Uusperheelliset, miten hoidatte lapsia kun kaikki paikalla?
Meillä on 2 yhteistä, pientä lasta ja miehelläni lisäksi 2 edellisestä avoliitostaan. Aina kun miehen lapset ovat meillä, he haluaisivat jatkuvasti tehdä asioita, joihin pienimpiä ei voi ottaa mukaan, mikä tarkoittaa, että minun pitäisi sitten olla kahden pienen lapsemme yh ne ajat kun miehen lapset ovat meillä (ja ovat enemmän kuin joka toinen vkonl). Miten te muut uusperheelliset olette sumplineet nuo asiat?
Kommentit (333)
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö arkena lapset ole tarhassa ja koulussa ja iltapäivisin välillä kavereilla ja harrastuksissa. Arkena kannattaa hoitaa enimmät siivoukset ja kaupassakäynnit myös viikonlopun varalle. Viikonloppuna voi sitten koko perhe viettää aikaa yhdessä ja varmaan sitä omaakin aikaa välillä järjestyy, jos vanhemmat niin sopivat.
Ja kannattaa tarpeen mukaan hyödyntää ruokakaupan kotitoimituksia ja välillä vaikka woltia tai siivouspalveluita jos arki tuntuu liian kuormittavalta.Koronan takia lapsilla ei ole nyt harrastuksia ja ”koska lapset ovat niin vähän meillä”, isä haluaa viettää lasten kanssa illat ja viikonloput. Lapset näkevät kavereitaan päivisin, jos näkevät. Eikä se siis ole minulle mikään ongelma, ongelma on se, että minun vastuulleni jää yksikseen 2 lapsen hoito kun nämä isommat lapset vievät isäänsä paikasta toiseen tai meillä ollessaan leikkivät huoneessaan isänsä kanssa. Lisäksi koen isomman lapsemme kannalta ikäväksi, että isi aina lähtee kahden lapsensa kanssa jättäen meidät kotiin ja nykyään joskus kyllä sitten kysyy ”haluatko tulla mukaamme leikkimään pihalle”. Eli ihan kun tämä meidän lapsemme ei olisi hänen perhettään vaan saisi ”säälistä” joskus osallistua isin perheen juttuihin. Mieheni on siis yrittänyt tsempata tuossa kun olen yrittänyt hänelle asiasta puhua ja ottaa nykyään välillä meidän vanhemman lapsemme mukaan ulos. Viimeksikin 9-vuotias oikein ihmetteli, että ”ai, tuleeko X mukaamme”.
Ap
Ap
Miksi sinä olet tehnyt liian nopealla tempolla ne kaksi lasta, kun tiesit, että nuo edelliset on olemassa?
Palkkaa apua, jos se noin ylivoimaista on tai laita isompi päivähoitoon?
Jaksan hyvin hoitaa lapseni, siitä ei ole kyse, vaan olen lapsieni puolesta harmissani, kun heidän isänsä ”poistuu heidän elämästään” säännöllisesti ”toisen perheensä luo” vaikka minä olisin halunnut meidän olevan yksi perhe.
Ap
Se sun miehesi on neljän lapsen isä ja nuo ikäerotkin oli sulla vallan hyvin tiedossa jo ennen kuin raskaaksi tulit. Noilla lapsilla on ikätasoisensa tekemiset ja se sinun vain täytyy nyt ymmärtää. Sinun pitää myös käsittää, että noilla lapsilla on oikeus ihan omaan aikaan oman isänsä kanssa.
Mutta niin on nuoremmillakin lapsilla. Isän olisi nyt hyvä pohtia tilannetta tältä kannalta. Hän ei voi sysätä pienempiä lapsia syrjään kuin kyseessä olisi sateenvarjo, jota ei nyt muutamaan päivään tarvita. Osa ajasta pitäisi viettää yhdessä nykyisen vaimon ja kaikkien neljän lapsen kanssa. Lapset ovat toistensa lähisukulaisia, koska heillä on sama isä. Minulle tulee tässä mieleen, että isoille lapsille voi olla epäselvää, että pienet ovat todellakin heidän sisaruspuoliaan (sisarpuolia tai velipuolia).
Ap kertoo ettei lähde mihinkään sen vauvan kanssa, koska korona. Ei tämä tarkoita, että kaikkien pitää kököttää kotona, koska korona.
Ja jos lapset ei ole ymmärtäneet, että he ovat sisaruspuolia, se on sitten kyllä aikuisten syy. Vauhti ainakin on ollut valtava, kun kuusivuotiaalla on jo uusioperhe ja kaksi pikkusisarusta. Olisi kannattanut ensin elellä perheenä ihan vaan noiden olemassaolevien kanssa, tutustua heihin kunnolla ja sitten vasta tykittää uusia. Tai viimeistään siinä sen kolmosen kohdalla hidastaa vähän ja totuttautua suurperheeksi.
On turha syyllistää avioparia siitä, että he saivat kaksi lasta heti miehen eron jälkeen. Oletan, että Ap oli vapaa, Miehellä sen sijaan oli perhe. Mitä ikinä joku teki, se on mennyttä. Nyt pitää saada uusperhe toimimaan. Mielipahaa aiheuttava tilanne ei hyödytä ketään. Jos tulisi uusi avioero, se olisi kaikille lapsille raskasta. Entä isä? Kahden eri suhteen lapset tulossa isän luokse x pituisiksi ajoiksi. Mitä vapaa-aikaa miehellä olisi? Entä taloudellinen tilanne ja lasten mahdolliset vaikeudet elämässä (koulu, sairaudet tms)? Ja kuka nainen alkaisi suhteeseen noin "epävarman" tapauksen kanssa, kun se kolmaskin nainen ehkä haluaisi oman lapsen? Neuvon Ap:tä juttelemaan miehensä kanssa . Kun isot lapset ovat heillä, mies viettää osan ajasta näiden kanssa. Osa ajasta ollaan yhdessä perheenä. Mielestäni Ap voi joustaa vaatemukesta, että lapset auttavat kotona. No, hän voi sanoa nätisti, että olisi iloinen, jos lapsi vie lautasen tiskipöydälle. Kannattaa kiittää, jos vie. Ap:n tulee muistaa, että isot ovat hänen omien lastensa sisaruksia, siis he ovat tärkeitä henkilöitä. Isojen vaatehuolto kuuluu isälle, joka on lasten vanhempi. Isommille on hyvä korostaa sitä, että pienet ovat heidän sisaruksiaan (puoliksi). Eihän ydinperheissäkään kysytä olemassaolevilta lapsilta haluavatko nämä perheeseen lisää lapsia. Se on täysin vanhempien päätös. Eräässä kirjassa kerrottiin uusperheiden ongelmista tosielämässä. Eräs nainen kertoi miten miehen 3 pikkulasta oli isän luona. Lapset marisivat ja vaikuttivat olevan vailla virikkeitä. Äitipuoli halusi liiton onnistuvan, hän vietti tuntikausia kokoamalla palapeliä, kasaamalla legoja lasten kanssa jne. Vähitellen he tutustuivat. Miehen lapset arvostivat äitipuolta. Toivon tsemppiä Ap:lle ja kaikille.
Ydinperheessä kumpikaan vanhemmista ei ole olemassaoleville lapsille uppo-outo, eikä lastenhoito ole sille vauvan äidille uutta.
Kyllä ensin pitää luoda se perhe ennen kuin siihen hankkii lisää lapsia.
Se on jäänyt ap:lta täysin hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Eniten tässä jutussa ahdistaa se, että ap kyttää kuusivuotiaan syömisiä ja vierittää tämän kontolle sitä, ettei voi muka itse syödä terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Minullekin tuli mieleen mahdollinen masennus. Vielä enemmän yksinäisyys. Nuori äiti kaipaa ystäviä ja jutteluseuraa. Juuri siksi on haitallista, jos mies jättää hänet pitkäksi aikaa yksin pienten kanssa, kun isot lapset ovat heillä. Tosielämässä moni avioero saa alkusysäyksen nimenomaan vauvan syntymän aikoihin, kun tuore äiti jää kotiin yksin vauvan kanssa, väsyneenä ja vähän masentuneenakin. Ilman miehen tukea, vaikka lapsi on myös miehen lapsi. Mies menee missä menee ja nainen on lapsen kanssa. Lopullinen ero saattaa tapahtua vasta pitkän ajan kuluttua. Tämä ilmiö oli tiedossa jo 80-luvulla. Luulisi, että miehet ottaisivat tämän huomioon elämässään.
Kuulostaa ihan omalta lapsuudeltani. Edelleen isäni vaimo näkee minut valtavana uhkana hänen avioliitolleen ja biolapsilleen joista yksi on velipuoleni. Terapian myötä olen tajunnut, että ongelmana oli sukupuoleni.
Olen perheen ainoa tyttö, josta isäni kasvatti omanarvontuntoisen ja rakastetun naisen, huolimatta siitä että äitipuoli piti mykkäkoulua, jos isäni erehtyi viettämään kanssani kahdestaan laatuaikaa. Muistan yhä erään talvi-illan, kun jouduin yksin pimeässä pihassa tekemään lumitöitä, koska olin ollut isän kanssa uimahallissa sillä aikaa kun muu ”perhe” oli suorittanut lauantaisiivousta.
Tapasin isääni kahtena viikonloppuna kuukaudessa, joista perjantait ja sunnuntait menivät matkustamiseen.
Kannattaa valita onko lautasen vieminen tiskipöydälle se ykkösprioriteetti millä asiat korjaantuu. No ei ole.
Minusta ihan ykkösenä on tämän uusperheen kokoonpanon tutustuminen toisiinsa ystävällisessä, ymmärtävässä ja toisiaan tukevassa ilmapiirissä.
Antaa nyt pikkuasioiden olla ja keskitytään siihen tosiasiian, että nämä ihmiset, pienet ja isot viettävä tulevaisuudessakin ainakin sen 10 päivää keskenään kukin parhaan kykynsä mukaan. Silloin pitäisi ensin tutustua toisiinsa ihmisinä ja persoonina. Myös luoda luottamus ja yhteenkuuluvuus. Se on aikuisten tehtävä.
Kun tämä on saatu aikaan niin silloin ei tuo nyt kyseessä oleva ongelma, isä viettää aikas vanhempien lasten kanssa, ole niin suuri ongelma. Kun on olemassa se yhteenkuuluvuus niin lyhytaikainen erillään olo ei tuo tunnetta, että tässä nyt ollaanjin kahta eri perhettä. Mutta silloin juuri tuo tunne korostuu jos ei ole lainkas ollutkaan muuta ajatusta kuin kahden perheen lapset.
En tiedä tulenko ymmärretyksi mitä yritän selittää.
Mielestäni jo se, että nämä isän entisestä suhteesta olevat lapset eivät tiedosta olevansa sisarpuolia uusille sisaruksilleen kertoo, että vanhemmat eivät ole kovin juttelevaista sorttia.
Eikä yhteenkuuluvuutta ole tapahtunut. Silloin myös lapsilla on suurempi tarve olla vain isänsä seurassa kos olo yhdessä koetaan hankalaksi.
On huomattava ja erittäin tärkeää huomata, että aloittaja ei ole ainoa joka tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Luultavasti niin tuntevat myös nämä vanhemmat lapset. Ja lapsille on vielä paljon vaikeampaa kun eivät oikein pysty asialle itse mitään tekemään ilman aikuisten tukea tässasiassa.
Oliskohan tuo lautasen viemisen vaikeus vain joku tahallinen oire siitä, että tulisi huomatuksi äitipuolen taholta. Muussakin mielessä kuin vain kotitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Minullekin tuli mieleen mahdollinen masennus. Vielä enemmän yksinäisyys. Nuori äiti kaipaa ystäviä ja jutteluseuraa. Juuri siksi on haitallista, jos mies jättää hänet pitkäksi aikaa yksin pienten kanssa, kun isot lapset ovat heillä. Tosielämässä moni avioero saa alkusysäyksen nimenomaan vauvan syntymän aikoihin, kun tuore äiti jää kotiin yksin vauvan kanssa, väsyneenä ja vähän masentuneenakin. Ilman miehen tukea, vaikka lapsi on myös miehen lapsi. Mies menee missä menee ja nainen on lapsen kanssa. Lopullinen ero saattaa tapahtua vasta pitkän ajan kuluttua. Tämä ilmiö oli tiedossa jo 80-luvulla. Luulisi, että miehet ottaisivat tämän huomioon elämässään.
Nainen on ollut tietoinen näistä isoista lapsista jo ennen raskautumistaan. Ei ole noiden lasten vika, että niitä uusia lapsia on alettu tehtailla liukuhihnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
MIKSI olet tehnyt lapsen tuollaisiin oloihin? Eikä se että joku muu voi viedä vie yhtään sitä seikkaa pois, että lapset haluavat olla myös isänsä kanssa.
Ja miksi jopa sen isäpuolenkin elämän pitäisi pyöriä sinun ehdoillasi? Mutta sinun elämäsi ei saa häiriintyä yhtään omista perheenjäsenistäsi?
Käsittämätöntä käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Ei voi vaatia, kaikesta tästä kertomastasi huolimatta, että vanhemmat lapset olisivat tuon 10 päivää teillä ollessaan vain kotona, esikoulussa ja koulussa. He kaipaavat myös muuta toimintaa ulkoiluineen jne. Yksinkään heitä ei voi silloin laittaa menemään minnekään keskenään.
Koska itse et ilmeisesti kotoa halua poistua niin silloin se on isä joka heidän kanssaan menee ja tekee.
6-vuotias on vielä toso pieni, miten on, oletteko lähentyneet keskenään tai tunteeko hän, että voi myös sinun kanssasi olla ja jutella asioitaan?
Jos ei niin pelkkä kotitöiden osu6den vaatiminen pelkkänä kontaktina on aika kylmää, niin myös isommallekin.
Jotain muuta yhteistä tekemistäkin pitäisi aloittajalla ja isommilla lapsilla kotona olla.
Ehkä isä siksi kokee tärkeäksi, että hän on enemmän omien lastensa kanssa jos aloittajalle lasten kanssa olo on hankalaan tuntuista.
Ap ei myöskään tajua lainkaan, miten valtava mullistus nuo uudet lapset on näillä isommille. Kuusivuotiaan varmasti todella vaikea työstää ajatuksiaan ja tunteitaan uudesta vauvasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Nuo isommat lapset on joutuneet kököttämään kaksi vuotta koronan takia, harrastukset keskeytyksissä, koulustakin on joutunut olemaan pois.
Aika käsittämätön ajoitus teiltä vetäistä nyt tähän saumaan uusi lapsi, kun vihdoin alkaa elämä vapautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa käy aika pian niin, että mies lähtee tästäkin perheestä.
Minä taas uskon, että jos joku lähtee, se on Ap. Hän vaikuttaa olevan on yhdentekevä henkilö omassa perheessään. Aivan uskomatonta. Ap:n omat lapset jäävät vaille isänsä huomiota aina, kun isän vanhemmat lapset ovat heillä. Noiden isompien lasten pitää saada viettää muutama tunti yhdessä isänsä kanssa. Mutta muu aika on kyllä koko perheen aikaa, jolloin isommatkin saavat luvan ottaa toiset huomioon. Onko Suomessa tavallista, että lapset eivät tippaakaan välitä omista sisaruksistaan? Vaikka olisi millainen ikäero ym. Sitten ihmetellään, kun ihmiset eivät osaa ottaa muita huomioon, eivät kestä olla toisten kanssa armeijassa, eivät osaa sopeutua parisuhteessa.
Tuo on hyvin kuvattu, juuri tuolta minusta tuntuu. Olen yrittänyt keskustella asioista mieheni kanssa ja joitain asioita hän on parantanutkin ja sanoo, että saan kyllä sanoa hänen lapsilleen joistain asioista, mutta tosiasiallisesti suuttuu, jos esim. kysyn (ystävällisesti) mieheltäni, ovatko sääntömme muuttuneet, eikä esim. omia lautasia tarvitsekaan viedä enää keittiöön. Lapsille pitää siis ihan joka kerran opettaa alusta, että oma lautanen pitäisi viedä keittiöön ja silti 9-vuotias jättää sen pöytään ihan jokaisella ruokailulla, eikä koskaan vie sanomatta. He eivät siis tee mitään kotitöitä ja aiemmin 9-vuotias vei omat pyykkinsä pyykkikoriin, mutta koska isä ei sitä enää vaadi, ei vie. Eli ainoa ”kotityö” mitä heiltä vaaditaan, on oman lautasen vieminen keittiöön, mutta sitäkään eivät koskaan tee sanomatta eikä isä aina sitten sano siitäkään.
Ap
Ap, ne lapset jättää noi tekemättä ihan vaan sua kiusatakseen. Todennäköisesti isompi yllyttää pienempää. Lapset tajuavat kyllä, etteivät ole toivottuja vieraita sinulle.
Kyllä minäkin suuttuisin jos joku alkaisi höpöttämään jostain sääntömuutoksista, kun voisi vaan sanoa, että viethän lautasen pois. Tuntuu, että joku lautanen on tärkeämpi kuin lapset. Toivottavasti tämä on väärä mielikuva. Olisit iloinen, että lapsilla on hyvä suhde isäänsä.
Alle 6 kuukauden ikäinen lapsi on tehty korona-aikana tietäen rajoitukset. Siksi et voi vaatia, että elämä pyörii kokonaan kotona ollen ja sinun ja pienempien lasten ehdoilla.
Et voi myöskään vedota siihen mitä toisessa kodissa tehdään, se on heidän elämäänsä.
Nämä 10 päivää isommat lapset ovat teillä ja silloin eletään sitä elämää. Teillä miehen kanssa, tai ainakin lasten isällä, on velvoite, että lapsilla on silloinkin virikkeitä ja ikäänsä vastaavaa toimintaa, ellei yhdessä se onnistu, niin isänsä kanssa.
Ei heidän tarvitse pysäyttää elämäänsä vedoten siihen, että kyllä sitten siellä äidin luona taas voivat mennä ja leikkiä mielin määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Ei voi vaatia, kaikesta tästä kertomastasi huolimatta, että vanhemmat lapset olisivat tuon 10 päivää teillä ollessaan vain kotona, esikoulussa ja koulussa. He kaipaavat myös muuta toimintaa ulkoiluineen jne. Yksinkään heitä ei voi silloin laittaa menemään minnekään keskenään.
Koska itse et ilmeisesti kotoa halua poistua niin silloin se on isä joka heidän kanssaan menee ja tekee.6-vuotias on vielä toso pieni, miten on, oletteko lähentyneet keskenään tai tunteeko hän, että voi myös sinun kanssasi olla ja jutella asioitaan?
Jos ei niin pelkkä kotitöiden osu6den vaatiminen pelkkänä kontaktina on aika kylmää, niin myös isommallekin.
Jotain muuta yhteistä tekemistäkin pitäisi aloittajalla ja isommilla lapsilla kotona olla.
Ehkä isä siksi kokee tärkeäksi, että hän on enemmän omien lastensa kanssa jos aloittajalle lasten kanssa olo on hankalaan tuntuista.
En missään nimessä vaadikaan, että kököttäisimme neljän seinän sisällä 24/7, myös vauva ja taapero tarvitsevat raitista ilmaa ja ulkoilua. Kun mieheni on yrittänyt keksiä perheemme yhteistä tekemistä, hän ehdotti esim. koko perheen lähtemistä kävelylle ja samalla läheiseen leikkipuistoon. Tähän vanhimmat totesivat, että ”tylsää” ja että haluavat mielummin metsään (johon ei vaunuilla nyt pääse). Ja vaikka monet meitä tuntemattomat muuta tässä ketjussa väittävät, minä olen aina lämmin näille vanhimmille, otin heidät alusta alkaen kuin omiksi lapsikseni ja he puhuivat minusta paljon hyvää äidilleenkin niin, että äiti viesteistään päätellen koki oman asemansa uhatuksi. Kaikki on muuttunut nyt etenkin vauvan myötä, en tiedä ovatko lapset sitten siitä mustasukkaisia, vaikka saavat täällä kyllä ihan kaiken haluamansa. Minun näkemykseni mukaan tässä on kyse siitä, että itse nimenomaan yritän perheyttää meitä niin, että nämä isommat tutustuisivat myös sisaruksiinsa ja mies taas keskittyy isompien toiveiden toteuttamiseen koko sen ajan kun isommat lapset ovat meillä. Todettakoon vielä, että olen aina ollut hyvin lapsirakas ja hoitanut kavereidenikin lapsia, kummilapsiani yms., että minulla on kyllä isommissakin lapsista kokemusta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Ei voi vaatia, kaikesta tästä kertomastasi huolimatta, että vanhemmat lapset olisivat tuon 10 päivää teillä ollessaan vain kotona, esikoulussa ja koulussa. He kaipaavat myös muuta toimintaa ulkoiluineen jne. Yksinkään heitä ei voi silloin laittaa menemään minnekään keskenään.
Koska itse et ilmeisesti kotoa halua poistua niin silloin se on isä joka heidän kanssaan menee ja tekee.6-vuotias on vielä toso pieni, miten on, oletteko lähentyneet keskenään tai tunteeko hän, että voi myös sinun kanssasi olla ja jutella asioitaan?
Jos ei niin pelkkä kotitöiden osu6den vaatiminen pelkkänä kontaktina on aika kylmää, niin myös isommallekin.
Jotain muuta yhteistä tekemistäkin pitäisi aloittajalla ja isommilla lapsilla kotona olla.
Ehkä isä siksi kokee tärkeäksi, että hän on enemmän omien lastensa kanssa jos aloittajalle lasten kanssa olo on hankalaan tuntuista.En missään nimessä vaadikaan, että kököttäisimme neljän seinän sisällä 24/7, myös vauva ja taapero tarvitsevat raitista ilmaa ja ulkoilua. Kun mieheni on yrittänyt keksiä perheemme yhteistä tekemistä, hän ehdotti esim. koko perheen lähtemistä kävelylle ja samalla läheiseen leikkipuistoon. Tähän vanhimmat totesivat, että ”tylsää” ja että haluavat mielummin metsään (johon ei vaunuilla nyt pääse). Ja vaikka monet meitä tuntemattomat muuta tässä ketjussa väittävät, minä olen aina lämmin näille vanhimmille, otin heidät alusta alkaen kuin omiksi lapsikseni ja he puhuivat minusta paljon hyvää äidilleenkin niin, että äiti viesteistään päätellen koki oman asemansa uhatuksi. Kaikki on muuttunut nyt etenkin vauvan myötä, en tiedä ovatko lapset sitten siitä mustasukkaisia, vaikka saavat täällä kyllä ihan kaiken haluamansa. Minun näkemykseni mukaan tässä on kyse siitä, että itse nimenomaan yritän perheyttää meitä niin, että nämä isommat tutustuisivat myös sisaruksiinsa ja mies taas keskittyy isompien toiveiden toteuttamiseen koko sen ajan kun isommat lapset ovat meillä. Todettakoon vielä, että olen aina ollut hyvin lapsirakas ja hoitanut kavereidenikin lapsia, kummilapsiani yms., että minulla on kyllä isommissakin lapsista kokemusta.
Ap
No se leikkipuisto on oikeasti tylsää tuonikäisille. Miksi te muka ette pääse metsään?
Ja sinä et tajua kyllä lapsista tuon taivaallista. Se on tässä ollut piinaavan selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa siltä että hänellä on synnytyksen jälkeinen masennus, jota rokotekriittisyys syventää (miksi muuten enää pelätä koronaa noin?)
Jep, tätä minäkin ihmettelen. RS-virus on vaarallinen lähinnä alle 6kk vauvoille ja korona taas rokottamattomille riskiryhmäläisille. Mikäli olisi terveydellisiä syitä sille, että miehen ja lasten menot haittaavat, olisi asia jo tullut esiin. Nyt ap:n katkerat jorinat kuulostavat mökkihöperöitymiseltä ja silkalta kateellisuudelta.
Vauva on alle 6 kk ja mieheni kuuluu riskiryhmään Koronan suhteen. Meillä aikuisilla on kaikki rokotukset, mutta koemme lastemme suojelemisen koronalta (sekä rs-virukselta) tärkeämpänä kuin hoplopeissa yms juoksemisen. Kahdella vanhimmalla lapsella on myös äiti ja isäpuoli, jotka voivat viedä lapsiaan eri paikkoihin niin halutessaan nyt kun meidän vauvamme on pieni.
Ap
Ei voi vaatia, kaikesta tästä kertomastasi huolimatta, että vanhemmat lapset olisivat tuon 10 päivää teillä ollessaan vain kotona, esikoulussa ja koulussa. He kaipaavat myös muuta toimintaa ulkoiluineen jne. Yksinkään heitä ei voi silloin laittaa menemään minnekään keskenään.
Koska itse et ilmeisesti kotoa halua poistua niin silloin se on isä joka heidän kanssaan menee ja tekee.6-vuotias on vielä toso pieni, miten on, oletteko lähentyneet keskenään tai tunteeko hän, että voi myös sinun kanssasi olla ja jutella asioitaan?
Jos ei niin pelkkä kotitöiden osu6den vaatiminen pelkkänä kontaktina on aika kylmää, niin myös isommallekin.
Jotain muuta yhteistä tekemistäkin pitäisi aloittajalla ja isommilla lapsilla kotona olla.
Ehkä isä siksi kokee tärkeäksi, että hän on enemmän omien lastensa kanssa jos aloittajalle lasten kanssa olo on hankalaan tuntuista.En missään nimessä vaadikaan, että kököttäisimme neljän seinän sisällä 24/7, myös vauva ja taapero tarvitsevat raitista ilmaa ja ulkoilua. Kun mieheni on yrittänyt keksiä perheemme yhteistä tekemistä, hän ehdotti esim. koko perheen lähtemistä kävelylle ja samalla läheiseen leikkipuistoon. Tähän vanhimmat totesivat, että ”tylsää” ja että haluavat mielummin metsään (johon ei vaunuilla nyt pääse). Ja vaikka monet meitä tuntemattomat muuta tässä ketjussa väittävät, minä olen aina lämmin näille vanhimmille, otin heidät alusta alkaen kuin omiksi lapsikseni ja he puhuivat minusta paljon hyvää äidilleenkin niin, että äiti viesteistään päätellen koki oman asemansa uhatuksi. Kaikki on muuttunut nyt etenkin vauvan myötä, en tiedä ovatko lapset sitten siitä mustasukkaisia, vaikka saavat täällä kyllä ihan kaiken haluamansa. Minun näkemykseni mukaan tässä on kyse siitä, että itse nimenomaan yritän perheyttää meitä niin, että nämä isommat tutustuisivat myös sisaruksiinsa ja mies taas keskittyy isompien toiveiden toteuttamiseen koko sen ajan kun isommat lapset ovat meillä. Todettakoon vielä, että olen aina ollut hyvin lapsirakas ja hoitanut kavereidenikin lapsia, kummilapsiani yms., että minulla on kyllä isommissakin lapsista kokemusta.
Ap
Ei tuo ole perheyttämistä, vaan sitä että kaiken pitää pyöriä sinun ympärilläsi. Kun normaalissa ydinperheessä se menee juuri tismalleen toisinpäin.
On todella aiheellista syyllistää tuosta temposta. Se on ollut törkeää kaikkia lapsia kohtaan.