Mutta kun naisilla on väkisin tarve olla sinisilmäinen ja ajatella aivan varmaksi se, että: "uskon sen olevan molemminpuolista, että kumpikaan ei halua toiselta mitään seksuaalista". Tuo väite on täysin puppua, jos mies näkee vähänkin viehättävyyttä kaverinaisessa. Okei, ehkä tässä on joku ikäraja, että 85-vuotiaat eivät välttämättä enää ajattele samalla tavalla. En tiedä asiaa, kun ei ole kokemusta.
Kyllä se ystävämiehenä oleminen mielestäni edellyttää, että on oltu seksuaalisessa kanssakäymisessä edes joskus ja sen puolen jännite on saatu siten poistettua. Mikäli siitä on tullut hyvä fiilis kummallekin, niin muuttuu suhteeksi ja mikäli huono, jatkuu ystävyyssuhteena jos muuten tykätään toisistaan.
Naisten pitäisi lopettaa tuollainen teennäinen pelleily, kun siinä vaan esitetään mukavaa, eikä jäädä mihinkään kaveruussuhteeseen.
Jos et halua olla kaveri, miksi sitten tuollaista säätöä harrastat?
Se ei sovi kummallekaan, ei miehelle tai naiselle.
Miehelle se kaverisuhde olisi pelkkää ajanhukkaa. Naisen juttuja siedetään parisuhteessa, harva mies on niistä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on usein se aihe, missä miehet ja naiset selkeästi erottuvat toisistaan. Naiset viehättyvät ani harvoista miehistä, jolloin kaveruus miehen kanssa on huomattavasti helpompaa. Sen sijaan mies tuntee ainakin jonkinlaista seksuaalista vetovoimaa lähes kaikkiin naisiin, ellei nainen ole jotain ihan järkyttävää. Tästä voidaan riidellä vaikka kuinka paljon. Naiset tulevat jatkossakin ajattelemaan, että miehet ovat samanlaisia kuin he. Ja miehet puolestaan, että naiset ovat samanlaisia, kuin he.
Vieläkään en ole ymmärtänyt miten miehillä se että voisi panna jonkun kanssa estää kaveruuden.
Ei se sitä estäkään. Kyllä mies pystyy olemaan naisen kanssa kaveri, mutta millaista kaveruutta se on? Tuskin naimisissa oleva mies hengailee kaverinaisen kanssa monta kertaa viikossa biljardisalilla juomassa kaljaa. Ja sinkkumies nyt on yleensä friendzonella omasta näkökulmastaan. Mutta kun naisilla on väkisin tarve olla sinisilmäinen ja ajatella aivan varmaksi se, että: "uskon sen olevan molemminpuolista, että kumpikaan ei halua toiselta mitään seksuaalista". Tuo väite on täysin puppua, jos mies näkee vähänkin viehättävyyttä kaverinaisessa. Okei, ehkä tässä on joku ikäraja, että 85-vuotiaat eivät välttämättä enää ajattele samalla tavalla. En tiedä asiaa, kun ei ole kokemusta.
Et osannut sinäkään kertoa miten se että jonkun kanssa voisi sänkyyn mennä estää olemasta kaveri. Taitaa jäädä mysteeriksi kun miehillä itselläänkään ei näyttäisi siitä olevan kokemusta.
Ei siinä mitään mysteeriä ole: mies haluaa todennäköisesti seksiä ja nainen todennäköisesti ei. Se ratkaisee ystävyyden laadun, haluaako nainen seksiä vai ei. Mies pystyy olemaan naisen kaveri, mutta mikä sille on motiivina, jos mies haluaa myös seksiä naisen kanssa? Yleensä siihen on motiivina se, ettei miehellä ole miespuolisia kavereita riittävästi ja on pakko kaveerata viehättävien naisten kanssa, vaikka se tuntuisi jopa epämukavalta. Ja ei, viehättävä nainen ei ole Hollywood-tähti, kuten naiset ajattelevat viehättävistä miehistä.
Dracula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän niin tuon tunteen! Viimeisimmästä tapauksesta on jo pari vuotta, mutta olen edelleen hieman häkeltynyt.
Menin opiskelemaan uutta ammattia ja tutustuin koulussa tähän mieheen. Aloimme jutella lähinnä siksi, että hän oli ryhmästä ainoa potentiaalinen juttukumppani, mutta tulimme ihan hyvin juttuun. Meitä luultiin aina välillä pariksi, mutta naureskelimme yhdessä koko jutulle. Kävimme välillä vapaa-ajalla yhdessä kävelyllä jutellen niitä näitä, ei mitään sen kummempaa.
Aika pian tämä kaveri alkoi avautua minulle siitä, kuinka hän halusi palata exänsä kanssa yhteen, mutta ex ei halunnut. Miestä ei niinkään kiinnostanut enää minun kuulumiseni vaan hänen oli pakko vinkua päivittäin tästä yhdestä ja samasta asiasta. Kuuntelin ja lohdutin häntä kaverillisesti ottamatta sen enempää kantaa.
Hän alkoi yhdessä vaiheessa kovasti pohtimaan ääneen, ettei meidän ehkä kannattaisi syödä ruokalassa aina kahdestaan, koska se saattaisi antaa väärän kuvan minusta kenties kiinnostuneille miehille. Kerroin hänelle miljoonasti, ettei minulla ollut mitään mielenkiintoa löytää itselleni poikaystävää enkä edes harrasta tapailua. Eräs päivä tämä kaveri kutsui minut poikkeuksellisesti luokseen. Olimme tosiaan siihen asti nähneet aina ulkona.
Päästyämme hänen luokseen mies kääntyi katsomaan minua toiveikas ilme kasvoillaan ja kysyi haluanko todella suhteen hänen kanssaan. Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta kerroin hänelle etten tosiaankaan tunne mitään muuta kuin kaverillisia tunteita häntä kohtaan. Mies hyväksyi tämän mutta kysyi, voisimmeko myöhemmin edes harrastaa seksiä. Lähdin aika pian tämän jälkeen.
Olimme kuitenkin edelleen väleissä kunnes hän kertoi ylipuhuneensa exänsä yrittämään uudelleen ja lakkasi puhumasta kanssani. Mies siis ilmeisesti piti minua koko sen ajan jonain mahdollisena varavaihtoehtona. Haluaisin vain tietää, minkä h*mmetin perusteella hän luuli minun olevan kiinnostunut hänestä siten? Varsinkin kun oikeasti teroitin hänelle koko ajan etten ole kiinnostunut deittailemaan ketään.
Ehkä hän käsitti niin, ettet halua tapailla muita miehiä paitsi tietenkin häntä. Miesten ego kun yleensä tuppaa olemaan aika valtava.
"En halua poikaystävää", "en halua tapailla ketään", "en koskaan deittaile", "en ole seurustelevaa tyyppiä" olivat lauseita joita muun muassa käytin. Miten tuosta voisi erehtyä?
Mies ajattelee, että se koskee kaikkia muita miehiä, mutta hänen kohdallaan teet poikkeuksen. Seksin himo sekoittaa miehen pään sillä tavalla.
Tämä. Nyt on niin, että on ajateltava asiaa MIEHEN näkövinkkelistä, ei siitä, kuinka naisen mielestä nyt ollaan vain kavereita. Vaikka kuinka selität miehelle olevasi vain kaveri, HÄN miettii seksin mahdollisuutta. Mies on kaveri vasta sitten kun hän on kieltäytynyt romanttisesta suhteesta ja seksistä kanssasi. Sääntö numero yksi.
Hyvännäköisten naisten kannattaisikin ystävyystesti: kysyä mieskaverilta haluaako hän harrastaa seksiä. Jos vastaa että ei, niin sitten on aito kaveri ilman taka-ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, olen nyt tosi suora. Miehet usein ovat keskusteluissa suoria, ja kun olet ilmoittanut arvostavasi nimenomaan miehistä kommunikaatiota, käytän sitä.
Viesteistäsi käy ilmi, että ajattelet samanaikaisesti että
(1) Miehet ja naiset ovat samanlaisia
(2) Naisissa on jotain sellaista, jonka takia et halua heitä kavereina
Nämä kaksi kohtaa ovat keskenään loogisessa ristiriidassa. Miehelle loogisten ristiriitojen ratkaiseminen keskusteluissa on aivan perustason juttu. Tällaista juttua miehen ei tarvitse miettiä lainkaan, vaan vastaus on täysin ilmiselvä.
Se, että et kykene ratkaisemaan aivan perustason loogista ristiriitaa, kertoo että sellainen mies joka ylipäänsä nauttisi vaikkapa politiikan keskustelemisesta, saisi keskusteluista irti sen mitä hän saa keskustelusta jonkun miehen kanssa.
Miehillä on toki erilaisia syitä, miksi he tapaavat ja juttelevat keskenään. Eräs syy on parantaa tilannekuvaa eli ymmärtää maailmaa paremmin. Toinen on harjoittaa älyään, jotta se toimii kun tosipaikka tulee eteen.
Kyseessä on vähän sama kuin joku aloittelija haluaisi koko ajan pelata jonkun maailmanluokan staran kanssa tennistä. Kyllähän stara pystyy asettumaan aloittelijan tasolle, keksimään vaikka erilaisia rajoitteita itselleen jolla pelistä saa hieman mielekkäämpää. Mutta eihän se nyt ole lähellekään sama asia staran kannalta. Ilman omantasoisia vastuksia hänen taitonsa ruostuisivat nopeasti.
Melkein purskahti aamukahvit näppäimistölle tästä satiirista :D. Jos tällä palstalla on jotain oppinut niin sen ettei miesten logiikalla ole mitään tekemistä loogisuuden kanssa. Sama mies itkee miksi naiset ei anna hänelle irtopillua ja jankkaa kylä pyöristä ja huvipuistolaitteista. Sama mies tihrustaa vuorotellen aloituksia siitä miksi suomalaiset naiset ei ole naisellisia ja tivaa miksi naiset ei ole joka asiassa niin kuin miehet. Yksikään mies palstalla ei kannata sitä että mies maksaa naiselle kahvit treffeillä, mutta perinteinen nainen pitäisi silti löytyä. Suomalainen työssäkäyvä nainen on aina maksullinen, ja ongelma ratkeaa ottamalla ihana aasialainen tai venäläinen. Lista on ihan loputon.
Ne ovat eri miesten ajatuksia. Et kai luule, että vain yksi mies kirjoittelee täällä?
Kumpa olisivatkin. Tyylistä tunnistaa monta kirjoittajaa ja parhaat onnistuu samassa keskustelussa esittelemään epälogiikkansa kaikki puolet yhtä aikaa. Tämä miesten logiikan ominaisuus kiteytyy loistavalla tavalla sanassa pihtarihoo. Miesten logiikkauniversumissa kaksi päinvastaista ja toisensa poissulkevaa asiaa voivat olla totta yhtä aikaa.
Itse olen kirjoittanut venäläisistä naisista ja perinteisistä naisista, mutta en koskaan aasialaisista naisista, irtupllusta, kyläpyörästä tai huvipuistolaitteista. Joku muu mies on ne kirjoittanut. Mitä tarjoamiseen tulee, niin eri tyyppisiin naisiin käytetään eri sääntöjä. Perinteisille naisille voi tarjota, mutta tasa-arvoa kannattavien naisten odotetaan itse maksavansa omat kulunsa.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle se kaverisuhde olisi pelkkää ajanhukkaa. Naisen juttuja siedetään parisuhteessa, harva mies on niistä kiinnostunut.
Tätä te skitsoidit hoette mutta älkää puhuko kaikkien miesten suulla. Istuin oman mieheni kanssa joku aika sitten 5 h autossa ja mies sanoi loppupäässä matkaa että on se niin kiva että on vaimo jonka kanssa voi jutella neljä tuntia yhteen menoon ilman että on tylsää hetkeä.
Vierailija kirjoitti:
Dracula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän niin tuon tunteen! Viimeisimmästä tapauksesta on jo pari vuotta, mutta olen edelleen hieman häkeltynyt.
Menin opiskelemaan uutta ammattia ja tutustuin koulussa tähän mieheen. Aloimme jutella lähinnä siksi, että hän oli ryhmästä ainoa potentiaalinen juttukumppani, mutta tulimme ihan hyvin juttuun. Meitä luultiin aina välillä pariksi, mutta naureskelimme yhdessä koko jutulle. Kävimme välillä vapaa-ajalla yhdessä kävelyllä jutellen niitä näitä, ei mitään sen kummempaa.
Aika pian tämä kaveri alkoi avautua minulle siitä, kuinka hän halusi palata exänsä kanssa yhteen, mutta ex ei halunnut. Miestä ei niinkään kiinnostanut enää minun kuulumiseni vaan hänen oli pakko vinkua päivittäin tästä yhdestä ja samasta asiasta. Kuuntelin ja lohdutin häntä kaverillisesti ottamatta sen enempää kantaa.
Hän alkoi yhdessä vaiheessa kovasti pohtimaan ääneen, ettei meidän ehkä kannattaisi syödä ruokalassa aina kahdestaan, koska se saattaisi antaa väärän kuvan minusta kenties kiinnostuneille miehille. Kerroin hänelle miljoonasti, ettei minulla ollut mitään mielenkiintoa löytää itselleni poikaystävää enkä edes harrasta tapailua. Eräs päivä tämä kaveri kutsui minut poikkeuksellisesti luokseen. Olimme tosiaan siihen asti nähneet aina ulkona.
Päästyämme hänen luokseen mies kääntyi katsomaan minua toiveikas ilme kasvoillaan ja kysyi haluanko todella suhteen hänen kanssaan. Olin kuin puulla päähän lyöty, mutta kerroin hänelle etten tosiaankaan tunne mitään muuta kuin kaverillisia tunteita häntä kohtaan. Mies hyväksyi tämän mutta kysyi, voisimmeko myöhemmin edes harrastaa seksiä. Lähdin aika pian tämän jälkeen.
Olimme kuitenkin edelleen väleissä kunnes hän kertoi ylipuhuneensa exänsä yrittämään uudelleen ja lakkasi puhumasta kanssani. Mies siis ilmeisesti piti minua koko sen ajan jonain mahdollisena varavaihtoehtona. Haluaisin vain tietää, minkä h*mmetin perusteella hän luuli minun olevan kiinnostunut hänestä siten? Varsinkin kun oikeasti teroitin hänelle koko ajan etten ole kiinnostunut deittailemaan ketään.
Ehkä hän käsitti niin, ettet halua tapailla muita miehiä paitsi tietenkin häntä. Miesten ego kun yleensä tuppaa olemaan aika valtava.
"En halua poikaystävää", "en halua tapailla ketään", "en koskaan deittaile", "en ole seurustelevaa tyyppiä" olivat lauseita joita muun muassa käytin. Miten tuosta voisi erehtyä?
Mies ajattelee, että se koskee kaikkia muita miehiä, mutta hänen kohdallaan teet poikkeuksen. Seksin himo sekoittaa miehen pään sillä tavalla.
Tämä. Nyt on niin, että on ajateltava asiaa MIEHEN näkövinkkelistä, ei siitä, kuinka naisen mielestä nyt ollaan vain kavereita. Vaikka kuinka selität miehelle olevasi vain kaveri, HÄN miettii seksin mahdollisuutta. Mies on kaveri vasta sitten kun hän on kieltäytynyt romanttisesta suhteesta ja seksistä kanssasi. Sääntö numero yksi.
Hyvännäköisten naisten kannattaisikin ystävyystesti: kysyä mieskaverilta haluaako hän harrastaa seksiä. Jos vastaa että ei, niin sitten on aito kaveri ilman taka-ajatuksia.
Juuri näin. Yleensä itseään kunnioittavat miehet eivät hengaile hyvännäköisten naisten kanssa vapaa-ajalla huvin vuoksi. Töissä on ehkä pakko olla välillä kanssakäymisissä, mutta silloinkin valitsee mieluummin mieskollegan tai rumemman naisen, kuin hyvännäköisen naiskollegan.
Vierailija kirjoitti:
Koska se torjunta ja kelpaamattomuus tuntuu pahalta, kun itsellä on toiveita enempään. Etenkin, jos on kroonisesti läheisyyden ja seksin puutteesta kärsivä mies. Miksi toiset miehet kelpaavat seksiin, mutta minä en? Se olisi jatkuvasti mielessä, jos kerran kelpaan kaveriksi, mutten kuitenkaan siihen kaikkein syvimpään miehen ja naisen väliseen yhteyteen. Tulee mieleen, että itsessä on jotain perustavanlaatuisesti väärin ja vialla.
Nin ja ystävämies tietää kuitenkin, että kyseisellä ystävänaisellakin on seksuaaliset halut, joita toteuttaa toisen kanssa ja toisaalla. Häntä siihen ei vain kelpuuteta, koska ei ole todennäköisesti ihan niiiiin kiinnostava ja haluttu.
Vierailija kirjoitti:
Koska se torjunta ja kelpaamattomuus tuntuu pahalta, kun itsellä on toiveita enempään. Etenkin, jos on kroonisesti läheisyyden ja seksin puutteesta kärsivä mies. Miksi toiset miehet kelpaavat seksiin, mutta minä en? Se olisi jatkuvasti mielessä, jos kerran kelpaan kaveriksi, mutten kuitenkaan siihen kaikkein syvimpään miehen ja naisen väliseen yhteyteen. Tulee mieleen, että itsessä on jotain perustavanlaatuisesti väärin ja vialla.
Sitä kutsutaan miehiseksi ylpeydeksi. Miehinen ylpeys ei voi hyväksyä sitä, että joku toinen saa seksiä ja sinä et. Näin ollen on parempi laittaa välit poikki tällaisen naisen kanssa ja unohtaa koko nainen. Ja siirtyä seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Naisten pitäisi lopettaa tuollainen teennäinen pelleily, kun siinä vaan esitetään mukavaa, eikä jäädä mihinkään kaveruussuhteeseen.
Jos et halua olla kaveri, miksi sitten tuollaista säätöä harrastat?
Se ei sovi kummallekaan, ei miehelle tai naiselle.
Se on jotenkin ohjelmoitu sinne päähän perseillä noin.
On toki suorapuheisiakin tyyppejä, jotka kieltämättä huvittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, olen nyt tosi suora. Miehet usein ovat keskusteluissa suoria, ja kun olet ilmoittanut arvostavasi nimenomaan miehistä kommunikaatiota, käytän sitä.
Viesteistäsi käy ilmi, että ajattelet samanaikaisesti että
(1) Miehet ja naiset ovat samanlaisia
(2) Naisissa on jotain sellaista, jonka takia et halua heitä kavereina
Nämä kaksi kohtaa ovat keskenään loogisessa ristiriidassa. Miehelle loogisten ristiriitojen ratkaiseminen keskusteluissa on aivan perustason juttu. Tällaista juttua miehen ei tarvitse miettiä lainkaan, vaan vastaus on täysin ilmiselvä.
Se, että et kykene ratkaisemaan aivan perustason loogista ristiriitaa, kertoo että sellainen mies joka ylipäänsä nauttisi vaikkapa politiikan keskustelemisesta, saisi keskusteluista irti sen mitä hän saa keskustelusta jonkun miehen kanssa.
Miehillä on toki erilaisia syitä, miksi he tapaavat ja juttelevat keskenään. Eräs syy on parantaa tilannekuvaa eli ymmärtää maailmaa paremmin. Toinen on harjoittaa älyään, jotta se toimii kun tosipaikka tulee eteen.
Kyseessä on vähän sama kuin joku aloittelija haluaisi koko ajan pelata jonkun maailmanluokan staran kanssa tennistä. Kyllähän stara pystyy asettumaan aloittelijan tasolle, keksimään vaikka erilaisia rajoitteita itselleen jolla pelistä saa hieman mielekkäämpää. Mutta eihän se nyt ole lähellekään sama asia staran kannalta. Ilman omantasoisia vastuksia hänen taitonsa ruostuisivat nopeasti.
Melkein purskahti aamukahvit näppäimistölle tästä satiirista :D. Jos tällä palstalla on jotain oppinut niin sen ettei miesten logiikalla ole mitään tekemistä loogisuuden kanssa. Sama mies itkee miksi naiset ei anna hänelle irtopillua ja jankkaa kylä pyöristä ja huvipuistolaitteista. Sama mies tihrustaa vuorotellen aloituksia siitä miksi suomalaiset naiset ei ole naisellisia ja tivaa miksi naiset ei ole joka asiassa niin kuin miehet. Yksikään mies palstalla ei kannata sitä että mies maksaa naiselle kahvit treffeillä, mutta perinteinen nainen pitäisi silti löytyä. Suomalainen työssäkäyvä nainen on aina maksullinen, ja ongelma ratkeaa ottamalla ihana aasialainen tai venäläinen. Lista on ihan loputon.
Ne ovat eri miesten ajatuksia. Et kai luule, että vain yksi mies kirjoittelee täällä?
Kumpa olisivatkin. Tyylistä tunnistaa monta kirjoittajaa ja parhaat onnistuu samassa keskustelussa esittelemään epälogiikkansa kaikki puolet yhtä aikaa. Tämä miesten logiikan ominaisuus kiteytyy loistavalla tavalla sanassa pihtarihoo. Miesten logiikkauniversumissa kaksi päinvastaista ja toisensa poissulkevaa asiaa voivat olla totta yhtä aikaa.
Itse olen kirjoittanut venäläisistä naisista ja perinteisistä naisista, mutta en koskaan aasialaisista naisista, irtupllusta, kyläpyörästä tai huvipuistolaitteista. Joku muu mies on ne kirjoittanut. Mitä tarjoamiseen tulee, niin eri tyyppisiin naisiin käytetään eri sääntöjä. Perinteisille naisille voi tarjota, mutta tasa-arvoa kannattavien naisten odotetaan itse maksavansa omat kulunsa.
Hyvin te miehet olette onnistuneet salaamaan tämän idean että perinteisille kyllä halutaan tarjota, kun kiukkuisina mollaatte naisia treffeillä maksamista koskevassa keskustelussa. En muista että koskaan olisi tullut vastaan ketään näin argumentoivaa. Joskus joku yksittäinen mies on geneerisesti sitä mieltä että maksaa aina treffeillä kaikille treffikumppaneille.
Ystävämiehenä oleminen on vähän kuin entisaikaan sanottiin aisankannattajaksi. Eli piteleppä mies sen aikaan aisaa ylhäällä, niin minä piipahdan tuonne nurkan taakse hetkeksi. Ja taas ystävämiehenä oleminen ja toivominen siihen ykkösasemaan pääsemisestä jatkuu. Nou tänks. Ei ikinä tuollaiseen asemaan.